Suomi hyötyy siitä, että täällä on ihmisiä, joiden on ollut pakko oppia ruotsia. Suomi hyötyy, vaikka kaikki jotka ovat joutuneet ruotsintunnille, eivät koe hyötyvänsä. Omakohtaista pohdintaa toisesta ketjusta:
https://keskustelut.inderes.fi/t/eduskuntavaalit-2023/37204/2178?u=pope
Aika rohkeaa väittää että Suomi hyötyy. Pitäisi tietää, kuinka monta minkäkin tasoista hyötyjää tarvitaan, jotta katetaan koko kansan ruotsin opiskeluun käytetty aika (kustannus). Niitä, kenen ruotsinkielen osaamisesta ei Suomi mitään hyödy, lienee kuitenkin melko selvä enemmistö.
Omakohtaisesti olen työelämässä hyötynyt ruotsin osaamisesta. Mutta peruskoulun kanssa tuon työelämässä tarvitun kielen osaamisen kanssa ei paljon ollut tekemistä. Uudestaan se kieli piti opetella, hukkaan oli peruskoulun opit menneet kun niistä oli kulunut se 10 vuotta. Ihan sama kuin oisi opiskellut koreaa.
Vaikea edes kuvitella kuinka paljon tämä pakkoruotsin tuputtaminen on tullut Suomelle maksamaan. Iso kiitos siitä kepulle ja Virolaiselle kun päättivät 70-luvulla suostua rkp:n vaatimukseen.
Venäjää puhuu lähemmäs 300 miljoonaa ja toivottavasti Ukrainaa aletaan pian jälleenrakentamaan niin mites kansamme venäjänkielen taito?
Jos minulla olisi mahtisauva, jolla voisin hallita opetussisältöjä, olisin vaihtanut jo ajat sitten ruotsin kielen opiskelut liikuntatunneiksi. Uskallan väittää ilman tutkimustietoa, mutuillen, että kansakuntamme hyödyt noista lisätyistä liikuntatunneista olisivat olleen paljon suuremmat kuin “pakkoruotsin” hyödyt.
Hauska anekdootti tästä kaksikielisyyden muka opiskelusta on työelämästäni kun koulutin junioria hommiin. Hän oli länsi-rannikolta eikä puhunut sanaakaan suomea ja minä en puhunut sanaakaan ruotsia. Onneksi löysimme yhteisen kielen englannista ja saimme hommat sujumaan.
Esim. AMK:ssa, jotta amis pääsee virkamiesruotsin kurssille, hänen pitää ensin suorittaa kaksi preppauskurssia. Ensimmäisen valtaosa(mutta ei kaikki) pääsee vielä jotenkin “jag heter peter” tyylillä läpi, mutta toisessa monella nousee seinä vastaan ja ei olla edes vielä varsinaisella kurssilla. Muodostuu etenemis hidaste ja este. Kielellisesti lahjakkaiden tai muuten vaan hyvällä muistilla varustettujen ihmisten on tätä vaikea tajuta.
Peruskoulussa osalla oppilaista on valtava tarve saada lisää matematiikan, suomen ja englannin opetusta, on helppo nähdä mikä oppiaine näille oppilaille on kaikkein hyödyttömin, eli mistä tunnit saadaan siirrettyä. On myös fakta, että osa jättää esim. saksan valitsematta, koska ei haluta opiskella liian montaa vierasta kieltä yhtäaikaa vaikka kielipäätä olisi. Lisäksi koska samalla ruotsintunnilla on kaikki lukihäiriöisistä lähtien, tämä laskee ruotsinkurssien tasovaatimusta ja etenemisnopeutta.
Ammattikoulun pakollinen ruotsi on aivan järjetön, erityisesti kun osalla oppilaista on suuria motivaatio-ongelmia, poliittinen oppiaine ei asioita paranna vaikka sitä olisi vain 1. kurssi. Lukion 5 pakollista kurssia ruotsia karkottaa varmasti kaikki kielellisesti heikot amikseen, onko sekään hyvä asia.
Ja ajatus siitä, että “ei ole mistään pois”, kyllä varmasti on, ihan jo pelkkä opettajan tuntipalkka maksaa yhteiskunnalle. Jos joku tarvitsee ruotsia työelämässä niin sitten hän opiskelee sen aikuisiällä. Peruskouluun riittää korkeintaan yksi kaikille pakollinen alkeet ja kulttuuri-kurssi.
Onkin aivan ymmärrettävää, miksi alan asiantuntijat ja opetuministeri vastustivat ajatusta pakkoruotsista 1960-luvulla. Virkamiesruotsia ei tuolloin vielä edes ollut olemassakaan.
Perustuslakiin piti tulla vain yksi virallinen kieli, suomi. Sisä- ja ulkopoliittisista syistä tämä ei lopulta ollut mahdollista, Ruotsi uhkasi mm. vallata Ahvenanmaan ja osa rannikkoalueista olisi halunnut liittyä takaisin kielietniseen kotimaahansa, Ruotsiin. Ajatus kahdesta virallisesta kielestä oli kuitenkin pölhö, eihän ruotsista haluttu mitään virallista koko valtakunnan kieltä, eikä pakottaa suomea suomenruotsalaisille, niinpä otettiin käyttöön termi “kansalliskieli”.
Normaalisti kielivähemmistönä oleminen on, jos ei suoranainen haitta, niin ei ainakaan hyötyä. Suomen valtavalla keinotekoisella kaksikielisyydellä tätä luonnonvakiota on pyritty vaimentamaan, niin että kaksikielisissä perheissä laitettaisiin lapsi ruotsinkieliseen putkeen, jolloin hänelle kehittyy vähemmistö-identiteetti.
En ole tarvinut sanaakaan ruotsin kieltä ammattikoulun jälkeen, vuonna 2005 siis viimeksi. Vaikka en ajattelisi tätä pelkästään henkilökohtaisesti niin en ymmärrä alkuunkaan miksi ruotsia pitäisi opiskella pakolla. Se voidaan laittaa ihan samalla tavalla valinnaiseksi kuin saksa ja ranska yms. Opiskelkoon ne, jotka kokevat sen tarpeelliseksi. Mikäli tarve joskus tulee niin sitä voi opiskella myöhemmin. Ihan samalla tavalla minun (ja monen muunkin) pitäisi nytkin aloittaa opiskelu uudestaan mikäli tarvitsisin sitä jatkossa. Olisin hyötynyt ihan yhtä paljon siitä, että koulussa olisi opeteltu ruotsin tilalla viroa, portugalia tai viittomakieltä.
Ja minähän en missään kirjoittanut, että pakkoruotsi “ei ole mistään pois”. Tuo on puhdas olkiukko, eikä ole omaa tekstiäni. Kirjoitin: “kyse ei ole täysin hukkaan heitetystä ajasta”. Joten älä vääristele sanomisiani.
Kalliiksi tulisi pakkoruotsista luopuminen.
Jos pakkoruotsi poistuisi, edelleen sitä varmaankin olisi mahdollista opiskella, joka siis tarkoittaa että opettajia ei voisi vähentää, heidän luokkakokonsa olisi vain pienenpi ja opiskelijat motivoituineenpia, joka johtaisi ehkä hyviin oppimistuloksiin. Suoria säästöjä ei kuitenkaan syntyisi.
Kun osa ei opiskelisi ruotsia, heidän varmaan sitten pitäisi opiskella jotain muuta, ehkä jopa jotain uutta kieltä. Tähän tarvittaisiin valtavan paljon uusia opettajia ympäri maan. Kalliiksi tulisi.
Maahanmuuttajia tämä tosin saattaisi työllistää, jos suomalaiset halusivat opiskelli viroa, irakkia tai somaliaa.
Eikö se kuitekin tarkoita, että kun ruotsin opiskelijoita on vähemmän jolloin ruotsin luokkiakin on vähemmän. Eikö tällöin ruotsin opettajia tarvita vähemmän.
Esittämäsi väite kuulostaa yhtä loogiselta, kuin se väite, etteikö ruotsin kielen opiskelu olisi pois jostain muun aineen oppimisesta.
Käsittääkseni pakollinen ruotsin opiskelu haittaa erityisesti matemaattisesti suuntautuneita nuoria, joille se tuottaa enemmän työtä (jo pelkästään hyväsytysti suorittaminen). En tiedä kenen etu on haitata näiden matemaattisesti suuntautuneiden menestymistä, niistä kuitenkin merkittävä osa on meidän tulevia insinöörejä ja mm. Uuden tuotannon kehitykseen mahdollistajia.
On muuten hauska contraus tähän pakkoruotsi -keskusteluun se miten samaan aikaan maahanmuuttajien kielivaatimuksia ollaan monessa paikassa keventämässä. Englanti riittää, jos ei suomi millään taivu.
Ja samaan aikaan toisaalla pakotetaan Kajaanissa asuvat opettelemaan ruotsia, vaikka kotikylässään ei liene sangen ensimmäiatäkään suomenruotsalaista.
Pakko suomalaisille opetella ruotsia.
Vapaaehtoista maahanmuuttahille osata edes suomea.
En voi väittää olevani tästäkään tilanteesta yllättynyt.
Oletetaan että koulussa on 100 oppilasta. Yksi ruotsin opettaja opettaa näitä kaikkia. Oletetaan että pakkoruotsin poiston jälkeen ruotsia opiskelee enää 25 oppilasta. Yksi opettaja opettaa näitä kaikkia.
On toki totta että joissain yksittäisissä isoissa kouluissa opettajien määrää voi vähentää.
Käsittääkseni pakollinen ruotsin opiskelu haittaa erityisesti matemaattisesti suuntautuneita nuoria, joille se tuottaa enemmän työtä
Kaikilla meillä on käsityksemme. Itse olen käsittänyt, että matemaattinen lahjakkuus yleensä kertoo siitä, että opiskelija odotusarvoisesti menestyy opinnoissa. Laajan matematiikan merkitys kun on kovasti viime aikoinakin ollut esillä korkeakouluihin pyrittäessä.
Väitän siis, että pakkoruotsin suoritus on matemaattisesti lahjakkaalle helpompi suoritus kuin keskimäärin.
Kuka tällaista siis väittää? Jokainen aine on tietenkin jostain muusta opetuksesta pois. Jos minulta kysyttäisiin, lisäisin kansantaloustieteen ja taloudehallinnan opettamista ja höyläisin kaikesta muusta vähän pois.
Ruotsi oli taatusti hyödyllinen, kun kuljimme vielä hevosvankureilla ja maailma oli kertakaikkiaan “suurempi”. Nykyään yhä kiihtyvästi digitalisoituvassa maailmassa ei meillä oikeasti ole varaa tällaiseen resurssien hukkaamiseen opiskellessa täysin mitätöntä kieltä. Yhä pienemmät kilpailuedut erottavat voittajat ja häviäjät kun koko maailma yhä kiihtyvästi kilpailee samoista resursseista. Hyvä esimerkki on venäjän kieli, sitä puhuu ympärillämme lähes 300 miljoonaa ihmistä (ruotsia taitaa puhua 9milj ja globaalisti venäjäkin on varsin marginaalinen kieli). Ja nimenomaan mm. Ukrainassa. Ja siellä Ukrainassa ei edes koulutetut puhu juurikaan englantia. Kun jälleenrakennus käynnistyy, niin siinä menee mahdollisuudet lukemattomilta Suomalaisyrityksiltä. Jos rantaruottalaisista harmittaa opiskella suomea, niin senkus lopetetaan pakkosuomi heiltä. Emme voi jatkaa tällaisella riitelyn ja kyräilyn tiellä enää.
Lisäys: Ja muutenkin, olemme tehneet Ruotsin kanssa kauppaa iät ja ajat. Tunnemme toisemme läpikotaisin ja molemmat puhuvat englantia. Kauppaa tehdään samaan malliin kuin aina ennenkin. Ei tällaisilla kieliasioilla ole mitään merkitystä kun puhutaan siskosta ja sen veljestä.
On täysin eria asia lähteä yhä vieraampaan ja kaukaisempaan kulttuuriin viemään tuotteita/palveluita, kun ei tunneta toisiamme. Siinä vaiheessa siitä kielestä olisi oikeasti hyötyä eli haetaan sitä kuuluisaa kilpailuetua.
Tosin juuri venäjänkieli ei välttämättä ukrainankaupassa ole enää ollenkaan etu. Johtuu kokolailla siitä, mitä se suurin venäjänkielen osaajavaltio tässä juurikin tekee. Enkä kovin montaa euroa senkään eteen laittaisi likoon, että seuraavan kymmenen vuoden aikana alettaisiin Venäjänkään kanssa kovn paljoa kauppaa käymään. Siihen kaupalliseen tarpeeseen, mitä mainitut 300 miljoonaa ihmistä Suomelle edustaa, riittää uskoakseni Suomessa jo olevat äidinkielenään venäjää puhuvat.
Kadettikoulussa varmaan venäjänkielen opinnoille on jatkossakin kysyntää.
Mitä olen asiaa tutkinut, ukrainan ja venäjänkieli on niin lähellä toisiaan, että ymmärtävät oikein hyvin toisiaan. Ja venäjää puhuu 275 miljoonaa, mutta sitä ymmärtää vielä paljon enemmän ihmisiä. Lista missä sitä puhutaan ja ymmärretään on pitkä. Ja silti venäjän kieli on edelleen varsin pikkutekijä globaalisti.
Espanjaa puhuu yli 500 miljoonaa. Ja sama ongelma, eli näissä maissa osataan huonosti englantia. Kiinaa yli miljardi. Tämä ruotsin opiskelu on juuri sitä sisäänpäin kääntymistä, mistä rkp itse varoittaa. Meidän pitäisi tähdätä globaaleille markkinoille, eikä sulkea itseämme yhä pienenevään joukkoon.
Kovin lähellä nämä kielet eivät ole toisiaan ja vaikka Ukrainassa venäjän kielen asema on jatkossakin vahva, on sen merkitys vähenemään päin tunnetuista syistä. Itse puhun venäjää siedettävästi ja luen sitä suht hyvin. Silti ukrainan ymmärtäminen tuottaa kyllä suuria vaikeuksia. Slaavilaisten kielten kannalta optimaalisin opeteltava saattaisi olla joko ukraina tai puolan kieli. Venäjän puolesta puhuu kuitenkin se, että sitä tullaan aina tarvitsemaan armeijan tiedustelutoiminnassa ja se on myös valtakieli (ainakin jonkin aikaa) esim. Kazakstanissa ja muissa entisen Neuvostoliiton maissa. Itse Venäjä lienee kaupallisessa mielessä menetetty tapaus vuosikymmeniksi eteenpäin.
Keskimääräinen yläasteen koko on noin 350 oppilasta mediaaniltaan. Jos alkuoletus on pielessä niin päättely sen jälkeen…
Edit: lisätty lähde ja muutettu lukuja.
päättely sen jälkeen
…on pääpiirteittäin sama. Paljonko opettajia voisi sitten vähentää? Puolet? Mitä nämä tekisivät? Odottaisivat kortistossa, että seuraava hallitus palauttaa pakkoruotsin, työkkärikorvauksen maksaisi valtio, erilaisine tukineen lienee samaa luokkaa kuin opettajan palkka.
Eli juu, kyllä tulisi säästöjä tältä puolelta, hiukan 
Ei pelkästään ne pienevät menotkaan vaan suurenevat tulot. Varsin pienii hinta että ruotsinopettajia joutuu työkkäriin, kun voisimme saavuttaa monipuolisella kieliosaamisellamme globaalisti valtavaa kilpailuetua.
Se että murehditaan jos joku joutuu työkkäriin kun maailma muuttuu eikä ymmärretä tehdä tarvittavia toimenpiteitä, tulee todella kalliiksi. Vai pitäisikö meidän vieläkin kouluttaa kehruukoneen käyttäjiä?
