Voi tietenkin kysyä, onko viime vuosituhannen kulutuskäyttäytymisen analysoinnissa, peilaten sitä nykypäivään, järkeä. Mielestäni ei. Maailma on muuttunut ja niin on suomalaisten juomatavatkin.
Tämä jakamastasi jutusta löytyvä kuvaaja kertoo hyvin juomatottumusten muutoksesta erityisesti vuosituhannen alun aikana.
Ja tässä vielä jatkoa edelliseen (THL)
Luin sinun kirjoitustasi, ja mietin että mitä sinä oikein vaahtoat. Maailmassa ei ole mikään reilua kuten kirjoitit, niin ei kannata riehua turhaa,
Halu on eri asia, kun toteutus. Toki kaikki haluaa, että jengi valmistuu siinä max viidessä vuodessa maisteriksi, mutta jengi lymyää siellä yliopistolla lähemmäs kymmenen vuotta. Ja miksi ei lymyäisi? Asumistuki tulee tasaiseen tahtiin ja opintotukikuukausien jälkeen voi opiskella toimeentulotuella.
Homman nimi on se, että maan talouden kannalta on kestämätöntä tukea nuorten terveiden ihmisten itsenäistymiskoulutusta. Omassa lähipiirissäni jokainen 18-19v nuorimies tai nuorehko nainen olisivat kyllä kyenneet asumaan vanhemmillaan opintojen ajan. On älytöntä, että veronmaksajien rahaa käytetään siihen, että Tiina pääsee omaan yksiöön asumaan samaan kaupunginosaan missä vanhemmat asuvat.
Jos Tiina välttämättä haluaa muuttaa pois kotoa, niin maksakoot Tiinan vanhemmat tai mikä vielä parempaa, että Tiina itse maksaisi sen asumisensa. Veronmaksajien yhteisiä rahoja tähän ei pitäisi tuhlata.
Joo tiedän, että yhdeksää tämmöistä turhaa muuttajaa kohtaa on se yksi heikko-osainen, joka tarvitsee aidosti sitä yhteiskunnan apua. Mutta en voi kannataa järjestelmää, jossa 90% rahoista menee hukkaan ja 10% aidosti apua tarvitseville.
Kuten sanoin, kaikki eivät opiskele samassa kaupungissa kuin vanhemmat 
. Ihan vapaasti voisi laskea samassa kaupungissa opiskelevien asumistukea, jos selvästi voisivat asua vanhemmilla. Eikös asumistuen saannissa nykyänkin ole joku vastaavanlainen pykälä (tai sitten se oli siviilipalveluksessa 
)?
Ja tuohon ensimmäiseenhän olisi itsestäänselvä ratkaisu, että vähennetään jaksottain asumistukea opiskeluiden pidentyessä, vaikka siitä 5. vuodesta alkaen ja lääkäreillä ehkä myöhempään 
. Okei no ehkei lääkäriksi opiskelevat tarvitse yhtään enempää rahaa, mutta opiskelut heillä lienee pakostakin pidemmät.
Ja pitää opiskelijoiden syödäkin, maksaa pakolliset laskut ja voida kulkea vanhempien luokse, mikäli asuvat eri kaupungissa. Vuokran jälkeen pitäisi muihin pakollisiin menoihin jäädä käteen ainakin 150-200e tai enemmän viime ajan inflaation jälkeen! Ja tuolla summalla toki normiterveen opiskelijan pitäisikin tulla toimeen vuokran jälkeen, jos jätetään huomiotta alkoholi sun muut tarpeettomuudet 
Opintolaina on mielestäni myös hyvä systeemi. Tosin itselle ongelma siinä on se, että korkotaso ei sattumoisin ole enää nollassa . Jos opiskelijat jatkossa enemmän tai vähemmän pakotetaan ottamaan lainaa, niin opintolainalle pitäisi asettaa jonkinlainen korkokatto, esim 5% (vaikkei vielä niin korkealla ollakaan), jottei luoda seuraavaksi velkaongelmaa valtion lisäksi myös nuorille. Tästäkin voidaan sitten päästä kinamaan siitä, ketkä oikeasti tarvitsevat lainaa elämiseen, ja ketkä nostavat sitä sijoittamiseen yms
Miksi juuri opiskelijoiden? Miksei työttömien? Eläkeläisten? Miksi ne ovat oikeudenmukaisia, mutta opiskelijoiden tuki ei ole, vaikka juuri heillä on vaikeampi ottaa töitä vastaan kun puuttuu sekä kokemus että koulutus? Osa opiskelijoista toki saa töitä helposti jo opiskelijen aikana, mikä saattaa jopa keskeyttää ne opinot (esim. ICT-ala).
Kannatan lämpimästi ihan kaikkien asumistukien leikkauksia. Ja jotain satoja miljoonia uusi hallitus taitaakin leikata.
Kannatan myös opiskelijoiden asumistukea, sillä korkea koulutusaste on Suomen talouden ehdoton tukijalka. Opintojen vaikeuttaminen ja keston pidentäminen olisi idiotismia, joka ei maksa itseään takaisin.
Opiskelun tukeminen olisi syytä tapahtua 100% valtion takaamalla opintolainalla. Opiskelujen venyminen = enemmän lainaa, ei enemmän kuluja valtiolle. Suomessa tosiaan korkeakoulut tuppaavat yhdellä jos toisella venymään. Venykööt vaan, mutta ei veronmaksajien piikkiin.
Opintotuki voisi sitten olla jonkinsortin verhelpotus opintolainaa takaisin maksettaessa valmistumisen jälkeen. Vaikka niin, että opintolainan takaisinmaksut olisi verovähennyskelpoisia.
Selvä kannustin pitäisi olla nopeasti valmistumisessa, ei pitkään notkumisessa.
Suomen kuvalehti julkaisi tänään jutun Tanskan maahanmuuttopolitiikasta, johon Suomen eduskuntavaalienkin yhteydessä useasti viitattiin.
Taattua Suomen kuvalehden laatua ja varmasti lukemisen arvoinen.
Antti Tuuri maininnut että kaikissa niissä maissa joissa on ollut kieltolaki voimassa, suhde alkoholiin on ongelmallinen. Sinänsä oikea havainto joka tuskin selittää kaikkea.
Tämä nyt tehty päätös tuskin saa kansaa kovasti enempää ryyppäämään, mutta silti pitäisin mielessä, ettei aikuisten nautinnonhalu voi olla alkoholipolitiikan ajuri. Tuhannet lapset ja nuoret Suomessa kärsii siitä kun isä ja äiti dokaa liikaa. Tämän takia en haluaisi tulevaisuudessa nähdä viinejä ruokakaupoissa. Se väkisin lisäisi ongelmakäyttöä, ja mielestäni sitä ei voi puolustella sillä että monissa Euroopan maissa viinit ruokakaupoissa. Maat, kulttuurit, uskomukset ja tavat on erilaiset. Ei voi verrata suoraan yks yhteen.
Amerikassa on jokaisessa osavaltiossa oma lainsäädäntö alkoholin suhteen.
Olen aikoinaan tehnyt roadtripin Amerikan halki ja häiritsevän paljon näkyi nuorisoa pussikaljalla osavaltioissa, missä tiukka alkoholilaki. Oliko se nyt Teksasista, missä tavallisessa ruokakaupassa ei myyty ollenkaan alkoholia ja auton matkustamossa ei saanut sitä kuljettaa.
Oma havaintoni kuitenkin oli että tiukka alkoholipoliitiikan vaikutus oli päinvastainen.
Osavaltioiden välillä on myös taloudellisia eroja, mikä voi osaltaan vaikuttaa alkoholin kulutukseen.
Se että rajataan alkoholin saanti tiettyihin kauppoihin ei ongelmaa paranna.
Venyminen johtuu vain siitä että ei haluta ottaa lainaa kuten muissa maissa, opiskelunaikainen työnteko pitkittää valmistumista. Siihen taas on syynä se että koulutuksen tuoma nettolisäansio verrattuna alempaan koulutustasoon on Suomessa koko maailman alhaisin. Ihan esimerkkinä, kun itse lähdin opiskelemaan, siinä vaiheessa kun sain viimeisen opintolainaerän maksettua, oli alemman opiskelutason kaverit maksaneet viimeisen erän omakotitalolainoistaan(Toki Hartiapankki-periaatteella itse rakennetut, joten lainat ei niin isot kuin nykyään). Itse olin siis siinä vaiheessa vasta nollatilanteessa.
Usein myös on pakko yrittää ajoittaa valmistuminen parempaan talousajankohtaan koska jos valmistuu suoraan työttömäksi, varjostaa se tutkimusten mukaan tulevaisuudessa töllisyys ja palkkakehitystä jopa yli 20 vuoden tulevassa työhistoriassa.
Suomessa talous on myös ollut hyvin syklistä ja isot työttömyysluvut ajoittain ja siitä seuraava iso riski työttömyyteen yhdistettynä opintolainan lyhennyksiin ei ole muualla maailmassa koulutetulle läheskään yhtä suuri todennäköisyys kuin täällä. Ihan esimerkkinä Vaikka se kun takavuosina Nokian useiden tuhansien kokeneiden työntekijöiden irtisanomiset tukki It alan työllistymismahdollisuudet valmistuvilta useiksi vuosiksi kokonaan ja oli lähes katastrofi tilanne valmistua iso opintolaina niskassa muutaman vuoden työttömyyteen etenkin kun ei ole mitään puskureita ehtinyt kertyä muutoinkaan valmistuvalla opiskelijalla.
Niimpä. Juomatottumus -asiaa en todellakaan kiistä, muutosta on hyvään suuntaan. Samaan aikaan(kun alkoholin kulutuksen lasku on tapahtunut) sattumoisin alkoholiveroakin on tosin nostettu. Henkilökohtaisesti voisin hyväksyä viinien myynnin marketeissa, jos samaan aikaan alkoholiveroa edelleen nostetaan reippaasti. Sama suunta taitaa yhä olla onneksi Virossakin. Kaikkein mieluiten pitäisi viinit ja viinat Alkossa. Voitot Suomeen siis.
Inflaatio rullaa, mutta hyvin nousevat palkatkin.
Julkisella sektorilla peräti +8,6% verrattuna vuoden takaiseen huhtikuuhun. Ts korkeammat palkat ja ehkä myös väkeä lisää.
Näkisipä vastaavia lukuja kilpailulle altistuvalle osalle yhteiskuntaa. Verotusoikeus ei kannusta suitsemaan nousua tuottavuuden nostamisella.
Montakohan vuotta on itketty järjestelmien aikavarkautta lääkärienkin työssä, jne.
Tilastokeskuksen kommentti.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden alusta, minkä takia julkisen sektorin sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä siirtyi hyvinvointialueiden palvelukseen. Siirtymä voi vaikuttaa julkisen sektorin palkkasumman muutoskehitykseen.
No täähän se ongelma on, kun veronmaksajien rahoilla rahoitetaan kaikkea turhaa, nii progressiivinen verotus takaa sen, että vaikka valmistut maisteriksi hyvälle alalle siinä 26 vuotiaana, niin se 19v putkimieheksi valmistunut kaveri, jos on nimeksikkään osannut pitää raha-asioista huolta on hirvittävän paljon edellä. Siinä on rivarin pätkästä maksettu iso siivu, kun maisteri lähtee nollista.
Puhumattakaan sitten, jos kouluttautuu jonnekin hömppäaloille, jossa työllistyminen ei ole ollenkaan varmaa. Esimerkiksi nyt joku sukupuolen tutkija/taiteiden maisteri, joka työllistyy vain valtion hankerahoituksen tai säätiöiden myöntämien apurahojen turvin.
Jos tämä mätä systeemi ajattaisiin alas, niin se tarkoittaisi pitkässä juoksussa sitä, että ahkeruudesta palkittaisiin, kun verotusta voitaisiin palkansaajien kohdalla laskea. Tällöin se fiksulle alalle kouluttautunut maisteri sitten nauttisi ahkeruutensa hedelmiä.
Mutta jotta veroja voidaan laskea on saatava tämä asumistukikupla puhki. Se vie aivan tolkuttoman paljon yhteisiä varoja. Ja se kauppakorkeaan Helsingiin päässyt Joakim 19v ei tarvitse veronmaksajien kustantamaan yksiötä Helsingistä, kun vanhemmat asuu Kauniaissa. Jos Jokke haluaa kuitenkin muuttaa, niin maksakoon Jokke tai hänen vanhempansa tämän uuden asunnon.
Nythän tilanne on se, että Joken vanhemmat ostaa asunnon keskustasta ja vuokraa sen Jokelle saaden asumistuet omaan taskuun. Kätevää, eikö?
Tämä ei kyllä toimi.
Asumistukea ei voi saada jos asuu oman perheenjäsenen/lähisukulaisen omistamassa asunnossa “vuokralla”.
En tiedä, mitä tarkoitat tuossa “vuokralla” (sitaateissa), mutta yleisesti tuo ei tietääkseni pidä paikkaansa, vaan opiskelija voi saada yleistä asumistukea myös vanhempien omistamaan asuntoon.
Yksinkertainen sääntö on, että vaikka asunto olisi vanhemmalta vuokrattu, Kelan tuet tulevat normaalisti. Opiskelija voi saada opintorahan ja asumistuen, sillä opiskelijat kuuluvat nykyisin yleisen asumistuen piiriin. Jotta asumistuen voi saada, opiskelijalla tulee olla vuokrasopimus ja opiskelijan tulee itse vastata asumiskustannuksistaan.
Rohkenen olla aiheesta eriävällä näkemyskannalla. Nopeahko googlen hakutulosten läpikäynti ja ensimmäisen linkin takaa löytyi seuraavaa:
lähde: Asunnon vuokraaminen lapselle ja asumistuki | OP Media
edit. @Paapaa oli karvanverran nopeampi 
Jaa, tuohon on näemmä tullut 2017 joku uudistus.
Silloin omassa nuoruudessa vuosikymmen aiemmin tuo ei ollut mahdollista, siis asumistuen saaminen jos asuu lähiomaisen omistamassa asunnossa.
Muistelen itsekin omilta opiskeluajoilta viime vuosikymmeneltä, että jos asui vanhempien omistamassa asunnossa niin asumistuki oli vähintäänkin merkittävästi leikattu. Jotenkin erikoista, että tämä ei ole käytössä yleisessä asumistuessa.
Miksi erikoista?
Siis… jos kyse on aikuisesta ihmisestä – ei opiskelijasta – onko jotain syytä, miksi asuntoa ei voisi vuokrata vanhemmilta ja saada siihen tukea, kuten mihin tahansa muuhun vuokra-asuntoon? En nyt itse nopeasti keksi, miksi tuo on erikoista.
Omina opiskeluaikoina ei tällaista luksusta ollut, siis yleistä asumistukea opiskelijalle. Asumislisällä piti pärjäillä ja sehän riitti opintotuen kanssa juuri ja juuri soluasuntoon. Tämän lain muuttaminen ei ollut ihan loppuun asti harkittu kustannusmielessä.
