(halpa)Työvoimapula on ollut viimeisen 20-30 vuotta.
Mutta uskon että kun riittävän ponnekkaasti asiaa ajetaan niin saadaan se "käärme sinne pyssyyn"
Kotihoidontuesta jää karkeasti käteen n. 250-300e/lapsi/kk. En näkisi siinä kyllä olevan minkäänlaista kannustinloukkua. Kyllä ne kannustinloukut lienee muualla kuin kotihoidon tuessa.
Kotihoidon tuki ei paperilla näytä ruhtinaallisen suurelta. Kyse on osittain näköharhasta. Tuki muuttuu yllättävän suureksi, kun perheen taloudellisessa yhtälössä otetaan huomioon, että toisessa vaihtoehdossa perhe saa maksettavakseen satojen eurojen kuukausittaiset päivähoitomaksut.
Tässähän se aikalailla sanottiinkin: “Palkkatuloja syövät verotus ja päivähoitomaksut, kirjoittaa politiikan toimittaja Lauri Nurmi.” Eli en näe itse kotihoidon tukea kovin isoksi kannustinloukuksi. Toki jokunen % kotihoidontuella olevista saataisiin töihin tuo tuki poistamalla, mutta kuinka suuri hyöty yhteiskunnallisesti se sitten olisi kaikkinensa, en usko että kovin iso (jostain pitäisi pieraista lisää vaka-hoitajia ja päiväkoti-tiloja ainakin lisää).
Kannustinloukkuja ovat (olleet) ennemmin:
•puolison ruhtinaallinen palkka, jonka avulla äiti on voinut jäädä lapsen/lasten kanssa “kotiäidiksi”. (tähän käytäntöön tuskin vaikuttaisi mitään parin sadan euron kotihoidontuen leikkaus)
•Päivähoitomaksut, mutta nekin pienenevät taas 1.3. lähtien nimenomaan pieni- ja keskituloisilta, jolloin kannustinloukku -ilmiö pienenee.
Minäkään en näe tässä kotihoidon tuessa kannustinloukkua.
Kokoaikaisen varhaiskasvatuksen (vähintään 146 t/kk) maksu on enintään 295
€/kk. Perheen toisen lapsen maksu on 40 % nuorimman lapsen kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Jokaisesta seuraavasta lapsesta maksu on 20 % nuorimman lapsen maksusta.
Eli kahdesta lapsesta maksimissaan 413€. Olisiko vertailukelpoinen summa luokkaa 330€ kun huomioi, että lapset saavat päivähoidossa aamupalan, lounaan ja välipalan. 21 hoitopäivää, 2€/päivä/lapsi on 84€/kk säästö. Tai jos laskee 1€/pv/lapsi, niin säästö 42€ ja vertailukelpoinen summa 370€.
Esimerkiksi 3 henkisen perheen maksu lapsen vähintään 146 t/kk kestävästä varhaiskasvatuksesta 4500 euron bruttotuloilla on 79 € (10,7 prosenttia 4500 euron
ja 3758 euron erotuksesta).
Onnettoman pientä kotihoidon tukea en kyllä miellä minäkään kannustinloukuksi. Päivähoitomaksut pienituloisilla saattaa olla jopa pyöreät nolla euroa, jolloin todella kannattaa se lapsi viedä hoitoon syömään.
Olin viime kesänä puoli vuotta kotihoidon tuella ja vaikka rahallisesti ei tehnyt tiukkaa, niin kyllä sitä jo töihin kaipasi. En tietysti vertaudu maahanmuuttajanaiseen, jolla ei ole samanlaisia työllistymismahdollisuuksia, mutta näkisin kotihoidon tuen leikkauksessa nimenomaan sen riskin, että köyhät köyhtyvät lisää ja ne, joilla on puolison tulojen yms. ansiosta varaa jäädä kotihoidon tuelle jatkavat kyllä sen käyttämistä.
Ei ole, 10 vuotta sitten työntekijöitä sai aivan toisella tavalla kun nyt. Perheessä ammattirekrytoija ja pari kappaletta työllistäviä yrittäjiä. Ihan hatusta en tätä tietoa revi.
Totta, ei yksin ratkaise. Vähän samalla tapaa kun Suomen puolustusta ei voida ratkaista yksin Natolla. Oma uskottava puolustus pitää silti olla.
Sen sijaan minua kiinnostaisi aidon vilpittömästi tietää mikä on se kynnys, jolloin maahanmuuttopolitiikan kiinnostus “rankingissa” nousisi sijoilta 7-8 esimerkiksi sijoille 1-3? Mitä pitäisi tapahtua? Ja riittäisikö siihen vaa’an keikkauttavaan tapahtumaan ulkoiset tekijät (uutisoinnit, tilastot, “kaveri kertoi”), vai edellyttäisikö se omakohtaista kokemusta/havainnointia asian tiimoilta (vai kenties molempia)?
No ensimmäinen juttu on varmaan se, että sitä maahanmuuttoa pitäisi ylipäänsä olla. Suurimmassa osassa Suomen kunnista törmää maahanmuuttajiin vain todella harvoin.
Niissä paikoissa, joissa sitä maahanmuuttoa on (Pk-seutu, Tampere, Turku), ihmiset eivät ainakaan äänestyskäyttäytymisen perusteella vaikuta näkevän suuria ongelmia. Olen itsekin asunut mm. Itä-Helsingin kovimmissa maahanmuuttajakeskittymissä, eikä niistä nyt mitkään ghetot tulleet mieleen. Toki sosiaalisia ongelmia on, joten harva siellä vapaaehtoisesti asuu. Mutta todennäköisimpiä turvallisuusuhkia ovat kantasuomalaiset pulsut ja huumeidenkäyttäjät.
Oman kokemukseni mukaan maahanmuutosta jauhavat juuri persut, jotka ovat kokeneet jonkinlaisen henkilökohtaisen valaistumisen. Yhtäkkiä on löydetty jostain Halla-ahon blogit, käyty läpi Sumasen ja Vahteran “tieteelliset analyysit” ja opittu jonkinlainen uudiskieli, jossa vilisee sanoja kuten “kultamunat”, “suvakit”, “mokutus” jne. Näissä on mielestäni se ongelma, että ei ymmärretä ilmiön ja sen vaikutusten moninaisuutta. Esim. työllisyydessä tuijotetaan ainoastaan määrättyjen kansalaisuuksien työssäkäyntiprosentteja, eikä huomoida sitä, että työvoiman tarjonta lisää kysyntää työmarkkinoille ja voi vaikuttaa myös muihin työssäkäyntiryhmiin.
Sen sijaan keskivertoihmiselle maahanmuutto on suht neutraali, ellei jopa positiivinen asia. Sen nähdään tuovan uusia kulttuureita ja tietynlaista kansainvälisyyttä Suomeen. Minkä lisäksi toki ihmisiä ei haittaa, että joku fillaroi Wolt-tilaukset paskapalkalla tai pyörittää kebabbilaa köyhyysrajalla. Maahanmuutossa nähdään toki tiettyjä ongelmia esim. koulujen suhteen, mutta nämä ongelmat on aika yksinkertaisesti vältettävissä siten, että ei muuta kaupungin huonoimpiin lähiöihin. Ja toki niitäkin löytyy, jotka niissä lähiöissä viihtyvät.
Kotihoidontuesta jää karkeasti käteen n. 250-300e/lapsi/kk. En näkisi siinä kyllä olevan minkäänlaista kannustinloukkua. Kyllä ne kannustinloukut lienee muualla kuin kotihoidon tuessa.
Ei kannata aliarvioida sitä, miten vähällä rahalla ihmiset elävät. Suomessa on ihan kohtuu yleistä mm. Pohjois-Pohjanmaalla, että lapsia on paljon ja nainen hoitaa heitä kotona useita vuosia. Jokin yksittäinen tuki voi tuntua pieneltä, mutta kun siihen ynnätään kaikki lapsilisät päälle, määrä on jo kohtalaisen suuri.
On myös paljon ihmisiä, joilla on ideologinen vastustus päiväkoteja kohtaan. Tähän päälle vielä se, että päiväkodeista lähtee liikkeelle kaikki mahdolliset flunssa ja virukset. Saatetaan ajatella, että eletään pari vuotta vielä säästöillä ja miehen tuloilla, jolloin ei pidä ainakaan stressata työnhakua, kuljetuksia, sairasteluja jne.
Etelä-Suomessa asuva ja 50 000e vuodessa tienaava laittaa tietysti melkein aina lapsensa hoitoon, mutta kuvio on vähän erilainen jossain maakuntien perukoilla, kun kyseessä on kouluttautumaton nainen, jonka on realistista tienata ehkä 1600e verojen jossain uuvuttavassa työssä, joka vaatii päivittäistä autossa istumista ja logistiikasta huolehtimista. Äkkiä alkaa houkutella se vaihtoehto, että josko sitä etsisi töitä vasta vuoden-parin päästä.
No nyt vaatii täsmennystä…
Ihmiset hakeutuvat kaltaistensa luokse. Tunnen lukuisia maahanmuuttajataustaisia Helsingin itäosista ja tämä on heille ns. mukava alue, jossa on paljon samaa taustaa olevia ihmisiä. Joku pitkään alueella asunut härmäläinen voi kokea alueen muuttumisen epämiellyttävänä. Näin se oli Ruotsissakin aikanaan, kun suomalaiset muuttivat alueelle sankoin joukoin töihin
No nyt vaatii täsmennystä…
Niin siis viittasin juuri siihen, että suurin osa kantasuomalaisista ei halua asua alueilla, joiden kouluissa on vaikkapa puolet maahanmuuttajataustaisia.
Maahanmuuttajien näkökulmasta lähinnä suurimmat kaupungit ovat kiinnostavia, koska niistä löytyy näitä vähän erikoisempia kauppoja ja palveluita sekä samantaustaisia ihmisiä. Eikä kovin moni varmaan halua olla se kylän ainoa tyyppi, joka pistää silmään katukuvassa.
Lapsilisät maksetaan jokatapauksessa kaikille, eikä se vaikuta kotihoidon tuen tai palkan määrään. Eli ei vaikutusta kannustinloukkuun.
Juuri näin, eli kotihoidon tuki ei ole tässä tapauksessa syy, vaan ideologia ja pöpöpelko.
Pointtini oli siis se, että kotihoidontuki ei ole kannustinloukku. (Äidin) kotiin jäämiselle on paljon muita syitä, ja kotihoidontuen pari sataa euroa on niistä pienimpiä. Tuen poistaminen toisi mielestäni enemmän haittapuolia kuin hyötyä yhteiskunnallisesti.
Olisi tietysti hyvä hoitaa päiväkoteihin riittävä henkilöstö, jos niihin halutaan enemmän lapsia. Meillä ei laitettu lasta päiväkotiin alle kaksi vuotiaana sen takia, että on huoli miten taapero, joka ei osaa kunnolla kommunikoida pärjää. Ikävää jos henkilökunta vaihtuu pahimmillaan päivittäin/viikottain. Miten siinä luodaan lapselle turvallinen kasvatuspaikka.
Vaikka tämä oli taloudellisesti välillä miinusmerkkistä, niin tuskin olisi 300euron pois ottaminen vaikuttanut päätökseen. Ja mitä tulee ulkomaalaistaustaisiin äiteihin, joilla on monta lasta. En usko, että kovin moni heistä menisi töihin vaan hakisivat todennäköisesti vain toimeentulotukea kotihoidontuen sijaan. Lisäksi jos ei ole tehnyt mitään töitä, kielitaito on rajallinen ja vielä ilman koulutusta, niin on todella vaikea työllistyä Suomessa.
Näinhän se on. Mutta me tarvitsemme monella tavalla velvoittavampaa käytäntöä. Sosiaalitukien varaan heittäitymisen ei pitäisi voida olla mikään kansalaisoikeus.
Aina voidaan tietenkin myös kysyä, että mitä yhteiskunta voittaa sillä, että vaikeasti työllistyvä ihminen menee patistettuna matalapalkkaiseen työhön ja vie lapset päiväkotiin. Mutta sitten kun mietitään sen varhaiskasvatuksen tuomia hyötyjä sekä sen matalapalkkaisen duunin vaikutusta tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksiin, alkaa tilanne näyttäytymään jo toisenlaiselta.
Pelottava kehityssuunta on se, että meillä on maassa kasvava määrä ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaisia työllistymistavoitteita tai -haluja elämässään. Kotivanhemmat eivät todellakaan ole tuossa mikään ongelmien keskipiste, eikä tilanne rajaudu maahanmuuttajiin.
Tunnustan että syyllistyin lainauksissa yksittäisten lauseiden irroittamiseen kokonaisuudesta mutta en voinut vastustaa kiusausta. Maahanmuuttokeskustelussa on hyvä muistaa että olemme Ruostin tiellä, tosin kymmenen vuotta heitä jäljessä.
Kymmenen vuoden ero on hyvä sisäistää koska moninaisuus ja uudet kulttuurit (järjestäytynyt rikollisuus) on osallistunut Ruotsissa kunnan johtavan poliitikon syrjäyttämiseen.
“Kun sosiaalidemokraattisen puolueen jäsenten oli aika äänestää siitä, jatkaako Ebba Östlin kunnanhallituksen puheenjohtajana, ilmestyi kokoukseen yli 50 ulkomaalaista miestä, joita kukaan ei tuntenut ennestään. Suurin osa miehistä ei osannut ruotsia eivätkä kaikki edes tienneet, missä ovat. Nimellä Vårbynätverket tunnettuun järjestäytyneeseen rikollisjärjestöön kuuluneet miehet äänestivät niin ikään ennalta tuntemattoman henkilön kunnanhallituksen puheenjohtajaksi.”
Tätähän ei voi tapahtua Suomessa tai jos tapahtuu niin vasta kymmenen vuoden päästä joten asiaa ei kannata huomioida? Mehän emme kuulemma toista Ruotsin virheitä vaikka kaikki etenee samalla tavalla mitä Länsinaapurissa.
Omakohtainen kokemus, jonka keräämisen päätin viitisen vuotta sitten, on kaksijakoinen. Mielestäni kyse ei ole opiskelijoiden tai opiskelupaikkojen määrästä. Joillain aloilla koulutusta on liian vähän ja se on osasyy, mutta aika harvoin pääsyy.
Kansainvälinen kilpailu on kovaa ja joihinkin asiantuntijatehtäviin tarvitaan paras (parhaat) tekijät, jotta kilpailussa pärjää. Aina se paras tekijä ei löydy Suomesta vaikka tarjontaa olisi kuinka paljon.
Asiaa voisi verrata vaikka kansainväliseen jalkapalloon. Jos haluat kerätä huippujoukkueen se harvoin on seuran kotimaan pelaajien miehittämä. Parhaat pelaajat tai parhaat saatavilla olevat pelaajat halutaan joukkueeseen. Sitä kautta menestymiseen on hyvät mahdollisuudet.
Koko keskustelu oli pitkä. Parempi, että jokainen käy lukemassa sen itse, jos haluaa. Tarkoitus oli lähinnä tuoda esille Nokian toimitusjohtajan kommentit, joissa Purran väite maahanmuuttobluffista tyrmätään. Nokia ei pärjäisi ilman työperäistä maahanmuuttoa, joka täytti puolet kaikista Nokian uusista työpaikoista Suomessa viime vuonna.
Purran vastaus ja siihen tulleet kommentit eivät muuta mitään. Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma on varsin yksiselitteinen, vaikka Purra lähtikin kirjoittamaan siitä uutta versiota.
Tunnustan että syyllistyin lainauksissa yksittäisten lauseiden irroittamiseen kokonaisuudesta mutta en voinut vastustaa kiusausta.
No kieltämättä tämä on tällainen maahanmuuttoskenen tapa käydä keskustelua, ja sen takia omakin mielenkiinto osallistua näihin “debatteihin” on vähän siinä ja siinä.
Maahanmuuttokeskustelussa on hyvä muistaa että olemme Ruostin tiellä, tosin kymmenen vuotta heitä jäljessä.
Olen seurannut keskustelua yli 10 vuotta ja koko sen ajan on puhuttu tästä “Ruotsin tiestä”, joka on edessä “ihan just”. Piti tulla 10 vuodessa palavat ghetot Itä-Helsinkiin jne.
Tätähän ei voi tapahtua Suomessa tai jos tapahtuu niin vasta kymmenen vuoden päästä joten asiaa ei kannata huomioida? Mehän emme kuulemma toista Ruotsin virheitä vaikka kaikki etenee samalla tavalla mitä Länsinaapurissa.
Totta kai voi tapahtua, mutta sitten pitää muistaa mm. seuraavat seikat:
-
Ruotsi on ottanut moninkertaisen määrän humanitäärisiä maahanmuuttajia
-
Ruotsissa oli ja on ennestään enemmän jengirikollisuutta, laitonta asekauppaa yms. Eivät nämä ongelmat ole pelmahtaneet tyhjästä, vaan ne ovat olleet siellä kehittymässä ja nyt sitten voimistuneet viimeisinä vuosina.
-
Ruotsi on paljon selkeämmin yhteydessä Länsi-Eurooppaan kuin Suomi. Se tuo mukanaan monia etuja, mutta samalla kun ihmiset ja tavarat liikkuvat, samaa reittiä tulee myös kansainväliset rikollisliigat, huumekauppa, aseet jne.
-
Ruotsin politiikka ei ole identtistä Suomen politiikan kanssa. Kaikki ei aina johdu 100% maahanmuutosta (vaikka perussuomalaiset tällaisia “laskutoimituksia” tykkäävä tehdä), vaikka osansa sillä varmasti on.
Vaikeaa keskustella maahanmuutosta, kun sitä on monenlaista. Miksi halutaan niputtaa kaikki saman katon alle?
-
Nokia ja Rovio liputtavat maahanmuuton puolesta. Mitä tarkoittavat? Työperäistä. Sitä, että tarvitsevat korkeakoulutettuja ihmisiä. Sijoittajat hyötyvät ja kansantalous hyötyy. Jopa persut hyväksyvät. Kukaan muukaan ei vastusta.
-
Palvelualat, hoiva-ala liputtaa maahanmuuton puolesta. Työperäistä. Tarvitsevat työvoimaa, jota ei tarvitse pitkään kouluttaa tai tarvitsee jonkin verran. Suurissa kaupungeissa mm. vuokrat ovat niin korkeita, että palkka ei tahdo riittää elämiseen, joten osa ”palkasta” tulee muilta veronmaksajilta asumis- yms. tukina. Pitää yhteiskunnan ja kansantalouden kuitenkin pyörimässä. Samaan aikaan työttömyyttä, koska Suomessa jo asuvat eivät kannustinloukussa halua työskennellä. Tätä persukin kritisoi. Kok ja sdp kannustaa. Kokkarit saa palvelua ja demarit äänestäjiä.
-
Humanitaarinen maahanmuutto. Syrjäytymisongelma on todellinen kieliongelmien ja kulttuurierojen vuoksi. Työmarkkinasema jää heikoksi toisessakin polvessa. Ei ole työperäistä maahanmuuttoa, koska syy onkin humanitaarinen. Aiheuttaa kustannuksia kansantaloudelle. Persut nimittävät haittamaahanmuutoksi ja haluavatkin luopua pakolaiskiintiöstä. Haluavat lopettaa ”sosiaaliturvaperäisen turvapaikkashoppailun”. Vihervasemmisto haluaa tämän maahanmuuton jatkuvan. Kokoomuskin vielä pari vuotta sitten oli valmis nostamaan kiintiöitä.
Keskustelua voisi helpottaa, että erotetaan aidat, seipäät, äidit ja tyttäret. Jos joku argumentoi, että kyllä 1. on sitten hyvä asia, ei siihen voi vastata, että eipäs ole, koska 2. tai 3. on paha asia.