Ja tämä siis myös liikunta- ja urheilutapahtumissa? Voin siis entisenä puoliammattilais -jääkiekkoilijana jatkaa uraani naisten sarjassa, kunhan olen klikannut itseni ensin juridiseksi naiseksi?
Lue viestini ylempää. Kilpaurheilussa voidaan aivan hyvin pitää kiinni vaikka säännöstä, että syntymässä mieheksi määritellyt henkilöt eivät pääse naisten sarjoihin. Tai mistä tahansa muusta säännöstä.
Ei valtion tehtävä ole säädellä, miten joku pallon perässä juoksemiseen tarkoitettu viihdesarja pyörii.
Asia selvä. Eli urheilussa biologisen sukupuolen mukaan, mutta uimahalleissa ja kylpylöissä juridisen sukupuolen mukaan. Kiitos vastauksista.
Urheilussa voidaan myös mennä “sekaryhmissä” varmaan 95% tapauksista (harrasteurheilu). Itsekin olen koko ikäni pelannut erilaisissa höntsäporukoissa eikä siellä ketään kiinnosta hevon helvettiä, onko pelaajat naisia vai miehiä.
Sitten jos mennään kilpaurheiluun, on (totta kai) huolehdittava siitä, että naisten sarjat pysyy reiluina fyysisten realiteettien takia. Mutta kuten totesin, tässäkään ei mitään ongelmaa ole, vaan voidaan säätää kriteerit, kuten on tähänkin asti tehty.
Ei tämä mikään maata mullistava ongelma (toivottavasti) tule olemaan. Mutta ymmärsit varmaan pointtini teorian tasolla: aiemmin ihminen on voinut todistaa sukupuolensa vaikkapa passilla. Nyt se pystyy todistamaan vain juridisen sukupuolensa. Jos/kun eri toiminnoissa ei ole järkevää toimia juridisen sukupuolen mukaan, niin ainakin teoriassa lienee ongelma miten hlö todistaa biologisen sukupuolensa.
Toivon, että tähän saadaan jokin yleinen ohje eikä niin, että Himos trail, Finlandia hiihto, Aulangon kylpylä ja Flamingo menee juridisen sukupuolen mukaan, mutta Korttelifutis, Nokian eden ja Haikon kartanokylpylä biologisen sukupuolen mukaan. Nyt yleistä ohjetta ei tietääkseni ole.
Onhan urheilussa tästäkin jo tavallaan ennakkotapaus, nimittäin Caster Semenya. Biologisesti nainen, jolla muuten on XY-kromosomipari, vaikka ketjussa aiemmin on väitetty ettei moinen ole mahdollista.
2018 IAAF esitteli uuden säännön, jossa osaan lajeja asetettiin yläraja testosteronitasoille. Tästähän syntyi pienoinen kohu tuolloin, koska säännön katsottiin koskevan nimenomaan Semenyaa. Oli asian laita miten oli, niin selkeästi on olemassa keinoja puuttua asiaan jos (epäilen kyllä vahvasti, että ei) tästä kehkeytyy isompi ongelma lakimuutoksen takia.
Tässäpä se varmaan kiteytyy hyvin Suomen maahanmuuttokeskustelu edellisen 10v ajalta.
Sanotaan että tarvitaan maahanmuuttoa. Perusteluina mainitaan yleenä varakkaat eurooppalaiset liikemiehet Fazer ja Schinebrykoff ja miten joku oma tuttu, tohtorikoulutettu henkilö, on hyvä asia Suomelle.
Näinhän asia kaikkien mielestä onkin, kukaan ei muuta yritä esittääkkään.
Käytännössä kuitenkin Suomi onnistuu houkuttelemaan muuttovirtaa lähinnä EU:n ulkopuolelta ja tämä muuttoliike koostuu valtaosin erittäin matalan koulutustason ihmisistä, joilla ei ole taskuissaan pennin jeniä. Voisi kysyä miten kouluttamaton ja varaton 35v mies maasta X liittyy mitenkään herraan Karl Fazer.
Jos suomalainen mies 35v ei omaa edes peruskoulun päättötodistusta, ei juuri hetkauta ketään todeta että ilman ammattia on Suomessa “tuomittu” matalan tulotason hanttihommiin, sekä todennäköisesti myös työttömyyteen. Tähän samaan yhtälöön jos vaihtaa suomalaisen tilalle jonkun muun kansalaisen, niin se on sitten jo tietysti rasismia.
Suomi ei oikeasti tarvitse maahanmuuttoa itseisarvona. Meitä on 5,5 miljoonaa, mutta voisi olla myös 5,0 miljoonaa. Ongelma on se että huoltosuhde on jo nyt heikko ja me ennen kaikkea tarvitsisimme lisää veronmaksajia. Ihmisiä, jotka maksaisivat enemmän veroja kuin käyttävät yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Muutama vuosi sitten oli laskelma missä bruttopalkan pitäisi olla noin 3300€/kk jotta henkilö maksaisi enemmän veroja kuin mitä maamme julkinen budjetti on jaettuna per henkilö. Näinollen esimerkiksi stereotypia siivooja 1700€/kk, kansallisuudesta riippumatta, on työstään huolimatta nettoveronsaaja, sillä hänen palkastaan maksamat verot eivät ylitä hänen vuodessa nauttimiensa julkisten palveluiden arvoa.
Suomi on tsloudellisesti sitä heikompi, mitä enemmän meille saapuu ihmisiä saamaan verotuloja eikä maksamaan niitä. Tämä ei liity rasismiin mitenkään.
Esim. siivoustyö taitaa olla pysyvästi niin heikosti palkattu ala, että tämä porukka taitaa aina olla enemmän tuki- kuin veronmaksupuolella. Sama pätee tarjoilijoihin, kaupan kassoihin. bussin kuljettajiin jne, Ehkä asian toinen puoli on, että näiden alojen palkkatason tulisi olla korkeampi. Tai toinen vaihtoehto on hyväksyä, että joidenkin on tehtävä nämäkin työt, joita rahallisesti ei arvosteta, mutta vastaavasti voimme nauttia halvoista palveluista,
Kouluttamaton ja varaton mies EU-alueen ulkopuolelta, jolla ei ole työpaikkaa suomessa ei voi vain lentää suomeen ja sanoa ”terve tulin asumaan tänne”.
Mielummin otan maahanmuuttajatyöntekijän siivoukseen, kun käyn kaupassa missä 2cm kuraa lattialla jokapaikassa tai miettimää saako ostoskärry irti enää kädestä kun sellasen ottaa.
Maahantulon prosessia pitää helpottaa, eikä se tarkota että kriteerejä pitäisi madaltaa. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa korkea- ja matalapalkkaisille aloille. Mutta pitää pitää huolta, että ne jotka tänne tulevat pysyvät töissä mahdollisimman pitkään. Ja turvapaikanhakijoillekin pitäisi pystyä löytämään jotain työtä.
Kannattatko luokkayhteiskunnan luomista Suomeen? Kysymys on osoitettu kaikille, jotka kannattavat työperäistä maahanmuuttoa matalapalkka-aloille.
“Poliisi: Keskimääräinen peritty kynnysraha Suomeen saapumisesta on 15 000 euroa.”
Jos et tiennyt tästä modernin orjuuden muodosta, nyt tiedät. Vaikuttaako tämä näkemykseesi millään tavalla?
“– Tutkinnan kohteena oli yrityksen rahojen kierrättäminen ns. kevytyrittäjiä hyväksikäyttäen siten, että yrityksestä maksetut palkat kohdistuivat vuorollaan eri henkilöille, ja tosiasiallinen palkanmaksu tapahtui käteisellä. Osana palkanmaksua oli järjestely, jossa työntekijöiden virallisesti maksettu palkka mitoitettiin siten, että he olivat oikeutettuja sosiaalitukiin, lopun palkanmaksun tapahtuessa ilmeisen pimeästi. Epäillyt kutsuivat tätä järjestelyä nimellä ”Kela-money”, HPL:n lausunnossa todetaan.”
Ongelmakohtiin ja väärinkäytöksiin pitää puuttua ja korjata nämä. Mutta vaikka laitettaisiin kaikki rajat kiinni eikä sallittaisi maahantulo muilta kuin suomen kansalaisilta, niin silti suomalaiset eivät täytä kaikkia matalapalkkaisia työpaikkoja, ja ne jäisi tekemättä.
Tai sitten toinen vaihtoehto, että matalapalkkatöiden palkkaus nousee vaikka n.1000e/kk ja ihmetellää ku esimerkiksi ruuan hinta nousee kymmeniä prosentteja. Ja en tiedä riittäisikö siltikään työvoimaa hoitamaa vanhuksia tulevaisuudessa.
Ongelmaan ei ole täydellistä ratkaisua, pitää punnita mikä on pienempi paha ja yrittää tehdä siitä mahdollisimman hyvä ratkaisu kaikille osapuolille.
Jatketaan sitten vaaleihin liittyvällä setillä. Tämä menee enemmän politiikkanurkkaukseen kuin tänne.
Professori on arvioinut kolmen suurimman puolueen vaaliohjelman. Pitkähkö artikkeli ei tarjoa yllätyksiä, mutta vahvistaa tälläkin palstalla käytyjä mielikuvia. Vähemmän yllättävästi mikään puolue ei juuri tarjoa konkretiaa leikkauskohteiksi, mutta Kokoomus´ainakin sanoo, ettei mitään voi jättää harkinnan ulkopuolelle.
Kaikista ohjelmista uupuvat konkreettiset keinot, miten tavoitteisiin päästään. Erityisesti SDP:n ja perussuomalaisten vaaliohjelmissa ei täsmennetä sitä, mistä otettaisiin pois, jotta talous saadaan tasapainoon, Vilmunen sanoo.
Talouspolitiikan professorin mukaan kaikki kolme puoluetta yrittävät ohjelmissaan välttää poliittista riskiä siitä, että paljastetaan puolueen talouspolitiikan todellinen linja, jolloin äänestäjät saattaisivat pelästyä.
Vilmusen arvion mukaan kolmikon paras talouspoliittinen ohjelma on kokoomuksella.
Toiseksi kirii SDP, jonka asialista tiivistää Vilmusen mukaan suhteellisen hyvin julkisen talouden kestävyyden kannalta keskeiset asiat.
Perussuomalaiset jää hännänhuipuksi ja saa talouspoliittisesta ohjelmastaan arvosanaksi 5.
Juuri näin ja ne 300 Nokian houkuttelemaa Intialaista insinööriä, sikäli kun eivät tuo 7 henkistä perhettä mukana ja jäävät maahan EU luvan saatuaan eivät verorahoillaan pysty kustantamaan monikymmenkertaista elintaso-perusteista kouluttamatonta maahanmuuttaja joukkoa.
Kaiken lisäksi Suomi käsii maahanmuuton kanssa aivovuodosta, joka vuosi huomattavasti koulutetumpaa porukkaa muuttaa vihreämmille ansaintimahdollisuuksille ja sisäänpäin tulee enimmäkseen kouluttamatonta saajapuolen ihmistä.
Jotta Suomi pystyisi houkuttelemaan korkeasti koulutettua nettoveronmaksajaa merkittävissä määrin niin palkkoja täytyisi näistä hommista nostaa 20% ja samalla laskea veroja 15% ja tätä ei Suomen sosialistisessa onnelassa tule tapahtumaan.
Toki aina kannattaa yrittää ja kuten monet ovat todenneet eivät persut näiden ihmisten tuloa vastusta vaikka vastustajat yrittävätkin niin leimata.He tuntuvat vain olevan ainoita jotka tunnustavat realiteetit siinä miten paljon näitä ihmisiä oikeasti Suomi pystyy nykyisellään houkuttelemaan ja kuinka se määrä on niin pieni ettei sillä ole valtiontalouden kannalta juurikaan merkitystä.
Se että Suomalaisia ei enää kiinnosta siivoojan yms matalapalkka työt on puhtaasti poliittinen ratkaisu johon olisi helppo puuttua tekemällä sosiaaliturvasta vastikkeellisempaa mutta kukapa sitä saavutetuista eduista haluaisi luopua.
@Sijoittaja-alokas kuuluuko tämä maahanmuuttokeskustelu tänne @Kale-possu n aloittamaan pohdiskelevaan eduskuntavaaliketjuun? Täällä jo kutsutaan ulkomaalaisia apinoiksi
Onko sulla jotain lähdettä tälle 60% työttömyydelle? Ite löydän tilaston vuodelta 2021:
”Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä kaikkien Suomessa asuvien ulkomailla syntyneiden henkilöiden työllisyysaste oli 68,6 prosenttia.”
Lisäksi otat esimerkkinä kolme maata josta tulee eniten turvapaikanhakijoita, jotka eivät siis ole työperäistä maahanmuuttoa vaan humanitaarista.
Että jos puhutaan omenoista, on väärin argumentoida siihen, ”mutta kun perunat”.
Saa siirtää parempa ketjuu ja en jaksa väitellä enempää, koska tää keskustelu kiertää kehää. Ihan sama mitä kirjottaa niin vasta-argumentti on sama.
Ehkä nämä viestit sopivat tosiaan paremmin tänne Politiikkanurkkaukseen. Siirsin nyt useita viestejä tänne, joten keskustellaan täällä tuosta aiheesta. Ehkä tuo eduskuntavaaliketju on eri tarkoitukseen.
Keskustellaan jatkossa asiallisemmin ja kohteliaammin. Vältetään sisällöttömiä heittoja ja pyritään pitämään keskustelu laadukkaana sekä sisältörikkaana Inderesin Foorumin tasolle sopivana.
Luulen, että suurin osa kaipaa fiksumpaa ja rauhallisempaa keskustelua - tai kukapa ei kaipaisi.
Kiitos ja mukavaa lauantai-iltaa jokaiselle keskustelijalle!
EDIT: Kaikkia viestejä en tosiaan siirtänyt, koska vanhemmat viestit tulisivat uudessa ketjussa kummallisiin väleihin epäjärjestyksessä.
Näemmä oikea luku irakilaisille oli 23% vuonna 2019
23% irakilaisista oli ansiotöissä vuonna 2019.
Irakilaiset ovat suomen kolmanneksi suurin ulkomaalaisryhmä.
Tämä ei ole rasismia. Tämä on erittäin kallista maahanmuuttopolitiikkaa Suomen valtiolle. Nämä varsin huonosti työllistyvät ryhmät ovat se ongelma jota haluttaisiin lainsäädännöllä korjata. Toimiin ei vain oikein päästä, kun joku aina sanoo että “tarvitaan lisää työperäisiä maahanmuuttajia” ja sitten saamme perään maahanmuuttajia, jotka eivät työllisty juuri nimeksikään.
Vähän kun sanoisi että Suomi tarvitsee perunoita ja me sanomme että okei. Sitten saamme läjän sipuleita. Jos ihmettelemme että mitä näillä sipuleilla nyt teemme niin joku tietää kerrata että Suomi tarvitsee perunoita.
Eikö matalapalkka-alojen varaaminen kantasuomalaiset etuoikeudeksi maahanmuuttajien miehittäessä hyväpalkkaiset asiantuntijatehtävät yms. luo myös luokkayhteiskunnan? Hieman samaan tapaan kuin meillä oli 1800-luvulla?
Taulukossasi Irakilaisia suomessa on reilu 20 000 ja Pelkästään vuonna 2015 hyväksyttiin n. 18 000 turvapaikkaa Suomesta irakilaisille. Miten tämä Irakilaisten työllisyys liittyy työperäiseen maahanmuuttoon?
Niin kuin näissä maahanmuuttokeskusteluissa aina tuppaa käymään, niin eri maahanmuuttajaryhmät menevät alituisesti sekaisin. Lisäksi turvapaikanhaku on käytännössä muodostunut siirtolaisuuden oikotieksi ja mahdollisuudeksi päästä paremman elintason maihin, ilman todellista turvapaikan tarvetta. Tuo on ymmärrettävästi parempaa elämää hakevan puolelta ymmärrettävää, mutta asettaa todelliset turvapaikkaa tarvitsevat varsin epäkiitolliseen asemaan.
Irakilaisissa huomiota herättävää on eroavaisuudet muihin pohjoismaihin nähden. Vuonna 2016 Irakissa syntyneistä 20-64-vuotiaista naisista oli työelämässä mukana Suomessa reippaasti alle 20 %. Samaan aikaan heidän työllisyys Ruotsissa lähenteli 50 %:ia ja Norjassakin se oli yli 40 %. Ja kyllä, tässä yhteydessä voitaisiin palata sosiaaliturvan rakenteisiin.
