Onko keskiajalta peräisin oleva yliopistolaitos sosiaalidemokratiaa? Aina oppii uutta.
Niin, eipä tuohon voi väittää vastaankaan. Eihän tässä asiat nyt kovin hyvin ole. Ja lisäksi rahatkin on käytetty jo seuraavankin hallituksen osalta.
– Ei uskoisi, ellei olisi totta. Kaikkein kriittisimmät palvelut on saatu polvilleen. Sähkö loppuu, jos tulee kovat pakkaset. Terveyden ydinasia – kiireellinen sairaanhoito – on alennustilassa, Sonninen kommentoi Twitterissä.
Aika hyvin tiivistetty. Julkiset palvelut alkavat surkastua, verotus tapissa, silti tehdään jäätävää alijäämää. Voisikohan paskemmin enää lähteä toteuttamaan vaikka kuinka koittaisi?
Kaikista (luultavasti huonoimmista) puolueista on otettu tässä hallituksessa huonoimmat asiat, ja tehty ”mulle/sulle” -politiikka niiden perusteella. Kepu sai maakuntahimmelit, vihreät/vasemmisto/sdp (näiden pitäisi oikeasti yhdistyä yhdeksi puolueeksi) rahojen jakamisen tempputyöllistämiseen, ylisuureen julkiseen sektoriin jne. ja mitään tarvittavia muutoksia liittyen työmarkkinoihin yms. ei ikinä ollut edes agendalla. Ja nykyinen vasemmisto-rkp kuittaa kaiken kunhan ruotsinkielen asema ja Vaasan sairaala - vi**n väliä maan tulevasta hyvinvoinnista?
Korkeat verot yhdistettynä toimimattomiin julkisiin palveluihin (terveydenhuoltoon) ovat melko tappava yhdistelmä. Ehkä tässä pitää ruveta miettimään missä maassa voisi olla parempi asua tulevaisuudessa? Kesämökki korkeintaan Suomessa.
Keskusta sai turpeentuottajille romutuspalkkion jolla pahennettiin sitten entisestään energiakriisiä ja vähennettiin omavaraisuutta.
Olisikohan tähän joillain ehdotuksia miten noita julkisia (terveydenhuolto)palveluita lähdettäisiin keventämään, noin niinkun käytännössä? Ihan vain rahoitusta vähentämällä? Ja mitä sitten tehdään/tapahtuu? Totuushan kuitenkin on, että kansanterveytemme heikkenee koko ajan.
Joissain kunnissa joitain palveluita ostetaan yksityiseltä, mikä on tietysti hyvä asia, jos palvelua ei pystytä itse tuottamaan yhtä hyvin/halvalla/tehokkaasti. Yksityisen tuottama (=halvempi/tehokkaampi) palvelu kuitenkin usein tarkoittaa (terveydenhuoltoalalla) mm. huonompia palkkoja (poislukien lääkärit), lyhyempiä lomia, kirempää työtahtia jne. JOS tuo tehokkuus tulisi ainoastaan tehokkaammasta potilasohjauksesta ja mm. digiratkaisuista, ymmärtäisin erittäin hyvin.
Olen itse julkisessa terveydenhuollossa töissä, ja siksi asia on lähellä sydäntä. Tunnistan kyllä julkisen puolen ongelmia -ei selkeää vastuunjakoa eikä etenkään kannustinjärjestelmää, jolloin ahkera ja lusmu saavat saman rahan, jolloin ahkerasta tullee ajan myötä lusmu, ellei ole tyhmä. On myös paljon virkoja/toimia, joissa ei töitä ole nimeksikään, mutta hyvällä vakuuttelulla ja huonolla johtamisella/valvonnalla “alityöllistyminen” vaan jatkuu. Em. ongelmia ei kuitenkaan hallitus korjaa, ei millään.
Eli aidosti olisin kiinnostunut ratkaisuehdotuksista, haluan itsekin ylisuuren julkisen sektorin aisoihin, mutta miten ihmeessä?!
Kyllä sinne pitäisi lisätä rahoitusta.
Ongelmana on että rahaa poltetaan byrokratiaan, sote himmeleihin ja it-järjestelmiin.
Hoitajia ei arvosteta ja työtaakka on kohtuuton. Jonoja ei saada purettua eikä poliittisista syistä osteta yksityiseltä puuttuvia resursseja.
Ratkaisut on vaikeita mutta luulisi että ammattilaiset tietäisivät jos politiikot vain kuuntelisivat eikä sotkisi omiaan.
Nyt ainakin oman kokemukseni mukaan sote-uudistus nimenomaan pyrkii purkamaan himmeleitä ja byrokratiaa. Oma organisaationi liittyy isompaan sote-keskukseen, mikä ainakin meillä tarkoittaa johtamisjärjestelmän järkevöittämistä (väliportaita vähennetään, esihenkilöt johtavat spesifimpejä yksiköitä jolloin ovat paremmin perillä juuri sen tietyn yksikön työstä jne.), potilastietojärjestelmien yhdentymistä ja muiltakin osin yhdenmukaisempia toimintatapoja. Eli minulle sote-uudistus ainakin tässä vaiheessa näyttäytyy yritysmaailmasta tuttuna “synergiaetuna” ja “isompina muskeleina”. Käytäntö toki nähdään vasta ensi vuonna
Itse uskon ainoan mahdollisuuden olevan kakun kasvattaminen. Eli jos tämän maan kokonaistuotanto kasvaisi, olisi meillä tällöin paremmin varaa kustantaa julkiset palvelut.
Miten tähän sitten päästään? Näkisin itse vahvasti tämän vaativan meiltä kaikilta työtä ja paljon. Eli sekä julkisen ja yksityisten sektorien on tehtävä töitä sen eteen että tuo jaettava kasvaisi ja toisaalta jaettavalla saataisiin enemmän samalla rahalla.
Se sitten mitä lainsäädännöllisiä muutoksia tämä vaatisi onkin haastavampi asia. Vai vaatiiko tilanne muutoksia sittenkään lainsäädäntöön? Onko liian idealistista toivoa että yhteen hiileen puhaltamalla tässä päästäisiin liikkeelle? Eli lopetetaan ainakin nämä vastakkain asettelut sekä syytökset ja keskitytään miettimään enemmän miten minä voin parhaiten auttaa tässä sopassa.
Eli vaikka omalta kohdalta itse yksityisen (vientisektorin) toimijana yritän miettiä kovasti miten tuota tulopuolta voisin kasvatta. Yksin en tätä pysty keksimään, mutta kenties muiden avulla löydämme ratkaisut?
Yhteistyö on siis se mihin itse uskon voimakkaasti sekä myös siihen että kannattaa kuunnella erilaisia näkemyksiä ja miettiä asioita mahdollisimman paljon toisten näkökulmasta. Ja sitten se luottamus että muutkin varmasti yrittävät parhaansa (toki kaikki eivät ole luottamuksen arvoisia).
Eiköhän tässä luoda turhan montaa “hyvinvointialuetta”, jotka ovat täysin päällekkäisiä vaikkapa yliopistosairaalojen kanssa? Toimintojen keskittäminen yliopistosairaaloihin, ja vaikka maksimissaan ~50 kuntaa voisi olla hyvä määrä byrokraatteja Suomeen?
Ja varmaan Suomesta löytyy joku yksi esimerkillinne kunta (kaikista niistä sadoista turhista ja tehottomista huolimatta) jossa kaikki on järjestetty tosi optimaalisesti.
Miksi omasta mielestäsi julkiset palvelut menevät koko ajan huonompaan suuntaan? Julkisen talouden katastrofista sijoituspalstalla tuskin edes tarvitsee keskustella? Ja onko verotuksessa mielestäsi kovastikin korottamisen varaa ilman että todellinen verokertymä vain pienenee?
Kannustinloukut ja liian progressiivinen verotus, jäykät työmarkkinat ja AY-liike (verovapauksineen), suuri ja tehoton julkinen sektori tulevat ensin mieleen. Toki voi syyttää koronaa, Venäjää, ikärakennetta yms. mutta miksi monessa muussa maassa kehitys ja näkymä on paljon parempi kuin Suomessa?
Kentällä kun tarkastelee omaa pientä yksikköä niin ei sen perusteella oikein voi tehdä johtopäätöstä kokonaisuudesta
Tätä sotehimmeliä perusteltiin aikanaan sillä, että kustannuksia saadaan alas ja rahaa säästyy. Jos jotain ovat poliitikot vaienneet kuoliaaksi niin se on juuri tämä asia
Johan pelkästään palkkaharmonisointi maksaa sen miljardin kun peräkylässä jossa elinkustannukset on puolet pitää maksaa samaa palkkaa kuin kaupungissa. Kukaan ei vissiin edes kysynyt että miksi ihmeessä ja millä rahoilla. Tärkeintä on että nallekarkit menee tasan lopulta vaikka toki minimaalinen ongelma on että nallekarkit on lopussa ennen kun haetaan lisää lainaa.
Kukaan poliitikko ei ole kait vakavalla naamalla väittänyt enää vuoteen että sote uudistus toisi minkäänlaisia säästöjä vaan päinvastoin.
Tämä Kiasmaa koskeva työnseisaus koskee poliittisia motiiveja, niin olkoon tämä sopivin ketju.
Hesarin mukaan työnseisaus vaikuttaa jo työskentelyynkin.
Kiasmaan kohdistuva työnseisaus vaikuttaa jo taiteilijoiden työskentelyyn
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009256896.html
Työnseisaus ei siis ole taiteentekijöille luontaisella tavalla (?) pelkästään symbolinen, vaan todellinen. En tiedä, kertooko tämän uutisointi enemmän hesarista vai taiteentekijöistä. Huvittunut olen silti
Myös Juurikki on huvittunut, miten Suomi on niin pieni maa, että siihen sopii vain yksi aihe kerrallaan. Eikun Eurooppa on niin pieni alue, että sinne sopii vain yksi asia kerrallaan. Kaikki muu vaietaan kuoliaaksi. Tämä Israelin harjoittama apartheid-politiikka on ollut ongelma yli 50 vuotta, mutta ei ole YK ja suuri enemmistö maailman maista saanut asiaan muutosta, vaikka ovat mitä julkilausuneet.
Nyt ei puutu, kuin että joku vaatii hyväksymään apartheidin, rasismin ja ihmisoikeuksien loukkaukset, kun eihän ne mitään ole Ukrainan kärsimyksiin verrattuna.
Oman kokemukseni mukaan (terveydenhuollon osalta), näkisin isona syynä olevan nimenomaan kasvavat potilasmäärät yhdistettynä pienenevään työntekijämäärään. Tällöin ei voi oikein tapahtua muuta kuin laadun alenemaa. Kun päivystyksessä on kymmenen hoitajan sijasta 8 (ja hekin tehneet pidemmän työviikon kuin aiemmin), mutta potilasmäärä 1,4x aiempaan verrattuna, tiedetään miten käy.
Osaltaan tuo “huonompaan suuntaan” lienee myös myytti;
-meillä on nykyään käytössä röntgen, MRI, ultraääni (jotka vaativat hoitajia toteuttamaan kuvaukset ja radiologeja lausumaan ne)…
-raskaana olevat saavat paljon kattavampaa hoitoa ja seurantaa kuin ennen (joka vaatii lisää hoitajia)…
-julkinen terv.huolto tarjoaa erikseen nykyään mm. diabetes- ja uniapneahoitoa, fysioterapiaa sekä liikuntaneuvontaa…
-psyykkiset hoidot sekä mm. lapsettomuushoidot lisääntyneet julkisella sektorilla valtavasti.
-ja olipa joskus myös laki, että yli 60v hlöitä ei esimerkiksi operoitu (tämä luettu Juha Hernesniemen “aivokirurgin muistelmat” -kirjasta, eli sen tarkempaa lähdettä/dataa ei nyt tähän hätään ole😁)
Yksityisestä terveydenhuollosta: yksityiset terveydenhuoltoyhtiöt eivät hoida päivystyksellistä hoitoa tietääkseni missään Suomessa. Sille on syynsä: se on niin pirun vaikeaa ja kallista. He kyllä ottavat joitain siivuja julkisen terveydenhuollon taakasta, mutta tuo siivu on paljon helpompi ja halvempi hoitaa kun voit keskittyä vain siihen. Yksityinen terveydenhuolto myös “ylihoitaa”, koska se ansaitsee sillä rahaa. Tämän voi nähdä helposti siinä, että vakuutusyhtiöpotilasta ja itsemaksavaa hoidetaan usein aika eri tavalla.
Minun työnantajallani (kunta/kaupunki) on yksityinen yritys työterveyshuoltajana…lopputulos on todella usein se, että potilaat tulevat meidän päivystykseen tai kiireettömälle vastaanotolle, koska työterveydestä olisi saanut ajan vasta hamaan tulevaisuuteen, mutta hoidon ja sairausloman tarvitsevat nyt. Eli tuon (minun yksittäisen) kokemuksen mukaan yksityinen ei välttämättä ole autuaaksi tekevä. Puolestaan esim. Coxa (joka tekee vain tekonivelleikkauksia yksityisesti ja on siinä todella hyvä) on erinomainen esimerkki siitä, missä jutuissa yksityistä sektori voidaan käyttää julkisen tukena.
Edit: laitettu nuo “myytti” otsikon alaiset jutut luetteloksi ja lisätty psyyk. + lapsettomuushoidot. Edit 2: lisätty Coxa -esimerkki.
Kyse ei ole ihan pienestä yksiköstä, vaan Päijät-Sote:sta. Olen kohtalaisen hyvin perillä sen liikkeenluovutuskäytännöistä ja tulevista muutoksista. Samanlaiset periaatteet on muillakin sote-keskuksilla, toki jokainen tulosvastuualue twistaa omalla tyylillään osaltaan.
Kyse on loppujen lopuksi kyse siitä paljon panoksia (rahaa) laitetaan järjestelmään ja mitä sillä saadaan aikaa. Kustannukset ovat karanneet totaalisesti käsistä ja tulemme näkemään kuinka sote-alueet ovat pian kerjäämässä lisää rahaa.
Niin. Tätähän juuri yritetään täällä keskustelemalla ratkaista, mutta ratkaisuehdotuksia ei vain tunnu kenelläkään olevan. Eriträin hankala yhtälö ja aihe siis.
Hallintoportaita ja virkakyöstejä palkkaamalla homma ei ainakaan etene, eikä toimimattomia tietojärjestelmiä kehittämällä. Jotenkin tulee vaan mieleen tästä Suomen koulujärjestelmä, jossa lähdetään keksimään pyörää uudestaan ja tuhotaan hyvin toimiva järjestelmä
Lääkärituttavani puhui joskus, että perusterveydenhuoltoon pitäisi ottaa mallia kenttäsairaalasta. En nyt ole alan asiantuntija, joten asiaa tuntevat voisivat kommentoida hänen esitystään. Se mitä saan kuulla jatkuvasti, että kuntayhdistymisten ym. uudistusten myötä mm. terveyskeskusten toiminnasta on voinut tulla paikoittain hyvin tehotonta. Päätöksenteko valuu kaupunkiin ja kaikki kestää ja mikään ei toimi.
Otan tämän tänne politiikkanurkkauksen puolelle. Olen itse miettinyt myös samanlaista mallia, eli tuet eivät olisikaan ilmaista rahaa, vaan enemmänkin edullista pitkää lainaa (nythän valtio ottaa sen pitkän lainan ja kaikki kantavat tuon riskin - tästä seuraa nykyinen tilanne, jossa kaikki haluavat tukea). Näin siis niille kaikille, joilla kyvyt ja edellytykset pärjätä ‘normaalisti’. Esimerkiksi ansiosidonnaisen osalta mielestäni tulisi siirtyä tällaiseen lainasuuntaan. Miksei myös laajemmin työttömyyskorvauksen osalta? Ja voisihan näissä olla opintolaina tyyppisiä elementtejä, eli jos vaihtaa toiselle alalle koulutuksen tms. avulla saisi lainasta osan anteeksi.
Sitten toki jäisi edelleen jäljelle joukko, joita on syytä tukea ihan suoraan, koska heillä ei ole samankaltaiset edellytykset pärjätä kuin muilla. Toki näillekin voisi antaa jonkin positiivisen kannustimen. Eli jos onnistuvat haittatekijöistään huolimatta pääsemään nettoveronmaksajaksi, saisivat vaikka alennetun veroprosentin tms.
No en ole siis kovin pitkälle pohtinut tätä asiaa ja varmaan tässäkin monenlaisia haasteita, mutta siltikin näkisin tällaisen yksilön omaa vstuuta korostavan mallin terveeksi yhteiskunnallemme. Kuitenkin tuohon olisi mielestäni mahdollista tuoda elementtejä, jotka edelleen mahdollistaisivat hankalassa tilanteessa oleville tarvittavan tuen.