- sota virusta vastaan
- sota ilmastonmuutosta vastaan
- kuuma sota Ukrainassa
- kylmä sota Kiinaa vastaan
Yhdysvaltojen ja Länsi-Saksan kansantaloudet osoittautuivat 50-luvun puoliväliin mennessä huikeiksi menestystarinoiksi. Tätä on foorumilla pidetty hienona ennakkotapauksena sodan jälkeisestä kukoistuksesta.
Nähdäkseni yksi iso elementti tässä oli se että kansantalouden isojen voittajien (hyväosaiset kotitaloudet ja yritykset) verotus oli selvästi kireämpää kuin koskaan aiemmin.
Nyt ei ole vielä mitään pientäkään liikahdusta tuohon suuntaan. Melkein kaikkialla länsimaailmassa yritysverot ja hyväosaisten palkka- ja pääomaverot taitavat olla lähellä viimeisten 50 vuoden pohjia eikä muutosta ole näkyvissä.
40 % yritys- ja pääomatuloverot kaikkialla länsimaissa tarvittaisiin nyt?
Ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvä capex muistuttaa Saksan jälleenrakentamista.
Jos Saksa ei olisi provosoinut sotaa Britanniaa vastaan 1939 ja julistanut sotaa Yhdysvalloille 1941, ei olisi tarvinnut jälleerakentaa.
Jälleenrakentamiseen sijaan se capex olisi voitu käyttää johonkin nettomääräisesti hyödylliseen.
Samoin se kun aiheutetaan ensin ilmastokriisi ja sitten capex sen torjumiseen on huonompi kuin että ei olisi aiheutettu kriisiä. Tällöin se capex voitaisiin käyttää johonkin nettomääräisesti hyödylliseen.
USA:ssa oli vuoden 1939 lopussa työttömyysaste 17 % ja matala tuotantokapasiteetin käyttöaste.
Sodan aikana ja sen jälkeisinä vuosina
- otettiin käyttöön ennen sotaa joutilaina olleet tuotannontekijät
- rakennettiin uutta kapasiteettia
- koulutettiin miljoonia miehiä ja naisia palkinnoksi palveluksesta 1942–45 ==> tuottavuusloikka
Fed otti 1940-luvun loppupuolen inflaatiomyrskyssä riskin YCC:llä.
Riski ei realisoitunut. Kotitalouksille ja yrityksille ei jäänyt päälle katastrofaalisen inflatorinen mielenmaisema.
Näkymä tarjontapuolen loistavaan jamaan ja rakenteellisesti tasapainossa olevaan julkiseen talouteen (ei kroonista epätervettä syömämenokierrettä, veronkorotukset) johti siihen että Fedin riskinotto osoittautui fiksuksi.
Mitä Saksaan tulee, Marshall-apu oli ratkaiseva apu jälleerakennuksessa. Mitään vastaavaa mannasadetta ei näy kartoillani ilmastonmuutosta torjuvaa capexia varten.
Kaiken kaikkiaan mikään 40–50-lukujen positiivinen aspekti ei ole nyt toistumassa.
Ei veroteta yhteistuumin hyväosaisia kotitalouksia ja firmoja; ei nosteta koulutustasoa, ei ole ollenkaan joutilasta työvoimareserviä eikä kapasiteettia; ei ole riittoisaa halpaa energiaa; on huono ikärakenne ja pöhöttyneiden julkisten sektorien jakamat saavutetut edut sekä katteettomat eläkelupaukset.
Liioittelenko negatiivista ja jääkö minulta jotain positiivista huomaamatta?
Tähän on monissa maissa olemassa jo massiiviset tulonsiirrot, enkä ihmettelisi jos ne paikoitellen kiristyisi lisää. Ei siis välttämättä jo valmiiksi korkean verotuksen Suomessa, mutta maailmalla yleensä siis.
