Transitory?
Jenkkien öljyvarastojen purku on vähän sama asia kun rahan printtaus. Öljyvarastojen purku ei vain voi kauhean kauan jatkua ja voi helposti johtaa kertaluokkaa pahempaan tilanteeseen. Ja onko strategiset öljyvarasstot tarkoitettu käytettäväksi talouden tukemiseen?
11 tykkäystä
Tämä oli mielestäni juuri oikea kysymyksenasettelu tälle päivälle. Vaikuttaa siltä, että joitain laadukkaita firmoja on jäämässä mörnimään ja ulos US-indeksien nousurallattelusta juuri em. syystä. Kotimaisten nonneroiden ostovoima ei riitä vielä nostamaan kaikkea ja ulkit ovat elokuussa lomilla jne.
Jos uskoo indeksien kestävämpään nousuun tai vähintään tasaiseen mörnimiseen, kuten itse nyt, niin siellä on jotain poimittavaakin alfan tekemiseksi/yrittämiseksi.
25 tykkäystä
Mutta eikös parhaimmillekin voi tulla virheitä? Ja kyse on kuitenkin markkinoista, eli dynamiikka voi itsessään johdattaa yllättäviin tilanteisiin - etenkin kun historiasta ei välttämättä ole tukea?
Mutta tosiaan nuo korkomarkkinat ovat kiinnostavat tässä tilanteessa ja erityisesti edelleen yritykset saavat lainaa hyvin alhaisilla koroilla suhteessa tämän hetken inflaatioon. Tämä aiheuttaa kovasti ihmetystä maallikolle.
Onko tähän aiheeseen jotain hyvää intro materiaalia (inderes video, kirja, artikkeleja yms.) olemassa?
1 tykkäys
USAn asuntolainojen korot alaspäin pari päivää peräkkäin- ostonapille lisää painetta
Today’s mortgage and refinance rates
Average mortgage rates fell appreciably yesterday, as expected. However, an even bigger tumble looked on the cards during that morning, but markets eased during the afternoon. Read on for why.
So far this morning, mortgage rates today look likely to fall again. But nothing’s certain in these volatile times.
Find your lowest rate. Start here (Aug 11th, 2022)
Current mortgage and refinance rates
| Program | Mortgage Rate | APR* | Change |
|---|---|---|---|
| Conventional 30 year fixed | 5.364% | 5.397% | -0.11% |
| Conventional 15 year fixed | 4.892% | 4.95% | -0.07% |
| Conventional 20 year fixed | 5.375% | 5.431% | -0.13% |
| Conventional 10 year fixed | 5.035% | 5.136% | -0.07% |
| 30 year fixed FHA | 5.342% | 6.113% | -0.1% |
| 15 year fixed FHA | 5.097% | 5.582% | -0.07% |
| 30 year fixed VA | 5.031% | 5.25% | -0.07% |
| 15 year fixed VA | 5.039% | 5.406% | -0.04% |
| Rates are provided by our partner network, and may not reflect the market. Your rate might be different. Click here for a personalized rate quote. See our rate assumptions here. |
6 tykkäystä
Minulle taas on kirjoittelustasi tullut tunne, että kuvittelet tietäväsi tulevaisuuden perustellen niitä historian käppyröillä. Jos vahvoja mielipiteitä kirjoittaa, niin silloin ansaitsee myös runtua. 
Minä en siis väitä tietäväni tulevaisuutta (pörssien suunnan suhteen). Kirjoittelin 13.5.2022 tähän ketjuun siitä kun iki-positiivari Kim Lindström oli pessimistisemmällä kannalla (myöhemmin toki kirjoitteli positiviistakin sävyä) ennakoin pohjia sen pohjalta. Ainakin lyhyen välin pohjat olemme nähneet, tulevaisuus näyttää pitääkö ne.
Se kuitenkin itseä hämmästyttää, että pörssien suunnan uskotaan olevan riippuvainen FED:n (ja pienessä määrin EKP:n) tekemiseen. Eiköhän pörssi nouse niin kauan kuin talous kasvaa.
8 tykkäystä
Itsekään en tiedä pörssin tulevaa suuntaa ja pohjat saattaa olla toistaiseksi nähty, mutta jos veikkaamaan täytyisi ryhtyä niin arvelen uusien pohjien löytyvän ensi vuoden puolella, ihan vaan pelkästään tämän talvella tulevan energiakriisin seurauksen. Sieltä kun viedään kululuttajien viimeinenkin ostovoima järjettömien energian hintojen takia niin ei muuta kuin kaboom!
Siitä sitten alkaa korttitalo sortua lopullisesti ja yritysten tulokset myös niin eipähän se oikein muuta tarvitse niin uudet pohjat nähdään. Ja pakko varoittaa!! Mun veikkaukset ovat yllättävän hyvin osuneet kohdilleen. 
8 tykkäystä
Inflaatioyllätyksen riemu suli aika nopeasti.
Osa markkinatoimijoista tuntuu olettavan että kun inflaatiohuippu ohitetaan niin se laskisi jotenkin automaattisesti sitten suoraviivaisesti suoraa alaspäin.
No, nyt päivää myöhemmin huomattiin että öljyvarastot ovat päässeet alenemaan, ja edessä on kiinan paluu koronasuluista ja öljyn käyttöä kaasunkorvaajana talven lämmityskaudella.
Lisäksi demand destruction ei ole odotetun suurta, joten nyt isot talot ennustavat mm. 130 taalaa tasoja vuoden lopulle.
Reaalikorot ovat edelleen negatiivisia ja FEDin täytyy (mielestäni) edelleen jatkaa koronnostoja, ehkä seuraavalla kerralla riittää 0.5%.
Yleisesti mielestäni pörssit jatkavat alaspäin, erityisesti DAX ja Nasdaq. Ylöspäin tilaa on energiateollisuudella, perusteollisuudella ja rajoitetusti lääkefirmoilla (ja muut defensiiviset toimialat.)
2y yieldit kohonneet selvästi yli 10v yieldien (3.2% vs 2.9%, vielä hetki sitten molemmat oli 3%), eli uskotaan että koronnostot sitten tuhoavat inflaation ja talouskasvun lopulta, mutta ainakin vielä reaalikorko on liian paljon pakkasella että FED voisi nostot lopettaa.
8 tykkäystä
Myönnän itsekin syyllistyväni tähän keskuspankkien liikaan korostamiseen.
Onhan niillä ollut iso rooli viime vuosina rahoitusjärjestelmän tukena likviditeettimielessä ja ilman Fedin päättäviä toimia keväällä 2020 olisi todnäk. käsillä ollut uusi finanssikriisi.
Toisaalta, keskuspankit eivät mahda mitään demografialle, eivät osaa nekään luotettavasti ennustaa taloutta, eivät tiedä täysin miten niiden rahapolitiikka vaikuttaa mihinkin (eikä kukaan muukaan), ne eivät yleensä pyri yllättämään markkinaa vaan vastaamaan odotuksiin (joita ne ohjaa kommenteillaan kylläkin), ne eivät voi luoda talouskasvua, eivät pakottaa ketään lainaamaan jne. Vahva, mutta lopulta kuitenkin vain yksi instituutio muiden joukossa.
Pörssien kannalta ehkäpä oleellisempaa on, että keskuspankit eivät mokaa mitään pahoissa paikoissa.
Pörssin ja talouskasvun suhde ei sekään ole suorasukainen 
Tuloksethan eivät välttämättä aina liiku talouden mukana.
Pörssi mittaa yhtiöiden kassavirtoja. Ne syntyvät oikeassa taloudessa, mutta eivät ole sama asia eivätkä liiku samaan tahtiin talouden kanssa aina. Pörssissähän ei ole kaikki yhtiöt tai sektorit mitä taloudessa on.
8 tykkäystä
Siitä kun inflaatioluvut tuli julki niin öljy +5% ja maakaasu +11%.
Fed on myös marssittanut kyyhkys jäsenensä kertomaan että Fed nostaa koron 4%. Valitettavasti FOMO rallissa musiikki on niin kovalla ettei kukaan ole oikein kuullut. Aika näyttää kumpi on oikeassa.
7 tykkäystä
Lyhyellä aikajänteellä näin varmasti onkin, mutta tuntuisi loogiselta, että pitkällä aikavälillä yhtiöiden tulosten on kasvettava vastaavasti kuin talous kasvaa. Sijoittaja saa palkkansa osinkoina ja tähän rinnastettavina omien osakkeiden ostoina. Jos vastaavasti oletetaan, että tämä sijoittajan palkka kehittyy pitkällä aikavälillä samaa tahtia tulosten kanssa, eli yhtiöiden pääomarakenne ei muutu, on pörssin tuotto-odotus yhtä kuin osinkotuotto + nimellinen talouskasvu.
Pörssi ei luonnollisestikaan lyhyellä aikajänteellä seuraa talouden keskimääräistä kasvuvauhtia, koska sijoittajilla on erilaisia arvailuja/näkemyksiä tulevaisuudesta. Tätä spekulointia voisi mitata esimerkiksi sillä tässäkin ketjussa useasti viitatulla S&P500 CAPE-ratiolla. Siihen usein viitataan, että se on historiaan nähden korkealla tasolla (nyt yli 30). Toisaalta, mikä on hyväksyttävä taso sanoa pörssiä edulliseksi? Jos se hyväksyttävä taso on 10, on viimeksi voinut sijoittaa 80-luvun puolivälissä ja jos se hyväksyttä taso on 15, on viimeksi voinut melkein päästä sijoittamaan finanssikriisin jatkoilla (2009). Odottavan aika on pitkä, ja siksi en omissa sijoituspäätöksissä jaksa päätäni tällä vaivata koska, historiallinen “yliarvostus” voi jatkua 1, 5 tai 15 vuotta.
Mitä ~15 vuoden aikana on tapahtunut keskuspankkien toiminnassa, on oman toivoni mukaan väliaikainen vaihe, mitä joskus myöhemmin tulevaisuudessa ihmetellään. Viime aikoina sijoittajilla on jokin outo perversio odottaa huonoja talouslukuja, jotta keskuspankkien elvytys jatkuisi…Ja kumpi sitä talouden kasvua (ja näin ollen pörssien kehitystä) siis paremmin kuvasikaan, työpaikkojen kasvu vai keskuspankkien korkomuutokset…
7 tykkäystä
Mielestäni mm. FED mokasi jo eikä aloittanut kiristystoimenpiteitä riittävän ajoissa - korkojen nostot noin 6kk jälkijunassa. Tämän seurauksena inflaatio on nyt liian korkea ja lasku tämän taltuttamista maksetaan myöhemmin suhteessa syvempänä taantumana.
Olen yrittänyt määritellä eri skenaarioita erityisesti FED:n toimenpiteiden (QT+korot), inflaation, BKT:n, yritysten keskimääräisen tuloskehityksen vaikutusta osakemarkkinoiden suuntaan seuraava 12kk.
Yhtälö on nykyisessä tilanteessa suorastaan hankala. Toistaiseksi olen vakuuttunut vain yhdestä parametristä - ohjauskoron pitää nousta 4 prosenttiin ennen kuin inflaatio alkaa pysyvästä taittumaan. Näköjään muutamat FED: ihmiset ovat päätyneet samaan tulokseen
PS: Eurooppa ja EKP on niin monimutkainen himmeli, että en edes yritä ennustaa mitään.
13 tykkäystä
Eikös nyt olisi FED:n (USA:n) ja EKP:n intresseissä pitää inflaatio korkealla, jotta velkataakka pienenisi?
3 tykkäystä
Tää jotenkin rimmaa yo. topicin kanssa.
https://twitter.com/AlessioUrban/status/1558005016652398593
Näen Euroopan energiatilanteen olevan osalle firmoista aika kova isku katteisiin. Kustannuspaineet tulee olemaan energiainteevisilla aloilla aika hurjia.
6 tykkäystä
Jos toisessa vaakakupissa painaa taantuma, niin silloin futuurit ovat täysin väärä perustelu vastapuolelle.
1 tykkäys
USA:ssa öljyvarastoja on nähdäkseni purettu yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi. Korkeat hinnat bensapumpuilla laskevat hallinnon suosiota. Siellä valtameren takana vastakkainasettelu ei ole kadonnut mihinkään.
Rahaa voi printata loputtomiin ilman kattoa, mutta öljyvararastoilla on pohja. Länsi taistelee nyt öljyn hinnan nousua vastaan erilaisilla keinoilla. USA:lla on energiaomavaraisena nopeita ja tehokkaita keinoja, Euroopalla ainoa nopea keino on sopimus Venäjän kanssa, eikä kansa ole siihen valmis. Hitaasti voidaan rakentaa tuulivoimaa. Liian hitaasti. Välimuodon voi arvata.
Yrityksien tulosodotukset ja tulokset ratkaisevat pörssien suunnan. Yrityksien tuloksien kehityssuunta on pitkälti kulutuksen kasvun tai laskun määräämä. Kuluttajien ostovoiman pitää kasvaa, jotta pörssi voi nousta.
Yhdysvaltojen on energiaomavaraisena mahdollisuus palauttaa kuluttajien ostovoima kasvuun. Siellä pahin saattaa jo olla takana. S&P 500 pohjat ovat jo takana.
Eurooppa ja Kiina ovat energian nettotuojina aivan eri asemassa. Energian hinnan nousu Euroopassa jatkuu ja seuraavat huiput ovat nähtävissä ensi talvena. Kuluttajien ostovoima on vielä ihan ok, mutta talvella se romahtaa. Euroopassa kotimarkkinayhtiöiden tulokset heikkenevät ja tämä painaa pörssejä. Pahin on vielä edessä ja liian kaukana, jotta sijoittajat osaisivat käännettä ajoittaa. DAX tekee vielä uudet pohjat.
Kiina. Koronasulkujen ajoitus on hieno. Näillä energian hinnoilla ei taloutta kannatakaan avata. Kun sulut avataan, energian kulutus kasvaa ja energian hinta nousee edelleen.
Vain energia-ala (lue öljy) on voittaja. Se on keskittynyt niille harvoille upporikkaille, joiden ostovoimaan tällä ei ole juurikaan vaikutusta. Poikkeuksena Venäjä. Rahaa tulisi, mutta lännen pakotteet rapauttavat tuotantoinfraa ja toimitukset takkuavat. Rahavirta laskee, kansan tyytymättömyys leviää. Energiainfran osalta apuun voi tulla vain Kiina ja Intia, mutta eivät vielä täysimääräisesti uskalla.
Suljettujen verhojen takana kansainvälinen poliittinen vääntö käy varmasti kuumana. Kaikki haluavat päättää sodan Ukrainassa. Ja kyllä se päättyykin. Venäjälle pitää vain antaa ne turvatakuut. Miksi ei annettaisi. Tämä voi tapahtua yllättäen, vaikka se ei kaikkia miellytäkkään. Kylmä ja nälkä saa luopumaan periaatteista. Sijoittajan pitäisi olla valmis tähän, koska se tapahtuu varmasti. Ja silloin pörssit nousevat. Ei tämä sen monimutkaisempaa ole😊
33 tykkäystä
Jep.
Itseasiassa, hyvin pitkällä aikavälillä pörssin tuloskasvu on jopa jäänyt sijoittajan kannalta alle talouskasvun, koska osakemäärä on paisunut uusien listautumisten ja osakeantien myötä!
Ainoastaan viimeiset ~40 vuotta ovat olleet etenkin jenkeissä pörssissä hyvin poikkeuksellista aikaa: osakemäärä on laskenut, ja osakkeet ovat tuottaneet oikeasti hyvin ilman osinkojakin.
Kävin aiemmassa Vartissa tätä ilmiötä, miten pörssin tuotto on muuttunut rakenteellisesti melko vastikään. Sitä ennen ainoa tuotonlähde oli pitkälti osingot.
12 tykkäystä
Tällainen uudelleen vierailu 40-luvun lopulle on ihan mahdollinen skenaario tuokin.
Periaatteessa vaikeissa, yhteiskuntaa ravisuttavissa kriiseissä “kannattaa” mennä sen porukan kukkarolle joka eniten sitä kestää, eli tietenkin säästäjät. He ovat muutenkin nykyään alati ongelmalliseksi muodostuva ryhmä taloudessa. Talous ei tarvitse säästöjä kuten ennen kun investointitarpeetkin ovat pienentyneet. Kuulun toki itsekin tuohon ryhmään… Ns. “savings glut” on yksi eniten puhuttavia teemoja aneemisen talouskasvun takana finanssikriisin jälkeen, mutta näkemyksiä on monia.
Valtioiden verotulo kasvaa inflaation myötä, samalla kun velan määrä on nimellinen. Esimerkiksi 100 miljardia euroa velkaa voi olla haastavampaa, jos verotulot on 100 miljardia mutta vähemmän haastavaa, mikäli verotulot on 200 miljardia ja velka edelleen 100 miljardia vaikka korot nousisikin.*
Tietysti bondimarkkina ei ole kovin pönttö ja se suattaapi haistella tällaisen halvan tempun, mutta onko lukuisilla säästäjillä ja instituutioilla vaihtoehtoja?
Etenkin Yhdysvaltain velka on “place to be”, vaikka vähän duffea tulisikin reaalisesti, eli inflaatio huomioiden. Isoilla instituutioille rahan laittaminen maton alle tai edes käyttötilille ei yksinkertaisesti ole vaihtoehto.
Osakkeet voisi olla yksi pakopaikka kylläkin.
*Huom. jos valtio velkaantuu omassa valuutassa ja sillä on oma keskuspankki, ei ole teoriassa ylärajaa velkaantumiselle mutta muunlaisia ongelmia voi ilmetä jossain vaiheessa…
13 tykkäystä
Tuo on hyvä pointti. Juurikin siksi, että nyt se tuntuu kovin epätodennäköiseltä, mutta sota vaikuttaa palvelevan yhä huonommin useiden osapuolien päämääriä. Tietysti Putinin pään sisään ei oikein näe ja hänen mielestään pidempi konflikti lännen kanssa on pöydällä joka tapauksessa kylmänä tai kuumana, joten sota Ukrainassa saa toistaiseksi jatkua.
Mutta jos tulisi jonkinlainen järjestely, välirauha yms. ja energia virtaisi niin asetelmat muuttuisi isosti.
18 tykkäystä
Euroopan osalta 40-luku skenaario näyttää todennäköisimmältä. Tätä vasten rahat kannattaisi laittaa velkaisiin firmoihin. Vielä parempi jos velka on investoitu johonkin josta ei voida tinkiä, sähköverkot, asuminen, elintarvikketehdas, vessapaperia tuottava kone. Ajan yli investoinnin arvo pysyy inflaation kyydissä ja jauhaa tasaista tuottoa omistajalle.
Yhdysvalloissa taas on kaistaa nostaa korkoja. Kaikki laulavat kuorossa että “FED will hike rates utility something breaks”. Mutta mikä siellä räjähtää ja koska on vaikea kysymys. Signaalia näyttää tulevan että sub prime autolainat johtavat jo pankkien luottotappioihin,mutta tämä on hyttysen ininää eikä Fediä hidasta. Seuraavaksi asuntokauppa jäätyy tai jäätyi jo, mikä tarkoittaa että vuokria voidaan korottaa ja inflaatio nousee.
Sota palvelee ainaki USAn etuja. Puolustusteollisuus on iso työnantaja ja poliittisesti vaikutusvaltainen. Sodan vaikutusta USAn inflaatioon liioitellaan. Öljy on nyt samassa kuin ennen sodan alkamista. Sodan syyttäminen inflaatiosta on vain poliitikkojen vaalitemppu.
En usko sodan päättymiseen lähiaikoina. Datan perusteella sodat joko päättyvät nopeasti alle 3 kuukautta tai kestävät vuosia. Sodan kesto ei noudata normaalijakaumaa.
Sodan päättymistä vastaan puhuu myös se että luottamus Venäjään on vastapuolella täysi nolla. Edellinen Ukrainan sota ei ikinä päättynyt vaan Venäjä jatkuvasti rikkoi sopimusta.
@MoneyWalker Venäjän turvatakuut? Kyllä Venäjä tietää ettei NATO ole hyökkäämässä. Tarkoitat varmaa että NATO antaa Venäjälle oikeuden jatkaa sotiaan sen etupiirissä ilman että NATO antaa aseellista tukea altavastaajalle. Miksi NATO näin lähtisi toimimaan. Nythän Venäjä heikkenee päiväpäivältä eikä yhtään NATOn sotilasta ole kuolemassa.
31 tykkäystä
Venäjä kyllä heikkenee, mutta niin heikkenee Eurooppakin. Tahtoa kriisin ratkaisulle kyllä on molemmin puolin. ”Turvatakuu” on se termi jota Venäjä on viljellyt. Ratkaisussa on tärkeää, että se sana on mukana, jotta Venäjä kansana voi säilyttää itsetuntonsa. Euroopalle se ei voi tarkoittaa, että Venäjä saisi hyökätä. Turvatakuu täytyy tarkoittaa, ettei Venäjä hyökkää ja ettei Venäjään hyökätä. Miksei näin voisi sopia? Turvatakuut olisivat voitto myös Venäjälle.
Se on jo nähty moneen kertaan, että Venäjä ei sopimuksia kunnioita, mutta tässä on kyse sodan lopettamisesta, ei luottamuksesta.
Sodan pitkittyminen on toki mahdollista. Haluan vain nostaa jalustalle sen vaihtoehdon, että sodan päättyminen ensi keväänä on täysin mahdollista. Venäjän päättäjät ovat jo nyt nähneet, että kaasulla kiristäminen johti Ukrainan saaman aseavun kasvamiseen.
Mitä tulee öljyn hintaan, niin se on kyllä laskenut sodan alun tasolle, mutta ei vielä tasolle, jossa se oli vuosi sitten ennen kuin Venäjä alkoi vähentämään kaasun toimituksia ja aloitti sotaharjoituksensa.
6 tykkäystä