Tämä on hyvä huomio ja vaikka Helsingin pörssi onkin pudonnut reilusti, niin kyllä esim. DAX:kin on tullut reippaasti alas. DJ France taas laski 6%:ia eilen. Vaikkakin tuo on positiivinen asia, niin samalla se tarkoittaa myös sitä, että JOS markkinat alkaisivat hinnoitella Suomelle kasvavaa maariskiä, niin laskuvaraa on sitä kautta vielä reilusti edessä.
Oli miten oli, niin aloitin itse varovaisen paluun Eurooppalaisiin osakkeisiin aiemmin pääosin jenkkipainotteisesta salkusta. Mahdotonta ennustaa pohjia, mutta mielestäni nyt löytyy ostettavaa järkihintaan, kunhan sijoitushorisontti on sen +10 vuotta. Etenkin defensiivet osinkoa maksavat firmat ostossa. Pääosin vain Suomessa toimivia yrityksiä pyrin tosin jatkossakin välttämään ihan vaan siitä syystä, että maariski on jo pelkästään omistusasunnon myötä turhan suuri.
Tämä on mielestäni aika kehnoa kirsikanpoimintaa. Yleisesti ottaen nopeimmat nousupäivät seuraavat pahimpia laskupäiviä. Ihan yhtä hyvin voitaisiin tehdä tilasto, jossa esitetään kuinka hyvät tuotot teki jos onnistui välttämään 10 pahinta laskupäivää.
Sijoittaja, joka on mukana pelkissä nousupäivissä mutta ei niitä pääsääntöisesti edeltäneissä laskupäivissä menestyy varmasti, mutta käytännössä tämä on mahdollista vain tuurilla, erittäin onnistuneella treidauksella tai näiden yhdistelmällä.
Toki tilastoa voi tulkita siten, että laskujen jälkeen ei yleensä kannata paniikkimyydä pohjille. Tämä pitääkin lähtökohtaisesti paikkansa, mutta taas riippuu siitä, millä aikavälillä tilastoja seuraa.
Jos katsotaan vaikka hyvin lyhyellä aikavälillä OMXH-indeksiä tältä vuodelta. 24.1 vedettiin kunnon paniikkipäivä, jota seurasi hetkellinen swingi ylöspäin. Jos siis paniikkityhjäsi oman indeksisalkkunsa 24.1 lokaaliin pohjaan, saattoi helmikuun 1. päivä harmittaa, kun missasi nuo nousupäivät. Toisaalta jos salkku on edelleen tyhjänä, saisi samat laput nyt takaisin halvemmalla koska nousut kuitattiin nopeasti pois, ja paniikkimyynti näyttää tällä hetkellä jälkikäteen tarkasteltuna oikealta ratkaisulta.
Nyt tämän kuvitteellisen salkkunsa tyhjentäjän tulisi sitten tietää, tuleeko ensiviikolla taas lisää nousua, vai lisää laskua, ja mihin suuntaan trendi jatkuu pitkällä tähtäimellä. Ajoittamisen tekee vaikeaksi se, että exitin lisäksi myös entryn täytyy osua kohdalleen.
Yksi kestoteemani täällä toukokuusta alkaen on ollut suhdannekehityksen arvailu. Olen ollut oppositiossa äärimmäisen optimistista ekonomistikonsensusta vastaan.
Jos suhdanne on tänä vuonna heikko, se ei todista että olisin ollut viime vuonna oikeassa. Sodan seurausten piikkiin voidaan laittaa paljon.
Miten nämä vaikuttavat suhdanteeseen?
tarjontashokit
regressiivinen uusi inflaatiovero
finanssijärjestelmän häiriöt
yleiseen luottamukseen ja riskinottohaluun tulevat vahingot
Väitän että mitä vahvempi alla oleva suhdanne 23.2., sitä vähemmän vahinkoa. Mitä haavoittuvampi alla oleva suhdanne 23.2., sitä enemmän vahinkoa.
Teesini on ollut että suhdanne on ollut länsimaissa haavoittuvaisempi vs. ekonomistikonsensuksen äärimmäinen optimismi.
Näin ollen sodan aiheuttamat häiriöt ajavat koko länsimaailman tänä vuonna taantumaan.
Väittäisin että Helsingin pörssissä tätäkin jo on alettu jonkin verran hinnoitella. Ei tarpeeksi mutta hyvä alku.
S&P 500:lla on turvasatamastatus ja siksi se toistaiseksi kelluu vielä reaalitaloudesta irrallaan.
Tuskin 2020-21 rallia kukaan muistaa enää kymmenen vuoden päästä, joten “kasvuyhtiökuplaa” ei koskaan ollut olemassa. Sen sijaan “diktaattorin paluu” muistavat kaikki, suurin syy kasvuyhtiöiden markkina-arvon puolittumiseen on Venäjä. Moni näki jo keväällä 2021 (keväällä 2014) mihin suuntaan Euroopan turvallisuustilanne on menossa. Suosittelen Garry Kasparovin kirjaa (Winter is coming).
Tälläkin foorumilla asiaan herättiin vasta 24. tammikuuta 2022, siis kuukausi ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä. Suomella Venäjän rajanaapurina ja Euroopan reunamarkkinana on taloudellisesti paljon pelissä.
On hyvä lukea taloustieteen perusteet, mutta nyt tuntuu että historia olisi tärkeämpi oppiaine sijoituspäätöksiä tehdessä.
Minusta kasvuyhtiökupla näyttää hyvinkin irralliselta asialta Ukrainan kriisistä. Kupla muodostui 2020, eikö silloin Ukrainassa ollut 2014 alkanut tilanne edelleen päällä? Kupla myös puhkesi tai vähintään pihisi suurimmilta osin tyhjäksi hyvissä ajoin ennen kuin Ukrainan rajoilla tilanne uudestaan kiristyi. Monet kasvuyhtiöt ensin nousi satoja prosentteja ja sitten romahti 80-90 prosenttia ilman, että Ukrainan tilanne näkyi otsikoissa tai puheissa.
Jep, kasvukupla alkoi sihisemään 2021 alku keväästä (ARK, vedyt, Neste, SPACit) ja levisi lopulta kaikkiin kasvufirmoihin marraskuuhun 2021 mennessä: samaan aikaan sattumalta, kun Fed käänsi takkia inflaatiopuheissaan.
Keväällä 2021 Venäjä oli jo hyökkäämässä Ukrainaan, monet ulkomailla näkivät sen, 42 prossaa näidenkin kasvuyritysten omistajina olivat ulkomailta. Miten vaikea se on ymmärtää, kurssit ovat laskeneet sodan takia ja eivät heti sieltä tule nousemaan.
Selvä selvä… Miksi muiden, kuin kasvuyhtiöiden kurssit eivät vastaavasti kuitenkaan laskeneet? Sp500 on edelleen sodan alettuakin korkeammalla tasolla kuin kesällä 2021.
Käsittääkseni sota tuli yllätyksenä jopa monille Kremlissä.
Sota ajaa varmasti nyt kursseja alas etenkin Suomessa, mutta maailmalla ressannee enemmän kiihtyvä inflaatio (mitä sota pahentaa) ja kiristyvä rahapolitiikka. Nämä samalla, kun pörssi oli kalleimmillaan sitten teknokuplan.
Jälkikäteen narratiivien rakentaminen sopivaksi on liian helppoa. Tämäkin kehityskulku olisi voinut edetä monella tapaa.
Sauli ei ihan turvatakuiden kanssa tullut. Jotain lupauksen puolikkaita taisi olla ilmassa.
Toinen juttu jonka luulisi tukevan kursseja Suomessa on Venäjän huonosti etenevä sotaretki. Ovathan he voitolla ei siitä ole epäselvyyttä, mutta kyllä tässä hetki menee ja armeije ei ehkä heti toivu tämän valloitussodan tappiosta.
Jenkkipörssissä taas perjantaina joitan tekno osakkeita rusikoitiin oikein kunnolla.
Aikamoista tarinointia vetää noista päätelmiä osakekursseihin. Jos markkina hinnoittelisi Suomeen kohdistuvaa olennaista sodan vaaraa, joka heilahtelisi päivittäisten tapahtumien mukaan ei valtion lainan korko olisi lähellä nollaa. Myöskään asuntovelalliset ei saisi näillä koroilla kv-sijoittajilta lainaa.
Tällä hetkellä pääajurit Helsingin pörssiinkin on ne samat kuin muuallakin eli talouskasvu-ja inflaatio-odotukset. Sitten Venäjä sidonnaisia yhtiöitä kurittaa sota toki suoraan. Toivottavasti ei jouduta tilanteeseen, jossa Saulin turvatakuut tjsp. vaikuttaisivat pörssikursseihin, mutta nyt ei kyllä siinä tilanteessa olla.
Pitkällä aikavälillä tosin uskon, että Suomen geopoliittisella asemalla Venäjän naapurina naton ulkopuolella on vaikutuksensa arvostuksiin. Täällä pitää olla siihen liittyen korkeampi riskipreemio kuin esim. Norjassa. Nato jäsenyys laskisi pääoman hintaa ja nostaisi arvostustasoja ajan kuluessa.
Paljonko on vielä laskuvaraa hgi-pörssissä? Itse uskon että max 5-10%. Riskit myymiseenkin alkaa olla jo joten itse en heitä laitaan koska se olisi täytynyt tehdä jo. Uskon että jokin ratkaisu sotaan saadaan viikon/kahden kuluessa ja homma alkaa normalisoitumaan sen mitä se pystyy tässä tilanteessa.
Sodan loppuminen, mahdolliset tukipaketit taas voivat nostaa kursseja. Toisaalta taas kohoava inflaatio ja sodasta aiheutuvat häiriöt ja energia pitävät kasvun kituliaana.
Venäjä sinänsä ei näyttäle kuin muutamissa yrityksissä Suomessa merkittävää roolia liikevaihdossa ja ne yritykset ovat ottaneet hittiä pahemman kerran.
En usko että Venäjästä myöskään aiheutuu Suomelle varsinaista uhkaa. Liian kova pala ja nyt resurssit aikalailla syöty. Lisäksi nato yhteistyö on vireillä ja luulen että Venäjä on pitkään jo tiennyt että teemme yhteistyötä nimen omaan Naton ja lännen kanssa eu maana.
Maantieteellinen riski posahti omalla kohdalla nilkkaan mutta tämän kanssa on elettävä. Jatketaan strategiaa että ostetaan sillä mitä on jäljellä edullisempia osakkeita ja odotetaan tilanteen normalisoitumista. Pitkää peliä pelataan ja vuosi tai kaksi on kuitenkin pörssissä suhteellisen lyhyt aika niinkuin koronan kanssakin huomattiin.
Vaikka tällaisina hetkinä ahdistaa ja harmittaa niin se ei ole mitään verrattuna inhimillisiin kärsimyksiin ja sodan aiheuttamiin traagisiin kohtaloihin.
Loppujen lopuksi vapaus ja turvallisuus tuo sitä onnea ja hyvää oloa elämään ja arkeen, ei virtuaalivarat ja numerot salkussa. Uskon että tämän järkyttävän sodan jälkeen moni tarkastelee myös omaa arkeansa uusin silmin. Miettii mikä on oikeasti tärkeää. Itse keskityn seuraavat ajat rakkaisiin ihmisiin, ulkoiluun, perheeseen. Voimia kanssamatkaajille. Rauhaa ja rakkautta❤
“Helsingin pörssin arvosta on kuukaudessa sulanut 17 prosenttia. Samalla ajanjaksolla USA:n S&P 500 -indeksi on laskenut vain 3,3 prosenttia.”
“Sotien tai geopoliittisten kriisien sijoitusmarkkinavaikutuksissa pätee sama kuin talousvaikutuksiinkin: paikallisuuden iso merkitys. Mitä kauempana markkinat ovat kriisipesäkkeistä, sitä enemmän levottomuuksien vaikutukset laimenevat.”
Niin. Paljonko on laskuvaraa, taitaa olla kysymys, mihin ei koskaan ole faktuaalista vastausta. 2008 vuosituotot oli -51%. Myymisen kohdalla on riskinsä, olet oikeassa, toki jos on koronapohjissa ostellut, edelleen saa mukavat tuotot ulos tiettyjen yhtiöiden kohdalla.
Ulkomainen raha valuu pois Suomen yhtiöistä. Tuleeko se heti takaisin, jos/kun liitytään NATO:n? Onko se edes syy rahan pois valumiseen, ettei olla NATO:ssa, ja meillä ei ole turvatakuita? Oli turvatakuut tai ei, eihän mahd. konflikti yksin tai yhdessä Venäjää vastaan OMXH:lle hyvää tee? Tai yhtiöille sen sisällä.
Itse en usko, että kovin suuri myyntiaalto johtuu siitä, että maailmalla vallitsisi ajatus että Venäjä hyökkää Suomeen. Vaan siitä, että se on maantieteellisesti mahdollista. Moniko suomalainen yhtiö tarjoaa ulkomaiseen verrokkiinsa nähden tarpeeksi hyvää tuottoa kun tämä riski realisoitui nyt sijoittajille?
Toki sitten stagflaatiot jne. ovat homma erikseen ja en osaa sanoa, hinnoitellaanko tämän mahdollisuutta jo.
Ei syklisistä jo mainittujen lisäksi tulee mieleen ainakin: Huhtamäki, Anora ja Olvi? Toki viimeisin nyt tässä tilanteessa on kokenut melkoisen kolauksen.
