Haukkamainen retoriikka eskaloituu viikko viikolta.
Osakemarkkina:
"Really, is that all you’ve got? 
"
6 tykkäystä
“Once inflation goes above 5%, it has never come back down without the Fed Funds Rate exceeding the CPI”
Stanley Druckenmiller
- toistan tämän viisauden(?)
- edit: tuossa yllä otettiin kantaa siihen, mitä inflaatio tarkoittaa. Tätä yo. lausetta kannattaa pysähtyä miettimään, että miksi näin?
- edit: @Johnnyboy Fed Funds Rate Ja mikä sinun ajatuksesi oli siitä, miksi tämä on niin olennainen asia? Aika moni lukee erilaisia lähteitä, mutta miten niiden syvällinen ymmärrys?
11 tykkäystä
Eikö tämä kuitenkin tapahtunut esim. 2008, toisen maailmansodan aikana, toisen maailmansodan jälkeisessä shokissa ja 50-luvun alussa?
PS. toki 1-vuoden bondi ja fedin ohjauskorko ei ole sama asia.
Esim. täältä katsottuna:
Itse ymmärrän tuon viittauksen niin, ettei inflaatio laske alle 5% ennen kuin ohjauskorko on noussut korkeammaksi kuin inflaatio, muuten tuossa lauseessa ei olisi juuri mieltä.
Esim. kesällä 2008 inflaatio nousi yli 5%, mutta FFR oli 2% luokkaa? Ja inflaatio kyykkäsi sitten nopeasti.
7 tykkäystä
Nyt nousee korot ja keväällä tulee inflaation osalta kovat vertailukaudet vastaan. Eikö inflaation ylittävä korkotaso näytä jopa aika todennäköiseltä tuolloin.
3 tykkäystä
Hyvä Barronsin artikkeli, jossa käsitellään QTn vaikutuksia markkinoihin. Raflaavasta otsikosta huolimatta asiapitoinen artikkeli ilman mitään Malisen tyyppistä tuomiopäivänjulistusta.
4 tykkäystä
Käsittääkseni U.S. asuntomarkkinat ovat tänä vuonna käyttäytyneet tavalla jota ei ole ikinä tapahtunut muuten kuin lähestyvän taantuman alla. Asuntomarkkinoiden kehitys on ennakoiva indikaattori suhdanteelle.
Tämä on monivaiheinen prosessi joka:
- alkaa siitä että porukkaa käy näytöillä vähemmän
- päättyy siihen että rakentaminen sakkaa ja asuntosektorin heikkous muutenkin lisää yleistä epävarmuutta taloudessa ==> säteilee vähittäismyyntiin, työllisyyteen, teollisuuteen ja bkt:hen
Fed päätti 2019–20 lopettaa ennakoivien indikaattorien katsomisen.
7 tykkäystä
Kannattaa suhtautua kaikkeen talousmediassa kuulemaansa sopivan skeptisesti, vaikka se tulisi niinkin arvostetun sijoittajan suusta, kuin Druckenmiller. Tuo ei nimittäin pidä paikkaansa.
Inflaatio (punainen kuvaaja) ei ole viimeiseen 30 vuoteen ylittänyt 5 % rajaa kuin kerran ennen viimeistä inflaatiopurskahdusta. 5 % raja ylittyi heinäkuussa 2008, kun ohjauskorko oli samaan aikaan 2 %. Ohjauskorkoa laskettiin tuon jälkeen vielä nolliin, samaan aikaan inflaatio kääntyi deflaation puolelle. Inflaatio tuli siis taantuman ja korkojen laskun aikana yhtä aikaa alas, ei tarvittu koronnostoja.
Nykyiseen lähes 10 % inflaatioon vertailukelpoisia jaksoja löytyy viimeisen 100 vuoden ajalta oikeastaan vain kaksi: 40/50-luku ja 70/80-luku.
Jos tarkastellaan 70/80-lukua, silloin Fed toimi juuri kuten Druckenmiller esittää ja reagoi korkeaan inflaatioon nostamalla ohjauskorkoa.
Mutta 40/50-luvulla korot pidettiin lähellä nollaa kovasta inflaatiosta huolimatta. Inflaatiopiikit kuitenkin tasoittuivat ihan samaan tyyliin kuin 70/80-luvulla, ilman koronnostoja.
On siis väärin todeta, että inflaatio saataisi kuriin vain korkoja nostamalla.
94 tykkäystä
40-luku ei ole hyödyllinen ennakkotapauksena.
1941 tuotantokapasiteetti oli ollut dramaattisesti vajaakäytössä koska kysyntä kroonisesti alamaissa.
Sodan jälkeen saatiin rauhan ajan käyttöön suurin piirtein koko 1941 kapasiteetti plus merkittävä uusi kapasiteetti joka oli rakennettu sodan aikana.
Energiaa oli tarjolla ylenpalttisesti ja edullisesti.
Koulutettiin myös miljoonia reserviläisiä palkinnoksi palveluksesta ==> tuottavuusloikka.
Eli loistavia asioita tarjontapuolella.
Lisäksi hahmottui näkymä että julkinen talous rakenteellisesti tasapainossa.
13 tykkäystä
Elämme kovia aikoja, mutta on lupaavaa että Kiina-riski tunnistetaan. Nythän esimerkiksi ois ihan katastrofi, jos Kiina hyökkäisi Taiwaniin ja taloudelta menisi pohja.
8 tykkäystä
Tämä karhuilu, jonka bongasin twitteristä, on jo niin överi että en tiedä sopisiko paremmin tänne vai kahvihuoneelle.
Vasemman laidan asteikko pielessä, ainakin kun Tradingviewistä kattoo, mutta jos tuon saman tukitason piirtelee 2000 ja 2008 pohjista, niin DOW pohjaisi 5000:ssä, jos laskumarkkina kestää about yhtä kauan.
Huom., vaikka olenkin karhu, en ole NÄIN karhu, vaan tämä on enemmänkin sunnuntai-illan kevennys.
// noin, josko menis nyt oikein.
3 tykkäystä
Ajat ja olosuhteet ovat aina erilaisia. Otin kantaa ainoastaan väitteeseen, että CPI:n noustessa yli 5 prosenttiin FFR on aina pitänyt nostaa yli CPI:n. Näin ei ole ollut, kuten esimerkeistä selviää.
14 tykkäystä
Näinhän se on että talous ja rahoitusolot muuttuvat eikä mikään toistu ihan sellaisenaan.
Yksi asia mihin 40-luku (ja 20-luku) varmaankin vaikutti oli se että Länsi-Saksalla oli paketti tiukasti kasassa kun tuli yllättävä shokki lokakuussa 1973. USA:lla ja Britannialla ei ollut.
Saksa oli monin tavoin maailman priimus vuonna 1913: väestön koulutustaso, kemianteollisuus jne. Kansa rakasti järjestystä.
Saksalaisilta tuhoutui valuutta sen jälkeen kaksi kertaa neljännesvuosisadan sisään.
USD selvisi maailmansodista hyvin pienin kolhuin verrattuna markkaan. 40-luvun inflaatiopiikkiä pidettiin 60-luvulla lupaavana ennakkotapauksena: inflaatio ehkä hermostuttaa pari vuotta mutta sen jälkeen business as usual.
Saksassa koko D-markan ajan oli ainutlaatuinen konsensus kaikilla puolueilla ja keskuspankilla siitä että inflaatioriskejä pitää aina ehkäistä ennalta jämptillä finanssi- ja rahapolitiikalla.
USA oli tosiaan selvinnyt maailmansodista hyvin vähin vaurioin – ehkäpä suorastaan nettohyötyjänä – ja USD vähin kolhuin. Niinpä finanssi- ja rahapolitiikka reagoi laiskasti ja omahyväisesti siihen kun inflaatio alkoi nostaa päätään 60-luvun loppupuolella ja 70-luvun alussa.
Länsisaksalaisilla oli sitten energiakriisin jälkeen 80-luvun alkupuolella ihan eri tavalla itseluottamusta että meillä osataan hoitaa asioita kun taas USAssa ja Britanniassa inflaatiojakso oli ollut traumaattinen.
15 tykkäystä
Alla on Katja Incoronaton kolumni, joka ei ole maksumuurin takana. 
" Viime viikolla samaan joukkoon liittyi Saksa, jonka valtiovarainministeri Christian Lindner herätti huomiota tulemalla euroryhmän mediahaastatteluihin kirjaimellisesti käsikynkkää ranskalaisen kollegansa Bruno Le Mairen kanssa. Tarkoitus oli korostaa, kuinka Saksa ja Ranska ajavat euroryhmässä asioita yhtenäisenä ryhmänä.
Kuulostaa tutulta, sillä juuri Saksan ja Ranskan voimien yhdistäminen oli ratkaiseva sysäys myös edelliselle elvytyspaketille."
Lisään vielä tämän Helsingin Sanomien artikkelin, johon on haasteltu kovaa jengiä, eli heitä: Vesa Vihriälä, Kaisa Kotakorpi, Tuuli Koivu, Heidi Schauman, Jouko Vilmunen, Mikko Puhakka, Niku Määttänen ja Markus Jäntti. Juttu ei ole maksumuurin takana.
8 tykkäystä
Lisäätkö sarakeselitykset? 
Mikä on toteutunut ja mikä ennuste?
10 tykkäystä
Muutama poiminta aamun Vartista.
Euroopan talousyllätykset eivät ole edes niin negatiivisia:
Videon ydinteema pyöri deflaation ympärillä. Olen kyllä seurannut uutisia: pohjainflaatio on edelleen kiusallisen korkealla, kuten vaikka tästä Atlantan Fedin käppyrästä (oranss) näkee. Ruskea on “flexible” pohjainflaatio ja sininen vastaavasti tahmea, mutta vuositason sijaan kuukausitasolla.
Mutta disinflatoriset tai jopa deflatoriset elementit kiertävät kuin hait inflaatipaattia. Muistutan jälleen, että jos hinnat edes jää paikalleen korkealle tasolle, inflaatio tulee painovoiman lailla alas kohti 0 %:ia. Jos hinnat laskee korkeilta tasolta, mennään äkkiä deflaatio (yleisen hintatason laskun) puolelle,
Bensa halpenee pumpulla autojen luvatussa maassa:
Käytetyt autot…
Kuluttajien inflaatio-odotukset…
Jopa Euroopassa energian hinnat. Energiakriisi kestää vuosia, mutta huh huh kun nuo lyö vastapalloon tulevaisuudessa…
Tämä on “hauska”: CrossBorderin likviditeettimittari vajoaa. Monesti globaali varallisuus seuraa perässä, kun ei ole likviditeettiä mikä pitää yllä omaisuusluokkien arvoa.
Yleensä korkojen nosto loppuu äkisti korkoinversion jälkeen…
Tänä vuonna arvo-osakkeet, kuten energia on piessyt teknobumtsibumit. Jos mentäisiin deflaatioon, niin pöydät saattavat kääntyä.
Jos. Tämä ei siis ole ennuste, tuon vaan seikkoja esille mitkä mielestäni jää vähemmälle huomiolle.
37 tykkäystä
Hyvä pointti, jossain pitäisi räsähtää jos halajaa lisälaskua. Olettaen että inflaatio ei ole 10 % per annum seuraavat vuodet 
14 tykkäystä
Yes.
17 tykkäystä