Se on nimenomaan just näin. Matalapalkka-alatöitä tekevän ansiot menee suoraan kulutukseen
Näiden alojen palkan nouseminen on ihan ymmärrettävää. Ja omasta mielestä oikeutettua ja kehitys inhimillisessä mielessä oikean suuntaista.
Esim. Jenkeissä matalapalkkasella pitää olla esim. kaksi eri työtä että saa ansioit edes siihen vaatimattomaan arjen elämiseen
Minusta energiapula on ollut aika selviö tulemaan viimeiset viisi-kymmenen vuotta, johtuen ydinvoiman huonosta draivista ja maailman kiihtyvästä sähköistymisestä. Siihen väliin syntyy rako väistämättä, koska tuuli- ja aurinkovoima ei pysty vastaamaan tasaisen kulutuksen tarpeisiin ja vetyyn ei ole varaa hukata sähköenergiaa, mistä on jo pulaa. Älysähköverkko voisi pelastaa epätasaisen tuotannon ongelmista, mutta en pidättelisi hengitystäni.
Jos vertaa esim. Saksan ja Suomen sähköjen kwh hinta eroa niin ero on merkittävä
Ei ole taulokkoa tähän heitää suoraan. Mutta jos suomessa kwh maksaa noin 10sentiä niin Saksassa se voi olla 30senttiä
Saksa ajanut ydinvoiman alas ja “vihreään” energiaan siirtyminen tehnyt painetta hintojen nousuun
Kertokaas vielä osaamattomalle, että minkälaiset yhtiöt ovat siellä voittajissa tässä energiakriisissä. Mitkä yhtiöt hyötyvät tästä.
Ehkä tuollaisiin yhtiöihin sijoittamalla voisi hallita sitä riskiä että kylpyhuoneen lattialämmitys alkaa jatkossa syömään isomman potin tuloista?
Hauska profiilikuva sijoitusfoorumilla 
Meidän @Juha_Kinnunen kirjoitti erinomaisen artikkelin sähkönhinnan noususta. Vinkelli erityisesti Fortumin housuista.
Tiivistäen ja löperösti voisi sanoa, että jos nykyiset tasot olisi kestäviä niin energiayhtiöt muuttuvat hissukseen kullan vuolijoiksi, mutta hinnat voi heilua nopeasti. Esim. Fortum on jo suojannut ison osan tämän vuoden tuotannosta, joten se alkaa hyötyä hyvin hitaasti tästä hintapiikistä.
Nyt kun tilanne on jo päällä niin voi olla yksityissijoittajalle fiksumpi tuttuun tyyliin pysyä ihan omassa sijoittussuunnitelmassa. 
Mutta kukapa näitä tietää.
Tämä on totta enkä ikinä suosittele ketään sijoittamaan öljyyn tai kaasuun koska niitä ajureita saa oikeasti myös seurata ja usein joudut asettumaan jonkun ison instituutin näkemystä vastaan ja siinä kun hieman korjataan niin pidäppä lapuista kiinni.
En ollut tota Kinnusen juttua bongannut ja kiitos siitä. Siinä kuitenkin käsitellään vain sähköfirmojen näkökulmasta ja itse olen enemmän raaka-aine puolesta. Eli suoraan sanottuna uskon että öljy ei ole nyt piikissä eikä romahtamassa pariin vuoteen ainakaan. Tämä on mahdollinen/riskinen bullmarkkina jossa olen valmis häviämään paljon, mutta koska se istuu omaan näkemykseeni niin haluan mieluummin hävitä ja huomata olleeni väärässä kuin istua käteisen päällä ja miettiä miksi en uskonut itseäni. Uskon vahvasti että energia-alalta voi löytää parin lähivuoden parhaita tienestejä. Tämän lisäksi pelkään nyt paljon enemmän inflaatiota ja korkoja kuin perinteisiä syklisten riskejä.
Huomasin kun kirjoittelin Zimistä ja konteista tänne ja kyseessä syklinen ala että tuli hieman epämiellyttävä fiilis kun moni muukin osti sitä ja itselle tulee ns fiilis että onko joku peesannut mua syklisessä lapussa ja mitä jos joku häviää takiani rahaa tai ei osaa myydä kun itse näen syklin ehkä kääntyvän. Onneksi tarina eteni satumaisen kauniisti, mutta sen takia en nyt halua suoraan sanoa millä betsaan energiaa/inflaatiota tms salkussani mutta tossa nyt tollanen perus Cramerin ( jota en niin edes arvosta ) juttu oisko eiliseltä, mistä löytyy pari omaakin lafkaani.
Mikäli nyt tulevana talvena Euroopassa energian hinta lähtee kovaan nousuun, niin pidän varsin todennäköisenä energiayhtiöiden päästöoikeuksien tilapäistä helpottamista. Kriisiä ilmeisesti ratkottaisiin hiilenkäyttöä lisäämällä.
Mites tähän matalapalkkatyöläisten kuvioon osuu (pidennyksen jälkeen pidennyksiä saanut) häätökielto? https://www.forbes.com/sites/zackfriedman/2021/09/20/eviction-moratorium-may-get-extended-if-new-legislation-passes-in-congress/
Käsittääkseni vuokranantajat monissa paikoin ovat huutaneet valtiota lopettamaan tuon, koska menettävät paikoin vuokratulojaan. Suomessa on ns. Asunto ensin -toimintamalli asunnottomuuden ehkäisemiseksi, mutta liekö Amerikassa kylmempi suhtautuminen asunnottomaksi jääneeseen?
Sitoutunee politiikan kautta talouteen, kun tämän (ylläolevan linkin) lakiehdotelman lisäksi Demokraattisen puolueen pitäisi saada velkakattoakin korotettua… Mihin Republikaanit ovat jo tehneet selväksi vastaavansa (toistaiseksi) “ei”.
Muutaman kuukauden? Tollahan elää jo itsessään 1,5 vuotta puhumattakaan siitä että saa siihen vielä tuet päälle. Ei paljon houkuttele matalapalkkatöihin palaaminen ihan hetkeen.
Pieni täsmennys: Saksan kuluttajasähkön hinta on nyt kaikkine siirtoineen ja veroineen noin 32 snt/kWh. Ja tulossa on 3 snt korotus. Suomessa aika tarkasti puolet tuosta.
Puolet mistä? Vasta oli jossakin lehdessä artikkeli, johon oli koottu kaikki Suomen siirtohinnat. Monessa paikassa pelkkä siirtohinta oli yli 20 snt/kWh. Mitä kalliimpaa, sitä parempaa sen on pakko olla. 
Puolet tuosta 32 sentistä. Tein juuri 20kk sähkösopparin (5,80 snt/kWh päivä, 4,50 snt yö). Tähän energian hintaan kun lisätään muut kulut päälle, niin päästään hyvin lähelle 16 snt/kWh.
Lueskelin tuossa aikani kuluksi tuota suomenkielistä opusta kirjasta “A Walking Down Wall Street” eli Sattumankauppaa Wall Streetillä. Ajattelin sittten huvikseni liittää tähän kolme kuvaa tuosta kirjasta liittyen pörssin (indeksitason pohdintaa siis) pitkän aikavälin kehitykseen. @musa_2 varmasti myös tykkää aiheesta 
Ei mitään uutta varsinaisesti siis luvassa.
Tuottohan koostuu kolmesta komponentista: osinkotuotosta, tuloskasvusta sekä arvostuskertoimien muutoksista. Nyt on käytännössä vedetty paria lyhyttä 0-3v kriisiä lukuun ottamatta vuodesat 1981 saakka aikamoista nousukiitoa tuottomielessä tähän hetkeen 2021 saakka.
Osinkotuotto tällä hetkellä indeksitasolla taitaa olla ihan äärimmäisen matala. Onkohan se suunnilleen jotain tasoa 1-2,5 % riippuen vähän indeksistä? Tuloskasvua varmasti saadaan jatkossakin ihan ok-tahtiin tai jopa hieman paremmin 2020-luvulla ottaen huomioon isot murrokset teknologisessa kehityksessä. Kuitenkin nuo arvostuskertoimet laittaa aika huolella kapuloita rattaisiin niinkuin useasti tässäkin ketjussa on puhuttu.
Arvostuskertoimet voi edelleen venyä, koska varsinaista “kattoahan” noille ei ole. Eikä ole olemassa mitään “neutraalia” tasoa jolla nuo kuuluisivat olla. On vain historiallisia keskiarvoja. On hyvin mahdollista, että nykyisessä maailmassa tuloskertoimet voivat olla pitkää historiaa jonkin verran korkeammalla tasolla useistakin eri syistä joita tässäkin ketjussa on käyty läpi. Mutta varmaa se ei ole, joten jonkinlaista hyvää riskienhallintaa olisi mielestäni olettaa että ne kuitenkin palaavat lähemmäs historiallista keskitasoa.
Tuo aikakausi 1969-1981 oli melkoista myrkkyä osake- ja joukkovelkakirjamarkkinoilla. Kova inflaatio nakersi reaalituotot jopa negatiivisiksi. Nimellistuottokin jäi suhteellisen vaatimattomaksi, vaikka tuloskasvu oli ihan linjassa noihin kahteen muuhun kauteen, jolloin osakkeet tuottivat ihan törkeän hyvin.
Tulevien vuosien pörssien suunnan suhtaan nähdäkseni tuleva tuloskasvu indeksitasolla on jopa toissijaista. Eiköhän nuo yritykset tuota jatkuvasti paremmin tulosta. Sijoittajan näkökulmasta pihvi on tosiaan
Onneksi osakepoimijalle on aina olemassa mahdollisuuksia, mutta riskipreemion hinnoittelussa ostohintaan saa olla suhteellisen tarkkana etenkin lähitulevaisuudessa.
Pahoittelut, keskimmäisen kuvan rajaus näköjään jäänyt tekemättä ja näyttää nyt suoraan sanottuna aika rumalta nuo kuvat.
Viesti poistettu turhana.
Tokihan tuottavuuden nopeutuva kasvu olisi elementti joka erilleen ottaen kaikesta muusta parantaisi yritysten kannattavuutta. Mutta kannattavuuteen vaikuttaa niin moni eri asia, että epävarmat arvailut tulevasta teknologian kehittymisestä eivät ole kovin hyödyllisiä.
Tämän asian suhteen täytyy ehdottomasti olla tosi nöyrä. Tulevat arvostuskertoimet eivät ole sillä tavalla haarukoitavissa että täällä voitaisiin päästä johonkin järkevään tulokseen aiheesta.
Alla kontrausta itse Ben Grahamilta. Oma asenteeni on tälle foorumille tyypillisen yksilötaidon äärimmäisen korostamisen ja Benin nuivan asenteen välimaastossa kun on puhe osakepoiminnasta korkeiden arvostustasojen vallitessa
EDIT:
Sitten taas välillä lyhyemmän tähtäimen asiaa.
Materials-sektori on paras ilmapuntari siihen millainen on analyytikoiden suhdanneoptimismin taso. Se optimismi on nyt äärimmäistä.
Jos äärimmäinen optimismi saattuisi kohtaamaan nihkeämmän todellisuuden, se tuo mielenkiintoiset vaiheet mukanaan.
@Verneri_Pulkkinen graafitietäjänä 
, voisitko valaista tietämätöntä, että ovatko nämä luvut oikeasti suhteessa aiempiin nousukausiin “näinkin ‘paljon’ korkeammalla”? Liittynee Helmikuussa nostamaasi “joko kaikki on kyydissä” aiheeseen.
Tuo ok-tuloskasvun kehitys myös heikommassa talousympäristössä/korkeassa inflaatio ympäristössä perustui lähinnä historialliseen dataan. Historiallisesti myös silloin kun pörssissä on mennyt huonommin (esim. tuo 1969-1981), niin tuloskasvuhan on ollut tuolloinkin yllättävän hyvää, ongelma on ollut vain se, että inflaatio ja arvostustasojen lasku syönyt tuotot jopa negatiivisiksi reaalisena.
En siis spekuloi omassa sijoitusstrategiassa että talouskasvu olisi mitenkään poikkeuksellista, vaan lähinnä että varmasti kehitys jatkuu suunnilleen historian viitoittamalla tiellä. Tosin mielestäni aineksia on vähän parempaankin lähiaikoina, sillä mm. viime vuosikymmen taisi olla historiallisessa perspektiivissä jopa poikkeuksellisen nihkeää, tuotto tuli aika pitkälti kertoimia venyttämällä.
Jep. Hyvää riskienhallintaa on nykyisessä markkinatilanteessa mielestäni se, että riskipreemion hinnoittelee niin, että on valmis ottamaan vastaan tuon arvostuskertoimien sulamisen. Optio lyhyellä tähtäimellä on toki edelleen että nuo venyy, mutta mitään ei kannata sen varaan pelata.
Joo on kyllä ihan selvää että kaikki ottavat hittiä jos tuollainen ilmiö sattuisi tapahtumaan että arvostuskertoimet lähtevät valumaan alaspäin. Riskipreemion hinnoittelulla en tarkoittanut pelkästään sitä, että ostaa “halpoja” yhtiöitä kertoimien valossa, vaan että huomioi siinä myös liiketoiminnallisia asioita. Miten yhtiö kestää inflaation (hinnoitteluvoimaa?), miten infaaltio vaikuttaa kustannuksiin ja siten voittoihin jne. Lyhyellä aikavälillä voidaan näistä huolimatta sukeltaa muiden mukana, mutta toipuminen on nähdäkseni selvästi todennäköisempää kun sen riskipreemion on ottanut huomioon.
Vernerillä aina tosi hyvää makrosettiä. Ennen ajattelin että ehkä hänessä hieman cheerleaderin vikaa mutta nykyään jo suosittelen varauksetta!
EDIT:
Tää menee taas viihdeosastolle mutta mielestäni USA:ssa on pikkuisen syys–lokakuun 1929 kaikuja.
Loka–marraskuun 1929 konsulttikielellä haasteet tulivat siitä että oli extreme complacency sen suhteen että dipit varmasti ikuisesti ostetaan ja siitä että suhdanne oli hieman (ei vielä pahasti) pehmenemässä.
Extreme complacency.
