Pörssien suunta (Osa 2)

Lyhyellä aikajänteellä näin varmasti onkin, mutta tuntuisi loogiselta, että pitkällä aikavälillä yhtiöiden tulosten on kasvettava vastaavasti kuin talous kasvaa. Sijoittaja saa palkkansa osinkoina ja tähän rinnastettavina omien osakkeiden ostoina. Jos vastaavasti oletetaan, että tämä sijoittajan palkka kehittyy pitkällä aikavälillä samaa tahtia tulosten kanssa, eli yhtiöiden pääomarakenne ei muutu, on pörssin tuotto-odotus yhtä kuin osinkotuotto + nimellinen talouskasvu.

Pörssi ei luonnollisestikaan lyhyellä aikajänteellä seuraa talouden keskimääräistä kasvuvauhtia, koska sijoittajilla on erilaisia arvailuja/näkemyksiä tulevaisuudesta. Tätä spekulointia voisi mitata esimerkiksi sillä tässäkin ketjussa useasti viitatulla S&P500 CAPE-ratiolla. Siihen usein viitataan, että se on historiaan nähden korkealla tasolla (nyt yli 30). Toisaalta, mikä on hyväksyttävä taso sanoa pörssiä edulliseksi? Jos se hyväksyttävä taso on 10, on viimeksi voinut sijoittaa 80-luvun puolivälissä ja jos se hyväksyttä taso on 15, on viimeksi voinut melkein päästä sijoittamaan finanssikriisin jatkoilla (2009). Odottavan aika on pitkä, ja siksi en omissa sijoituspäätöksissä jaksa päätäni tällä vaivata koska, historiallinen “yliarvostus” voi jatkua 1, 5 tai 15 vuotta.

Mitä ~15 vuoden aikana on tapahtunut keskuspankkien toiminnassa, on oman toivoni mukaan väliaikainen vaihe, mitä joskus myöhemmin tulevaisuudessa ihmetellään. Viime aikoina sijoittajilla on jokin outo perversio odottaa huonoja talouslukuja, jotta keskuspankkien elvytys jatkuisi…Ja kumpi sitä talouden kasvua (ja näin ollen pörssien kehitystä) siis paremmin kuvasikaan, työpaikkojen kasvu vai keskuspankkien korkomuutokset…

7 tykkäystä

Mielestäni mm. FED mokasi jo eikä aloittanut kiristystoimenpiteitä riittävän ajoissa - korkojen nostot noin 6kk jälkijunassa. Tämän seurauksena inflaatio on nyt liian korkea ja lasku tämän taltuttamista maksetaan myöhemmin suhteessa syvempänä taantumana.

Olen yrittänyt määritellä eri skenaarioita erityisesti FED:n toimenpiteiden (QT+korot), inflaation, BKT:n, yritysten keskimääräisen tuloskehityksen vaikutusta osakemarkkinoiden suuntaan seuraava 12kk.

Yhtälö on nykyisessä tilanteessa suorastaan hankala. Toistaiseksi olen vakuuttunut vain yhdestä parametristä - ohjauskoron pitää nousta 4 prosenttiin ennen kuin inflaatio alkaa pysyvästä taittumaan. Näköjään muutamat FED: ihmiset ovat päätyneet samaan tulokseen :slight_smile:

PS: Eurooppa ja EKP on niin monimutkainen himmeli, että en edes yritä ennustaa mitään.

13 tykkäystä

Eikös nyt olisi FED:n (USA:n) ja EKP:n intresseissä pitää inflaatio korkealla, jotta velkataakka pienenisi?

3 tykkäystä

Tää jotenkin rimmaa yo. topicin kanssa.

https://twitter.com/AlessioUrban/status/1558005016652398593


Näen Euroopan energiatilanteen olevan osalle firmoista aika kova isku katteisiin. Kustannuspaineet tulee olemaan energiainteevisilla aloilla aika hurjia.

6 tykkäystä

Jos toisessa vaakakupissa painaa taantuma, niin silloin futuurit ovat täysin väärä perustelu vastapuolelle.

1 tykkäys

USA:ssa öljyvarastoja on nähdäkseni purettu yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi. Korkeat hinnat bensapumpuilla laskevat hallinnon suosiota. Siellä valtameren takana vastakkainasettelu ei ole kadonnut mihinkään.

Rahaa voi printata loputtomiin ilman kattoa, mutta öljyvararastoilla on pohja. Länsi taistelee nyt öljyn hinnan nousua vastaan erilaisilla keinoilla. USA:lla on energiaomavaraisena nopeita ja tehokkaita keinoja, Euroopalla ainoa nopea keino on sopimus Venäjän kanssa, eikä kansa ole siihen valmis. Hitaasti voidaan rakentaa tuulivoimaa. Liian hitaasti. Välimuodon voi arvata.

Yrityksien tulosodotukset ja tulokset ratkaisevat pörssien suunnan. Yrityksien tuloksien kehityssuunta on pitkälti kulutuksen kasvun tai laskun määräämä. Kuluttajien ostovoiman pitää kasvaa, jotta pörssi voi nousta.

Yhdysvaltojen on energiaomavaraisena mahdollisuus palauttaa kuluttajien ostovoima kasvuun. Siellä pahin saattaa jo olla takana. S&P 500 pohjat ovat jo takana.

Eurooppa ja Kiina ovat energian nettotuojina aivan eri asemassa. Energian hinnan nousu Euroopassa jatkuu ja seuraavat huiput ovat nähtävissä ensi talvena. Kuluttajien ostovoima on vielä ihan ok, mutta talvella se romahtaa. Euroopassa kotimarkkinayhtiöiden tulokset heikkenevät ja tämä painaa pörssejä. Pahin on vielä edessä ja liian kaukana, jotta sijoittajat osaisivat käännettä ajoittaa. DAX tekee vielä uudet pohjat.

Kiina. Koronasulkujen ajoitus on hieno. Näillä energian hinnoilla ei taloutta kannatakaan avata. Kun sulut avataan, energian kulutus kasvaa ja energian hinta nousee edelleen.

Vain energia-ala (lue öljy) on voittaja. Se on keskittynyt niille harvoille upporikkaille, joiden ostovoimaan tällä ei ole juurikaan vaikutusta. Poikkeuksena Venäjä. Rahaa tulisi, mutta lännen pakotteet rapauttavat tuotantoinfraa ja toimitukset takkuavat. Rahavirta laskee, kansan tyytymättömyys leviää. Energiainfran osalta apuun voi tulla vain Kiina ja Intia, mutta eivät vielä täysimääräisesti uskalla.

Suljettujen verhojen takana kansainvälinen poliittinen vääntö käy varmasti kuumana. Kaikki haluavat päättää sodan Ukrainassa. Ja kyllä se päättyykin. Venäjälle pitää vain antaa ne turvatakuut. Miksi ei annettaisi. Tämä voi tapahtua yllättäen, vaikka se ei kaikkia miellytäkkään. Kylmä ja nälkä saa luopumaan periaatteista. Sijoittajan pitäisi olla valmis tähän, koska se tapahtuu varmasti. Ja silloin pörssit nousevat. Ei tämä sen monimutkaisempaa ole😊

33 tykkäystä

Jep.

Itseasiassa, hyvin pitkällä aikavälillä pörssin tuloskasvu on jopa jäänyt sijoittajan kannalta alle talouskasvun, koska osakemäärä on paisunut uusien listautumisten ja osakeantien myötä! :smiley:

Ainoastaan viimeiset ~40 vuotta ovat olleet etenkin jenkeissä pörssissä hyvin poikkeuksellista aikaa: osakemäärä on laskenut, ja osakkeet ovat tuottaneet oikeasti hyvin ilman osinkojakin.

Kävin aiemmassa Vartissa tätä ilmiötä, miten pörssin tuotto on muuttunut rakenteellisesti melko vastikään. Sitä ennen ainoa tuotonlähde oli pitkälti osingot.

12 tykkäystä

Tällainen uudelleen vierailu 40-luvun lopulle on ihan mahdollinen skenaario tuokin.

Periaatteessa vaikeissa, yhteiskuntaa ravisuttavissa kriiseissä “kannattaa” mennä sen porukan kukkarolle joka eniten sitä kestää, eli tietenkin säästäjät. He ovat muutenkin nykyään alati ongelmalliseksi muodostuva ryhmä taloudessa. Talous ei tarvitse säästöjä kuten ennen kun investointitarpeetkin ovat pienentyneet. :smiley: Kuulun toki itsekin tuohon ryhmään… Ns. “savings glut” on yksi eniten puhuttavia teemoja aneemisen talouskasvun takana finanssikriisin jälkeen, mutta näkemyksiä on monia.

Valtioiden verotulo kasvaa inflaation myötä, samalla kun velan määrä on nimellinen. Esimerkiksi 100 miljardia euroa velkaa voi olla haastavampaa, jos verotulot on 100 miljardia mutta vähemmän haastavaa, mikäli verotulot on 200 miljardia ja velka edelleen 100 miljardia vaikka korot nousisikin.*

Tietysti bondimarkkina ei ole kovin pönttö ja se suattaapi haistella tällaisen halvan tempun, mutta onko lukuisilla säästäjillä ja instituutioilla vaihtoehtoja?

Etenkin Yhdysvaltain velka on “place to be”, vaikka vähän duffea tulisikin reaalisesti, eli inflaatio huomioiden. Isoilla instituutioille rahan laittaminen maton alle tai edes käyttötilille ei yksinkertaisesti ole vaihtoehto.

Osakkeet voisi olla yksi pakopaikka kylläkin.

*Huom. jos valtio velkaantuu omassa valuutassa ja sillä on oma keskuspankki, ei ole teoriassa ylärajaa velkaantumiselle mutta muunlaisia ongelmia voi ilmetä jossain vaiheessa…

13 tykkäystä

Tuo on hyvä pointti. Juurikin siksi, että nyt se tuntuu kovin epätodennäköiseltä, mutta sota vaikuttaa palvelevan yhä huonommin useiden osapuolien päämääriä. Tietysti Putinin pään sisään ei oikein näe ja hänen mielestään pidempi konflikti lännen kanssa on pöydällä joka tapauksessa kylmänä tai kuumana, joten sota Ukrainassa saa toistaiseksi jatkua.

Mutta jos tulisi jonkinlainen järjestely, välirauha yms. ja energia virtaisi niin asetelmat muuttuisi isosti.

18 tykkäystä

Euroopan osalta 40-luku skenaario näyttää todennäköisimmältä. Tätä vasten rahat kannattaisi laittaa velkaisiin firmoihin. Vielä parempi jos velka on investoitu johonkin josta ei voida tinkiä, sähköverkot, asuminen, elintarvikketehdas, vessapaperia tuottava kone. Ajan yli investoinnin arvo pysyy inflaation kyydissä ja jauhaa tasaista tuottoa omistajalle.

Yhdysvalloissa taas on kaistaa nostaa korkoja. Kaikki laulavat kuorossa että “FED will hike rates utility something breaks”. Mutta mikä siellä räjähtää ja koska on vaikea kysymys. Signaalia näyttää tulevan että sub prime autolainat johtavat jo pankkien luottotappioihin,mutta tämä on hyttysen ininää eikä Fediä hidasta. Seuraavaksi asuntokauppa jäätyy tai jäätyi jo, mikä tarkoittaa että vuokria voidaan korottaa ja inflaatio nousee.

Sota palvelee ainaki USAn etuja. Puolustusteollisuus on iso työnantaja ja poliittisesti vaikutusvaltainen. Sodan vaikutusta USAn inflaatioon liioitellaan. Öljy on nyt samassa kuin ennen sodan alkamista. Sodan syyttäminen inflaatiosta on vain poliitikkojen vaalitemppu.

En usko sodan päättymiseen lähiaikoina. Datan perusteella sodat joko päättyvät nopeasti alle 3 kuukautta tai kestävät vuosia. Sodan kesto ei noudata normaalijakaumaa.

Sodan päättymistä vastaan puhuu myös se että luottamus Venäjään on vastapuolella täysi nolla. Edellinen Ukrainan sota ei ikinä päättynyt vaan Venäjä jatkuvasti rikkoi sopimusta.

@MoneyWalker Venäjän turvatakuut? Kyllä Venäjä tietää ettei NATO ole hyökkäämässä. Tarkoitat varmaa että NATO antaa Venäjälle oikeuden jatkaa sotiaan sen etupiirissä ilman että NATO antaa aseellista tukea altavastaajalle. Miksi NATO näin lähtisi toimimaan. Nythän Venäjä heikkenee päiväpäivältä eikä yhtään NATOn sotilasta ole kuolemassa.

31 tykkäystä

Venäjä kyllä heikkenee, mutta niin heikkenee Eurooppakin. Tahtoa kriisin ratkaisulle kyllä on molemmin puolin. ”Turvatakuu” on se termi jota Venäjä on viljellyt. Ratkaisussa on tärkeää, että se sana on mukana, jotta Venäjä kansana voi säilyttää itsetuntonsa. Euroopalle se ei voi tarkoittaa, että Venäjä saisi hyökätä. Turvatakuu täytyy tarkoittaa, ettei Venäjä hyökkää ja ettei Venäjään hyökätä. Miksei näin voisi sopia? Turvatakuut olisivat voitto myös Venäjälle.

Se on jo nähty moneen kertaan, että Venäjä ei sopimuksia kunnioita, mutta tässä on kyse sodan lopettamisesta, ei luottamuksesta.

Sodan pitkittyminen on toki mahdollista. Haluan vain nostaa jalustalle sen vaihtoehdon, että sodan päättyminen ensi keväänä on täysin mahdollista. Venäjän päättäjät ovat jo nyt nähneet, että kaasulla kiristäminen johti Ukrainan saaman aseavun kasvamiseen.

Mitä tulee öljyn hintaan, niin se on kyllä laskenut sodan alun tasolle, mutta ei vielä tasolle, jossa se oli vuosi sitten ennen kuin Venäjä alkoi vähentämään kaasun toimituksia ja aloitti sotaharjoituksensa.

6 tykkäystä

Eiroopan pitäisi siirtyä “sotatalouteen” dillä sodassahan eurooppa on, etulinja Ukrainassa.
Lopettaa se kaasu/öljy ruikutus(tarvittavat määrät löytyy vaikka afrikasta) ja panostaa tosissaan energia siirtymään fossiilisista uusiutuviin.
Esim. Wärtsilällä on akkukapasiteettia johon voi säilöä aurinko/tuulivoimaa ja käyttää sitä “ruuhka-aikoina”, näin tehdään jo Australiassa ja jenkeissäkin.
Noi Wärtsilän akut ei ole vielä kovin pitkäkestoisia mutta tekniikka kehittyy koko ajan.
Lopetetaan se ruikuttaminen ja aletaan tekemään!

4 tykkäystä

Nyt kun kaikki tietää, että tulevana talvena on energiakriisi ja korot nousevat niin pörssi ei sitä vielä hinnoittelisi? Kun kuitenkin täällä melko monet on vahvasti sitä mieltä, että tänä syksynä rytistään kunnolla pohjille. Ajatuksia myös herätti noin viikko sitten kahvihuoneelle postattu kuva/kysely, jossa suurin osa (10-15?) taisi olla sitä mieltä, että ollaan vielä todella, todella kaukana pohjista ja edessä olisi vielä useiden kymmenien, jopa 50-70% lasku edessä. Itse tuumasin tuosta tuloksesta, että moni on salkkunsa vetänyt täällä tyhjäksi kuluvan kesän aikana, joten nyt on pakko olla lisä laskun puolesta oman ajatuksen johdosta. Tuon ilmiön huomaa ostomyynti ketjusta nyt, jos on negari tai posari, niin puskista löytyy pilvin pimein kertojia. Tätä ei ole havaittu näin paljoa ennen. Varmasti heiluntaa tulee syksyn aikana, päiviä jolloin isot tekkifirmat menee -6% ja välillä +6% vauhtia, samoin kävi 2020 syksynä. Osalla etenkin koronavoittajista mörnintä ja lasku jatkunee vielä vuoden pari, mutta näistä kuorituu hyviä sijoituksia, kun liiketoiminta etenee ja vuodet vierii kohti uutta ja tuntematonta. Euribor 12 kk on tehnyt piikkinsä 22/23 aikana käyden likimain ~2%, mutta laskee takaisin lähelle 0% 24/25 aikana.

Sota tulee jatkumaan Euroopassa vuosia, siihen ihminen sopeutuu, Ukraina ei anna periksi ja länsi tukee heitä samalla kun Venäjä ohjaa lisää maalitauluja rintamalle. Pakotteita vähennetään pikkuhiljaa ja pörssinkin on huomattu siirtyneen maltilliseen härkämarkkinaan. Ollaan nyt kesässä/syksyssä 24. Tällöin voidaan taas huomata, että ne isot voittajat kuten Apple ja Microsoft ovat tuottaneet varsin hyvin, kuten tähänkin saakka. Maailma tarvitsee vahvoja johtajia, joten sijoittajien onneksi saamme juhlistaa Herra Trumpin alkavaa presidentti kautta. Trump laittaa Ukrainan avuksi sellaiset katapultit, jotta Venäjä lopettaa sodan Trumpin presidenttikauden aikana. Suomen vasemmistomediat HS ja Yle saavat hyvän syyn kirjoitella hänestä ihmisenä, joka tapatti tuhansia ihmisiä, mainitsematta liiemmin Ukrainaa. Pörssi kiittää, FED laskee korkoja ja olemme uusissa huipuissa vielä 27/28 aikana, vaikka vahvojen johtajien tyyliin kuuluu hieman hämmentää ja uhitella kauppasodalla. Tuossa vaiheessa nämä tämän hetken epätoivon täyttämät osakkeet ovat myös juhlissa mukana, ja voimme vaan ihmetellä miten hyvä ostopaikka nyt on menossa. Myös jokunen hyvä yhtiö on ostettu Helsingin pörssistä pois tuona aikana, vaikkapa Remedy, jossa mukana roikkuminen vaatii joko pitkiä hermoja tai dementiaa muistaa mitä salkussa on. Viime vuonna monet pankit ja media suorastaan repi kadulta ohikulkijoita sijoittajaksi, heillä on lähinnä paskanmaku suussa sijoittamisesta, mutta rantäpårantä raikaa uuden sukupolven uusissa sosiaalisissa medioissa, jotka on hiljalleen siirtyneet Googlen, Microsoftin, Metan tai Applen omistukseen. Tässä kohtaa mojito lasit ja FIREttäminen ja eläkeikä 38 vuotiaana on taas in.

Ettei tulevaisuuden ennustaminen käy liian vaikeaksi, niin matkalle mahtuu varmasti uusia käänteitä. Toivottavasti ei uusia pandemioita tai sotia, vaan mieluummin niitä pehmeitä huuteluita. Tämmönen ennuste siis pörssin suunnasta.

36 tykkäystä

Trump oli vielä edellisellä presidenttikaudellaan irroittamassa Yhdysvaltoja Natosta. Samalla samaisen valtion sekä ulkopoliittinen sotku että sisäinen sekoilu aiheutti sen, että Venäjä näki mahdollisuuden päästä vaikuttamaan Eurooppaan laajemminkin. Ulkopolitiikassa läntiset liittolaiset olivat toissijaisia kumppaneita. Olisiko Trump tukenut Ukrainaa samalla tavalla kuin Bidenin hallinto, jos hän olisi saanut jatkokauden?

Trumpin kaudella sisäpolitiikka (kuten monet esimerkit osoittivat) tulehtui sisäisen kiehunnan partaalle. Idän ja lännen vastakkainasettelu tulehtui Yhdysvaltain Kiina-politiikan seurauksena. Mihin maailma tarvitsee vahvoja johtajia, jotka eivät kunnioita demokratiaa ja ihmisoikeuksia? Nousevia pörssikursseja varten?

Mihin dataan nämä tarkat olettamuksesi pörssien ja korkojen tulevaisuudesta perustuvat, kun sen verran varmalla otteella niistä kirjoitat?

46 tykkäystä
13 tykkäystä

Mikään ei muuta sentimenttiä niin kuin kunnon kurssiralli :sunglasses:

Karhumarkkinat harvoin tuntuvat karhumarkkinoilta jatkuvasti, koska niissä ilmenevät rajut nousurallit tuovat aina väliaikaisen helpotuksen tunteen. Joko se on ohi? Eikö kukaan enää lyö? Päästäänkö taas nauttimaan noususta? Käsi hamuilee takaisin ostonapille mutta sitten taas vedetään matto alta kun markkinoilta putoaa pohja. Näin kun toistetaan tarpeeksi monta kertaa, niin sijoittajat menettävät kokonaan uskonsa että osakemarkkinat voisivat enää ikinä nousta ja alkavat pikkuhiljaa vihaamaan sijoittamista. Vaikka nyt ei siltä tuntuisi, niin saatammekin vieläkin olla keskellä synkintä karhumarkkinaa, kuten aiempia romahduksia tutkimalla voi huomata:

2001:


2008:

2022:

Kenraalithan tunnetusti taistelevat aina viimeistä sotaa ja sijoittajat peilaavat viimeistä romahdusta, joten eiköhän tälläkin kertaa odoteta jonkinlaista koronadipin tapaista tilannetta, mistä toivotaan nopeaa palautumista, että ränta på ränta pääsee jatkumaan. Mielestäni makrotaloudessa on kuitenkin vieläkin muutamia isoja ratkaisemattomia kysymyksiä ja vaikka normaalisti makroon ei kannata kiinnittää liikaa huomiota, niin nykyisessä globaalin talouden käännekohdassa olisi todella ylimielistä uskoa että makro jättää juuri sinun salkkusi rauhaan. Makroennustaminenhan on tunnetusti vaikeaa, mutta onneksi se on nollasummapeliä eli täysin oikeassa ei tarvitse olla, kunhan vain ennustaa keskimääräistä paremmin.

Inflaatio, korkotaso, talouskasvu. Konsensus ei tunnu saavan tätä makron tärkeintä kolmiota mitenkään tasapainoon. Markkinat näyttävät hinnoittelevan nyt että korkotaso jää suhteellisen matalle tasolle ja kevyt taantuma hoitaa inflaation takaisin tutuille 10-luvun tasoille. Tämä muuten tarjoaa isot mahdollisuudet negatiiviselle yllätykselle, mikäli inflaatio jää pysyvästi korkeammalle tasolle tai että mentäisiinkin oikein rumaan ja syvään taantumaan. Erityisesti inflaation vakaa taso on niin suuri ratkaisematon ja osakkeiden arvostustasolle aivan keskeinen kysymys, joten on vaikea huokaista helpotuksesta ennen kuin tiedämme onko se 2%, 4% tai vaikka 6%.

Erityisen vaarallista olisi jos palkankorotukset lähtisivät käsistä, koska Fed ei pysty mitenkään vaikuttamaan siihen. Tavallinen ihminen ei tiedä mikä on ohjauskorko tai kuka on Jerome Powell, vaan hän seuraa lähinnä ruuan ja energian hintaa ja kun näkee niiden nousevan niin pyytää lisää palkkaan. Moni varmasti toivoo että näiden hyödykkeiden hinnat tulisivat alas, mutta valitettavasti ainakin ruuan hinnat tulevat säilymään korkealla vielä pitkään maakaasun hinnan vuoksi (urean tuotanto), Venäjän pakotteiden takia (potaska, typpi, fosfori) sekä globaalin dieselpulan vuoksi. Sähkössä ja energiassa hinnat ovat toki hieman laskeneet, mutta säilynevät pysyvästi viime vuotta korkeammalla tasolla. Lisäksi 2021 talvi oli hyvin mieto ja Kiina on vieläkin ‘lockdownissa’, mitkä tekijät ovat rajoittaneet hinnan nousua, mutta nämä olosuhteet eivät välttämättä enää päde 2022 talvella.

Jokainen ei voi pyörittää salkkuaan kuin hedge fundia, mutta ainakin omaa salkkua ajatellen koen että tämä ajanhetki ei olisi kovin huono ottaa joku kohtuullinen indeksishortti salkun suojaksi siltä varalta että konsensus on väärässä. Voimmeko edes mitenkään luottaa että matalan inflaation ympäristössä kasvaneet sijoittajat osaisivat mitenkään ennustaa inflaation käyttäytymistä? Minä en ainakaan kunnioita markkinoita sen vertaa että uskoisin niiden olevan ekstrapolaatiokonetta fiksumpia.

Keissi-esimerkki:

Kuvittele että voitat Mega-Eurojackpotista noin miljardi euroa ja haluat ostaa oman yhtiön. Mr. Market suosittelee sinulle kahta yhtiötä, jotka ovat hänen mielestään melkein yhtä arvokkaita:

image

Ensimmäinen näistä on OMXH:n kruununjalokivi eQ, joka on synonyymi laadulle. Yhtiöllä on käsittämättömän vahva historia arvonluonnista omistajille, sekä kurssinousun, että osinkotuoton muodossa, eikä makrotalous tai muut sellaiset vähempien yhtiöiden ongelmat tunnu vaikuttavan tuloksentekotahtiin. Firma takoo seuraavat 10 vuotta sijoittajille 40-60 M€ vuodessa ja samalla tutkailee todella mielenkiintoisen ja kasvavan varainhoitosektorin yritysosto- ja fuusiomahdollisuuksia. Tän paremmaksi on vaikea pistää!

image

image

Toinen on Lahtelainen sähkölaite-nakkikiska, joka lupaa tehdä keskinkertaista liiketulosta joskus tulevaisuudessa ja löytävän kasvumatkalla sellaisen kilpailuedun, joka antaa sille kyvyn puristaa kilpailijoita kovempaa kannattavuutta bulkkilaitemarkkinoilla. Mäkin tykkään isoista kasvuprosenteista, mutta ois siellä kyllä saanut olla yksi nolla lisää perässä jos meinaatte että tää on aidosti miljardin firma.

Se niistä tehokkaista markkinoista :cowboy_hat_face:

163 tykkäystä

Tässä ehkä näkee sen kuinka tulevaisuuden potentiaalia arvostetaan markkinoilla korkealle vs. tasaisesti puksuttavan junan ennustettavaa arvonluontia. eQ:lla ollut itsekin töissä ja kyllähän sen huomasi, että kiinteistö- ja PE-puolen kysyntä kasvoi koko ajan. Ja se taas mahdollistanut vakaan kasvun.

9 tykkäystä

Huomenta! Kiinan talousdata jatkoi heinäkuussa heikentymistään, ja odotukset alittuivat paikoin reilusti. Koronasulkuja on jatkettu, ja se on näivettänyt kuluttajakysyntää, joka nyt näkyy vähittäismyynnissä. Teollisuustuotannonkin kasvu hidastui. Kiinan keskuspankki ryhtyi toimiin ja leikkasi yllättäen keskeisiä ohjauskorkojaan 10 korkopisteellä luotonantoa vahvistaakseen (tämä vain ei ole pidemmän aikavälin talouskasvun kannalta se paras ratkaisu). Jos tästä jotakin positiivista pitää hakea, niin tuottajahintojen nousu on “maailman tehtaassa” hiljentynyt kovaa vauhtia, mikä vähentää nousupaineita täkäläisille tuontihinnoille.




37 tykkäystä

Tuo on itsessään hyvä pointti, että sijoittajat (ja ihmiset yleensä) peilaavat lähihistoriaa herkästi tulevaisuuteen odottaen samanlaisen kehityksen jatkuvan.

Koronadipin kaltaisen toipumisen suhteen en ole ainakaan itse nähnyt paljoa toivoa. Indekseissä on lasketeltu kohta vuoden päivät: koronadipissä tässä vaiheessa tehtiin jo uusia huippuja ja euforia oli valloillaan.

Monet sektorit, kuten hypekasvu (esim. ARK ETF), uusiutuvat (Neste oli tässä mukana) yms. tehtiin huiput jo vuoden 2021 alussa josta karhumarkkina on jatkunut jo yli 1,5 vuotta.

Monet osakkeet on lyöty yli 70 % huipuista alas. Moni hyvästä syystäkin, mutta niissä yhtiöissä joissa on rakenteet arvonluontiin kunnossa alkaa olemaan mielenkiintoisia arvostustasoja.

Ei kukaan tiedä, kauanko lasku jatkuu tai mitä tuleva tuo täysin tullessaan mutta on tässä aikamoista höykytystä jo koettu sektorista riippuen 9-18 kuukautta.

71 tykkäystä

Osalla sijoittajista tuntuu olevan valtavan pessimistinen elämänkatsomus ja aina pelätään pahinta.

Koronadipin aikaan huudettiin, että mitäs minä sanoin.
Kun markkina lähti nousemaan, huudettiin, että alas tullaan ihan varmasti.
Kun markkina alkoi jäähtymään, huudettiin taas, että mitäs minä sanoin.
Nyt kun taas noustaan, noh, jokainen osaa jatkaa tätä juonta loputtomiin.

En sano, etteikö pessimismi paikassaan olisi ihan hyvästä, mutta ainainen maailmanlopun povaaminen alkaa pidemmän päälle kuulostaa vähän hohhoijaa-tekstiltä. Rikkinäinenkin kello on pari kertaa päivässä oikeassa ajassa, mutta siihen väliin mahtuu paljon aikoja, jolloin toiset kellot on vähemmän väärässä.

Jään nyt odottamaan miten pitkään tämä nousu (ainakin rapakon takana) jatkuu ja pyrin ottamaan tästä kaiken irti.
Kun nousu taas ennen pitkää loppuu, tullaan täältä(kin) foorumilta löytämään läjäpäin jälkiviisaita.

70 tykkäystä