Moikka, ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä. Käväisin tarkistamassa Fedin sivuilta tarkat taseen erät. Aika tarkasti ne jakautuvat sen suhteen, millä tahdilla kuukausittaisia arvopaperiostoja toistaiseksi tehdään: valtion velkakirjoja 80 miljardilla/kk ja asuntovelkavakuudellisia arvopapereita (MBS) 40 miljardilla/kk. Näistä siis koostuu pääasiassa noin 8000 miljardin dollarin tase: 5 300 miljardia valtionvelkaa ja 2400 miljardia asuntovelkavakuudellisia velkakirjoja.
Mikäli markkinalla nähtäisiin häiriöitä, olisi Federal Reservellä pelastusrenkaat valmiina ja ostoja todennäköisesti jälleen kasvatettaisiin, kuten yli vuosi sitten nähtiin. Rahoitusvakauden nimissä osa Fedin päättäjistä jopa toivoo pientä malttia, sen verran huolissaan he ovat omaisuusluokkien kohonneista arvostustasoista.
Koronakriisi osoitti, että luottoa keskuspankkiin löytyi ja dominoefektiltä vältyttiin. Mutta kyllä pieni “takapakkikin” tässä elvyttämisessä olisi tervetullut, jotta elvytysvaraa riittäisi seuraaviakin kriisejä silmällä pitäen.
Tarkoittaako se että arvopaperiostoja voidaan kasvattaa sitä että Fedillä on “pelastusrenkaat valmiina”?
Mielestäni se vaatii kovaa luottamusta omaan kykyyn ennakoida arvopaperiostojen kasvattamisen vaikutusta markkinapsykologiaan.
Reaalitaloudessa ja pääomamarkkinoilla taloudellisten toimijoiden tekemien valintojen taustalla ovat:
laskelmat jotka kaikki yrittävät saada mahdollisimman oikein, toki vaihtelevalla menestyksellä
subjektiiviset arviot tilanteesta
ihmislajin universaali primitiivinen tunne-elämä, jota rationaalinen ajattelu yrittää monesti saada kuriin
Kun katsotaan tuota ekaa kohtaa (laskelmat), siltä osin likviditeetin lisäämisellä on voimakkaasti aleneva rajahyöty.
Jos likviditeettiä on reaalitalouden kokoon nähden historiallisen vähän ja varallisuusarvot ovat pohjamudissa, pienikin lisäys likviditeettiin muuttaa tosi monen talouden toimijan laskelmia. Niukka likviditeetti oli voimakas talouden rajoite joka lieveni.
Jos likviditeettiä on reaalitalouden kokoon nähden – huikealla erolla aikaisempiin huippuihin – ennätyspaljon, suurempikin lisäys likviditeettiin olennaisesti muuttaa enää harvan talouden toimijan laskelmia.
Nykytilanteessa likviditeetin kiihtyvä kasvattaminen mahdollisesti eteen tulevissa ongelmatilanteissa ei ole kovin tehokas muuttamaan juuri kenenkään laskelmia. Toki se saattaa olla tehokas tukemaan markkinatunnelmia.
Historia kuitenkin osoittaa että markkinapsykologia on arvaamatonta. Kun subjektiivinen kokemus ja tunne kääntyy näin päin:
jos myyn tänään, vältän tulevat kurssitappiot
tai
jos jätän ostamatta tänään, pääsen ostamaan myöhemmin halvemmalla
… siinä kohtaa Fedin täytyy kaivaa hatustaan joku ihan uusi pupu jotta itseään ruokkiva negatiivinen psykologia saadaan oikenemaan.
Markkinalta pihisee ilmaa ulos sieltä ja täältä. Kuten täällä on nostettukin. Yksi koronakriisin jälkeisen nousumarkkinan keihäänkärkiä on ollut ARK ETF. Tänä vuonna se on mörninyt ja kerännyt peräti nimekkäitä shorttaajiakin ympärilleen kuten Michael Burry.
Näitä voi tulkita monella tapaa. Joko tämä markkinan laitojen rapautuminen ja riskinottohalukkuuden vähentyminen enteilee isompia tyrskyjä. Tai, se on merkki sentimentin tervehtymisestä.
Myös velkavivun määrä kääntyi laskuun pitkästä aikaa jenkeissä.
Markkina ennakoi aina ja ainakin hetkellisesti se näyttää ennakoivan että ihan kohta fed lorottaa kaikkien muroihin joten nyt karkuun.
Se, jatkuuko tämä merkittävien tukitasojen alle on sitten vielä auki vai onko tämä vain muutaman prosentin dippi kun on taas keksitty syy ja sitten taas mennään.
Markkinaa ajaa minuuttien ja tuntien aikajänteellä lähinnä viimeisimmät otsikot sekä pelurien ideat siitä miten markkina varmaan reagoi juuri nyt joten millä peliliikkeellä saa lyhyellä treidillä voittoa. Pitää mennä ainakin päivien jänteelle että näkee mitään isompaa kuvaa.
Itse seuraan S&P500 ~4340-4330 nurkkia sellaisena vedenjakajana, jos tuon alle porataan niin voidaan alkaa huolestumaan oikeasta korjausliikkeestä. Sitä ennen tämä on vain “dippi jolla testataan tukitasoja”. Itse en vielä ole paniikkinappia kaivanut tai lähtenyt veivaamaan, käteispussukka odottaa jos ostettaisiin tänään dippiä mutta taidan katsoa jenkkiavauksen ensin.
Ennustaisin, että tästä vielä palaillaan kerran pari pompaten, mutta nuo seuraavat US työllisyysluvut 2.9 / 3.9 ovat se suuri vaikutin markkinoille, koska siitähän markkina ennustaa sitten Fedin syyskuun päätöstä.
Puhuit tuossa videolla Chipotlen pitämisestä esimerkkinä laadukkaan yhtiön pitkäjänteisestä omistamisesta. Vähän vastarannan kiiskinä voisin huomauttaa, että tuskin se firma näytti kovin laadukkaalta siinä vaiheessa, kun 70% romahduksista puhutaan. Eli jos firma on vuonna 2020 laadukas, ei se tarkoita että joku olisi voinut nähdä sen laadun 20 vuotta sitten. Tämä on aika yleinen ajattelumalli pörssipiireissä - “olisit pitänyt kun on niin hyvät tuotot nyt”.
No nyt oli sellaista argumentoimatonta tajunnanvirtaa, että oksat pois!
Miten FEDin toiminta vaikuttaa isojen yritysten esim FAANG jne rikastumiseen? Näiden firmojen “rikastuminen” perustuu ihan vanhaan kunnon kaupankäyntiin, jossa yritys kehittää tuotteen tai palvelun ja vaihtaa sitä sitten rahaan asiakkaiden kanssa.
Väitän, että suurinosa suomalaisista ei edelleenkään edes ymmärrä keskuspankkien toimintaa, saati seuraa sitä otsikkotasoa enempää. Luotetaan viranomaisiin.
Miksei esim Bank Norwegianin 0,75% korko kelpaa? Eikai pankkien ole pakko maksaa korkoa, jos se ei ole niiden liiketoiminnan kannalta järkevää? Ne joutuvat maksamaan talletuksista EKP:lle, joten typeräähän se olisi maksaa vielä sijoittajille siitä, että he tunkevat rahaa yhä enenevissä määrin pankille.
Miksi osakemarkkinoille sijoittamalla rikastuttaisi rikkaita? Jos joku myy sinulle markkinahintaan osakkeita, hänen omaisuutensa muuttaa muotoaan arvopaperista käteiseksi. Ei siinä lisäarvoa synny. Itseasiassa arvoa “tuhoutuu”, koska osa saadusta käteisestä pitää antaa välittäjälle ja verokarhulle. Itseasiassahan tuo myyjä tarjoaa sinulle paikan nousta yrityksen kyytiin ja nauttia sen arvonluonnista, mistä seuraa sinun vaurastumisesi, ei hänen. Toki, jos osake on sinun mielestäsi ylihintainen, ei sinun ole pakko hypätä mukaan.
Pankit eivät hirveästi tee rahaa sinun tai minun rahoilla, johtuen puhtaasti nollakoroista. Vaikka pankki perii jotain marginaalia lainoista, menee osa marginaalista väistämättömiin luottotappioihin ja liiketoiminnan kuluihin. Jos tämä häiritsee, voit tallettaa varasi vaikkapa DeFi-palveluihin, kultaan, arvokelloihin, P2P-lainoihin jne.
Viimeisenä: Miten pankkien antolainausta voi sanoa varastamiseksi, jos olet itse antanut tähän todennäköisesti luvan hyväksymällä pankin palvelusopimuksen?
En ole tarkemmin tutustunut Chipotleen sijoituskohteena ja voi ollakin että firmalla oli jossain kohtaa yhtiötasolla koviakin riskejä olemassa joka sai aikaan tuon -70% laskun muun muassa. Kuitenkin on hyvä osata erottaa myös sellainen lasku joka ei johdu yhtiöön liittyvistä asioista vaan yhtiö valuu vähän kuin “pesuveden mukana” kun muukin markkina romahtaa. Taantumassa taloudellisen aktiviteetin hidastuminen iskee vääjäämättä lähes kaikkien yritysten tuloksiin jollain tasolla, mutta jos tuntee yhtiön hyvin voi mahdollisesti ymmärtää että tämä on vain väliaikainen kuoppa ja yhtiö tulee kyllä selvimään tästä ja yhtiön tulevaisuus näyttää muuten kaikin puolin valoisalta tulevaisuutta ajatellen.
Otsikko on aivan omassa luokassaan. Se on kiva, että välillä vähän revitellään niin ei mee touhu turhan tylsäksi. Tollasilla uutisilla ravistellaan paperikäsien rahat parempiin taskuihin.
Huomisen otsikko: “Koronahuolet väistyivät - Helsingin pörssi lievässä nousussa”
Takana on ennätyksellisen pitkä jakso nousevia kuukausia. Taisi ainakin olla pisin sitten 06/2012 - 02/2013. Siinä mielessä jonkinlainen lasku ei olisi edes kovin yllättävä.
Ja toisaalta markkinat ovat esimerkiksi Yhdysvalloissa testanneet jo pariin otteeseen 50 D liukuvan keskiarvon kestävyyttä. Hyvin on kestänyt, mutta sanooko kolmas kerta nyt toden? Seuraavaksi pomppua voitaisiin sitten yrittää esimerkiksi 100 D liukuvan keskiarvon tienoilta. Siihen olisi vielä jonkin verran laskuvaraa. Ja samaan aikaan indeksitasolla ollaan tehtyjä korkeampia huippuja, kuitenkin ostoinnokkuuden heikentyessä toistuvasti, eli laskevilla RSI huipuilla. Näin kasassa on bearish divergence teknisestä näkökulmasta. Jos 100 D MA tarjoaisi pompun, on hyvin mahdollista että se jäisi vajaaksi. Omissa laskelmissa target muodostuu jonnekin 4000 - 4100 välimaastoon (SP500), jos kyseinen skenaario toteutuu.
Alkaako valomerkki siis näkymään jo pippaloissa? Alkavatko ensimmäiset mennä jo odottelemaan saapuvaa krapulaa? Kenties nyt laskuvaraa voisi olla lopulta sen 5-10 %, kenties suurimpia ylipainoja eri varainhoitotalot purkavat paraikaa. Suurempaan laskuun saadaan odotella joko FEDin suurempia liikkeitä, joilla on korkovaikutusta, ellei sitten jokin musta joutsen astu kuvioihin. Lasku olisi siis välissä ihan terve merkki, kun nousujakso on ollut hyvin poikkeuksellinen. Fundamenttinäkökulmasta osuu ihan hyvin kohdilleen jos markkinat hinnoittelevat loppuvuodelle FEDin vähenevää tukea.
Esitit paljon hyviä pointteja ja kysymyksiä. Olen kaikesta ihan samaa mieltä.
Jos joku ei voi jatkua ikuisesti, se loppuu.
Oman salkun vuosituottoa katsomalla voi sanoa, ettei nykyinen meno voi jatkua kauhean kauaa. Muussa tapauksessa Inderesin foorumilla jokainen on kohta moni miljonääri.
Loppujen lopuksi taloudessa on kyse maapallon resurssien yhteismäärästä. Ihmisten ajasta, työtunneista ja luonnonvaroista. Niistä ollaan valmiita maksamaan sopivassa suhteessa. Jos maailmaan printataan kasapäin rahaa, ei noiden resurssien määrä siitä muutu mihinkään. Maksamme enemmän noista resursseista, mutta kukaan ei todellisuudessa rikastu. Kyse on pelkästä inflaatiosta.
Uusi raha jakautuu aikanaan samalla tavalla kaikkien resurssien, hyödykkeiden ja ihmisten välillä kuin ennenkin, koska mitään arvoa printtaamisella ei loppujen lopuksi ole luotu.
Aika paljon on pörsseissä rahaa joka on ollut mukana ainoastaan noususuhdanteen aikana.
Taantumahan loppui USA:ssa huhtikuussa 2020. Samoin Euroopassa kaikki tavaroihin liittyvä lukuun ottamatta consumer discretionary -kivijalkamyymälöitä on ollut noususuhdanteessa huhtikuusta 2020 alkaen.
Tavaroiden ympärillä pyörivää Helsingin pörssiä tuo täysin poikkeuksellinen, lähinnä palveluihin rajautunut taantuma kohteli silkkihansikkain ja sitä seurannut tavaroihin keskittyvä raju noususykli ollut mannaa.
Jos pörssi haistelee suhdannekäännettä, se laittaa monen uuteen tilanteeseen.
Pörssi reagoi ensin ja huono data tulee koko ajan viiveellä. Kaikki dippiostot eivät palkitsekaan automaattisesti viikon sisään kuten kovassa noususuhdanteessa.
Jos pörssi haistelee suhdannekäännettä, suuri osa varmasti osaa käsitellä alkavan syksyn tilanteet tosi hyvin, mutta ihan kaikki eivät.
Pari laskupäivää ja markkinaromahdus on jo lähes varma juttu.
Voihan se tästä alkaa, mutta saattaapi olla alkamatta. SP500 on vuoden sisään tehnyt 6-7 dippiä, joista on ponnistettu aina kovempaan lentoon. Olishan se vähän hassua, että reaalitalous porskuttaa kovaa eteenpäin ja samalla tulisi pörssiromahdus. Vai olisko se sittenkin loogista, kun pörssi ponkaisi polviin koronan tuhotessa hetkeksi globaalin talouden?
Itseäni kiinnostaa enemmän siitä miten jengi on valmistunut korjaukseen, kuin arvailu siitä milloin kaikki tornit luhistuu. Se ei taida kuitenkaan olla ketjun aihe, joten jatkan aiheesta muualla.
Jos päivän sisällä meinaat niin muista että tänään osa hesan kyykystä on jo eilistä jenkkikyykkyä - ja tälle päivälle jenkit eivät ole vielä edes aloittaneet kunnolla.
Osalle meistä tää romahdus on ollut jo arkea ainakin toukokuusta asti, kun monet foorumin suosikit kulkee jo kolmatta kuukautta loivassa luisussa kohti kaakkoa. Esim. Smartti nopealla laskutoimituksella huipuista jo lähes 30% ja ei trendimuutosta näkyvillä:
Pakkasta on pukannut minullakin lähiaikoina, mutta indeksitasolla on menty ylöspäin. Smartti on vielä toistaiseksi spekulatiivinen lappu, jonka liikkeitä ei voi ennustaa millään datalla. Ja Smarttia minullakin.
Nyt kun pääsin vauhtiin, niin mutuilen että tänään painetaan jenkeissä vielä plussalle. Ja mitään muuta dataa minulla ei tähän ole kuin fiilis.
Pääaiheina olivat velkavipu ja pörssiromahdusten normalisointi.
