Toisaalta jos ostaisit pienyrityksen, yrittäisit ensin tehdä arvonmääritystä. Et maksaisi ihan mitä tahansa sillä perusteella että on mahdollista että kymmenen vuoden päästä joku maksaa siitä pienyrityksestä vielä paljon enemmän?
1 tykkäys
Ja juurikin näin. Osakepainon villi vaihtelu sen perusteella mihin arvaa markkinoiden olevan kulloinkin menossa ei ole ketään ikinä vaurastuttanut.
Sen verran pitää ehkä pakittaa tai uudelleenmuotoilla omaa kommenttia 20-luvuista, että en kyllä nytkään usko että sijoitukset seuraavat todellisuutta. Pörsseissä on ehkä jalat aika hyvin maassa, mutta se teema toistuu että ihmisille avautui aivan uusi keino “investoida”: takaamattomat kryptovaluutat. Jälleen kerran kadun lankkipojat ja somen influensserit tienaavat enemmän kuin perinteiset sijoittajat. Siinä missä 20-luvulla kasvu perustui kestämättömään vipuun, niin tilanne ei varsinaisesti parane sillä, että nykyinen huuma vivuttaa (tuntemattomalla määrällä) investointia missä underlying asset value on 0.
Jos vipubileistä nykäistään 1000 miljardia viikossa pois (konservatiivinen arvio crypto market capin muutoksesta uskon horjuessa, bileiden jatkuessa tuo summa kasvaa) niin siihen sitten mukaan kerrannaisvaikutukset kun tätä arvoa taseessaan pitävät firmat tekevät alaskirjauksensa.
10 tykkäystä
Lynchin huomio on kultaa ja ihan keskeisiä syitä, miksi en tässäkään tilanteessa laske osakepainoa alle 50% vaikka kuinka sisuskaluissa tuntuisi että kurssit eivät ole kestävällä pohjalla. Voin olla väärässä. Sekin on totta että maailma on joiltakin osin muuttunut eikä esim. vanhojen klassikkojen P/B-analyysejä voi ihan suoraan enää hyödyntää.
Vähän spekulatiivisemmalle puolelle mennään mietittäessä, onko pitkän aikavälin trendi että sijoittajat hyväksyvät osakkeille aiempaa korkeampia P/E-lukuja. Jos korkojen pitkä trendi jatkuu niin näin voi hyvin olla, mutta se ei valitettavasti pelastaisi sijoittajia yhä huonommilta aidoilta tuotoilta, olettaen että tulokset kasvaisivat vain BKT:n mukana. Minulle se voisi hyvinkin tarkoittaa, etten saisi käteistäni kunnolla töihin haluamillani kriteereillä, hyväksyn riskin.
Se mikä aidosti pelastaisi nyt ostopuolella olevien sijoittajien tuotot olisi, että tulokset kasvaisivat tulevana vuosikymmenenä paljon yli BKT:n reaalikasvun ja inflaation summan. Eikös se tarkoittaisi, että tulosten pitäisi jatkuvasti kasvaa nopeammin kuin liikevaihtojen, eli yhä heikomman kilpailun kohtaavat yhä monopolistisemmat listatut yhtiöt (toisin sanoen niiden omistajat) kahmaisisivat yhä isomman siivun BKT:n hedelmistä? Luulisi että tästä jossain vaiheessa alkaisi seurata ihan järeitä vastatoimenpiteitä valtioiden taholta. Lisäksi aiemmassa viestissäni puhuin Granthamin mietteistä, joiden mukaan kasvava kilpailu luonnonvaroista ja nuoresta työvoimasta tulee jatkossa nostamaan inflaatiota ja reaalikorkoja. Minun logiikallani tämä työvoiman aseman vahvistuminen asettaa myös omia kapuloita rattaisiin meidän omistajien alati kasvavalle ruokahalulle.
Edit: Kun huomioidaan miten tulokset ovat viime vuosina kasvaneet suhteessa liikevaihtoihin, onko sellainen riski, että jos tässä tulee pientä takapakkia kilpailun myötä, tulokset kasvaisivatkin BKT:tä hitaammin??
10 tykkäystä
Meitä on moneen junaan ja operoimme myös eri lähtökohdista. Itselläni on noin 300k ETF salkku ja tämän lisäksi noin 200k käteistä + kämppä maksettu, mikä nyt ei varmasti ole foorumin suurimmasta päästä, mutta palkansaajalle ihan kohtuullinen kokonaispotti. Uskon toki kurssien nousevan pitkällä aikavälillä myös nykyisten tasojen yläpuolelle vaikka välissä käytäisiinkin nykyisten tasojen alapuolella, kunhan aikajänne on vain riittävän pitkä. Itselleni vuosien matala osakepaino on maksanut aika paljon menetettyinä tuottoja, mutta jälkiviisaus toteutunutta kurssikäyrää katsoessa on aina helppoa. Olen vain itse huomannut, että en pysty pistämään 500k kiinni markkinahuipuilta (jossa olemme käytännössä olleet lukuisat viimevuodet) ja ottamaan henkisesti sitä riskiä, että vaikka 50% tiputuksen jälkeen olen 250k pakkasella, vaikka kuinka tietäisinkin, että pitemmällä aikavälillä tämän tulisi korjaantua. Minulla on myös ollut työelämässä joitakin henkisesti aika tiukkoja ajanjaksoja ja en tiedä olisiko oma kasetti kestänyt jos vaikka kyseisenlainen drawdown olisi osunut tuohon ajanjaksoon ja olisin ollut all in. Toki nyt jälkeenpäin on helppo sanoa kun selvästi positiivinen skenaario toteutui viimeisen 10v osalta, että kaikki olisi pitänyt sijoittaa ja ottaa vielä velkaa päälle.
Jos seuraavan korjauksen aiheuttajaa pitäisi veikata, niin aika yllätyksettömästi veikkaisin sen liittyvän koronan jälkeiseen arkeenpaluuseen ja tukiaisten ja elvytyksen vähentymiseen ja sen myötä rahavirtojen kääntyminen pois pörssistä. Jotenkin en myöskään jaksa uskoa, että sijoittajilla riittäisi kärsivällisyys mihinkää vaakalentoskenaarioon jos fundat eivät olekaan riittävän vahvat selkeän nousun jatkumiselle, ottaen huomioon pörssin viimeaikaisen kehityksen. Jokerina sitten tuo inflaatiopeikko ja keskuspankkien taiteilu sen kanssa. Eli arvaisin, että mennään selkeästi joko ylös tai alas. Ylösmeno olisi toki suotavaa, mutta sen vaikutukset varallisuuserojen kasvun jatkumisen myötä voivat olla myös hiukan ei toivottuja.
60 tykkäystä
Pelottaa
Olen jo pitkään odotellut että milloin tämä vuodesta 2012 alkanut superpörssisykli päättyy ja erityisesti viime vuosina on ollut useampia hetkiä jolloin on alkanut tehdä varsin pahaa katsoa kurssien jatkuvaa nousua. Missään vaiheessa pörssikurssien vilkuilu ei kuitenkaan ole herättänyt samanlaista pelkoa kuin mitä nyt tuntee rinnassa katsoessa yleistä pörssinousua ja kertoimien rajatonta venymistä ylöspäin. Venyminen ei sinänsä ole ihme, koska rahaahan on tullut pörssiin ihan eri tavalla männävuosiin verrattuna.
Tyhmä raha onkin siis vihdoin tullut pörssiin suurella voimalla! Aikaisemmat WSB-meemit ja vuosikymmenen kestänyt nousumania on onnistunut houkuttelemaan viimeisetkin kaduntallaajat sijoittamaan rahaa pörssipeliin. Tämän huomaa jo sokea Reettakin päivittäisessä elämässä, kun duunarit ja humanistit kyselevät pörssivinkkejä ja lähes jokainen työkollega on ostanut Finnairia salkun täyteen. Kaikki tuntuvat odottavan tekevänsä paljon rahaa, eikä kukaan edes ajattele että pörssistä voi tulla isosti takkiin.
Yhdysvalloissa keskimääräinen sijoittaja uskoo tekevänsä pitkällä tähtäyksellä jopa 17,5% inflaation jälkeen. 17,5%!!! Tämä on tyhmän rahan määritelmä, koska jokainen mukana pidempään ollut tietää että yli 10% vuosituotot pitää ansaita kovalla työllä ja 20% lähenevät tuotot tulevat vain pienelle määrälle eliittisijoittajia. Kun odotukset ja todellisuus eivät kohtaa, tulee aina rumaa jälkeä!
Erityisen mielenkiintoista on että omien empiiristen kokemuksien ja anekdoottien perusteella suurin osa viime vuosina aloittaneista sijoittajista eroaa sijoitustyyliltään radikaalisti edeltäjistään. Tyypillinen sijoittajahan aloittaa sijoitusuransa ensin varovaisesti isoilla yhtiöillä kuten Nokialla, Outokummulla ja Nordealla. Tämä yleensä johtaa surkeisiin tuottoihin koska huonot firmat tuottavat kovin huonosti. Sen jälkeen toki mietitään että mikä meni pieleen ja luetaan se Intelligent Investor sekä pari Buffett-sitaattia ja päädytään arvo- tai laatusijoittajiksi riippuen siitä uskooko enemmän kuollutta vai puolikuollutta sijoittajamestaria.
Parin viime vuoden aikana aloittaneet sijoittajat tuntuvat kuitenkin suurilta osin olevan momentumsijoittajia, tekno/kasvusijoittajiksi naamioituneita momentumsijoittajia tai swing-treidaajia. Sijoitusstrategiana on siis yleisesti rynnätä sinne missä pörssin on kuumimmillaan, fundamenteista välittämättä, ja eristyisesti ostaa paljon nousseita ‘voittajia’ kalliilla. Jokainen dippi viime viikon kurssihintoihin on ostopaikka alelaarista ja toisaalta paradoksaalisesti mitä enemmä kurssi nousee, sitä enemmän tehdään ostoja. Tätä havaitsee helposti mm. Ostin/Myin -ketjussa. Kertoimien jatkuva venyminen ja yleinen kurssinousu ovat kannustaneet jatkamaan toimivaa strategiaa. Miksi edes tehdä muuta, kun jaossa on todella helppoja kymmenien prosenttien tuottoja ostamalla voittajia nouseviin kursseihin?
Samalla yleinen pörssinousu on viimein onnistunut jopa vetämään nämä vanhat kuolleet hevoset kovaan nousuun. Kaikki ovat siis voittaneet, jopa Nokia-sijoittajat! Tämä on vain ruokkinut pörssihuumaa, koska mikään ei saa bulleroa kovempaan kiimaan kuin tilanne että salkun jokainen lappu nousee. Velanottokin on lähtenyt pitkällä nousukaudella käsistä ja vivuttamisesta on palkittu poikkeuksellisen avokätisesti.
Kotimaan pörssissäkin on vuoden sisään nähty hyvin kyseenalaisia kurssinousuja ja kummallisia osakeanteja, mutta erityisesti ns. voittajien kertoimet ovat venyneet venymistään. Haluaisin tässä esimerkinomaisesti nostaa eräänä järjettömyyden ilmentymänä foorumillakin paljon hypetetyn Qt:n, joka Inderesin ennusteilla on tämän hetken kurssilla ja liikevaihdolla EV/S 26x. Viitisen vuotta sitten P/E 26x olisi ollut törkyhintainen osake, mutta niin ne ajat vaan muuttuvat. Verrataas tätä yhtiön lähimpään verrokkiin pörssissä eli Konecranesiin.
Miksi juuri Konecranesiin? Koska molemmat yhtiöt ovat markkina-arvoltaan 3 miljardin tuntumassa (Qt arvokkaampi), ovat kummatkin yhtiöt tehokkaiden markkinoiden mielestä yhtä hyviä sijoituskohteita. Jos sinulla olisi 3 miljardia, voisit paperilla ostaa kumman tahansa yhtiön pois pörssistä. Kumpi näistä on sitten parempi? Katsotaan muutamia valikoituja lukuja:
Inderesin ennusteet pyöristettynä vuosilta 2021,2022 ja 2023 (M€):
Qt Liikevaihto: 114, 149, 193
Qt Nettotulos: 21, 40, 57
Konecranes Liikevaihto: 3266, 3526, 3772
Konecranes Nettotulos: 170, 213, 237
Huomaamme tästä vertailusta heti että markkinat arvostavat Qt:n liikevaihtoa HUOMATTAVASTI enemmän kuin Konecranesin nettotulosta, mikäli hyväksytään Inderesin ennusteet. Qt:n liikevaihto ylittää Konecranesin nettotuloksen joskus vuonna 2024-2025 ja nettotuloksen osalta Qt-sijoittajat jäänevät voitolle tässä vertailussa varmaankin vasta 2030- tai 2040-luvulla. Tässä ei tietenkään ole mitään järkeä ja uskon vahvasti että nykyinen Qt-hype johtuu siitä että sijoittajat eivät osaa numeroita vaan menevät yhtiössä pitkälti momentumin mukana. Toki on olemassa sijoittajia joilla on vahva ja perusteltu tulevaisuudenvisio että Qt valloittaa maailman, mutta he ovat väkisinkin vähemmistössä eivätkä heiluta kurssia. Varelius oli muuten isosti mukana IT-kuplassa ja jää nähtäväksi toistaako historia itseään.
(Meemi pöllitty Jokisen-discordista)
Kaiken tämän pelottelun jälkeen aion kuitenkin myös itse kasvattaa vipua ja jatkaa markkinoilla mukana oloa yli 100% osakepainolla. Tämän tasoisia markkinahäiriöitä ei tule montaa kertaa elämässä ja nyt on kova kiire saada tehtyä tarpeeksi tuottoja ‘varastoon’, koska tulevissa karhumarkkinoissa 5% vuosituotto voi olla hankala saavuttaa. Kyllä tästä hulluudesta pitää nyt vielä yksi tai kaksi tuplausta saada, ennen kuin korttitalo romahtaa! 
Edit: Q2 tuloksen jälkeen verrokiksi voi ottaa TietoEvryn, jonka markkina-arvon Qt juuri ohitti. Tieto tekee nettotulosta 250-300 M€ vuodessa…
281 tykkäystä
Hyvin kirjoitettu.
Kun tarkkailee foorumia ilmapuntarina, on helppo allekirjoittaa näkemys. Tosin nyt tuntuu kesän aikana ahneuden ja pelon kulkevan melkolailla käsi kädessä. Iso osa on sitä mieltä, että arvostustasot ovat karanneet, osa on nostanut käteispainoa. Toisaalta taas paistaa läpi turtuminen älyttömiin tuottoihin. Sampo -ketjuun tulee tasaisesti tuskailua osakkeen mörnimisestä ja pyyhe on heitetty OSAKKEEN kanssa kehään. Sampo on noussut kuitenkin 24% YTD. Tämmöistä vuosituottoa ei Sammon kanssa hyvinkään suurella todennäköisyydellä ole vastaisuudessa odotettavissa. Fiksuillakin nimimerkeillä alkaa vauhtisokeus iskeä; Rovio nähdään huonona sijoituskohteena kun vaihtoehtoisesti Technotreestä on saanut kuukauden sisään 60% tuoton, ihan niinkuin tämä olisi normaali tuotta osakemarkkinoilla. 60%. Kuukaudessa. QT ketju täyttyy kovan vuosikatsauksen jälkeen numeroista “140 euroa tänään!” ilman analyysiä, miksi yhtiön markkina-arvon tulisi nousta yhdessä päivässä 500 miljoonalla eurolla.Osto- ja myyntiketjussa on taas joku uusi hype (en enää edes tiedä mikä, joku Hyzon?) ja kaikki tankkaa sitä.
En ole itsekään immuuni tälle. Huomaan vilkulevani salkkuani päivittäin ja viime aikojen kova kyyti (omistan mm. Harviaa, Incapia, QT:ta ym positiivisia yllättäjiä) tuo enää mielihyvää. Melkein päinvastoin, huomaan olevani tuskastunut ja malttamaton salkkua katsellessani. En oikein tiedä edes miksi. Olen ruvennut tekemään mentaalisia harjoituksia - miltä tuntuisi, jos oman salkun markkina-arvosta katoaisi 20%, 30%, 40%. Olen laskenut nämä luvut euroksi ja yrittänyt valmistautua tähän henkisesti.
“No miksi et sitten myy hyvällä voitolla?”. Haluaisin ajatella itseäni pitkäjänteisenä omistajana, joka ei kippaa osakkeita sisään ja ulos salkusta firman ulkoisten virtojen mukana. Lisäksi olen sijoitussuunnitelmani mukaan vielä ainakin 20 vuotta netto-ostaja, joten osakkeiden veivailu todennäköisesti hyödyttäisi vain välittäjää ja verottajaa.
Pitää taas löytää enemmän muuta sisältöä elämään. Urheilla enemmän, kuunnella äänikirjoja, pelata tietokonepelejä ja erityisesti viettää aikaa perheen kanssa.
Tuli enemmän vuodatus omista fiiliksistä kun yleisestä markkinatilanteesta. Ehkä se kuitenkin heijastelee muidenkin piensijoittajien nykyfiiliksiä eikä ole täysin turhaa. Kyllä tämä tästä.
145 tykkäystä
Hyvä kirjoitus, tunnistan itseni monesta kohtaa. Täytyy kysyä ihan suoraan, että mistä markkinoilta koet saavasi tuon mahdollisesti 100% tuoton? Veikkaisin jotain matalan p/e yhtiöitä, mutta toimialaa en osaa arvailla. Oma amatöörin näppituntuma on, että näissä korkean kertoimen yhtiössä tullaan tällä hetkellä järjestään lujaa alas jos ei ennusteita ylitetä.
Onhan meillä toki kotipörssissä tecnotree joka keulii tällä hetkellä iloisesti ja orthex, mutta niissäkin mielestäni tilanne alkaa olla se et mieluummin odottaa tuloksia kuin lyö tässä vaiheessa rahoja sisään.
5 tykkäystä
Erittäin hyvä kirjoitus. Valitsemasi strategia on varsin hyvä. Tuottojen ohella kannatta miettiä, miten psyyke kestää sen parin sadan tonnin dipin siitä tilanteesta, kun periaatteessa on saavuttanut taloudellisen riippumattomuuden. En oikeastaan tiedä tähän muuta ratkaisua, kuin mahdollisuuden tiedostamisen ja henkisen valmistautumisen siihen. Sekin pitää tiedostaa, että kaikki eivät kestä sijoitusten parin kolmen sadan tonnin pudotusta -50% prosenttilukemilla.
Mielestäni kuukauden kurssiliikkeiden ei saa antaa liikaa vaikuttaa omaan sijoitusstrategiaan. Varsinkaan sillonin, kun omat sijoitukset lyhyellä aikavälillä nousseet reilusti. Tällöinhän sitä ahneus ja sokea luotto omiin kykyihin helposti ottavat otteeseensa.
16 tykkäystä
Tämä on nykyisin todella epämuodikasta. Silti lopulta vain sillä on väliä, tuottaako yritys liiketoiminnallaan ostohinnan (diskontattuine hyväksyttävine tuottoineen) lopulta takaisin. Jos ei, jollekin jää Pekka käteen lopulta.
Venyneitä kertoimia perustellaan pitkän aikavälin sijoittamisella. Tämä on vähintäänkin perverssiä, koska juuri pitkän aikavälin omistaja sen arvostusriskin kärsii. Perusteeton hintojen keuliminen ei hyödytä omistajaa yhtään.
Arvostuskertoimia ei voi laaja-alaisesti “hyväksyä korkeammiksi” muuten kuin tyytymällä vähempään, koska korkea kerroin ei vaikuta yrityksestä ulos tulevan rahan määrään mitenkään mutta nostaa kyllä hintaa. Kun tuloskerroin nousee tarpeeksi, sijoittaja alkaa keskimäärin tyytyä negatiiviseen tuottoon.
Edelleen voi löytää yksittäisiä yhtiöitä jotka toimivat, mutta markkina kokonaisuutena näyttää vähiten houkuttelevalta kenties ikinä.
On paljon operatiivisesti selkeästi heikkoja mutta jostain syystä silti kalliita spekulatiivisia noobtrap-miinoja, varsinkin Ruotsi ja Norja pullollaan. On koronasta selkeästi hyötyneitä yhtiöitä, joiden kasvutrendi kuitenkin hiipuu eikä projektioon voi luottaa. On “kuopasta ponnistajia” joiden kasvutrendi myös hiipuu eikä projektioon voi taaskaan luottaa.
@Jarnis se oli tuossa mieltä, että “aika kura sai olla jos ei noussut”, mutta nimenomaan spekulatiivinen kurahan se vasta on noussut. Heikosti taas ovat nousseet periaatteessa ihan tuloskuntoiset ja kohtuuhintaisetkin mutta vailla meemi- tai hypepotentiaalia ja näyttäviä visioita olevat yhtiöt. Kuten Sampo ja L&T. SItten on yhtiöitä kuten Fellow, joka siirtyi ryhmästä “tulevaisuuden lupaus” ryhmään “tylsä”, ja löpsähti alas saman tien. Huolimatta siitä, että todennäköisesti yhtiö muuttui arvokkaammaksi kuin aiemmin, jos sillä tarkoittaa tulevaisuuden rahavirtojen summaa.
Operatiivisesti hyvätkin yhtiöt niin kalliita, että järkevä tulostuotto on kiven alla ja laadukkaankin yhtiön arvostusriskit ovat ilmeisiä. Kertoimien normalisoitumista odotetaan paikoin vuoteen 2030 ja ylikin.
Piensijoittaja voi luiskahtaa takaovesta onnekseen koska vain, mutta liian myöhään mukaan tullut instituutio on jo tehnyt pahan virheen, jota ei voi korjata. Tämä samalla asettaa useimmille katon vaurastumiselle: pääoman kasvaessa tarpeeksi typeriä virheitä ei saa enää anteeksi ilmaiseksi.
35 tykkäystä
Tämä on vissi totuus ja selittää myös usein syyn miksi “miten tämä lappu nyt näin valuu, kuka tätä myy?” Siinä missä tämän foorumin porukat voivat ulostaa positionsa sekunnissa (tai no, joillakin taitaa joutua venaamaan minuutteja jos ei halua kurssia notkauttaa voimalla) niin isoilla pelureilla liikkeet kestävät päiviä tai kuukausia ja riskinhallinta pitää olla kunnossa. Jos haluaa kokeilla miltä tuntuu moiset ongelmat niin jotain Orthexia vaan sadalla tonnilla kassiin niin pääsee miettimään että mites tästä nyt irtaudutaan kun normaali päivävaihto voi olla alle tuon lukeman 
10 tykkäystä
Kokosin pikaiseen taulukon nyt kun Q2-luvut tiedossa.
Tämä on OMXH blue chip -salkku. Firmoja on mukana OMXH:sta suurin piirtein 20 isointa market capiltaan. Näistä 20:sta market capiltaan top 10 ovat mukana tuplapainolla vs. bottom 10.
Pois jäivät:
- Fortum, koska Uniperin myötä sen liikevaihdon rakenne ei ole ollenkaan vertailukelpoinen keskiverto-utilityyn
- Kojamo, koska liikevaihdon ja tuloksen keskinäinen suhde noudattaa kiinteistöbisneksessä omaa logiikkaansa
- Qt, ei ole blue chip -osastoa
- vaihdoin SSAB:n Outokumpuun jotta enemmän Suomi-salkku
Nordea ei ole seurannassa Inderesillä, joten sille konsensus-p/e:t.
Mitä ajatuksia arvostustasot porukassa herättävät?
| Inderes | Inderes | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| ttm-p/s | p/b | ttm-p/e | p/e 21 | p/e 22 | ||
| Nordea | 4,5 | 1,2 | 12 | 11 | 11 | |
| Neste | 3,3 | 6,5 | 35 | 39 | 25 | |
| Kone | 3,5 | 14 | 35 | 35 | 32 | |
| Nokia | 1,3 | 2,1 | 15 | 17 | 16 | |
| Sampo | 1,8 | 2 | 14 | 12 | 13 | |
| UPM | 2,1 | 2 | 23 | 18 | 19 | |
| Telia | 1,7 | 2,2 | 21 | 21 | 17 | |
| Kesko | 1,4 | 6,8 | 30 | 27 | 28 | |
| Stora Enso | 1,5 | 1,4 | 16 | 13 | 17 | |
| Elisa | 4,6 | 8,5 | 26 | 25 | 25 | |
| Metso Outotec | 2 | 3,7 | 46 | 21 | 15 | |
| Wärtsilä | 1,7 | 3,5 | 42 | 30 | 23 | |
| Valmet | 1,4 | 4,6 | 19 | 18 | 16 | |
| Orion | 4,8 | 7,1 | 26 | 25 | 23 | |
| Huhtamäki | 1,4 | 3,6 | 22 | 21 | 20 | |
| Outokumpu | 0,4 | 0,9 | 15 | 6 | 11 | |
| Nokian Renkaat | 3 | 3,1 | 22 | 18 | 16 | |
| TietoEVRY | 1,2 | 2,1 | 14 | 12 | 11 | |
| Metsä Board | 1,7 | 2,2 | 14 | 12 | 16 | |
| Konecranes | 0,9 | 2,4 | 16 | 17 | 14 | |
| keskiarvo | 2,3 | 4,2 | 23 | 20,5 | 19 |
17 tykkäystä
Oletteko muuten huomanneet FED:in pankkiirien ulosannin muutoksen inflaation suhteen? Aiemmin kesän alussa puhuttiin väliaikaisuudesta “muutamien, joidenkin” kuukausien ajan, mutta nyt mielestäni kommunikointi on alkanut siirtyä “through 21 or early 22”. Aikamäärettä pidennetään mutta edelleen painotetaan vahvasti väliaikaisuutta. Tämä on itselleni mielenkiintoisin datamittari seurata tällä hetkellä ja muutaman päivän päästähän saammekin taas uusia inflaatiolukuja viime kuulta. Ennusteet on ylitetty toistaiseksi joka kerta ja mielenkiintoista nähdä jatkuuko tuo trendi. Tässä kohtaa on mielestäni täysin mahdotonta kenenkään sanoa, tuleeko inflaatio olevan pysyvämpää vai väliaikaista. Kuitenkin vaikuttaa siltä että FED ei halua liian aikaisin vetää elvytystä pois sillä se tuntuu enemmän pelkäävän talouden mörnimistä kuin ylikuumenemista, osittain aiheestakin sillä onhan talouden vedolla ollut pahoja käynnistysvaikeuksia finanssikriisistä lähtien.
Jos tämä nykyinen trendi jatkuu ja inflaatio ei ala laskemaan, niin uskon että jossain kohtaa markkina ei enää usko FED:in höpöjä väliaikaisuudesta. Tämä on mielestäni mielenkiintoisin seurattava seuraavan 6-12kk ajan, sillä kohoava inflaatio on se ase, joka voi pysäyttää viime kädessä tämän jo pitkään jatkuneen hövelin keskuspankkipolitiikan.
20 tykkäystä
Oma fiilis; Kone on Kone jonka hinta on omissa sfääreissään, muutoin arvostustasot edelleen mielestäni ihan järkevän näköisiä. Firmojen välillä tietenkin eroja ja historiallisesti varmaan vähän koholla, mutta edelleen; BRRrrrr ja nollakorot, osakkeet nyt vaan maistuu kun likviditeettimyrsky jauhaa ja vaihtoehdot on vähissä.
Inflaatio pääsee nyt vähän jylläämään koska FEDillä on dilemma - ei voi vetää letkuja irti samalla kun Deltavariantista otsikot kirkuvat joka päivä että homma kusee taas. Eli kiristyssuunnitelmat saa leiman “syssymmällä… ei vielä…” ja se sitten näkyy myös pörssissä.
4 tykkäystä
Price / Sales on imo flawed mittari, koska se ei huomioi mitenkään yhtiön velkaisuutta. Jaettavassa vaikuttaa siis velka, mutta jakajassa ei. EV/Sales mieluummin käyttöön, niin yhtiöt vertailukelpoisempia.
4 tykkäystä
Yhtiöiden p/s, p/b tai p/e luvuista ei saa laskea keskiarvoja. Ei edes painotettuja koska yksikin pienen s:n, b:n tai e:n yhtiö vetää laskelmat aivan pieleen ja keskiarvon liian korkeaksi. Pitää ottaa joko mediaani tai laskea yhtiöiden yhteenlaskettu p / yhtiöiden yhteenlaskettu (s,b tai e).
7 tykkäystä
Loistavaa, kiitos!!
Tuohon ei aikabudjettini venynyt. (EDIT: laitoin kuitenkin äkkiä jotain tuostakin näkökulmasta alemmas.)
Tässä korjausta ehdottamillasi linjoilla suurin piirtein:
Lisätään ensinnäkin mukaan Sanoma ja Kemira. Yhtiöiden määrä 22. Katsotaan erikseen market capiltaan isoimmat 11 ja pienimmät 11.
Isoimmat 11, mediaanit:
- ttm-p/s 2,0x
- p/b 2,2x
- ttm-p/e 23x
- Inderesin 2021 p/e 21x
- Inderesin 2022 p/e 17x
3 tykkäystä
Outokumpu 0,4 | 0,9 | 15 | 6 | 11
Minulle pisti silmään taulukosta nuo Outokummun matalat kertoimet (etenkin P/E:t) ja tulee väkisinkin mieleen syklisten ansa, jossa firmat näyttävät syklin huipulla superhalvoilta, koska tulokset ovat niin vahvat. Sijoittaja odottaa P:n nousun korjaavan P/E:n sille kuuluvalle pitkän aikavälin tasolle, mutta todellisuudessa korjaus tuleekin E:n laskusta.
Toki mielenkiintoista etteivät muut investointihyödykkeitä valmistavat yritykset kuten Metso Outotec, Valmet tai Konecranes näytä yhtä edullisilta. Wärtsilä on vielä hyvinkin kaukana “halvasta”.
9 tykkäystä
Pienemmät 11, mediaanit:
- ttm-p/s 1,4x
- p/b 3,1x
- ttm-p/e 19x
- Inderesin 2021 p/e 18x
- Inderesin 2022 p/e 16x
2 tykkäystä
Erinomaista pohdintaa tilanteesta jopa historia huomioiden. Tulee tuosta Harry Holderin Munger naamasta heti mieleen Munger ja hänen sanojaan. Hän on sanonut ihmiset eivät opi historiasta. Tässä ketjussa ja Vernerin varteissa sitä yritetty tehdä.
Kysyttiin hyvin mielipidettä arvostustasosta ja minusta erinomainen ottaa lista OMX25, joka on vielä katsottavissa yhtiökohtaisesti lävitse. Siihen tuli hyvä kommentti yksittäisen osakkeen vaikutuksesta ja varmaan yhtiön vaihtuminen nitkauttaa arvostusta. Mutta omat ajatukset tuosta lyhyesti, että yli 20 P/e on minusta OMXH25 yhtiöissä kireä arvostus. Mutta olen samaa mieltä, että Kone on kone ja Neste on kyllä nyt selvä markkinajohtaja uudessa tekniikassa, jolla arvostusta voi perustella. Mutta yhtiössä löytyy downsidea, vaikka tässä voi tietysti olla lihavia vuosia edessä. Mutta 20 vuoden horisontti ei ainakaan minulle näytä kovin ruusuiselta, kun huomioi EU:n tavoitteet autoilussa.
Jos sitten noita suurimpia yhtiöitä katsoo niin Nokia, Sampo ja Nordea on varsin maltillisesti arvostettu. Jos sitten Suomen metsäjalkoja katsoo niin yhtiöitä on aina väliin saanut heikommassa suhdanteessa P/B 1 tai heikompia jonkun verran alle niin kyllä niissä se 50% voi kurssi tippua.
Minusta Vernerin vartissa oli aika hyvä summaus tilanteesta. Arvostus on hiukan keskitason yläpuolella, kun otetaan poissa FAANG-yhtiöt, jotka muuytenkin poikkeavat tuloksen teolla ja kasvulla indeksistä.
Tästä päästään voiko pörssi romahtaa. Voiko FAANG-yhtiöt romahtaa? Kyllä voi, mutta mikä ne romauttaa? En osaa sanoa, itse olen sitä mieltä, että ne ovat äärimmäisen vahvoja. Tästä päästään mielestäni tuohon Lynchin viisauteen älä odota korjausta. Jotta korjausta kannattaisi odottaa se pitäisi tietää tarkasti ajallisesti, jotta se olisi kannattavaa. Minusta cashin päällä ei kannata istua vaan sitten tyytyä halutessaan maltillisempiin tuottoihin ja valita yhtiöitä joiden downisde on matalampi ja maksavat varmahkoa osinkoa. Vaikkapa sitten nuo Sampo.
Edit: Poistettu Nordea esimerkin varmasta osingon maksajasta. Koska on EKP.
9 tykkäystä