Politiikkanurkkaus (Osa 1)

Pörssisäätiö on kerännyt kattavasti poliitikkoja keskustelemaan taloudesta.

Tästä blogista löytyy lyhesti keskustelun aiheita:

Paneelikeskustelussa olivat mukana vasemmistoliiton Veronika Honkasalo , kokoomuksen Petteri Orpo , perussuomalaisten Riikka Purra , keskustan Katri Kulmuni , sosialidemokraattien Ville Skinnari sekä vihreiden Iiris Suomela . Keskustelua moderoi Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri . Kysymyksiä kansanedustajille esittivät Pörssisäätiön Linnea Karjula ja Jesse Collin sekä Suomen Ekonomien Martin Paasi ja Ted Apter .

Aiheena oli muun muassa:
-Taloustaitojen ja sijoitussuunnitelman opettaminen kouluissa

-Osakesäästötilin kehittäminen

-Suomen houkuttelevaisuuden lisääminen yrityksien sijoituksille ja investoinneille

-Työperäinen maahanmuutto

-Vihreään siirtymään sijoittaminen

Ihme jeesustelua demareita ja suomettumisesta. Venäjä on terroristivaltio ja heidän toimintaansa on syytä kritisoida. Samalla on hyvä pitää mielessä, että asumme maassa jonka taloushistorian suurin ja merkittävin yhtiö on öljynjalostamo, vaikka meillä ei omaa öljyä ole ikinä ollutkaan.

1 tykkäys

Aamuinen (Kangasharju vs. Hesari) viesti meni kahvihuoneeseen, mutta jatketaan tarinaa tänne.

HS on antanut Kangasharjulle puolustuksen puheenvuoron ja hyvä niin. HS ilmeisesti reagoi Kangasharjun aamuisen twiitin sinänsä valideihin huoliin.

Sen verran täytyy sanoa, että melkoinen soppa on saatu syntymään maan päälehden avittamana siitä, että joku on vihjaillut pääministeri Marinia hulluksi (vaikka ei sekään asia ollut ihan niin yksiselitteinen).
Kysehän oli alunperin pääministerin hullusta kommentista koskien keskuspankkeja ja niiden tekemisiä.

Tässä tulee vähän sellainen 70-luvun fiilis. Elettiin aikaa, jolloin Kekkostakaan ei saanut kutsua kaljuksi. :wink:

12 tykkäystä

Kiinassa puoluekokous alkanut ja tämän päätteeksi todennäköisesti valitaan Xi jatkamaan presidenttinä. Ilmeisesti linjauksissa koronan tai ulkopolitiikan suhteen ei ole tulossa liennytyksiä vaan jatketaan tiukalla linjalla koronan ja Taiwanin suhteen.

Pohdintana Kiinan ja Venäjän johtajien asemat hyvin samankaltaisia, vahva henkilöpalvonta ja politiikkaa kritisoivat raivattu pois tieltä tai heidän levittämä tieto sensuroitu. Lisäksi molemmissa maissa vahva kansallisen identinteetin nostatus meneillään , joka alkaa jo lapsista saakka. Melkein ainut mikä erottaa nämä maat pohjois-koreasta on, ettei kummankaan lapset ole julkisuudessa ehdolla seuraaviksi johtajiksi, no onhan tässä aikaa vielä…

Mietin vaan tämän kehityskulun seuraamuksia globaaliin talouteen, kun mietitään kuinka valtaisat vaikutukset venäjän pakotteilla on ollut energian ja lannoitteiden jne hintoihin. Niin käytännössä markkinatalous romahtaisi jos Kiinaa vastaan jouduttaisiin samanlaiseen tilanteeseen esim. Taiwanin hyökkäyksen johdosta.

On jotenkin käsittämätöntä kuinka yritykset ja valtiot ovat pumpanneet näihin maihin rahaa Venäjälle energian muodossa ja Kiinalle teollisuuden muodossa ja mahdollistaneet tämän autoritäärisen kehityksen. Nyt on tietysti myöhästä kääntää suuntaa enää. Toivoisin näkeväni enemmän vuoropuhelua Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän välillä.

linkki vielä ylen juttuun Xin henkilökuvasta:

4 tykkäystä

YK on nykyisin aivan täysi vitsi.

7 tykkäystä

-Valhettahan se kaikki on.
-Kun uuden kaupungin autotehdas haki työvoimaa, tarvitsi 1000 työntekijää. Katainenkin TV:ssä valehteli että he eivät saa työvoimaa. Totuus kuitenkin oli että saivat 14 000 työhakemusta ja autotehtaan rekryvastaavan mukaan lähes kaikki oli sopivia heille työhön normaalilla perehdytyksellä, valitteli että pystyvät ottamaan vähemmän kuin joka kymmenennen innokkaan töihin tulijan.

Työnantajathan ovat aina täysin jäävejä tässä siassa, eivät koskaan mainosta vaikka olisi sata sopivaa työnhakijaa per paikka, niiden mielestä hakijoita pitäisi aina olla enemmän. Kysymys on palkkakustannusten minimoinnista, eli voiton maksimoinnista. Jollekin hampurilaisketjulle puoli-ilmainen työvoima on olemassaolon edellytys, todellinen työvoimapula olisi katastrofi. Volt Foodora yms ei olisi olemassakaan jos pitäisi maksaa oikeaa palkkaa oheiskuluineen, sos tuella pääosin toimeen tulevat maahanmuuttajat pyörittää systeemiä.
Terveydenhuoltopuolella on jäänyt päälle mantra että ei saada työvoimaa, haastatteluissa sitten kuitenkin tulee esille että vakityösopimuksella saadaan erittäin hyvin mutta tunti-pari hälytyspaikkaajia ei tahdo saada, jotka siis esim viikonloppuisin päivystävät ja tulevat tunnin varoitusajalla paikkaamaan, luonnollisesti ilman mitään odotusajan korvauksia jotka kuuluisis olla.

Työvoimapulasta valehtelemiselle on vaan niin paljon edunsaajia, oikeistopoliitikot, maahanmuuttoa haluavat, työnantajat, valtio työnantajana minimoi palkkakuluja, Valtio voi myös kyykyttää sillä työttömiä kun tarve alentaa tukiin meneviä kustannuksia. Äärioikeisto voi kritisoida aiheettomia tulonsiirtoja.
Aina työvoimaviranomaisilta on täysin vastakkainen näkemys mitä lehtien otsikoissa, että työvoimaa on hyvin tarjolla vaikka työvoimapulaa valitetaan julkisuudessa. Pääkaupunkiseudullahan ei ole kysymys työvoiman vähyydestä vaan palkkojen pienuudesta suhteessa alueen kustannustasoon. Paremmalla palkalla, vaikka mitä maksetaan maailman suurkaupungeissa, olisi ovella jono tulijoita.

20 tykkäystä

keskustelu taitas sopia tonne kahvihuoneen puolelle, mutta senverran heitän lusikkaani tähän soppaan, että kyllä työvoimapula on ainakin sote alalla ihan todellinen juttu. Eikä ole pelkästään palkasta kyse, jos vähintään 2600e+lisät palkalla ei löydy amiksen käyneitä. Työvoimapula tuskin koskee kaikkia aloja tai koulutuksia, mutta on se joissain hommissa todellisuutta.
ps. itsellä ei ole tarvetta valehtelulle enkä hyödy huonosta työkaveri tilanteesta.

5 tykkäystä

Amiksen käyneillä (lähihoitaja) ei kyllä ole edes Helsingissä 2600e+lisät palkka. Pyörii 2100-2300e haarukassa, riippuen työkokemuksesta ja sektorista (yksityisellä on sote-puolella pääsääntöisesti heikommat palkat).

4 tykkäystä

Oon varmaan sit kattonu palkkakuitit ja tiliotteet väärin :thinking:

1 tykkäys

Olet lähihoitaja? Missä kaupungissa ja missä roolissa on lähihoitajalla 2600e peruspalkka? Kiinnostaa tietää :slight_smile:

Edit: Superin sivuilla
Hoitoalan ammattitehtävät, peruspalkka: 2063e
Sosiaali-ja terveyshuoltoalan peruspalv.tehtävät, perusp. 1814e
Varhaiskasvatuksen hoito- ja huolenpitotehtävät, perusp. 2103e

6 tykkäystä

Tällä välin Italiassa… :roll_eyes:

10 tykkäystä

Saksa on paska maa, Italia on paska maa, Suomi on paska maa. Ei ole niin vaikeeta olla nuoleskelematta Venäjää…

8 tykkäystä

Tietyistä syistä? Paavon kohdalla se voi tarkoittaa mitä hyvänsä.

Venäjä-tuntemuksella ei ole enää käyttöä, varsinkin kun opit on suomettuneisuuden vuosikymmeniltä. Voisihan sitä räväyttää vielä kerran… uutta mukia painoon ja presidentinvaaleihin. :smiley:

Paavo olisi tosin eläkkeensäkin ansainnut. Suosittelen.

12 tykkäystä

No syyhän on lähes selvä, Paavohan kertoo sen itsekin. Hän ei voi nyt liata itseään ja mainettaan toissijaisissa vaaleissa, vaan hänen täytyy säilyttää hohtonsa vuoteen 2024, kun on taas kiinnostavia tehtäviä vapautumassa … :smirk: (sarkasmi).

Tuoreessa blogikirjoituksessaan Väyrynen kuitenkin väittää, että ”viime viikkoina on käynyt ilmi, että näköpiirissä oleva vaalitappio aiotaan panna minun syykseni.”

7 tykkäystä

Tänään on historiallinen päivä: Paavo Väyrysen päätös olla asettumatta ehdolle eduskuntavaaleissa tarkoittanee sitä, että hän ei enää tule tavoittelemaan mitään parlamentaarisia tehtäviä. Varmaan ihan teini-iästä lähtien hänelle on ollut selvää, että hän niitä tavoittelee niin nuoresta lähtien ja niin kauan kuin on mahdollista. Juhlan kunniaksi kokosin Top 10 -listan ikitaistelijan uran takaiskuista.

  1. Kolmas sija vuoden 1994 presidentinvaaleissa. Viimeistään siitä lähtien kun Väyrynen oli kolmekymppisenä lapsitähtenä noussut Suomen historian nuorimmaksi ulkoministeriksi, hänelle oli ollut selvää, että hän on Jumalan valittu johtamaan Suomen kansaa. Ensiesiintyminen presidentinvaaliareenalla 1988 oli mieluisa velvollisuus, mutta Väyrynen ymmärsi itsekin, ettei hänellä ole mitään mahdollisuuksia Koivistoa vastaan. Tuosta vuodesta lähtien Väyrynen rakensi vuoden 1994 kampanjaa, sen piti olla vuosi jolloin muinainen ennustus Väyrysen presidenttiydestä toteutuu. Ennakkoon vaalien suosikiksi povattiin demareiden Sorsaa, mutta pakka meni uusiksi kun Lasse Lehtisen täysin puskista, politiikan ulkopuolelta löytämä Ahtisaari peittosi Sorsan demareiden sensaatiomaisessa esivaalissa. Väyrynen oli vakuuttunut voittavansa Ahtisaaren toisella kierroksella. Lopulta Väyrysen kohtaloksi koitui MTV:n ”mediapeli”. Väyrysen mukaan operaatio alkoi vaaleja edeltäneenä perjantaina, kun MTV julkaisi viimeisen vaaliväitttelyn alla ”täysin harhaanjohtavan” gallupin, jossa Väyrynen oli muka vasta neljäntenä, ja laittoi ehdokkaat istumaan tähän järjestykseen. Seuraavana päivänä iltauutisissa poliittiseen marginaaliin kuulunut Seppo Lehto arveli, että Väyrynen oli aiemmin tilannut Venäjän suurlähetystöltä nootin Suomelle parantaakseen mahdollisuuksiaan. Väyrysen mukaan nämä kaksi temppua pudottivat hänet toiselta kierrokselta, jossa Väyrysen inhoama Ahtisaari peittosi yllättäjä Elisabeth Rehnin. Väyrynen sinkoutui politiikan ulkokehille kolmeksitoista pitkäksi vuodeksi.

  2. Kassakaappisopimuksen murtuminen 1987. Hirvittävän riitaisan punamultakauden jälkeen pääministeri Sorsa oli lopulta saanut tarpeekseen Väyrysestä. Yhteistyön jatkuminen vaikutti mahdottomalta. Samalla paine saada vuosikymmeniä Neuvostoliiton pelottelun vuoksi oppositiossa virunut kokoomus hallitukseen oli yhä kovempaa. Nyt se oli leutojen itätuulien vuoksi oikeasti mahdollista. Väyrysellä oli suunnitelma valmiina: hän sopi salaisesti kokoomuksen ja RKP:n kanssa, etä vaalien tuloksesta riippumatta he pyrkivät kasaamaan enemmistön eduskunnasta uuden porvarihallituksen taakse. Pääministeriksi nousee itseoikeutetusti Väyrynen. Kokoomusta oli pehmittelemässä sopimukseen myös Nokian pääjohtaja Kari Kairamo. Presidentti Koivisto pääsi kuitenkin sopimuksen jäljille, todennäköisesti kokoomuslaisen Suomen pankin johtajan Harri Holkerin kautta. Vaalien jälkeen Koivisto murskasi kassakaapin, ja ”Manuaalisessa ohjauksessa” pihtisynnytettiin sinipunahallitus, jonka pääministeriksi nousi yllättäen Holkeri, vaikka kokoomus ei ollut suurin puolue. Väyrysen osaksi koitui johdattaa kepu pitkästä aikaa oppositioon. Väyrynen kysyi ruudinsavun hälvettyä lääkäriltään kuuluisan kysymyksen: ”Voiko vitutukseen kuolla?”

  3. Jääminen valtioneuvoston ulkopuolelle 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Väyrynen oli ennen 2012 presidentinvaaleja luvannut kepun tuoreelle puheenjohtajalle Mari Kiviniemelle, ettei aio tukea ketään asettumisessa Kiviniemeä vastaan tulevan kesän puoluekokouksessa. Vastineeksi tästä Kiviniemi lupasi ottaa kestohymyn ja tukea Väyrystä presidentinvaalissa niin paljon kuin kykeni. Aiemmin Kiviniemi oli tehnyt kaikkensa löytääkseen kenet tahansa muun puolueen ehdokkaaksi, mutta kaikki kieltäytyivät. Väyrynen oli ainoa ehdokas. Presidentinvaalit menivät hyvin, ja niiden nosteessa Väyrynen ilmoitti pian vaalien jälkeen haastavansa Kiviniemen kesällä. Kun vielä toinen vuoden 2010 kilpakumppani Mauri Pekkarinenkin ilmoittautui kisaan, sydänjuuriaan myöten loukkaantunut Kiviniemi vetäytyi koko kisasta. Lopulta puheenjohtajaksi valittiin tuiki tuntematon ensimmäisen kauden kansanedustaja Juha Sipilä. Väyrynen piti konservatiivisesta Sipilästä, jonka hän arveli voivan kääntää kepu katastrofaaliselta liberaalilinjalta takaisin alkiolaisille juurilleen. Kataisen Sixpackin piiputtaessa kepu nousi nopeasti gallupkärkeen, joka ei enää taittunut. Väyrysellä oli hyvä suhde Sipilään ja kepu oli menossa vaalivoittoon isolla marginaalilla. Tämä saattoi tarkoittaa vain yhtä asiaa: Väyrynen tulee 22 pitkän vuoden jälkeen nousemaan Suomen ulkoministeriksi 2015. Vaalien jälkeen Väyrynen pommitti Sipilää armottomalla sähköpostitulvalla, mutta lopulta maailma romahti: Sipilä ei edes vaatinut kepulle ulkoministerinpaikkaa, eikä tietenkään perusporvaripohjalla olisi millään voinutkaan. Väyrynen jäi ulos hallituksesta. Se oli isku, joka kylvi Väyrysen lopullisen poliittisen syöksykierteen siemenperunat.

  4. Potkut kansalaispuolueesta keväällä 2018. Todettuaan menettäneensä otteen hänet pettäneestä Sipilästä Väyrynen perusti uuden puolueen, kansalaispuolueen. Hän ei kuitenkaan eronnut kepusta, vaan katsoi voivansa olla samaan aikaan molemmissa puolueissa kokoamassa laajempaa alkiolaista allianssia kohti 2018 presidentinvaaleja. Väyrynen saikin kannattajakortit kokoon syksyllä 2017, ja vetäytyi vaalikamppailun vuoksi kansalaispuolueen puheenjohtajuudesta. Pian vaalien jälkeen maaliskuussa 2018 putosi pommi: Väyrynen on saanut kenkää omasta puolueestaan, syynä taloudelliset väärinkäytökset sekä asettuminen kilpailevan puolueen kepun puheenjohtajaehdokkaaksi kesän 2018 puoluekokoukseen. Väyrynen piti potkuja laittomina. Kohtelu kepun ja Sipilän taholta oli samaan aikaan niin kylmää, että Väyrynen ei lopulta vienyt puheenjohtajakampanjaansa maaliin, vaan luopui paitsi ehdokkuudestaan, myös puolueen jäsenkirjasta ja kunniapuheenjohtajan tittelistä. Tapahtumat olivat pohjana uudelle puolueelle: seitsemän tähden liikkeelle.

  5. Putoaminen eduskunnasta 2011. Ministerikautensa päätteeksi Väyrynen asettui ehdolle Uudellamaalla tukeakseen kepun hataraa eteläsiipeä. Väyrynen kampanjoi paljon koko puolueen eteen ympäri maata, olettaen menevänsä itse korkean profiilin ministerinä ja valtiomiehenä automaattisesti läpi. Yllättäen hän kuitenkin putosi. Pari päivää hän oli kanveesissa, kunnes päätyi johtopäätökseen, että tämä meni juuri oikein, nyt hän voi keskittyä sataprosenttisesti voittamaan seuraavan tammikuun presidentinvaalit.

  6. Jalasmökki. Keväällä 1982 syntyi kohu Suomen Kuvalehden jutusta, jonka mukaan Helsingissä asunut Väyrynen nosti luvatta ulkopaikkakuntalaisille kansanedustajille tarkoitettua päivärahaa. Väyrynen oli ilmoittanut toiseksi kotipaikkakunnakseen Keminmaan, jossa hänellä oli lehden selvityksen mukaan kuitenkin vain puhtaasti kesäasumiseen soveltuva pieni jalasmökki. Vielä vuonna 1986 Juice Leskinen lauloi television jouluhupailussa ”joulusta jalasmökissä”. Myöhemmin Väyrynen on arvioinut kyseessä olleen ensimmäinen häneen kohdistunut, koordinoitu median ajojahti.

  7. Operaatio Karjalainen 1981. Jo 60-luvulta lähtien Ahti Karjalaista oltiin pidetty presidentti Kekkosen kruununprinssinä. Miehillä oli pitkään läheinen työtoveruus, mutta 70-luvun alkupuolella Kekkosta alkoi kalvaa epäluulo, kun Karjalainen vaikutti sooloilevan Neuvostoliiton kanssa, pyrkien ajoittain syventämään YYA-sopimuksen tulkintoja pidemmälle kuin Kekkonen oli valmis. Kekkonen sysäsi Karjalaisen syrjään lähipiiristään, mikä luultavasti osaltaan vaikutti Karjalaisen alkoholisoitumiseen. Kun Kekkonen lopulta erosi, kepun nuori puheenjohtaja Väyrynen kuitenkin halusi - Neuvostoliiton painostamana - Karjalaisen puolueen presidenttiehdokkaaksi. Samaan aikaan ilmestyi Hesarin politiikantoimituksen salanimellä tekemä kirja ”Tamminiemen pesänjakajat”, jonka tarkoituksena oli paitsi avata vailla sensuuria mitä Suomen politiikassa tapahtui, aivan erityisesti avata Karjalaisen alkoholismi ja torpata tämän kuningastie. Lopulta ehdokkaaksi nousi Neuvostoliiton inhoama Johannes Virolainen, mikä oli suuri arvovaltatappio Väyryselle.

  8. Jääminen niukasti toiselta kierrokselta 2012 presidentinvaaleissa. Väyrynen teki yllättäen vahvan ja nousujohteisen vaalikampanjan, vaikka lähtökohta ei-toivottuna ehdokkaana oli kaukana optimaalisesta. Paavon ja Vuokon vaalimukeista tuli ilmiö. Väyrynen oli esiintymisissään hyväntuulinen ja rentoutunut. Paavossa oli vintage svengiä, toisin kuin kaimassaan Lipposessa, joka jäi täysin telineisiin. Vielä viikko ennen vaaleja Väyrynen oli menossa toiselle kierrokselle häviämään Niinistölle. Loppumetreillä Haavisto meni hirmukirillä niukasti ohi. Väyrynen olisi nauttinut suunnattomasti toisen kierroksen huomiosta ja kaksinkamppailuista Niinistön kanssa.

  9. Jääminen Alexander Stubbin varjoon ulkoministeriössä 2008-2011. Vuosi 2007 oli yksi Väyrysen parhaista. Noustuaan yllättäen ulkomaankauppaministeriksi, hänen esimiehekseen Ulkoministeriössä tuli tuore ulkoministeri Ilkka Kanerva, johon Väyrysellä oli hyvät välit. Syksyllä 2007 hyväntuulinen Väyrynen juonsi ministerihommien ohella Subilla talk showtaan ”Me, Myself and I”. Keväällä 2008 Kanerva kaatui tekstarikohuun, ja tilalle tuli Europarlamentista Stubb, joka oli kuin etelästä eksynyt eksoottinen lintu peräpohjolan harmaalla taivaankannella. Media söi Stubbin kädestä, hänessä oli Suomen huippupolitiikassa aivan uudenlaista viehätysvoimaa. Ulkopoliittiselta ajattelultaan Stubb oli niin kaukana Väyrysestä kuin on mahdollista. Väyrysen oli liki mahdotonta sietää uutta esimiestään. Mieluisaan postiin tuli karvas, transatlanttinen sivumaku.

  10. Pääministeri Ahoon kohdistuneen sabotoinnin jääminen piippuun lamavuosina. Vuonna 1990 Väyrynen luopui vapaaehtoisesti kepun puheenjohtajuudesta - päätös, jonka hän on monesti maininnut uransa suurimmaksi virheeksi. Liekö siinäkin taustalla ollut vuoden 1994 presidentinvaalit? Tilalle tullut 36-vuotias Esko Aho johdatti kepun seuraavana keväänä kepun ”veretseisauttavaan vaalivoittoon”. Ahosta tuli historian nuorin pääministeri. Nopeasti Väyrystä alkoi kaduttaa, että hänen pahainen oppipoikansa oli päässyt asemaan, joka hänen CV:stään vielä puuttui. Väyrynen alkoi raportoida presidentti Koivistolle, että ”pääministeri on väsynyt”, ja ”pääministeri ei jaksa”. Toivoitteena oli, että Aho siirrettäisiin syrjään, ja tilalle tulisi kriisitilanteeseen sopivampi, kokenut nimi kepusta. Koivisto ei lämmennyt suunnitelmalle.

Kunniamaininnat

  1. Örvellys Japanin keisarillisella sammalikolla 1986. Valtiovierailulla Japaniin eräs etapeista oli kohteliaisuuskäynti keisarillisessa palatsissa. Ankaraa krapulaa potenut ulkoministeri Väyrynen havaitsi pihalla suihkulähteen, jota ympäröi sammalikko. Väyrynen ylitti seremoniallista aluetta ympäröivän aidan ja sammutti janonsa lähteessä. Hänen poistuttuaan kauhistuneet puutarhurit riensivät hääräilemään muinaisista ajoista vaalitun sammaleen äärelle. Kukaan ei koskaan astunut sille. Episodi oli paikalla olleen toimittajan varovaisen arvion mukaan samansuuntainen häväistys kuin jos Japanin ulkoministeri kävisi kusella Kekkosen haudalla.

  2. Nipistelykohu. Väyrystä syytettiin aikoinaan lentoemäntien takapuolien nipistelystä.

  3. Kananmunagate. Euroopan parlamentin lounasravintolassa salaattipöytä kuului lounaaseen, mutta kananmunat olivat lisämaksullisia. Väyrynen ratkaisi ongelman piilottamalla kananmunia ison salaattikeon alle.

65 tykkäystä

Kyllähän kun nämä näkee tällaisena listana niin Väyrynen vaikuttaa aivan jonkinlaiselta sketsihahmolta, joka jotenkin hämmästyttävästi on onnistunut roikkumaan kiinni valta-asemissa vuosikymmenestä toiseen.

Viime aikoina hassu sketsihahmo on lisäksi muuttunut surulliseksi sketsihahmoksi Venäjän propagandaa levittäessään.

9 tykkäystä

Ole hyvä, 2300 ilman mitään lisiä.
Koska kyseinen tehtävä on usein 2-vuorotyötä ja viikonloppuja tehdään myös uskon kokonaispalkan ilman ikälisiä olevan lähellä kolmea tuhatta.

1 tykkäys

Hmm, laitoin alkuperäiseen viestiini lähihoitajan peruspalkan olevan juuri tuo 2100-2300e, johon tuo myös osuu (okei, rapiat näköjään päälle). @Lenn1 kuitenkin kertoi, että lähihoitajilla 2600e + lisät. Sen haluaisin tosiaan sinulta tai Lenn1:ltä nähdä ja kuulla, että missä työssä?

4 tykkäystä

Kelpaako tämä?
18,20€/h jos lääkeluvat.
Itseä nyppii tässä keskustelussa juuri nuo ammattiliittojen esittämät minimiperuspalkat, joita harva taitaa saada.
Ja näitä sitten verrataan muiden alojen kokonaispalkkaan eri medioissa.

2 tykkäystä

Eikö tästäkään kansankiihottajasta päästä koskaan eroon? Berlusconi on 86-vuotias!! Italian oma Väyrynen. Pulpahtaa pintaan aina uudestaan ja uudestaan. Uskomaton tapaus.

Täytyy Väyrysestäkin vielä todeta, että näyttävien käänteiden jälkeen se on kohta taas eduskuntavaaliehdokkaana. Ei varmasti ollut viimeinen uutinen Väyrysestä tämän syksyn aikana.

Ja aikaahan Väyrysellä on vaikka mihin. Sehän on Berlusconia 10 vuotta nuorempi.

12 tykkäystä