Pörssien suunta (Osa 2)

Löydätkö historiasta, mitä tulee tapahtumaan nykyisen kaltaisessa markkinaympäristössä? :wink:

Muutos nykyiseen arvostustasoon muuttunee korkoympäristön tai taloskasvun sulamisen mukana. Jos kuminauha venyy lisää, niin sitten on paljonkin mahdollista. Kertoimet on rajut, mutta talouden “restart” vielä alkamatta koronan takia. 2022 katseilla talouskasvu jatkuu ja korona alkaa jäämään peruutuspeiliin. esim OMXH konepaja / vientiyhtiöille tämähän sulattaa kertoimia. Oma skenaario on loppuvuoden volatiilia vaakalentoa ja käsikirjoituksen seurailua. Ja korostan… nykyisillä arvostustasoilla tämän vuoden viimeiset 4kk on kyllä melko pitkä aika. Mutta minkäs teet.

Osakepaino, sijoitushorisontti ja hajautus kohdillaan, niin … be there or be square.
Ja kanssasi siinä mielessä samaa mieltä, että nyt ei ehkä ole oikea aika uuden sijoittajan puskea laidasta all-in.

5 tykkäystä

USAssa ja Suomessa osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuotto-odotus on molemmissa kaikkien aikojen matalin ja volaodotus nähdäkseni kaikkien aikojen korkein.

En lähde sen kummemmin ennustelemaan mitä tapahtuu milloinkin. Oletusarvo ja hajonta aina; mitä lyhyempi perspektiivi, sitä enemmän sattumanvaraisuutta :slight_smile:

9 tykkäystä

Ajoin takaa lähinnä pandemian pitkittymisen ja lockdownien seurauksia. Siihen päälle muutama luonnonkatastrofi ja kauppasotaa niin kriittisten resurssien hinnanmuodostukset saattavat joutua sääntelyn piiriin. Kiina jo säätelee metallien hintaa purkamalla keskushallinnon varastoja ja asettamalla myyntirajoituksia.

Tuosta tuli kyllä väkisin mieleen, että mihin tuo mahtaakaan vielä johtaa? Markkinoiden sääntelyhän on niin tavattoman helppoa…

EDIT: Lisätään vielä ajatuksenjuoksua tähän, eli normaalisti nousevat raaka-aineiden hinnat kannustavat niiden tuottajia investoimaan ja lisäämään kapasiteettia. Normaalistikin tuon tulevaisuuden kysynnän arviointi on haastavaa, mutta nyt investointien tekijät joutuvat arvioimaan yhden ylimääräisen muuttujan, eli Kiinan keskushallinnon tekemisiä. Näin ollen ihan puhtaasti teoreettiselta pohjalta arvioin, että Kiinan keskushallinnon tekemiset laskee pitkällä aikavälillä raaka-aineiden tuotantomääriä ja nostaa niiden hintaa.

4 tykkäystä

Inflaatiopaineita ilmaantuu joka puolella erilaisista syistä. Jenkkilässä asuntojen ja vuokrien yli 20 prosentin hinnan nousu ei vielä näy virallisissa tilastoissa. Ruoan hinta maailmalla myös nousussa.

Saksan teollisuus jyrää taas?

24 tykkäystä

Huomenta päivää ketjuun! :slight_smile:

Minulta kysyttiin tvitterissä maailman velkaisimman kiinteiskehitysyhtiö Evergranden kohtalosta ja seurauksista markkinalle. Kävin aamun videolla läpi Evergranden kuulumisia laajemmin Kiinan talouden kontekstissa.

Lyhyesti: Kuten usein todettu, Kiinan talouskasvumalli nojaa voimakkaasti investointeihin ja velkaan. He itsekin tiedostavat, että tästä mallista on pakko reformoida “seuraavalle tasolle”, eli kulutusvetoiseen talousmalliin mikä meillä on kehittyneissä talouksissa.

Ongelma on, että nykyinen malli hyödyttää massiivisesti etenkin paikallishallinnon eliittiä. Muutenkin talouden reformaatio vaatisi vallan siirtämistä lisää markkinan ja kuluttajien käsiin, pois kommunistiselta puoleelta. Se vaikuttaa nykytiedon valossa epätodennäköiseltä. Evergranden kaltaiset velkapetterit ovat rakenteellinen osa tätä mallia. Voi olla, että sitä näpäytetään sormille. Isommaksi kriisiksi jos tuo päästettäisiin niin se olisi kyllä ihme.

Kiinan finanssijärjestelmä on viime vuosien avautumisesta huolimatta edelleen käytännössä suljettu, ja viranomaiset ohjaa sitä rautaisella kädellä. Kommunistinen puolue preferoi vakautta yli kaiken.

Evergande velat treidaa n. 25 sentillä per dollari, eli sijoittajat eivät usko saavansa sieltä kauheasti mitään ulos.

Kiinan kokonaisvelka on nykyään muuten euroalueen ja Yhdysvaltojen tasoa. :wink:

Ongelma ei rajoitu Evergrandeen, vaan koko roskalainamarkkinalla näkyy kuumotus Kiinassa:


Sitten pari muuta käppyrää markkinalta. Velkakirjasijoittajista näkee viikottain otsikoita, miten velkaa työnnetään vaikka muurahaisille jos ne vain saadaan lainaamaan.


Osakesijoittajan on hyvä tiedostaa, että jos/kun korot nousee vähän tai talous yskii, velkakirjasijoittajat ovat pulassa ja he tarvitsevat likviditeettiä. Mistä sitä saa? Osakkeista. Äkilliset likviditeettiromahdukset kuten keväällä 2020 tai syksyllä 2008 saattavat toistua.

40 tykkäystä

Taas se Verneri karhuilee!

No, ei vaiskaan, erittäin vissiä asiaa ja hyvää näkökulmaa tuohon Kiinan Evergrande-soppaan. Kiinnostavaa nähdä mitä Kiina tekee. Se on mielestäni selvää että jotain tehdään. Tosin länsimaista poiketen tiskissä on myös räväkämpiä vaihtoehtoja kuten “yrityksen johto uudelleenkoulutusleirille ja koko firma kansallistetaan”. Saa nähdä mitä tapahtuu, pomppuisaa voi olla myös muualla kuin Kiinan markkinoilla.

En kuitenkaan ihan suoraan usko isompaan ketjureaktion. Kiinan valtio menettäisi kasvonsa koska luonnollisesti he ovat kaikkivoipia ja pehmeällä mutta tukevalla kädellä ohjaavat markkinoita hiekkalaatikollaan. Mikään ei heiluta kaikkivoivan johdon pallia pahemmin kuin todiste siitä etteivät ne olekkaan supersankareita.

5 tykkäystä

”Nyt ei pidä lisätä riskiä”, kuuluu Tuukka Kemppaisen viesti piensijoittajalle.

Dansken senioristrategi osakemarkkinoista: ”Tuotto-odotus on nyt aiempaa matalampi” | Kauppalehti

”Tämän vuoden suurimmat tuotot osakemarkkinoilla ovat takana.”

Kemppaisen mukaan odotuksissa oleva korkojen lievä nousu yhdistettynä ”voitonjakoon liittyviin kevennyksiin” ovat myönteisiä rahoitusalalle.

”It-sektorin tuloskehitys on vahvaa, ja sektori hyötyy siitä, että monet yritykset investoivat enemmän it.järjestelmiin koronakriisin seurauksena. Nyt pienennämme syklisen teollisuus-sektorin osuutta ylipainotetusta neutraaliksi.”

15 tykkäystä

Kiitos erinomaisesta katsauksesta.

Lisäväriä tuomaan listaan alla muutaman näkökulman, joista FinTwit käy kuumana

  1. Velkapankki Huarongilla on valtiokytkös, joten sen bailout oli helpompi ennustaa - silti valtion väelle ongelmien laajuus tuli isona yllätyksenä, eikä heillä ollut suunnitelmaa Huarongin ongelmien varalle, kuten tämä Bloombergin artikkeli valottaa: Bloomberg - Are you a robot?
    Tämä ei tietystikään tarkoita, etteikö tämän jälkeen suunnitelmia olla luotu laajemmin, mutta ihan simppeli kokonaisuus ei ole kyseessä.

  2. Kuten Verneri viittasitkin, ongelma ei ole pelkästään Evergrandessa, vaan laajemmasta aallosta. Keskeisesti: kestävätkö pankit ja vakuutusyhtiöt. Näistä esimerkkeinä Sampo-ketjusta maailman toiseksi suurimmaksi vakuutusyhtiöksi liikevaihdolla mitattuna toimiva Ping An, jonka kurssi on laskenut vuoden aikana (toki historiallisesti yhä korkealla) yli 30 prosenttia. Siitä bongattu mm. tällainen tweetti:

Rose Technologiesin mielenkiintoinen käppyrä mahdollisesta ongelmien ketjuuntumisesta pankkien osalta taas näyttää tältä. Keskeistä huomata, että pienillä pankeilla on ollut haasteita. Rose Technologies näkemys on, että jos Industrial tai Minsheng joutuu ongelmiin, on heidän sanojaan lainatakseni aika “run for the hills”.

  1. Kryptovaluutoilla voi myös olla merkitystä. Stablecoinit kuten Tether etupäässä on kytköksissä soppaan kahta kautta. Yhtäältä sen avulla on nähtävästi rahoitetaan “off the books” toimintoja, kuten tämä Bloombergin artikkeli valottaa: The Case for Stablecoins Being the New Shadow Banks - Bloomberg

Toisaalta Twitterissä on pohdittu, että mahtaako Tetherin “takauksena” olla kiinalaisia kiinteistösektori Commercial Paper -lainoja. Lisäksi nähtävästi jotenkin Tetheriin liittyen (en tiedä miten) tehdään tukiostoja Bitcoiniin, mikä pönkittää BTC:n hintaa. Uhkakuvana siis kaava: Tether kaatuu → Bitcoin rysähtää → paljon varallisuutta tuhoutuu.

En ole asiantuntija yhdessäkään näistä teemoista. Tällaisia vain bongannut. Lisäksi todettakoon, että vaikka uskon Evergranden melkoisella varmuudella kaatuvan (valtion syliin), tämä laajamittaisempi rysähdys ei ole selkiö. Mutta jos sellainen tulee, niin ehkä jotain näitä kanavia pitkin.

5 tykkäystä

Jos Evergranden oikeasti annetaan kaatua ilman valtion koppia niin silloin tilanne on Oikeasti Paha koska Kiinan valtio menettää kasvonsa pahemman kerran (regulaattorit eivät olleetkaan supermiehiä) ja tällöin kyllä voi rytistä Kiinassa isomminkin ja siitä ei sitten säästy muukaan maailma. Tämmöistä ei kyllä ihan kaivattaisi tähän paikkaan…:sweat_smile:

Lisäksi kiinteistöpuolella voi olla huolia muuallakin. Seurannut sivusilmällä New Yorkin menoa. Retail-liiketilat tyhjenevät vauhdilla koska toimistot ovat raskaalla vajaakäytöllä koska etätyö ja jotkut firmat ovat jo alkaneet supistamaan toimistojaan tai siirtämään ne halvempiin paikkoihin jolloin retail-asiakkaat kadonneet ja ei ole firmoilla rahkeita pitää puoteja auki koska vuokrat älyttömät - ja siitä huolimatta vuokrat ja kiinteistöjen arvot ovat tapissa. Loogisesti vuokrien pitäisi joustaa kun tarjontaa on vaikka muille jakaa, mutta tämä taas laskisi seinien arvoa ja voi viedä raskaasti vivutetun kiinteistön “veden alle”. Oletettavasti jenkeissä on opittu jotain ja nämä ovat vain paikallisia huolia ja riskit ovat hanskassa. Jos eivät olekaan niin :sweat:

6 tykkäystä

Onko sillä muuten loppujen lopuksi mitään väliä pelastetaanko heikossa kunnossa oleva pankki ottamalla se valtion haltuun tai painamalla korot negatiivisiksi? Tuntuu, että Euroopan tie on johtanut valtavaan moraalikatoon, jossa kukaan ei uskalla tehdä kivuliaita päätöksiä. (Esimerkkinä EKP:n voitonjakokielto kaikille pankeille)

Kansallistaminen (vai Kiinassa Puolueellistaminen?) kuitenkin yleensä pakottaa firman rajuun muutokseen, jossa siitä voidaan saneerata terveet osat takaisin markkinoille ja roskalainat sitten kaadetaan johonkin sikäläiseen Arsenaliin (Ei siihen jalkapallojoukkueeseen, vaikka ei silläkään kai hyvin mene).

“Hieman” rumasti sanottu, mutta kyllähän ne Bear & Sternsin ja Lehmanin pankkiirit saivat ansionsa mukaan, kun joutuivat kadulle joko irtisanomisen tai toimiston ikkunan kautta.

Euroopan korot ovat olleet poikkeuksellisen matalat jo kohta kaksi vuosikymmentä ja Italian pankit ovat edelleen kuralla. Poliitikot toistavat seuraavien vaalien pelossa jargonia “vaikeista päätöksistä” vaikka ei Suomessakaan ole saatu aikaiseksi oikeastaan yhtäkään päätöstä, joka kääntäisi laivan suuntaa.

Demokratiat eivät valitettavasti ole kovinkaan hyviä tekemään ikäviä päätöksiä etukäteen. Tosin eipä tuo kansantasavaltakaan kovin iloiselta paikalta kuulosta.

Omassa tutkassa aletaan lähestymään kliimaksia, koska eri lehdet ovat artikkeleissaan nostaneet FOMOn jo ihan päteväksi sijoituspäätökseksi:

  1. Merja Mähkä kehottaa ostamaan QT:ta P/E:llä 180(inderes), koska “olisi hirveää olla sijoittaja, joka missasi QT:n menestystarinan”. Itse missaan mielelläni menestystarinan, jos sen odotusarvo on heikko. Päätösten arviointi lopputuloksen perusteella on yksinkertaisesti hölmöä.

  2. Mikko Metsämäki povaa KL:n artikkelissaan, että entistä useampi keski-ikäinen “ryhtyy kryptosijoittajaksi ihan siitä syystä, ettei halua valmistautua selittämään lapsilleen, miksei lähtenyt mukaan tulevaisuuden kelkkaan silloin, kun mukaan pääsi vielä halvalla.” Väite kuulostaa typerältä, sillä en ole kuullut puhetta, että kukaan selittelisi miksei hypännyt teknokuplan jälkeen Amazonin, Googlen tai Applen kelkkaan. Tuo nyt mukaan lähtevä keski-ikäisten massa ei todennäköisesti tunne kryptoista muuta kuin nimen ja hinnan, mikä lupaa äärimmäisen huonoa lopputulosta.

PS. Vernerin Karhu on tehnyt paluun Varttiin :thinking:

EDIT: linkit lisätty

43 tykkäystä

Italialla on enemmän velkaa kuin kreikalla ennen kreikan ajautumista velkakriisiin. no okei on italialla vahvuuksiakin, mutta olen jo sen verran vanha etten usko ihmeisiin. minusta euroopassa eletään suuren itsepetoksen aikaa ja lasku tästä tullaan saamaan varmasti. mikä sen laukaisee? esim italian ajautuminen poliittiseen umpikujaan tai EKP:n sisäinen hajoaminen. be careful out there.

Se olisi hyvin outoa!

Kuten todettu, kiinteistöfirmoilla on hyvin tärkeä rooli Kiinan talouskasvun suhteen ja maa pyrkii edelleen ~6 % BKT:n kasvuun käsittääkseni. Jos Evergrande menisi nurin, koko kiinteistösektorin lainamarkkina menisi sekaisin.

Sitä tuskin regulaattorit haluaa nähdä. Tai kokea kun Xi tulee linjoja pitkin kysymään, miten sitä kasvua nyt pidetään päällä kun korttitalo luhistuu! :cn::face_with_symbols_over_mouth:

Näinhän tietysti oletettiin ennen Lehmaniakin mutta voisi sanoa ettei tämä nyt ihan siihen vertaudu.

4 tykkäystä

Tästä euroalueen perikadosta on puhuttu silloin tällöin.

Muistutan taas, että kokonaisuutena euroalue on ylijäämäinen: muu maailma velkaantuu euroalueelle, ei toisin päin. Myös Italia on maana ylijäämäinen. Italian valtion budjetti ennen korkomenoja oli ainakin ennen koronakriisiä ylijäämäinen.

Siten kokonaisuutena euroalue kuluttaa vähemmän, kuin tuottaa. Toisin kuin usein mielikuvissa.

Itseasiassa, isompi uhka on varmaan pitkässä juoksussa se miten muu maailma jaksaa katsella tällaista hervotonta säästäjää joka sylkee bemareita ja säästöjään muiden niskaan. :sweat_smile:

Toinen minkä voi nähdä positiivisena on seikkana on, että saksalaisten vaatima austerity -politiikka alkaa menettämään puhtia. Idioottimaiset velkasäännöt (60 % BKT:sta) ollaan heittämässä lopullisesti romukoppaan mahdollisesti.

Julkinen talous on ali-investoinut Euroopassa viimeisen vuosikymmenen: sillat romahtaa Italiassa, saksalaiset säästävät kohta itsensä melkein hengiltä. Kenties suuremmat investoinnit antaa taloudelle paremmat kantimet myös kasvaa.

Puolustuspelillä ja vyötä kiristämällä velkasuhteet ei ainakaan taitu, se alkaa olla selvää jo kaikille. Hyökkäys on paras puolustus.

Myös Euroopan osakkeille tämä voisi olla oikea renessanssi. Mutta paljon riippuu toki lopulta poliitikoista.

35 tykkäystä

voihan olla että kabineteissa on jo päätetty miten euroalueen sisäinen velkaantuneisuus hoidetaan. (EKP) pitää katsoa velkaantuneisuutta eri tavalla mihin on totuttu. yleisellä tasolla voi sanoa, että kriisit ei tule juuri koskaan sieltä missä niitä eniten odotetaan. esim nyt ehkä China.

6 tykkäystä

Jep, sehän niistä juuri tekee kriisin kun ei osata varautua.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että politiikassa muutokset voivat ajaa kriisiytymisen suuntaan euroaluetta.

Ihmeen hyvin kansalaiset ovat jaksaneet kaikissa maissa tätä kurnutusta, kärjessä Espanja, Kreikka ja Italia vaikka myös tavallisen saksalaisen kukkarossa maan politiikkavalinnat ovat tuntuvia. Toistaiseksi tahtotilaa euroalueen ja unionin jatkuvuuden takaamiseen tuntuu riittävän kuitenkin.

8 tykkäystä

Luin rästiin jääneet 300 viestiä täältä enemmän ja vähemmän ajatuksella.
Täytyy sen verran kehua että täällä on parasta keskustelua arvostuksista ja pörssistä jota tälläinen tavan yksityissijoittaja jollain tasolla ymmärtää.
Itse myöhästyin raakasti Korona dipistä ja syyllistyin suurimpaan perisyntiin, kuplan aiheuttamaan hypen arvostukseen osallistumiseen jossa tuli turpaan aika lailla.
Oppirahat nyt maksettu ja tätä lankaa seurailen aktiivisesti.

@Verneri_Pulkkinen @musa_2 @Thiebault @Kale1 Tälle porukalle etenkin hatunnosto laadukkaasta pohdinnasta. Oli siellä muitakin, tuosta suurimmat.

Omat ajatukset jotka tästä lukutuokiosta jäi tiivistetysti ja raakasti edellämainittuja kirjoittajia lainaten ei sisällä omaa kirjoitusta:

Pahoittelut ketjun pyhäspämmäyksestä. Mutta tässäpä vielä Saarion pörssiraamatusta vuoden 2005 painoksesta ne kohdat jotka nyt just resonoivat mulla eniten.

Lainausmerkkien kera olevat suoraan Sepolta, loput omaa kehitelmääni.

Riski

“Älä koskaan sijoita yhteen osakkeeseen enempää rahaa kuin sinulla on varaa hävitä.”

Kaikki varmasti noudattavat tätä?

Likviditeettiriski on osa kokonaisriskiä

Joskus vaan on niin että osakkeen viimeinen noteeraus ei kerro yhtään mitään siitä milloin ja mihin hintaan seuraava kauppa tehdään.

Ajoituksen merkitystä alennetaan hajauttamalla pörssikaupat pitkälle aikavälille.

Maailmalla ja Suomessa on tosi paljon porukkaa joka ei ole noudattanut tätä.

Keskity asioihin, jotka osaat. Älä sijoita sellaiseen, mitä et selkeästi ymmärrä.

Kun informaatiota, tasokastakin, on tarjolla enemmän kuin koskaan ennen, tulee illuusio siitä että osaa ja ymmärtää ylivoimaisella tavalla. Mutta kaupan vastapuolella on samat välineet hankkia infoa kuin sinulla.

Toinen juttu on se että spekulatiivisen kuplan huipulla ainoa informaatio joka ketään kiinnostaa liittyy tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Ja kuitenkin suuret omaisuudet luodaan sillä tavalla että vältetään fanaattisesti permanent loss of capital ja sille betoniselle perustalle rakennetaan pitkän aikavälin korot korolle tarttumalla tilaisuuksiin silloin kun niitä on. Eli ei siis nyt elokuussa 2021.

Varmista selviytymisesi ennalta arvaamattomasta epäedullisesta tilanteesta.

Margin debt / gdp monin paikoin ennätyslukemissa ja systeemissä vivutusta myös piilossa. Volan shorttaaminen muodikasta.

Jyrkkää nousua seuraa jyrkkä lasku.

Jyrkkä nousu liittyy osakkeiden kysynnän ja tarjonnan hetkelliseen epätasapainotilaan.

Pörssi aavistaa talousuutisia ennen niiden tapahtumista.

Jos nykyinen superoptimistinen suhdanneodotus ei toteudu, pörssi aavistaa sen siinä kohtaa kuin yleinen talousoptimismi vielä lisääntyy. P/e-luvut laskevat ja luovat ansan optimisteille.

Tuon peilikuva eli ansa pessimisteille on silloin kun pörssi haistaa suhdannekäänteen siinä kohtaa kun yleinen talouspessimismi vielä hetken synkkenee.

Olet saanut merkittävän viestin jos markkinat eivät uutisen jälkeen käyttäydy odottamallasi tavalla.

Jos kurssi laskee hyvän osarin yhteydessä, jokaisen piensijoittajan oma arvio ylilyönnistä osuu aina oikeaan ja markkinat ovat väärässä siinä miten ne osariin suhtautuvat?

Pörssikurssit liioittelevat.

Edellisessä viestissä oli puhetta tästä.

Älä rakastu osakkeisiin.

Somefoorumit aiheuttavat sen että riski rakastua jonkin yhtiön osakkeeseen on pahempi kuin koskaan ennen. Yhtiöiden ympärille muodostuu faniyhteisöjä.

Kun kaikki mahdolliset sijoittajat ovat mukana, kurssit eivät enää nouse.

Edellisessä viestissä puhetta tästä.

Jos pörssikurssi on pudonnut puoleen, se ei tarkoita sitä että saat osakkeen nyt 50 prosentin alennuksella.

Klassinen ansa ankkuroitua menneeseen huippukurssiin. Kurssi voi laskea 50 % samalla kuin fundat vaivihkaa rapautuvat ja arvostus on edelleen tuplat vs. fair value.

Vähennä omistuksiasi pienissä yhtiöissä jo nousevan kurssikehityksen aikana.

Kello lienee tuhkimobileissä enää vähän vaille 12 yöllä.

Kun sisäpiiri myy, myy sinäkin.

Jos on rakastunut yhtiöön, aina keksii harmittomat syyt sille miksi sisäpiiri myy pää märkänä.

Menestyksen sokaisemana olet altis tekemään suurimmat virheet.

Globaalisti aika paljon assetteja ennätysvaluaatioilla. Peak confidence.

Kokemattoman sijoittajan yleisin virhe on vitkastelu.

Finanssikriisissä oli käytännössä kaksi osaa:

  • rahoitusmarkkinoiden sekasorto vuoden 2008 viimeisinä kuukausina
  • 2009 ensimmäisinä kuukausina edelleen heikosti pääomitettu pankkijärjestelmä länsimaissa mutta armageddonia ei enää hinnoiteltu; huomio reaalitalouden karmeassa datassa

Yhtäläisyydet 16.2.2009 ja 16.8.2021

  • mielettömän vankka konsensus siitä että talouden lyhyen aikavälin momentum on tiettyyn suuntaan

  • osakkeiden hinnat ovat tosi anomaliset verrattuna viimeisten kymmenen vuoden keskiarvotuloksiin tai suhteutettuna sen vuoden tuloksiin jolloin tehty ennätystulokset (siis dokumentoidut ennätystulokset, ei forward-tulokset)

  • analyytikoiden odotukset yhtiöiden pitkän aikavälin tuloskasvusta ovat ihan historiallisessa äärilaidassa

  • lyhyemmällä tähtäimellä esktrapoloidaan viimeisten muutaman kvartaalin tulostrendiä; tosi vaikea kuvitella että trendi voi kääntyä koska tahansa

  • tosi kova konsensus siitä miten rahapolitiikkaa pitää katsoa (minkä verran rahapolitiikasta on iloa osakesijoittajalle)

  • kaikki riskiassettit eivät enää puske päättäväisesti yhtenä rintamana samaan suuntaan eli markkinat vaivihkaa ehkä kertovat jotain?

  • nuo vihjeet jäävät melkein kaikilta huomaamatta; tosi vahva subjektiivinen kokemus että markkina jatkaa sitä isoa trendiä millä se on viimeiset noin puolitoista vuotta ollut

  • kahvipöydissä ei saa ymmärrystä jos menee markkinoita vastaan yhtään

Alkuvuodesta 1929 pienyhtiöt, jotka ovat olleet spekuloinnin ytimessä ja nousseet huimasti vuonna 1928, alkavat pudota. Seuraavien 8 kuukauden aikana ne tippuvat luokkaa 30%, samalla kuin indeksi vielä nousee kymmeniä prosentteja. Ällistyttävä repeämä.

Mitään tämäntapaista isoa repeytymistä ei markkinoilla nähdä, kunnes päästään vuoteen 1972. Nähdään 11 kuukauden ajanjakso, jolla aiemmin loistaneet pienyhtiöt laskevat luokkaa 15-20% samaan aikaan kun SP 500 menee vielä 15-20% ylös. Vuosina 1973-1974 SP 500 painuu reaalisesti -60%, isoin pudotus sitten vuosien 1929-1932.

Saavutaan kevääseen 2000, ja spekuloinnin ytimessä ollut Nasdaq alkaa pudota. Seuraavien 6-7 kuukauden aikana se tippuu kymmeniä prosentteja, pienyhtiöt jonkin verran vähemmän, SP 500 ei putoa lainkaan. Seuraavien kahden vuoden aikana SP 500 painuu -50%.

Kolme huikeaa tapahtumaa viimeisen sadan vuoden ajalta, joka kerta ensin kuplan muodostuksen lempilapset, spekulatiivinen kasvu, pienyhtiöt – pam, pam, pam! Samaan aikaan indeksin raskaampi aines vetää vielä kokonaisuutta hyvin.

Maaliskuussa 2021 Russell 2000 saavutti huippunsa, josta se on pudonnut viimeisten viiden kuukauden aikana luokkaa 10%, indeksi jatkanut nousua. SPACit tyrehtyneet, viimeisimmät viritelmät alle listautumishinnan. Tesla -25% alkuvuoden huipuista, NIO -40%, Plug Power -65%, meemit luokkaa -40%…

Historia ei ole tae tulevasta ja otoskoko hyvin pieni koska jättikuplia niin harvoin. Ei mitään dramaattista repeämää pienyhtiöiden ja indeksin välillä, ainakaan vielä. Seurataan jännitysnäytelmän kehittymistä syksyllä ja toivotaan parasta. Ehkä poikkeus vahvistaa säännön.

Henkinen valmistautuminen pörssin isompaan korjausliikkeeseen tai jopa romahdukseen on monella varmasti käynyt mielessä. Mielipiteet muuttuvat huolesta pelkoon ja välillä euforia valtaa mielen, kun nousu jatkuu ja omat osakkeet raketoivat. Ripeä nousu aiheuttaa silti monelle enemmän stressiä kuin laskujaksot tai markkinoiden tasaisuus. Harva on kuitenkaan täysin välttynyt elokuun aikana laskuilta ja myös reilusti nousseet laatuyhtiöt ovat ottaneet nopeita -10-30% syöksyjä. Hypefirmoilla ratsastavat ovat saaneet kokea samaa jo helmikuusta lähtien.

Miten luovia tällaisessa markkinassa? Pörssi tulee varmuudella joskus romahtamaan, siitä on varmasti kaikki yksimielisiä. Ajankohta vaan on kaikille epäselvä ja nykyinen nousujakso (pienillä korjausliikkeillä höystettynä) voi kestää helposti kuukausia tai vuosia. Myymällä salkun tyhjäksi varmistat varmat tuotot tai tappiot sekä mahdolliset verot. Tuolloin otat tavallaan kantaa sen puolesta, että romahdus tulee ja pääset toivottavasti ostamaan laatua halvemmalla. Sama suunnitelma on monella muullakin mielessä ja kaikki dipit on ostettu toistaiseksi ylös. Viimeinen terävä nousu tehdään yleensä pienellä vaihdolla ja mahdollinen romahdus/dippi tulee yleensä täysin puskista ja sellaisen uutisen saattelemana, jota massat eivät olleet hinnoitelleet (vielä) kursseihin. Nykyisessä markkinassa liian monet silmät tapittavat samaa asiaa. Pörssi yleensä liikahtaa vastoin massojen odotuksia ja monesta saattaa tuntua, että omien ajatusten ja liikkeiden kontraaminen toisi paremman lopputuloksen. Loputtomassa nousumarkkinassa sijoittaminen on tosin tuntunut välillä aivan liian helpolta. Pörssi ja osakkeet osaavat kuitenkin harhauttaa ja toimia epärationaalisesti ja jokainen meistä on tämän lienee kokenut. Jos tämä olisi näin helppoa, niin kaikki takoisivat mielettömiä tuottoja, niin kuin viimeiset 1,5 vuotta ovat virheellisesti osoittaneet.

Lähes kaikki edellä mainittu oman mutun perusteella pitää jollakin tasolla paikkaansa.
Jatkossa osaa olla paljon varovaisempi, huipun ennustaminen ei onnistu. Näiden ajatusten pohjalta viritetty stoploss rajat jos tilanne eskaloituu silloin kun ei itse ole hereillä.
Varataan käteistä sen varalle kun ¨pahapäivä¨ koittaa joka toivottavasti itselle on se hyvä päivä kun aletaan tiliä tekemään.
Tätä keskustelua on mukevempi iltaisin ennen nukkumaanmenoa lueskella oman päivitetyn sijoitus stradegian jälkeen.

Tällä hetkellä itseä mietityttää mahdollisen pörssiromahduksen lisäksi, Afganistanin tilanne sekä Kiinan toiminta. Jännä nähdä mitä seuraavat 2 vuotta tuo tullessaan.

36 tykkäystä

Hienoa analyysia ja koontaa. Edellä mainittuun ”sijoita vain ymmärtämääsi” kuitenkin puuttuisin.

Tältä pohjalta vähänkään hajautetun salkun omaavan pitäisi olla varsinainen kaikkien alojen mestari. Esim. oman salkkuni pohjalta minun tulisi hallita vetyteknologia, rahoitusmarkkinat, kiertotalous, tekstiilikauppaa, kartongin valmistus, mediamarkkinointi ja montaa muuta.

Etenkin nykyteknologian pyörteissä sisällön hallinta on mahdotonta.

Voi kyetä arvioimaan yhtiön talouskuntoa, markkinoiden kehittymistä, kilpailutilannetta jne. mutta itse ydin eli valmistettavan tuotteen tai palvelun luominen jää arvailujen varaan. Tai alan asiantuntijoiden ja analyytikkojen lausuntoihin.

Maailma, markkinat, teknologia jne. monimutkaistuvat kiihtyvää tahtia.

11 tykkäystä

Laajasti eri sektoreille ja eri maantieteelllisille alueille hajauttamisen sijasta voi poimia muutamia osakkeita, joiden sielunelämää ymmärtää (=one basket). Tällä tavoin pörssien suunnan seuraaminen suppenee valittujen osakkeiden tarkaksi seurannaksi. Pörssien yleinen heilunta ja syöksähdykset toimivat tausta-aineistona, jota tulee analysoitua suhteessa valittuihin osakkeisiin.

"Buffet’s investment knitting turns modern finance theory’s folk wisdom on its head: instead of “don’t put all your eggs in one basket,” we get Mark Twain’s advice from Pudd’nhead Wilson: “Put all your eggs in one basket - and watch that basket.”

6 tykkäystä