Vielä asiaa aamun makrokatsauksesta. Kiinan talouslukuja Q3:lta julkaistiin heti Xi’n kolmannen kauden varmistuttua, ja markkinaodotuksiin nähden lievästi positiivisia lukujahan sieltä seurasi. Vähittäismyynti sakkaa kuitenkin edelleen, eli kuluttaja on varovaisella päällä. Lisäksi asuntojen hinnat jatkavat laskuaan.
Toinen nosto liittyy taantumaindikaattoreihin, joista täälläkin on keskusteltu. Twitterissä huhuiltiin viime viikolta taantumaa, koska NAHB-asuntomarkkinaindeksi tippui hälyttäville tasoille (joita on aina seurannut taantuma). Tämä on mielenkiintoinen signaali siinäkin mielessä, että asuntomarkkina on ollut se, joka ensimmäisenä kyykkää suhdanteen kääntyessä. Muut taantumaindikaattorit (korkokäyrä, teollisuuden ISM) ovat kuitenkin vielä “selvillä vesillä”, eli apetta löytyy sekä karhuille että härille. Koko katsauksen voi lukea täältä.
Alla on Jukka Oksaharjun kirjoitus markkinatilanteesta. Siinä käsitellään näitä asioita:
Korkojen nopea nousu, ei niinkään korkojen taso
Inflaation nopea nousu ja taso
Korkea lähtötaso arvostuskertoimien laskulle
Pörssiyritykset eivät ole sama asia kuin reaalitalous
Markkina pyrkii katsomaan 6–12 kuukautta eteenpäin
Helsingin pörssi on laskenut vuodessa reilut 20 prosenttia. Tämän suuruusluokan lasku yhdistettynä noin vuoden kestäneeseen, pääsääntöisesti alaviistoon kehittyneeseen markkinaan täyttää laskutrendin tunnusmerkit.
Samanaikaisesti on käynyt ilmeiseksi, ettei kyseessä ole ainoastaan pörssikriisi. Myös (asunto)velallisten korkokulut ovat jyrkässä nousussa ja yleinen hintataso kiihtyy parhaillaan kovinta vauhtia 40 vuoteen. Energiakriisikin lisännee oman mausteensa soppaan alkavan talven aikana. Juuri nyt markkinamuutoksen ajureita on siis kiistatta läsnä useita.
Aiheet:
00:00 Aloitus
01:10 Tervetuloa takaisin korkomenot
03:19 Mitä lyhyempi, sitä parempi – tai sitten ei
04:50 100-vuotiset bondit
06:02 Velkaantumisen trendi
Äsken julkaistiin tukku euroalueen ostopäällikköindeksejä, ja sieltä tuli samalla sarja negatiivisia yllätyksiä. Teollisuuden taantuma on todellisuutta, palvelualoilla lukemat korkeampia, mutta heikentymään päin.
“Myykää kaikki” -merkkiä ei varmaan tule koskaan. Pörssin pohjaa ei ole selkeä ja helppo havaita tapahtumahetkellä, kun pörssin liikkeitä joutuu analysoimaan reaaliajassa. Juuri ristiriitaiset sentimentit tekevät analyysista vaikeaa. Jälkikäteen on helpompi kehittää narratiivi, miksi pörssi pohjasi juuri tietyllä hetkellä.
Oikea stagflaatio (korkea työttömyys, olematon/negatiivinen talous ja kova inflaatio) olisi pörssille nykytasoltakin myrkkyä.
Leikataan ensiksi SP500:sen EPS 160:een dollariin (20 %:in lasku nykytasolta, perus taantuma) ja siihen ehkäpä 10x P/E -multippeli (korkeammat korot ja huono kasvunäkymä). SP500 1600 pistettä, -60 % lasku nykytasoilta…
Okei vaatisi aikamoisen myräkän eikä ole mikään oma perusskenaario mutta hyvä on noitakin miettiä. Olisi myös melkoinen ostopaikka, jos on vain rahaa. Harvemmalla tuossa pisteessä varmaan olisi.
Bondeihin liittyen hyvä huomata, että myös real yieldit on nousseet huomattavasti. Esim. TIPS etf:n real yield näyttäisi olevan tällä hetkellä peräti 1,84%:ia.
Eli bondimarkkinalta saa inflaation päälle tuottoa ihan valtionlainoista, mikä on aika poikkeuksellista pitkään aikaan. Tuon perusteella en tulkitsisi, että markkina odottaisi stagflaatiota, vaan ennemminkin uskoo inflaation taittumiseen, kun inflaatiosuojattuja bondeja saa tähän hintaan.
Selvästi positiiviset reaalikorot on sinäänsä vahvan talouden merkki, mutta itsekään en toki tulkitse sitä niin tällä hetkellä. Ennemminkin epäilisin, että tuo liittyy likviditeetin puutteeseen markkinalla ja yleiseen pelkotilaan.
Erittäin moni makronerohan menee vipuun puhuessaan siitä, että korot on edelleen alle inflaation, eli negatiiviset, koska he vertaavat historiallista inflaatiota ja tulevaisuuden korkoja keskenään. Todellisuudessa korot (nykyhinnoilla ostettaville bondeille) on nousseet positiivisen puolelle TIPS markkinan perusteella.
Oma tuntuma juuri nyt, että osakkeiden viimeaikainen karhumarkkinaralli (edelliset 2 viikkoa) on epäsuhdassa korkojen nousun kanssa. Jompi kumpi korjannee pian: joko korot tai osakkeet alas.
Lisätään vielä, että jos uskoo inflaation jäävän vaikka 4%:n tasolle tästä hamaan tappiin, niin noilla tipseillä saisi silloin periaatteessa 5,8%:n tuottoa. Jos valtionlainalle saa tuollaisen tuoton, niin siinä on osakkeille tavoitetta kerrakseen, koska tuon päälle pitää tietysti lisätä riskipreemio.
Okei, pakko oli lukea kyseinen artikkeli ja ottaa kantaa. Mielestäni otsikko vaikuttaa vähän turhan klikkiotsikolta, koska kun tarkemmin lukee artikkelin, niin ei kovin kummoisia perusteita otsikon väitteelle saa.
Yksi perusteluista oli Japani. ja sen talouskuplan puhkeamista seurannut lama. Joo, se tapahtui 30 vuotta sitten.
Sitten oli IT-kuplaa, ja kuinka SP-500:lla kesti “jopa” 7 vuotta päästä takaisin tasolleen kuplan puhjettua. Kurssit romahti, mutta nousu alkoi kuitenkin suht pian kuplan puhkeamisen jälkeen. (Ainakin alle 7 vuodessa)
Viimeisin “perustelu” oli finanssikriisi, ja kuinka silloinen kurssiluisi kesti jopa 1.5 vuotta. (1,5 vuotta laskua tähän mennessä suurimmassa finanssikriisissä ei hirveän pahalta kuulosta ajallisesti, mutta nyt on kuitenkin tulossa kymmeniä vuosia laskua, niin ei kai sen pitäisikään.)
Miten yksikään näistä “perusteluista” voisi muka oikeuttaa kyseisen otsikon, varsinkaan Hesarin kaltaisessa lehdessä. Toivoisin ettei tämän tason klikkiotsikoita kuitenkaan Hesarissa saakka olisi. Vaikka kurssit ovatkin tulleet paljon alas vuoden alusta, niin tämän kaltaisten uutisten idea mietityttää itseäni.
(Olen nuori sijoittaja, ja vasta ensimmäistä vuotta oikeasti “pelissä mukana”. Halusin vain ottaa kantaa ymmärtääkseni itse paremmin asioita perustelemalla itselleni. Toivon, että jos joku kokee vastauksessani olevan jotain väärin tai siitä puuttuvan jotain, niin vastatkaa, koska kritiikki kehittää)
Jep, tosin hyvä kysymys on, onko tuo TIPS odotus nyt tasapainossa muun markkinan kanssa? Voisiko olla, että markkina pelkää niin paljon mahdollista deflaatiotilannetta, että sitä kautta tuo tips:ien inflaatio-odotuskin on painunut todellista inflaatio-odotusta alemmaksi?
Itsestä tuntuu, että nuo inflaatiokorjatut bondit on jopa markkinan paras diili tällä hetkellä.
Ollaan siis noustu 2003-2009 tasoille. Näin nopeaa ja pitkää nousua ei kuitenkaan ole tuolla aikajaksolla ennen nähty. Mielenkiintoista myös, että edellinen piikki nähtiin 2018 lopussa, jolloin FED lopulta pivotoi.
Ainakin mitä tuo positiivinen real yield kertonee on, että nyt lienee todellakin hyvä aika säästää. Itsekin uskon esim. Napierin inflatorisiin teorioihin pitkässä juoksussa, mutta juuri nyt ei kyllä näytä sille. Positiiviset reaalikorot kurittaa velallisia ja vaikutukset tullee näkymään vasta viiveellä. Toki tätä edelsi pitkä negatiivisten reaalikorkojen aika koronapandemian jälkeen.
? Oma osakepaino nyt 80%, tankkasin koko viime viikon
