Pörssien suunta (Osa 2)

No, pointti olikin puhuttu työvoimapula ja kasvun mahdollistava valtava työvoimareservi.

Jos muutamalle lähihoitajalle on tarjota tosiaan up to 50% parempaa palkkaa kuin mediaani palkka (2600 lisineen) niin aivan varmasti saa hakemuksia.

En tunne eri alojen palkkoja, mutta tosiaan hitsarin 12 eur/t kuulostaa matalalta mediaaniin verrattuna.
Jos mainitsemasi tuntipalkka on kovinkin yleinen pulaa valittavien kesken en ihmettele että pula on päällä, epäilen kuitenkin. Kokoonpanemista on niin monenlaista että no comments.

Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Hitsaaja on 2 750 euroa kuukaudessa. Palkka oli kuntasektorilla 2 265 € (18 yksittäistä palkkaa) ja yksityisellä sektorilla 2 929 € (49 yksittäistä palkkaa). Keskipalkka perustuu koko maan palkkatietoihin vuodelta 2018.

3 tykkäystä

Kokoonpanoa on kaikenlaista kyllä, se on totta. Mutta jos yritys valittaa ettei saa työvoimaa ja vaihtuvuus on kovaa, pitäisikö tarkastella sitä omaa toimintaa eikä syyttää muita? Onko halvempaa rekrytä nonstop kun vaihtoehtona olisi tehostaa toimintaa niin, että saadaan osaava työvoima pidettyä ja kaikki ovat tyytyväisiä?

Ei tuo uskon asia ole, googlella noita firmoja löytyy jotka työvoimapulasta ovat valittaneet. En nyt viitsi tähän niitä listata ihan siksikin, kun useamman kanssa olen ollut tekemissä töiden merkeissä työurani aikana.

Esimerkiksi Harvialla on muistaakseni käytössä tuotantopalkkiojärjestelmä, joka pohjautuu tuottavuuteen. En ole nähnyt lehtiotsikoita jossa valitellaan vaihtuvuutta ja huonoja palkkoja. Firmalla näyttäisi menevän muutenkin ihan mukavasti.

15 tykkäystä

Hitsarin keskiansio on yksityisellä puolella lähellä 20€ tunti. Metallipuolella koneistajat tienaa hivenen enemmän. Metallin puolella ongelma on lisäksi koulujen lopetus. Ammattitaitoisista työntekijöistä on samasta syystä huutava pula myöskin puutuotesektorilla. Sinällänsä erikoista, koska ammattinimike konepuuseppä keikkuu jatkuvasti työttömyyslukujen keulilla. Tämän nimikkeen saa tällä hetkellä olemattomalla alan koulutuksella, jolla ei ole enää mitään tekemistä konepuusepän koulutuksen kanssa. Koulutusjärjestelmämme on pahasti vinoutunut. Medianomeja koulutetaan koko Euroopan tarpeiksi ja sitten taivastellaan, kun heitä on koko joukko työttöminä. Pahoitttelen ketjun otsikon sivuun menevää kommentointiani.

9 tykkäystä

Näinhän se on. Osaavat hitsarit ja CNC-koneistajat tienaavat ilman ylitöitä monessa paikassa saman kuin insinöörit, 45-50k€ vuodessa. Ja näistä on iso pula, osaajia ei vain ole tarpeeksi. Työvoimapulasta valittavat eivät vain usein suostu maksamaan nykyisiä kilpailukykyisiä palkkoja.

4 tykkäystä

olisi mielenkiintoinen juttu, mäxumuuri, mutta jos joku referoisi jos pystyy.
Suomen 1990-luvun devalvaation ennustanut Stefan Törnqvist pelkää nyt ”kuplien maailmanennätystä”. - HS Visio | HS.fi

tämänkaltaista keskuspankkikoetta ei ole taloushistoriassa ennen tehty. meneekö kaikki tuosta vaan tuskin

1 tykkäys

Suomen työvoimapula tai -pulattomuus ei ole pörssien kannalta relevanttia.

Aiheesta löytyy paljon tutkimusta ja tilastoja mitä voi kaivaa, eikä täyttää palstaa omilla anekdooteilla ja mutulla. :wink:

12 tykkäystä

Handelsbankenin aamukatsauksessa juttua Baltic Dry Indexistä eli raaka-aineiden merirahtiliikenteen hinnoista: https://mb.cision.com/Public/3555/3407791/919814e1cffb6187.pdf

Ihan vaan siksi jaoin, että kyseinen indeksi ei välttämättä kaikille tuttu.

5 tykkäystä

Tänään taas tullut uutta Traders Club jaksoa ulos.

"Vuodesta 2021 on tulossa monella tapaa historiallinen vuosi osakemarkkinoilla. S&P 500 -indeksi on kolkutellut uusia ATH-lukemia jo 54 kertaa alkuvuoden aikana, Applen markkina-arvo ylitti ensimmäisenä pörssiyhtiönä 2,5 biljoonan dollarin rajapyykin, listautumisantiaktiviteetilla on mahdollisuus rikkoa loppuvuoden aikana jopa dotcom-buumin ennätykset ja Helsingin pörssin kasvuraketeilta odotetaan äärimmäisen hurjaa kasvua myös tulevaisuudessa.

Niinä vuosina, kun S&P 500 -indeksi on ollut yli 15 % plussalla elokuun loppuun mennessä, ovat myös loppuvuoden tuotot olleet positiivisia lähes yhdeksän kertaa kymmenestä. Toisaalta syyskuu on historiallisesti ollut useammin tappiollinen kuin voitollinen, mutta miten käy tällä kertaa? Onko luvassa jopa kaikkien aikojen IPO-vuosi? Minkälaisissa tunnelmissa ammattitreidaaja Jukka Lepikkö lähtee kohti loppuvuotta? Katso Traders’ Club 102 ja ota selvää!"

10 tykkäystä

Pelätty syyskuu käynnistyi SP500:sen ja NASDAQ:n huidellessa lähellä All Time High:ta. CNBC ja muutkin varoittelevat, että osakkeet laskevat historian valossa eniten juuri syyskuussa ja syksyllä. Tätä tukee myös data. Palstalla on alkanut kuulua toistuvia varoituksia ja jokaisen lienee hyvä tarkastella salkkujaan, reflektoida tuntemuksiaan ja tehdä kuivaharjoitteluja miten toimia syöksyn tai pidemmän laskujakson osuessa kohdalle. Omat sijoitukset kannattaa muutenkin käydä yksitellen läpi, eikä rakastua firmoihin.

Henkinen valmistautuminen pörssin isompaan korjausliikkeeseen tai jopa romahdukseen on monella varmasti käynyt mielessä. Mielipiteet muuttuvat huolesta pelkoon ja välillä euforia valtaa mielen, kun nousu jatkuu ja omat osakkeet raketoivat. Ripeä nousu aiheuttaa silti monelle enemmän stressiä kuin laskujaksot tai markkinoiden tasaisuus. Harva on kuitenkaan täysin välttynyt elokuun aikana laskuilta ja myös reilusti nousseet laatuyhtiöt ovat ottaneet nopeita -10-30% syöksyjä. Hypefirmoilla ratsastavat ovat saaneet kokea samaa jo helmikuusta lähtien.

Elokuu on tyypillinen lomakuukausi ja hedgefundien johtajat palailevat nyt golffauslomiltaan ja volatiliteetti alkanee nousta. Q2 tuloskausi on saatu päätökseen ja syyskuu on eräänlainen välikuukausi, mutta varsinkin tänä vuonna treidauspaikkoja on luultavasti mukavasti tarjolla. Volatiliteettiä aiheuttavat ehkä Quadruple Withcing day (17.9), elokuun ilmestyvät työttömyysluvut (3.9.), Fedin kokous (22.9.) ja mahdollinen QE:n keventämispäätös, (14.9.) ilmestyvät inflaatioluvut sekä ylimääräisten työllisyystukien kuihtuminen syyskuun aikana. Töiden väistelystä on tullut pieni ilmiö, koska treidaus kotona on paljon mukavampaa ja jopa tuottoisampaa. Ja jos on saanut maistaa pidemmän aikaa vapautta ja nauttia korotetuista työttömyyskorvauksista, niin työllistäminen ja työllistyminen tulee olemaan monen henkilön kohdalla haaste, jonka kanssa useammat firmat ja valtiot nyt painivat.

Jokainen pörssiä päivätasolla seuraava miettinee nyt mitä salkulle pitäisi tehdä, mitä myydä, minkä osakkeen haluaa salkkuun jättää ja lähestyykö kuplan huippu. Powellin moneen kertaan toistama lupaus, että tällä kertaa elvytystä ei lopeteta finanssikriisin tapaan kesken on toiminut selvänä ohjenuorana ja suunnannäyttäjänä monelle treidarille/sijoittajalle ja kyseinen lupaus takasi pörssille vain yhden suunnan ja se oli ylös. Powell on hoitanut leiviskänsä asiallisesti ja seuraava tehtävä onkin luovia eroon ”ikuisesta” elvytyksestä ja mielellään hallitusti. Työ on siis vasta puolivälissä ja Powellin rationaalisuus ja rauhallisuus on vakuuttanut useimmat sijoittajat. Jokaista sanaa analysoidaan silti edelleen tarkasti. Pidempiaikainen elvytyksen lopettamiskeskustelu, siitä vihjailu, siitä päättäminen ja sen toteuttaminen saattaa taata sijoittajille lopulta pehmeämmän laskun äkkirysäyksen sijaan. Mustia joutsenia tosin tarina ei kestä ja valitettavasti niitä ilmaantuu säännöllisesti, jolloin millään muulla ei kyseisinä päivinä ole mitään merkitystä. Tilanne näkyi koronan alkaessa; korona oli kaikkien tiedossa ja se jylläsi Kiinassa viikkoja/kuukausia ja pörssi nytkähti syöksyyn vasta kun Italialaiskylästä löytyi ensimmäinen tapaus.

Jotta pörssi voisi hetkessä romahtaa, niin se vaatisi lähes kaikkien jenkkisektoreiden samanaikaisen niiauksen ja positiivisen sentimentin lähes täydellisen tuhoutumisen. Markkinoilla on löysää rahaa ennennäkemätön määrä, samoin uusia sijoittajia enemmän kuin koskaan. Optiot ovat tulleet kuvioihin ja niillä piensijoittajat ja vähän suuremmatkin hedgettävät salkkujaan. Omistusten myyntinopeus on kasvanut ja lähes kaikki tieto on kaikkien käytettävissä millisekunneissa. Osakkeet vaihtavat omistajaa nopeasti ja taitavimmat pärjäävät paremmin kuin hyvin. Pörssin erikoisuus on se, että lähes kaikki liikkeet, niin ylös kuin alas, ovat erittäin ylikorostuneita ja spekulointi on lisääntynyt. Algot hääräilevät taustalla ja niiden liikkeet ovat nykyään selkeästi havaittavissa (esimerkkinä SP500 ja itsemurhaisku Afganistanin lentokentälle, kuolleet sotilaat ja millisekunnin dippi, kunnes algot pian päättivät, että geopoliittiset selkkaukset eivät vaikuta isoon kuvaan). Isommat laskujaksot viedään niin syvälle, että pahaa tekee ja nousut taas jatkuvat loputtomiin, vaikka olet omat osakkeet myynyt jo aikoja sitten.

Sektoreiden kehitys lokakuusta 2020 eli kuukautta ennen presidentinvaaleja. Nousun taustalla ovat olleet alussa energia (XLE), finanssi (XLF) sekä Russell 2000, joka tosin on madellut viimeiset kuukaudet. Kulta (XAUUSD) ei ole pysynyt nousun kyydissä.

Koronakuopasta lähtien sektorit ovat nousseet hyvinkin tasaisesti ja rotaatio on kannatellut nousumarkkinaa. Kultabullien usko on ollut koetuksella kohtuullisen alun jälkeen.

VT, VTI ja VXUS. VTI (Punainen) kattaa kaikki jenkkiosakkeet, VT (sininen) sisältää maailman kaikki osakkeet + jenkkiosakkeet ja VXUS (kynttilä/alin) kattaa kaikki maailman osakkeet ilman jenkkiosakkeita. Nousu on ollut rajua jenkeissä ja muu maailma on ”vasta hieman kohollaan”.

SP500 Heat Mappia päivittäin katsoessa nousut ja laskut ovat tasaantuneet suht tasaisesti eri sektoreille ja rotaatio käynnistyi selkeästi presidentinvaalien jälkeen. Rotaation ja painopisteiden tasaisempi jakautuminen on mahdollistanut nykyisen kaltaisen nousun. Yksi sektori, kuten teknot, ei yksin pysty kannattelemaan nousua pitkässä juoksussa, mutta markkinan ne voivat hetkellisesti romauttaa syöksyessään. Isoimpien viiden osuus on n. 20% SP500 indeksistä. Valtavat rahamassat haravoivat nyt kuumeisesti kaikki firmat/sektorit läpi ja vaihtavat paikkaa säännöllisesti. Rotaatio voi hyvinkin pitkittää nousua ja pienentää romahduksen mahdollisuutta. Mahdollista on, että laskujakso lähtee lopulta liikkeelle yhtiö- tai sektorikohtaisesti ja lopulta jokainen yhtiö pettää vuorollaan, kun odotukset ovat karanneet yli sietorajan ja hyväkään tulos ei nosta kurssia. Kyseistä ilmiötä on jo nähty viime tuloskaudella ja tahti kiihtynee nousun pitkittyessä. Hidas, vuosia kestävä laskujakso voi myös käynnistyä, mutta todennäköisyydet ei tätä ainakaan vielä tänään puolla. Kuten on nähty, niin sentimentti voi kääntyä päälaelleen päivissä tai viikoissa, joten yhteen ajatukseen ei kannata sijoittamisessa juuri koskaan lukittautua ja avarakatseisuus tuo usein parempia tuloksia.

Miten luovia tällaisessa markkinassa? Pörssi tulee varmuudella joskus romahtamaan, siitä on varmasti kaikki yksimielisiä. Ajankohta vaan on kaikille epäselvä ja nykyinen nousujakso (pienillä korjausliikkeillä höystettynä) voi kestää helposti kuukausia tai vuosia. Myymällä salkun tyhjäksi varmistat varmat tuotot tai tappiot sekä mahdolliset verot. Tuolloin otat tavallaan kantaa sen puolesta, että romahdus tulee ja pääset toivottavasti ostamaan laatua halvemmalla. Sama suunnitelma on monella muullakin mielessä ja kaikki dipit on ostettu toistaiseksi ylös. Viimeinen terävä nousu tehdään yleensä pienellä vaihdolla ja mahdollinen romahdus/dippi tulee yleensä täysin puskista ja sellaisen uutisen saattelemana, jota massat eivät olleet hinnoitelleet (vielä) kursseihin. Nykyisessä markkinassa liian monet silmät tapittavat samaa asiaa. Pörssi yleensä liikahtaa vastoin massojen odotuksia ja monesta saattaa tuntua, että omien ajatusten ja liikkeiden kontraaminen toisi paremman lopputuloksen. Loputtomassa nousumarkkinassa sijoittaminen on tosin tuntunut välillä aivan liian helpolta. Pörssi ja osakkeet osaavat kuitenkin harhauttaa ja toimia epärationaalisesti ja jokainen meistä on tämän lienee kokenut. Jos tämä olisi näin helppoa, niin kaikki takoisivat mielettömiä tuottoja, niin kuin viimeiset 1,5 vuotta ovat virheellisesti osoittaneet.

Sitäkään mahdollisuutta ei voi pois sulkea, että rakennamme kollektiivisesti ja yhteispäätöksellä historian suurimman kuplan ja nousu on vasta alkutaipaleella. Ihmisen perimmäinen piirre, eli ahneus, viittaisi että siihen suuntaan ollaan menossa. Venytämme luultavasti kuminauhan taas kerran valkoisen pinkeäksi. Osa treidaaja veivaajista väistää tuurilla ja taidolla dipit, kun osakkeet on vaihdettu käteiseen oikeaan aikaan, mutta iso joukko syöksyy lopulta kuilun reunalta alas salkut pullollaan ja myy salkut tyhjäksi pitkäksi vedetyn dipin pohjalla. Maailman eri markkinoilta löytyy vielä haravoidessa alihinnoiteltuja potentiaalisia laatuyhtiöitä, jos tarpeeksi syvältä jaksaa kaivaa ja visioida tulevaisuutta. Näihin helmiin isketään voimalla kiinni ja nousut on nopeita, kun joku jaksaa niitä tarpeeksi muille hehkuttaa. Riskit tietysti kasvavat markkinan/osakkeen noustessa ja samalla tulisi kasvaa sijoittajien riskienhallinta.

Päivitin oman suunnitelman heinäkuussa syksyn pimeneviä iltoja silmällä pitäen, jossa lähdin tiivistämään ja samalla hajauttamaan salkkua eri sektoreille ja karsin pienet rönsyt pois. Jokainen sijoitus menee tarkasteluun säännöllisesti ja peilaan arvostasoja mm. markkinasentimenttiin, uutisiin, talouslukuihin, muuttuvaan fundaan ja tekniseen analyysiin jne. Luovin markkinan mukana yrittäen samalla ennakoida markkinan tulevia liikkeitä, ja muutan samalla mielipidettäni lennosta. Vaihdan painopistettä tilanteen mukaan, eli toimin pääpiirteissään kuten suuri osa nykysijoittajista. Siirsin osan sijoituksista numeroiden puolesta vähiten yliarvostettuihin hieman defensiivisempiin firmoihin ja pienen osan Kiinaan. Pyrin kaventamaan riskiä ja myös keräämään käteistä ja tietysti nauttimaan tuotoista, vaikka se vaikeaa onkin. Olen valmis tinkimään tuotoista suosikkifirmoissa, joissa arvostukset ovat osassa nousseet yli kipurajan ja joissa risk reward vaikuttaa olevan reilusti alle 2:1. Oma sijoitusaste on nyt 75%.

Riskien- sekä kassanhallinta ovat sijoitustyylini tärkeimpiä teesejä. Tasaisen tylsä ”grindaus” on aina ollut omalla kohdalla varmin tapa tuottoihin ja yhden bitcoinin holdaaminen reilut 10 vuotta on tehnyt omasta mahasta lähes immuunin kurssiheilahteluille.

Tällä palstalla on todella fiksua porukkaa ja keskustelun taso on internetin parasta laatua sijoittamisen saralla, eli suuri kiitos kaikille palstalaisille loistavista viesteistä ja rauhallista syyskuuta!

(Hieman pitkäksi venähti. Suurin osa yllä olevasta on omasta sijoituspäiväkirjasta)

168 tykkäystä

Pientä referointia Törnqvistin näkemyksistä tuossa jutussa:

  • Oli 12 vuotta Ålandsbankenin varainhoitoyhtiön toimitusjohtaja, nykyään ”vapaa ajattelija”.
  • Muistetaan kahdesta ennustuksesta: 90-luvun alussa ennusti devalvaation oikein, 2011 ennusti että euroalue hajoaa todennäköisesti.
  • Tuolloin 2011 hänellä oli tosin yhtenä neljästä skenaariosta, että Euroopan keskuspankki painaa tarvittavan määrän euroja ostaakseen valtavasti euromaiden lainoja. Hän ei kuitenkaan pitänyt tätä tuolloin poliittisesti realistisena.
  • Ei diggaa eurosta miltään osin, ei myöskään Suomen. Suomella syklinen profiili, aiemmin käytössä oli devalvaatio, ei enää. 2010-luvulla esimerkiksi Ruotsin kruunu heikentynyt tuntuvasti suhteessa euroon, Suomessa taas vakiintunut heikohko talouskasvu ja korkea työttömyys. Yritykset eivät investoi vaan supistavat menoja, mikä on eräänlaista sisäistä, ankeaa devalvaatiota.
  • EKP ostanut poliitikoille aikaa avata työmarkkinoita, alentaa veroja ja panostaa koulutukseen, mutta nämä eivät ole näihin tarttuneet vaan lepäävät tyytyväisinä laakereillaan.
  • Suomella jäykkä suhtautuminen tällä hetkellä todennäköiseltä vaikuttavaan liittovaltiokehitykseen. Pitäisi ottaa härskisti velkaa ja investoida sitä infraan ym.

Jutun toisena teemana globaali finanssikupla. Törnqvist:

  • Korot ovat finanssimarkkinoiden painovoima, tällä hetkellä leijaillaan taivaissa.
  • Toimiva ja joustava maailmankauppa piti inflaation kurissa vielä edellisen vuosikymmenen, nyt sen suhteen uhkakuvia, mm. supervaltojen kireät välit ja koronakriisin tuomat pysyvät asennemuutokset.
  • Keskuspankkien olisi vaikea perääntyä elvytyksestä jos inflaatio lähtisi pysyvämmin liikkeelle. Tästä saattaisi lähteä kehitys joka romauttaa varallisuusarvot.
40 tykkäystä

Huomenta ketjuun! :slight_smile:

Tässä muutama käppyrä ja teema aamun videolta.

Syyskuu on pörssille synkkämaineinen: keskimäärin Sp500 on laskenut peräti prosentin! :smiley: Helsingin pörssissä syyskuu on usein ollut snadisti plussalla.

Mutta, sijoittajat lähtevät suht hyvin suojattuina syksyyn ja myyntioptioita on rohmuttu:

Monien treidaajien ja muiden lyhyen aikavälin mehustelijoiden suosima put/call -ratio ei tosin ole ultravarovaisen puolella:

Pörssit uhkaavat ylittää arvossaan globaalin velkakirjamarkkinan. Osakkeiden arvo on jo 120 biljoonaa dollaria (140 % globaalista BKT:sta). Globaali bondimarkkina oli viime vuoden lopulla reilu 120 biljoonaa dollaria myös. “Onneksi” valtiot velkaantuvat vauhdilla niin bondimarkkina kasvanee tänäkin vuonna kohtuullisesti. :smiley: Suurimman markkinan titteli siis säilynee vielä tovin.

17 tykkäystä

Itse pääaihe videolla oli pörssiyhtiöiden marginaalien kestävyys. Siitä käytiin viimeksi tässä ketjussa keskustelua noin kuukausi sitten, mistä asti se on pyörinyt päässäni.

Usein arvosijoittajan P/B-logiikalla ajatellaan, että “return to the mean” on väistämätön ja lopulta marginaalit kosahtaa. Ellei kapitalismi ja kilpailu ole rikki.

Pörssiyhtiöt (jotka tekevät leijonan osan kaikkien firmojen tuloksista) repivät ennätyssuuria voittoja BKT:sta. BKT:n voi kuvitella kakkuna, jota jaetaan eri toimijoiden kesken. Näin esim. jenkeissä:

Kävin tätä seikkaperäisemmin läpi videolla, mutta yhtiöiden kannattavuus saattaa olla paljon tiukemmin parantunut, mitä nopeasti ajattelisi.

Takana on sellaisia tekijöitä, jotka eivät välttämättä ole ihan heti muuttumassa kuten globalisaatio (joskin se on heikentynyt argumentoidusti finanssikriisin jälkeen), teknologia, digitalisaatio ja voittaja vie kaiken -efekti.

McKinseyllä oli mielenkiintoinen raportti aiheesta, joka summasi useita tekijöitä aloittain. Voitot ovat parantuneet kaikilla sektoreilla, eikä ilmiö johdu pelkästään rakenteellisesti paremmin kannattavista teknofirmoista.

SP500-indeksin yhtiöt tekisi ennätyskannattavuutta myös ilman FAAMGeja, jos joku miettii johtuuko ilmiö vain näistä jättiläisistä. :smiley:

Muualla maailmassa, mitä asiaa perkasin, ei firmojen kannattavuus syystä tai toisesta iske silmään. Voi johtua tehottomuudesta, kenties työntekijämyönteisemmästä järjestelmästä tai mistä lie. Meillä (Euroopassa) on toki enemmän myös toimialoja (pankit, energia, sykliset) jotka ovat kroonisesti heikommin kannattavia muutenkin. Nämä toimialapainotukset pätevät kans kehittyviin markkinoihin.

24 tykkäystä

Kyllä pitää sen suhteen olla nöyrä, että tulevaisuuden marginaaleja emme tiedä. Ei ole mitään lakia joka määrää että menneisyyden marginaalien pitäisi olla niin ja niin relevantteja tulevaisuuden kannalta.

Ehkä hyvä lähestymistapa olisi sellainen että jos jonkin yhtiön tai toimialan p/s ja ev/s -arvostukset ovat todella anomaliset suhteessa historiallisiin marginaaleihin, täytyy erityisen huolellisesti selittää miksi tämä on tällä kertaa ok? Yleensä noissa tapauksissa tilanne ei ole ok, mutta poikkeuksiakin silloin tällöin voi olla.

Tämä on ehkä hyödyllisin yksittäinen graafi joka on olemassa!

Globaalin osakemarkkinan arvostus on siis 13–14 % korkeampi kuin vuoden 2007 nopeasti ohi menneessä ylimmässä piikissä. Nykyinen asetelma on melko hyvin vertailukelpoinen tuon piikin kanssa.

Kun verrataan tämänhetkisiä globaaleja vuoden 2022 tulosennusteita siihen millaiset ennusteet oli vuodelle 2008 syyskuun alussa 2007…

… sanoisin että marginaaliennusteet ovat globaalisti todella kovat mutta silti ehkä hitusen maltillisemmat kuin tuossa 14 vuoden takaisessa vertailutilanteessa. Forward p/e:t ovat selvästi kohollaan vs. syyskuun 2007 tilanne.

Verrattuna syyskuuhun 2007 kohtuullisen samankaltainen potentiaalinen ansa tässä nyt on. Jos luottamus marginaaleihin rapautuu, hyvin todennäköisesti heikompi luottamus näkyy myös siinä että p/e:t laskevat. Double whammy.

Yhtäläisyydet syyskuuhun 2007 jatkuvat siinä että maailmassa on paljon toimijoita joiden hermot pitävät vain jos sekä marginaalit että p/e:t pitävät pintansa. Vain melko lailla ideaalitilanne tulee monille olemaan riittävän hyvä. Liian kova luottamus nousukauden vääjäämättömyyteen.

Erona syyskuuhun 2007 on nyt se että silloin toisin kuin nyt ei ollut mitään räikeän spekulatiivisia ilmiöitä globaaleilla osakemarkkinoilla. (EDIT: unohdin Kiinan kuplan joka näkyy tuossa 2007 piikissä selvästi :see_no_evil:, mut siis muualla ei mitään vastaavaa ollut.) Ongelma oli vaan se että kaikki elementit nähtiin systemaattisesti jonkin verran ylioptimistisesti verrattuna siihen millaisiksi realiteetit paljastuivat 2008 jo ennen finanssikriisin kärjistymistä. (Finanssikriisin mukaan ottaminen tarkasteluun ja vuoden 2007 piikin dramatisoiminen finanssikriisiä vasten olisi sen sijaan turhaa jälkiviisastelua.)

Nyt laajan, kaikenkattavan yliarvostuksen lisäksi tulevat bonuksena moninaiset räikeän spekulatiiviset ilmiöt. Tosin kuten olet useaan otteeseen ansiokkaasti havainnoinut, jonkinlainen sijoittajien maun siirtymä kohti laatua on ollut meneillään monin paikoin jo keväästä lähtien.

Ainakin Euroopassa on huomattavasti paremmin toimiva kilpailulainsäädäntö kuin USA:ssa. Siinä yksi elementti?

12 tykkäystä

Kyllä tuon vety/vihertalous -pompun joka alkuvuodesta pihisi tyhjiin voisin melkein sellaiseksi laskea. Ja ihan terve korjaus oli, hypet pois ja tästä eteenpäin vain riihikuivan rahan teolla saa lapulle arvostusta. Ne jotka eivät bisneksiään saa jauhamaan viherpiperröinnillä joutavatkin sinne hypefirmojen hautausmaalle ja muut sitten toipuvat realistisemmilla kertoimilla jos rahaa tekevät.

4 tykkäystä

Niin siis tarkoitin että 2007 osakemarkkinoilla ei ollut spekulatiivisia ilmiöitä kun taas 2021 on ollut ja on edelleen, joskin nyt hitusen vähemmän kuin pahimmillaan viime talvena ja keväänä :smiley:

4 tykkäystä

Pihisi tyhjiin? Kyllä noista viherpiiperrys firmoista on moni 200-300% jopa reilusti enemmänkin vielä plussalla esim.viime vuoden alkuun verrattuna. Mm. Plug, Ballard, Fuel cell, Bloom energy ja moni muu. Halu torjua ilmastonmuutosta saa monet sijoittamaan näihin yhtiöihin ei pelkästään kasvunäkymien ja tulevien kassavirtojen, vaan ihan jo pelkästään senkin takia että toivoo näiden breikkaavan uusilla tegnologioillaan helpottamaan tulevaisuutta maapallolla näiltä osin.
Mutta terve tiputus oli kyllä kursseille, hype oli jo lähtenyt liikaa laukalle.

Väärä aihe tähän ketjuun kylläkin.

4 tykkäystä

Kannattaa seurata sektoria, jossain vaiheessa lienee oikea aika hypätä takaisin. Aurinko ja tuuli sitä paitsi jo lienee ihan hyvää business, mutta onko vielä näillä hinnoilla. Määrä tulee kyllä valtavasti lisääntymään.

Pitäskö katella p/Elukuja aurinko ja tuuli sektorilla?

2 tykkäystä

Tuo on totta, että nöyränä pitää olla. Ylipäätään kun lukee raportteja ja tutkimuksia marginaalien parantumisesta, on kirjoittajilla melko kieli keskellä suuta (jos he ovat siis tutkijoita: sijoittajat nyt laukoo aina “totuuksia” mitä sylki suuhun tuo).

Pistäähän tämän kestävyys mietityttämään:

Mutta kun pohtii syitä tämän takana, niin ilmiö ainakin tuntuu (kukaan ei osaa sanoa varmaksi :smiley: ) kestävämmältä. On vaikea nähdä että automaatio, digitalisaatio ja tähtiyhtiöefekti katoaisivat jonnekin. Päinvastoin! Tai sitten ulkomailta tulisi jenkkifirmoille haastajia, mutta se ei näytä todennäköiseltä sekään. Yleensä kuvio menee toisin päin.

Politiikka voisi olla riski kasvaneen regulaation tai verotuksen myötä. On hyvä myös tiedostaa, että vaikka sijoittajille tämä tilanne on vallan ihanteellinen niin muulle yhteiskunnalle se ei välttämättä ole sitä. Yritysten kasvava voitto-osuus kärjistää omalta osaltaan eriarvoisuutta, mikä taas ruokkii poliittisia suuntauksia jotka eivät ole status quo -hengessä mukana. Sekin riski on hyvä pitää mielessä.

Lisäys: on myös hyvä muistaa, että vaikka perustaso olisi nykyään kestävästi korkeampi, niin silti nyt eletään suotuisinta kasvusyklin vaihetta: talous buumaa, mutta palkat eivät vielä nousemassa roimasti. Kohta saattaa olla marginaalit enemmän paineessa. Ja, laskusykleissä kannattavuudet dyykkaa tietysti myös.

17 tykkäystä

Olen pohtinut sitä että sellainen peruspessimismi taloudessa on tavallaan aika turvallinen tilanne marginaalien kannalta. Ylin rivi kehittyy nihkeämmin kuin perusoptimisimin aikana mutta ennustettavan nihkeästi. Siinä kun sitten keskittyy kaiken sen optimoimiseen joka tulee ylimmän rivin jälkeen, marginaali voi olla hyvä.

Sitten taas kun optimismia on ehkä enemmän kuin viimeiseen 14 vuoteen kertaakaan ja painopiste on ihan eri tavalla siinä että on paukkuja vastata kysyntään, siinä on potentiaalinen vaaran paikka jos kysyntä pettää. Ongelma voi korostua jos kustannuspuolella on enemmän painetta kuin mihin on 2000-luvulla totuttu siinä vaiheessa kun suhdanne viilenee.

Oon tätä seuraillut koska ylivoimainen träkki vuosikymmenien ajalta:

Palkkojen osalta nähdäkseni globaalisti on tilanne se, että kaikki eivät halua mennä töihin läheskään samoihin työoloihin samoilla ehdoilla kuin tammikuussa 2020 vaan jäävät mieluummin sivuun. QE:lla yritetään siis turhaan tässä vaiheessa vaikuttaa siis sellaiseen ilmiöön jossa motiivit eivät liity mitenkään kysyntäpuolen tilanteeseen.

18 tykkäystä

Datapläjäystä Bank of Americalta. Euroopan kasvuennuste aikaisempaa korkeampi, kuten myös inflaatioennuste. 03/2022 odotuksissa EKP:n PEPP ohjelman päätös.

image

7 tykkäystä