Pörssien suunta (Osa 2)

Kun heräsin aamulla, ihmettelin ettei tullut yön aikana yhtään pingausta mutta korjasit tilanteen välittömästi. :smiley:

Yritän vastata niin, että siitä on iloa tämän ketjun agendalle ja lukijoille vaikka jo kysymys ohjaa vastaamaan hyvin henkilökohtaisesta perspektiivistä.

Permanently high plateau on vaarallinen ilmaisu. Ekonomisti ja sijoittaja Irving Fisher tunnetusti heitti tuon 1929 kesällä, juuri ennen massiivista 80-90 % pörssiromahdusta ja suurta lamaa joka kesti vuosia. :smiley: (20-luvulla monella jatkuva kasvubuumi nousi kirjaimellisesti hattuun, mutta olihan se hyvin poikkeuksellinen kasvun vuosikymmen Yhdysvalloissa joskin jälkiviisaasti todeten täysin kestämätön sellainen.)

Eli, jätetään tuo termi pois. Osakkeita ei ohjaa mitkään vääjäämättömät luonnonlait eikä ole mitään “pysyviä tasoja”.

Mutta se ilmiö, että pitkässä juoksussa eri omaisuuslajien kuten myös osakkeiden tuotto-odotus heikkenee (eli ne kallistuu: odotettavissa oleva tuotto heikkenee), on jokseenkin todettavissa. Usein lueteltuja syitä on mm. informaation parempi saatavuus, kehittynyt regulaatio (vähemmän huijauksia, vrt. Kiinan P/E 1x laput) ja tehokkaampi markkina.

On myös suhteellisen loogista, miksi maksaa jatkuvaa liikevaihtoa raapivasta Saas-vekkulista korkeampia kertoimia, kuin syklisestä teollisuusyhtiöstä. Pörssin koko rakenne on muuttumassa hyvin hitaasti tuohon suuntaan erityisesti Yhdysvalloissa. Kuten aiemmin täällä todettua, Helsingin pörssissähän moinen evoluutio on vielä ihan alkutekijöissään.

Tosin, tässäkin asiassa kannattaa tiedostaa että jos nyt softa syö maailman, niin seuraavaksi softa alkaa syömään softaa. :wink: Kukaan ei ole ikuisesti turvassa kilpailulta.

Reaalikorkojen vuosisatojen lasku on tosiaan todettu, kiitos eeppisen supertutkijan joka jaksoi kahlata ison läjän pölyisiä papereita kellareissa Venetsiasta Saksan pikkukaupunkeihin. Tämä kuva tarkentunee, kun tulee lisää samanlaisia tutkimuksia.

Tätä ei voi korostaa liiaksi: Emme tiedä tarkalleen syytä, miksi näin on. Kenties se on jotain kapitalistiseen pääoman kumulointiin liittyvää?

Noh, tuo on lähinnä hyvä tiedostaa sellaisena isona taustavoimana. Kun puhutaan satojen vuosien trendistä, on hyvä tiedostaa että ihmiselämän aikana korot voisi pompata vaikkapa 10 %:iin ja ne olisi silti ihan hyvin trendissä alaspäin. Mutta tuo on siinä mielessä myös tärkeä tiedostaa, ettei mene luulemaan korkojen olevan jossain 2-4 % jokin “vakio” tai että matalat korot olisi vain keskuspankkien syytä.

(On tietysti myös hyvä tiedostaa, että jos kapitalistinen järjestelmä heivattaisiin jostain syystä pois niin en tiedä olisiko perusteltua odottaa tuon jatkuvan, mutta sen pohdiskelu menee yli tämän ketjun rajoista.)

Nyt tulee sekoitus henkilökohtaisempaa ajattelua, miten annan näiden super ylätason tekijöiden vaikuttaa osakepoimintaan.

Makrotasolla ennustaminen on hyvin vaikeaa. Joskus minulta on kysytty, miksi en “makrotreidaa” kun seuraan kuitenkin paljon taloutta.

Voi kuitenkin ajatella niin päin, että eihän jonkin asian seuraaminen tarvitse tarkoittaa sitä että työntää kätensä juuri sen aihealueen mutaan.
Mitä enemmän opin taloudesta ja sen monimutkaisuudesta, sitä enemmän olen itseasiassa tietoisesti vältellyt kovin makroriippuvaisia firmoja. :smiley: Vaikka, välillähän iskee se houkutus kun ne ovat halpoja ja tiedostaa mahdollisuuden niiden nopeaan moninkertaistumiseen jos/kun näkymä piristyy. Se on kuitenkin vaikeaa pitkässä juoksussa.

Isossa kuvassa, jos ymmärrän oikein miten talous suurinpiirtein toimii, talouskasvu on globaalisti hidastumaan päin. Väestöt kasvavat vielä kehitysmaissa, mutta alue toisensa jälkeen näkee työtä tekevien käsiparien määrän kasvun tasaantumista tai jopa surkastumista. Tuottavuuden kasvu on hidastunut. Puhun nyt siis vuosikymmenien säteellä, en ensi kvartaalin BKT:n kasvusta.

Tulevaisuuden hyvinvointia ei rakenneta tekemällä betonia, rakentamalla massiivisesti infraa ja laittamalla savupiippuja pystyyn tuhoamaan ilmastoa, kuten tehtiin ennen. Jos talouskasvu tasoittuu kaikkialla 1-2 % tasolle (pitkän aikavälin kasvutaso), on vaikea nähdä miten jokin konepaja voisi luoda hirveästi arvoa vuosien saatossa. Kiina on ollut massiivinen ajuri rasvaisille firmoille 2000-luvulla. Käsittääkseni senkin maan talouskasvun kohtalo on vaappua ennemmin 3 %:in tuntumaan, kuin pysyä >6 %:ssa per annum.

Tulevaisuuden hyvinvointia rakennetaan älykkyydellä ja softalla: tehostamalla jo olemassaolevia asioita. Ei ole sattumaa, että näillä tonteilla myös kasvu on nopeinta ja miksi näiden asioiden parissa häärivillä firmoilla on saanut hyviä tuottoja viime vuosina.

Toinen tapa, miten annan markkinan vaikuttaa hieman omaan sijoittamiseen on yleisen markkinan kuumuus. Olen yleensä ottaen varovaisempi silloin, kun muut eivät ole ja yritän olla rohkea silloin kun muut pelkäävät. Se on vaikeaa. Ja, jos jokin tosi houkutteleva tilaisuus ilmenee eteen niin sittenhän sitä ostetaan välittämättä yleismarkkinasta. Tämä voi kuulostaa hassulta, mutta omaan silmään se ylikuumentumisen riski mikä vallitsi vuodenvaihteessa on lässähtänyt: riskiset osakkeet ovat sulaneet ja jyviä on eroteltu akanoista.

Kuten ehkäpä puheistani ja reaktiosta videoilla viime vuosina voi nähdä, en välitä kamalasti multippeleista houkuttelevissa firmoissa yleensä. Yritän saada analyytikkoa haastelemalla käsityksen yhtiöiden pitkän aikavälin potentiaalista, eli se hillotolppa sitten viiden tai kymmenen vuoden päästä.

Tiedostan tässä tyylissä sen riskin, että jos jostain syystä korot nousisi ilman, että talouskasvu paisuu niin kaukana olevat kassavirrat eivät välttämättä ole enää niin muodikkaita. Mutta, taas kerran, raju korkojen nousu tuntuu hyvin epätodennäköiseltä. Ellei systeemissä hajoa jotain, kuten euroalueen pirstaloituminen politiikan takia tai vastaavaa.

Ehkäpä eniten minua jännittää makrotasolla, miten markkina tekee itsestään haavoittuvaisemman kun arvostustasot yleisesti ottaen ovat koholla. Superfirmat pärjää aina, mutta turskat tehdään salkkuun ostamalla keskinkertaisia firmoja laatufirman hintalapulla. Jos jotain on oppinut viime vuosina, niin laadusta ei kannata tinkiä. Ja jos tinkii, jättää ne firmat pienelle painolle salkkuun. Hyvien firmojen kanssa sijoittaminen on yksinkertaisesti mukavampaa.

Osakkeiden suosio ja allokaatio alkaa olla huipputasoilla erityisesti Yhdysvalloissa. Jos jotain yllättävää tapahtuu eikä osakkeet jostain syystä maistukaan, voi adjustoituminen alaspäin olla tuskallinen. Maailmalla tilanne on käsittääkseni maltillisempi tosin.

Tässä jotain ensiajatuksia, pahoittelut pitkä vastaus. :slight_smile:

93 tykkäystä

:pig: intruder of the last resort :wink:

Fiksusti sanottu :slight_smile:

Ymmärrän tuon logiikan ja voit olla täysin oikeassa.

Me possusakki katsomme tuota samaa ilmiötä eri näkökulmasta. Luottamus on USA:ssa hiljalleen rapautunut tammi–helmikuusta alkaen ja Suomessa ehkä kuukauden–puolitoista.

Ajattelemme että kun

  • supertasolla oleva luottamus ajaa arvostukset ensin hypertasolle (USA:ssa ja Pohjoismaissa näin – muualla ei samassa mittakaavassa)
  • ja sitten luottamus alkaa rapautua…

… siinä kohtaa on vaarallisimmat mahdolliset ajat olla asemoitunut useimpien foorumilaisten tapaan niin että osakkeet suurin piirtein omassa maksimiallokaatiossa.

Samaa mieltä. Itse painotan enemmän sitä että ne potentiaaliset superfirmat ovat nyt tosi kovilla hintalapuilla ja jossain tulee raja vastaan mitä potentiaalista kannattaa maksaa.

13 tykkäystä

No myöhän ollaan ihan samaa mieltä sitten. :wink:

Fear&Greedistä vielä.

Se ei perustu kyselyihin, vaan katsoo useita sijoittajien asemoitumisesta kertovia indikaattoreita ja muuta höttöä. Kuten, Put/Call -ratio, yield spread, VIX, 52 viikon pohjat/huiput jne.

Ei mikään mittari ole täydellinen eikä mitään indikaattoria pidä katsoa tyhjiössä, mutta kaikessa viihteellisyydessään seuraan tuotakin ihan ok indikaattorina.

Sentimentti-indikaattoreissa äärilukemat on useimmiten arvokkaimpia. Muu välillä on meteliä.

15 tykkäystä

Tuossa indikaattorissa on paljon elementtejä jotka kertovat mielialoista mutta hyvin vähän elementtejä jotka kertovat asemoitumisesta. Ja viimeksi mainitun takia se voi näyttää toimivan hyvin kunnes yhtäkkiä se ei toimi ollenkaan.

Edelleen tehtävänanto voimassa että joutessasi voisit etsiä käyttökelpoisen mittarin :wink:

EDIT:

QE-ajalle on ollut tyypillistä että sijoittajat näkevät joskus paljonkin epävarmuustekijöitä mutta samaan aikaan kuitenkin ovat aggressiivisesti riskiassetteissa. Jos karrikoidaan niin että joku yrittäisi ajoittaa markkinoita pelkästään tuon CNN:n indikaattorin perusteella, hän löisi vetoa siitä että tämä QE-ajan käyttäytymismalli on jatkossa aina säröttömästi voimassa.

1 tykkäys

Fear&Greed Over Time toimii hyvin trendin seurannan kautta itselle, kuten kaikki muutkin yksittäiset indikaattorit. Nuo yksittäiset indikaattorit tämän takana on ihan keskeisiä itsekseen, luottokorttidata saisi olla myös mukana. Itse en myöskään ajattele tätä suoraan sentimenttimittarina, vaan operaatioina.

16 tykkäystä

Tuossa vielä OMX-liikevaihdot ilman mitään cappaamista. Fortumin jätin pois koska Uniper sotkee luvut.

image

5 tykkäystä

Eilen julkaistussa Finanssialan (FA) Pankkibarometrissä III/2021, joka on tehty elo-syyskuun vaihteessa, on tarjolla mielenkiintoinen heikko signaali Helsingin pörssin suunnasta. Ks. sivun 7 kaavio.

Kaaviossa kotitalouksien suosiosta eri sijoitusvälineiden välillä huomataan, että pörssiosakkeiden suosio on alppimaisen tasaisen jyrkästi kasvanut viime vuoden syksystä asti, mutta Q1/21:stä Q2/21:seen nousu on hiipunut (88 → 93) ja Q3/21:lla palannut lähelle tasoa Q1/21 (86).

Näin vuoren huippu on saavutettu, mutta vielä ei kotitalouksien pörssisuosio ole lähtenyt syöksylaskuun, vaan laskettelee loivasti alaspäin viettävällä paljakalla.

10 vuoden tarkastelussa ollaan silti vielä erittäin korkealla. Ennen eivät kotitaloudet ole suosineet pörssisijoittamista näin vahvasti. Esimerkiksi asuntosijoittamisen pisteluku on nyt 30, kun taas pörssisijoittamisen 86.

22 tykkäystä

No olisiko ehdottaa perustellusti parempaa?

6 tykkäystä

Tarkennus, että tämä piti paikkaansa 2 - 3 viikkoa sitten. Silloin oltiin pörssikurssin osalta huipulla, mutta kotitalouksien pörssisuosion osalta jo loivassa laskussa.

Nyt tilanne voi jo olla kotitalouksien pörssifiiliksissä syöksylasku, kun media on alkanut rummuttamaan laskua ja 7.9. alkaen pörssi onkin lasketellut melko vauhdilla. Harmi, että seuraava pankkibarometri julkaistaan vasta joulukuun puolivälissä.

Löytyykö jotain muuta vastaavaa mittaria?

5 tykkäystä

Lepikko on härkä kun muut karhuilee…


18 tykkäystä

Macrocharts tviittasi eilen samaa. Sentimentti rysähti pienestä niiauksesta, mikä indikoi monen olevan jalka oven välissä.

9 tykkäystä

Juurikki myös, mutta nyt Lepikkö voisi lähteä lomalle ja palata härkänä huhti-toukokuussa ostamaan halpoja osakkeita. Kaikella kunnioituksella, mutta tältä tilanne Juurikin mielestä näyttää. Omalta osalta siilipuolustus riittää, ei tarvitse istua rahan päällä ja odotella.

No onneksi pientä peliä voi pelata myös yksittäisellä osakkeella siinä odotellessa. Nyt kiltisti odotetaan Nokian pudotusta 4,30 € -tasolle ennen lokakuun loppua, jonka jälkeen luvassa on nousu 6,20 € -tasolle, sillä muuten ei käppyrästä saa pää, hartiat ja kohotettu kirves -kuviota. Voi sieltä tietysti tulla joku muukin kuvio. :wink:

20 tykkäystä

SP500 puolella näitä “valumisia” on ollut tammikuusta alkaen kuukausittain (päivägraafi)…poislukien huhtikuu. Optioiden erääntymisviikot taitaa olla syynä järjestäin… Niinkuin nytkin.

Voidaan kääntyä laskuun tai pompata takas nousuun… mielestäni korjausliikkeen todennäköisyys kasvaa viikko viikolta Large cappienkin osalta. Small ja mid on tullutkin jo ihan mukavasti.

Seuraillaan maltillisesti käykö ahneimmille piensijoittajille kuinka…

12 tykkäystä

Kerrotko mulle mihin rahat menee jos ne vedetään pois pörssistä? Vaihtoehtoisia sijoitustuotteita ei juurikaan ole. Ainakaan mistä voisit saada edes säädyllistä tuottoa.

Ei tämä ralli tähän vielä lopu :sweat_smile:

15 tykkäystä

Käteistä ei koskaan mene pörssiin eikä pörssistä pois, sitä on aina se määrä minkä keskuspankki määrää. Jos A ostaa osakkeita B:ltä, käteistä vain siirtyy A:lta B:lle.

8 tykkäystä

Voiko tämä nousu nyt vain lässähtää ja lähdetään valumaan alaspäin? Jotenkin tuntuu ettei tässä nyt ole ollut sellaista lopun kliimaksia vai tuleeko sitä edes? Vety osakkeissa joku aika sitten oli sellaista lopun kirimistä ja sitten lähtivät laskemaan.

1 tykkäys

Mitä jos lainaan rahaa osakkeet vakuutena ja ostan niillä lisää osakkeita? Eikö meillä ole kuitenkin osittaisreservijärjestelmä jossa luotto luo lisää rahaa?

1 tykkäys

Tää keskustelu tuntuu tulevan aina ripiitillä tietyin väliajoin, eiköhän tuolta suurennuslasin kautta saa etsittyä itselleen aikaisemmin käydyt tekstit samasta aiheesta

1 tykkäys

Erään teorian mukaan voitaisiin olla skenaariossa missä kärjistetysti:

  • tyypillisesti erääntymisviikolla “volatiliteetti” (optioiden hinnat) myydään kun ne on kalliita, ja VIX lässähtää
  • tällä kertaa on hypetetty FOMC miitti, johon ihmiset ei välttis halua myydäkään optioita (hedgejä/“vakuutuksiaan”) koska voi mennä pahasti worst-case-scenariossa
  • tämä (pitkittynyt korkeampi lyhyen-ajan-vola/VIX) sotkenut market maker gamma-position, jolloin odotettua V-palautumista ei tapahtunutkaan
  • ja nyt ollaan tilanteessa missä jäätiin tuonne 4450 tasolle kun kuminauha-efekti meni rikki. Ei tarkoita ettäkö romahtaisi eikä käytännössä indikoi suunnasta mitään. Vain sen ettei “yhtäkkinen hyppy takaisin” olisi vaihtoehdoissa, vaan se täytyisi oikeasti ostaa (little by little, tai BTFD manian, myötä) jos sinne haluaisi.

Tämä vain teoria (liittyen mainitsemaasi opex jatkumoon). Ja siis teoria puhuu ainoastaan “mahdollisen palautumisen ehdoista” ei niinkään suunnasta. Teorian mukaan FOMCin jälkeinen sentimentti sanelisi mihin mennään.

2 tykkäystä

Aiemmin oli muuten jokin linkkaus Hussmanin viimeiseen tekstiin. Hän kirjoittaa aina kuukausittaisen artikkelin, joka me mielenkiinnolla luetaan. Hussman on viisas mies, jolla oli kuitenkin vaikea 10-luku kun ilmeisesti piti härkäpäisesti kiinni voittomarginaalien liukumisesta kohti keskiarvoa, minkä vuoksi on ollut karhuilija jos ties kuinka monta vuotta. Äänenpainot koventuneet viimeisen vuoden aikana. Hän on vielä äärimmäisempi tässä kuin Grantham. Hän käytännössä olettaa, että vuosikymmenen aikajänteellä nollahypoteesina on että suunnilleen kaikki liukuu keskiarvoihin, mikä tietysti tarkoittaisi roimaa arvonlaskua amerikkalaisille osakkeille.

Mielestäni hänen paras artikkelinsa viimeisen vuoden ajalta on tämä kesäkuinen, Alice’s Adventures in Equilibrium - Hussman Funds jossa mm. perusteellisesti käsittelee osakkeiden, bondien ja käteisen luonnetta.

7 tykkäystä