Ehdin ruokatunnilla avata pitkästä aikaa Netflixin ja huomasin ilokseni ensimmäisenä suosituksena The Big Shortin, joka oli pitkään poissa sieltä. Heti alussa Michael Burry selostaa hullunkiilto silmissä kuplien anatomiaa. Ai että mikä leffa!
25 tykkäystä
Onks siellä myös Margin call? Syksyjen pimetessä pitäs varmaan aktivoida oma töllön tuijottelu.
6 tykkäystä
Siellä on ainakin tämä:
‘Inside Job’ provides a comprehensive analysis of the global financial crisis of 2008.
On hieman ylipitkä, mutta ihan mielenkiintoinen, jos aihe kiinnostaa…
3 tykkäystä
Big Short → siinä kohtaa kun päästään ensimmäiseen “poks”-kohtaan, leffa paussille ja Margin Call siihen väliin. Sitten Big Short loppuun ja sen perään Inside Job. Reilusti jäätelöä, popparia ja kuplivaa juomaa.
Avot.
16 tykkäystä
Arvioin lopulta että tämä on enemmän Kahvihuone- kuin Sijoitusvirheet-settiä. Makuasia?
Miksi pörssi heiluu 20 kertaa enemmän kuin fundamentit? Yksi tärkeä palanen siinä on pörssimaailman hämmentävä 1+1=3-aritmetiikka hyvässä tunnelmassa ja 1+1=1-aritmetiikka huonossa tunnelmassa.
En ole ikinä omaksunut tuota aritmetiikkaa, mutta en kuitenkaan ole aina onnistunut kauhean hyvin eristämään itseäni siihen liittyvästä psykologisesta rakennelmasta. Laitetaan sijoitusvirhesarakkeeseen siitä minulle paksulla tussilla. Vaikutus sijoitustuottoihini on eräissä pörssisykleissä ollut ihan merkittävä.
1+1=3- ja 1+1=1-aritmetiikka
Mikään määrä älyä, koulutusta ja kokemusta ei tarjoa luotettavaa suojaa tätä vastaan.
Silloin tällöin käy pörssissä niin että pörssikurssit reaalisesti tuplaantuvat tai puolittuvat lyhyessä ajassa – parissa vuodessa tai ääritapauksissa 12 kuukaudessa.
Kuvitellaan että mahdollisimman arvovaltainen hahmo – vaikkapa karismaattinen rahoituksen professori – kysyy kasvokkain sijoittajilta mikä on pörssin nimellinen annual total return kyselypäivästä 30 vuotta eteenpäin.
Kaikki sijoittajat, joilta professori näin kysyy, yrittävät antaa itsestään kypsän analyyttisen aikuisen vaikutelman. Ei mitään revittelyä tähän. Hetken mietinnän jälkeen vastaus on vaikkapa 8 % p.a.
Sen jälkeen kaksi skenaariota:
- Edellisen kyselyn jälkeen pörssi laskee reaalisesti 50 % kahdessa vuodessa. Kysely toistetaan. Sama tsemppaus kaikilla, hetki mietintää, ja vastaus 8 % p.a.
tai
- Toinen skenaario se että edellisen kyselyn jälkeen pörssi nousee reaalisesti 100 % kahdessa vuodessa. Kysely toistetaan. Sama tsemppaus kaikilla, hetki mietintää, ja vastaus 8 % p.a.
Se miten paljon osakkeiden edelliset omistajat ovat lyhyessä ajassa ottaneet turpaan tai hankkineet kurssivoittoa ei siis mitenkään vaikuta osakkeiden pitkän aikavälin tuotto-odotukseen eikä houkuttelevuuteen sijoituskohteena ylipäätään. Näin ollen voidaan nykyisestä systeemistä siirtyä seuraavanlaiseen:
- tänään keskiviikkona ilmoittautuvat kaikki ne jotka haluavat huomenna torstaina ostaa tai myydä
- jos päätöskurssi tänään on 100, huomiselle arvotaan jokin kurssi 50 ja 200 välillä
- ostajan ja myyjän on tyydyttävä arvonnan tulokseen, kauppa toteutuu huomenna
Edellä mainittuun aritmetiikkaan pohjautuva psykologia on kiehtovaa ja sillä on valtavat vaikutukset sijoitusmaailmassa.
Tunnetilan elementit nopean 50 % kurssilaskun jälkeen:
- ärtymys: “Olen nyt jokusen viikon onnistuneesti unohtanut pörssin olemassaolon ja sitten tulet siihen härkkimään.”
- sarkasmi: sanoo sen 8 % p.a. ja naurahtaa sarkastisesti päälle
- katkeruus: “Naapuri myi just ennen romahdusta. Kuinka kauan minulla kestää 8 % p.a. tahdilla päästä edes nollille?”
Tunnetila nopean 100 % kurssinousun jälkeen:
- koko kehon – korvannipukoista varpaisiin – valtaava lämmin hyvänolontunne: sanoo sen 8 % p.a. ja fiilistelee miten ihanaa elämä on – tuo 8 % p.a. on pohjatuotto jonka saan koska olen pörssissä tulevat vuosikymmenet koko ajan mukana; kun mainittu selkänoja on olemassa, voin mielin määrin treidata kirgisialaisia micro capeja ja hakea ylituottoa tuon 8 % p.a. päälle
Sama yksinkertainen kysymys, sama vastaus; viimeksi mainitussa tilanteessa tämän kysymyksen kuuleminen ja vastauksen miettiminen toi hyvää oloa ja luottamusta orastavan epävarmuuden tilalle.
Tunneskaala on niin valtavan laaja että yleensä muulloin tuollaisia nähdään vain kun mennään johonkin tosi intiimeihin asioihin.
52 tykkäystä
Lisäisin tuohon relevantin eteen jonkun pehmentävän sanan esimerkiksi “kovin” On kai työvoimapula monissa kasvuyrityksessäkin jo kasvun jarru. Jos kasvu kovasti hidastuu luulisi sen jossain vaiheessa siirtyvän pörssikursseihinkin. 
Edit: Ei sillä, ettenkö ymmärtänyt viestin tarkoitusta siirtää aiheesta sivuraiteelle mennyt keskustelu muualle. 
4 tykkäystä
Nesteen tiedote “Tavoitteenamme on siirtyä käyttämään 100-prosenttisesti uusiutuvaa sähköä globaalisti vuoteen 2023 mennessä.”
Miten tuo on mahdollista, jos esim. talvipakkasilla ei tuule eikä paista, niin Eurajoelta tai Hanhiniemestä tulee ydinsähköä ja 100 % tavoite on piloilla. Sähkön tulon lopettaminen eli tuotanto seis on tietysti vaihtoehtona, mutta mistä päivystävä tehtaanjohtaja tietää, että kohta on tulossa muuta kuin uusiutuvaa sähköä?
Tietysti jollakin kompensointikikalla voidaan kirjanpito saada näyttämään, että on ostettu vain uusiutuvaa sähköä, mutta kuka siihen uskoo; ja vielä gloobaalisti jo 2023?
1 tykkäys
Eikö vesivoima lasketa uusiutuvaksi ?
3 tykkäystä
Oletko tosissasi? Et varmaan voi uskoa sitten montaa muutakaan asiaa tässä maailmassa. Suosittelen silti lukemaan useamman ison yrityksen ilmastotavoitteeseen liittyvän sähkönkulutusosion, miten se on mahdollista.
3 tykkäystä
Kannattaisi lukea rauhassa ja yrittää ymmärtää missä se pihvi on?
(Sivuhuomautuksena sanoisin, että keskustelun siirtäminen vastapuolen fyysisiin tai henkisiin ominaisuuksiin sanomalla “Foliohattu sivuun”, ei paranna oman viestin arvoa; vaikuttaa faktojen puutteen täytöltä.)
Mutta se asian ydin oli tuo 100-prosenttisesti sekä globaalisti. Vaikka Suomessa kenties voidaan luottaa siihen, että uusiutuvaa energiaa on joka hetki kaikkien vastaavan tai jonkun muun prosenttiluvun ilmaisevan käyttäjän saatavissa tarpeeksi, niin miten se onnistuu globaalisti.
Itse Nesteenä käyttäisin ilmaisua 99%.
4 tykkäystä
Puhutaanko tiedotteessa jalostamoiden gloobaalista sähkönergiakäytöstä? Sillon se tarkoittaa neljän maan tuotantolaitoksia, joista kolme maata on ihan kehittyneitä maista, ja lisäksi kaikki 4 ovat ISCC- ja/tai EPA sertifioituja ja niiden piirissä. En siis epäilisi etteikö asiaa valvota ja suunnitella päästäkseen tavoitteeseen. Minusta 99% tavoite kuulostaisi oudolta, aika moni yritys on julkaissut tähtäävänsä 100% hiilineutraaliksi, tai esim. käyttävänsä 100% sertifioitua uusiutuvaa energiaa.
Ja siitä foliohatusta, kyllä, sen olisi voinut ihan hyvin jättää käyttämättä. Sinänsä outoa, ensin kirjoitin sen viestin ilman sitä ilmaisua, mutta muutin ja yritin korostaa sitä kuinka oudolta asiasi skeptisyys itsestäni tuntui. Huti tuli, kun ei paremmin osannut sanavalintaa tehdä. Editoin sen nyt pois jälkikäteen.
Edit. ja jos nyt avaan hieman asiaa omalta näkemyskantilta, niin asettelen sen kysymykseksi teille tänne.
Jos Neste sopii sopimuksen Fortumin ja Statkraftin kanssa ostaakseen uusiutuvaa energiaa 100% koko omasta globaalista sähköenergiatarpeesta, niin onko se viherpesua nykymaailmassa, jos voidaan varmistaa, että Fortum ja Statkraft myös tuottavat ja ostavat sen tarvittavan osuuden globaaleista markkinoista? Vaikka se kaikki tuotanto ei tulisi omista kumppanilaitoksista, niin se sertifikaatti voidaan ostaa markkinoilta ja sen sertifikaattimyynnin ja oston mahdollistavat ne toimijat, jotka on näiden piirissä. Jossakin siis se sähköenergia uusiutuvilla tuotetaan ja se vähentää siellä laitoksilla ja niissä maissa vastaavaa ei-uusiutuvaa tuotantoa. Takuulla. Sillä ei tämän nykyisen kaltaisessa järjestelmässä ole merkitystä onko laitos intiassa, vai Singaporessa, sertifikaatit ajaa asian.
Eri asia olisi, jos ei olisi saatavilla globaalilla tasolla riittävästi uusiutuvaa sähköenergiaa, mutta näin ei vielä ole. By the way, tiedotteessa taidettiin viitata matching energy-periaatteeseen. Tulevaisuudessa kenties siellä missä toiminta on?
Eräs muutamassa maassa toimiva Googlekin uskoo pääsevänsä 100% hiilineutraaliksi sähköenergiakäytössä 2030 mennessä. Sillä taitaa olla hieman enemmänkin hajautettuna toimintaa…
( Vuonna 2020 Google kattoi vuotuisen sähkönkulutuksensa kokonaan uusiutuvan energian ostoilla jo neljättä vuotta peräkkäin tuottamalla sähköverkkoon lähes kuusi gigawattia uutta uusiutuvaa energiaa).
2 tykkäystä
Voisin kerrata ekan liikkeitä, mutta todettakoon, että ei ne kaikki ole putkeen menneet, vaikka eka on erittäin taitava.
Muistakaahan tehdä omat tutkinnat ja harkita oman salkun koon ja riskin sietokyvyn mukaan liikkeenne!
Toisaalta jos katsoo lindex in (anteeksi stockmannin) q2 ja miettii onko se monistettavissa ja mitä jos joulukauppa menee putkeen jne, niin kyllähän siinä omanlaiset ajatukset tulee. Tai haarukoi kiinteistöjen myyntihintaa jne.
Toisaalta stockmannin viime vuosien suoritus ei kyllä päätä hivele, tosin eri johto nyt ja eri tilanne…
5 tykkäystä
Pitääkin laittaa Red Bullille, Monsterille ja Coca Colalle viestiä että lopettaa mainostamisen kun siitä ei ole hyötyä.
26 tykkäystä
Jos ei edes liitetä tätä keskustelua Kamuxiin niin on aika ihmeellinen väite, että ei kannata mainostaa jos kauppa käy muutenkin. Miksi ruokakaupat mainostaa? Eiköhän sinne ihmiset menisi muutenkin. Tuosta Teslan mainostamisesta voi myös olla montaa mieltä. Se, että ei tee perinteistä mainontaa ei tarkoita, ettei mainostusta tehdä ollenkaan.
7 tykkäystä
No ei taida verrokit paljon mainostella. En ainakaan itse muista kuulleeni. Kamuxikaan ei mielestäni aiemmin ole mainostanut ja kauppa on käynyt. Joku Beelyn mainos pyörinyt, mutta se onkin vissiin joku uusi käytettyjen autojen leasing palvelu. Uusissa autoissa tilanne toinen kun pitää saada ihmiselle se ostokiima, että pakko saada tuo uudempi niin joku säväyttävä tv-mainos voi moisen tunteen saada aikaan, ehkä. Käytetyn auton kaupassa en oikeen hahmota, että mikä on mainostamisen hyöty. Tämä nyt vaan on oma mielipide ja ajatus
Mainonnan osalta voimme kuvitella sen saman brändin alla toimivan firman osalta olevan vähän kuin kiinteä kulu. Yhtiön kasvaessa mainonnan kustannus pysyy samana, mutta sen osuus suhteessa liiketoiminnan osuuteen pienenee ja pienenee koko ajan ellei yhtiö määrittele jotain prosentuaalista mainosbudjettia
Lisää saisi vain mainostaa. Ei siitä haittaakaan ole ja kustannus on mitätön.
Ja todettakoon, ettei sillä pärnäsen autokaupalla ole varaa tai järkeä mainostaa yhtä toimipistettään
4 tykkäystä
Ainakin Saka on mielestäni hoitanut markkinointia somekanavissa todella mallikkaasti. Jos käy katsomassa esim. Kamuxin ja Sakan Instagram-sivuja, niin Saka on panostanut sisältöön ja sen laatuun aivan eri mittakaavassa kuin Kamux. Kamuxin markkinointistrategia vaikuttaa kaiken kaikkiaan olevan hieman vanhakantaisempi ja laittavat paukkuja enemmän esim. juurikin tuohon Kamuxin ketjussa mainittuun radiomainontaan.
2 tykkäystä
Saka, xbil, Rinta-Juoppo, ainakin mainostavat. Xbil vaan tekee ehkä juuri sitä erilaista mainostamista some-persoonien kanssa. Rinta-Joupin mainokset pyörii radiossa ainakin kokoajan. Onhan Kamuxilla ollut noita radiolallatuksia ennenkin.
3 tykkäystä