Osakesijoittaminen

Pörssien suunta (Osa 2)

Mihin sinä sitten suhtettaisit keskuspankin taseen? Johonkin se pitää koska se ei ole ainoa tekijä tässä inflaatio sopassa.

Jos taseet on ollut ennen mitättömiä(suhteessa) voivat ne siitä moninkertaistua ilman merkittäviä vaikutuksia.

Se että on ollut paljon inflaation vastavoimia kompensoimassa tätä printtailu ei tarkoita että se printtailua ei inflaatiota aiheuta, se on ollut vain piilossa koska kaikki muut rakenteelliset seikat ovat olleet merkittävämpiä. Onko näin jatkossa? En tiedä.

11 tykkäystä

Eikö juuri täydy seurata mitä elvytyksellä saadaan aikaan kansantaloudessa vai valuvatko rahat “hukkaan”? Eikö järkevää ole juuri seurata mahdollista BKT kasvua, velkaantumista, inflaatiota, likviditeettia, korkotasoa? Inflaation aikaan saaminen ilman BKT kasvua on kyllä aika tuhoon tuomittua.

1 tykkäys

Huomenta! Pahoittelut etten päässyt inflaatioluvuista tuoreeltaan kertomaan. Tässä kuitenkin aamu ajatuksiani. Tiivistettynä: 1) talouden elpymiseen linkittyneet tekijät eivät enää nosta inflaatiota, nyt sen tekevät ruoka ja asuminen (vuokrat) + energia. Negatiivista amerikkalaisen ostovoimalle. 2) Esimerkiksi vuokrien kohdalla nousupaineet jatkuvat vielä lähikuukaudet ja tuskin nuo tuotannon pullokaulat heti poistuvat. Korkeita lukuja siis luvassa. Olennaista on, laskevatko ne ja jos niin kuinka nopeasti ensi vuoden aikana, eli joudutaanko ohjauskorkoa nostamaan odotettua aiemmin.

30 tykkäystä

Myös poliittinen paine kasvaa. Mikäli ratkaisua inflaation hillitsemiseksi ei löydy seuraava USA:n presidentti saattaa olla republikaani.

5 tykkäystä

Mikä on oikea inflaatio tällaisena poikkeusaikana on ammattilaistenkin vaikea selvittää. Alla on hyvä artikkeli asiaa tuntevalta ekonomistilta ja hänkään ei ole aivan varma.

Perinteisesti core-inflaatiota (pohjainflaatio suomeksi?) on tosiaan mitattu jättämällä korkean hintavolatiliteetin hyödykkeet mittauksen ulkopuolelle, kuten ruoka ja energia. Nyt pandemian aikana on tullut esille sellaisia erikoisuuksia, jotka sotkevat pahasti perinteisen core-inflaation mittareita. Esimerkiksi käytettyjen autojen hinta (sisältyy core-inflaatioon) nousi viime keväänä ja kesänä Yhdysvalloissa yli 10 prosenttia, samoin puutavaran - joka myös sisältyy core-inflaatioon - hinta nousi moninkertaiseksi. Näin kävi myös kuljetuskustannuksille Kiinasta Yhdysvaltoihin (ja muualle maailmaan). Esimerkiksi kontin tilaaminen Kiinasta Suomeen nousi 1500€ → 8000€ pahimmillaan.

Syyt näiden hintojen nousuun on ilmeinen: Käytettyjen autojen hinta nousi, koska uusien autojen valmistus nikotteli komponenttipulassa ja matkustusrajoitukset estivät lentämistä. Puutavaran hinta taas nousi, koska ihmiset alkoivat remontoimaan kotejaan kun eivät päässeet matkustamaan sieltä minnekään ja koronashekit polttelivat näpeissä. Vastaavasti kuljetuskustannukset nousivat kun Amerikkalaiset tilasivat Alibaban tyhjäksi viihde-elektroniikasta ja kontit ja konttialukset loppuivat kesken. Koska kaikki kontit haalittiin Kiina-Amerikka -reitille, saa Suomessa vientiä harrastava yritys maksaa itsensä kipeäksi mikäli haluaa saada tuotteensa täältä maailmalle. → inflaatio nousee.

Ongelmana on nyt yrittää erotella se, mikä on ohimenevää inflaatiota (logistiikkakustannukset laskevat kun nettiostosbuumi menee ohitse, puutavaran hinta on jo laskenut) ja mikä pysyvää. Eli pitäisikö joitakin core-inflaation hyödykkeistä jättää mittauksen ulkopuolelle? Ja jos pitäisi, niin mitä ja millä perusteilla? Näihin ei ole yksinkertaisia ja suoranaisia vastauksia, koska jos näin aletaan tekemään, voidaan missä tahansa tilanteessa jättää epämukavia asioita mittausten ulkopuolelle ja saada juuri sellaisia lukemia mitä halutaan. Kaiken voi aina rationalisoida itselleen. Se ei silti poista sitä faktaa, että nykyinen pohjainflaation mittarointi ei toimi oikein nykytilanteessa.

24 tykkäystä

Mielenkiintoista, että tällä kertaa kun saatiin selkeitä ajatuksia pöytäkirjoistakin taperoinnin aloittamiselle ja kenties koronnostoille, on pörssien suunta vahva vihreä ainakin tässä vaiheessa.

Ei tullut yllätyksenä markkinoille?

17 tykkäystä

Markkina tuntuu tietävän, mikä on markkinalle hyväksi. USA:n inflaation kiihtymistä on pakko hillitä, mikäli ilmiö näyttääkin jäävän pysyväksi. Harva tuntuu uskovan siihen, että nykytilanne jämähtäisi paikalleen eikä tasoittuisi pandemian aiheuttamien markkinahäiriövaikutusten hälvettyä.

USA:n osalta ei kai vielä voi puhua isosta ongelmasta, mutta oheinen CPI-inflaatiorankkaus kertoo ainakin sen, että USA ei ole sille tyypillisessä verrokkiryhmässä tämänhetkisine inflaatiolukuineen.

8 tykkäystä

Tässä on hyvä kohta muistaa, että jos rahapolitiikan kiristäminen johtuu voimakkaasta talouskasvusta, pörssi tuottanut positiivisesti.

Kts. mm. tämä @Olli_Koponen tviitti.

Mutta, jos taas talous heikentyy ja korot nousevat vain torjuakseen inflaatiota… eri juttu. :pleading_face:

29 tykkäystä

Entäpä jos korkojen nostot nyt laskevat taas pitkänajan inflaatioennusteita, sehän olisi positiivista, mikäli reaalinen talouskasvu jää jurraamaan taas.

1 tykkäys

Vaikka USA:n indekseissä onkin painetta (kuvassa S & P 500), niin pohjatilanne on paranemassa: Syyskuun puolivälissä laskeneita osakkeita oli NYSEssä 500 enemmän kuin nousseita, sen jälkeen 200 ja nyt nousseita on jo noin 100 enemmän kuin laskeneita. Saatamme siirtyä pitempään sivuttaisliikevaiheeseen isolla markkinalla.

6 tykkäystä

Osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin liikkeet ovat täysin sattumanvaraisia.

Siihen kuinka innokas innokkain myyjä yhtäältä ja innokkain ostaja toisaalta missäkin lapussa milläkin hetkellä on, voi liittyä loputon määrä vaikuttimia. Niinpä lyhyellä aikavälillä täysin kaoottista.

9 tykkäystä

Koronnostosyklit tosiaan ovat historiassa olleet kohtuu hyviä jaksoja osakkeille.

Toisin on kuitenkin ollut tuossa Vernerinkin mainitsemassa tilanteessa (1970-luvun stagflaatio), kun osakkeet laskivat 30 %.

Telemasterilla oli yllä hyvä pointti, mutta nyt vielä tässä vaiheessa on myös hyvä muistaa, että koronnostoja ja tiukennussykliä ei ole tulossa vielä vähään aikaan.

Nyt puhutaan markkinoilla taperingista, joka tarkoittaa arvopaperiostojen vähentämistä! Näillä näkymin elvytyksen (arvopaperiostojen) nähdään jatkuvan vuoden 2022 puoleen väliin saakka. Ensimmäisiä koronnostoja haarukoidaan vasta vuoden 2022 loppupuolelle, jolloin varsinainen tiukennussykli alkaisi.

19 tykkäystä

Jep, mulla oli tästä aiemmin Nordean käppyrä miten tapering on ollut vielä “ihan jees”. ;D

Qt on sitten kriittinen asia osakkeille. :wink: Vaikka, mistä näitä taas tietää parin otoksen perusteella. Yleensä makro yllättää monimutkaisuutensa takia aina.

Tässä vielä perään muutama käppyrä aamun Vartista.

@Marianne_Palmu mainitsi aamun makrossa Yhdysvaltain inflaation, joka ei suostu oikein poistumaan keskuudestamme. Kiinasta tuli inflaatiolukuja kans aamulla: yleisesti ottaen maan inflaatio on väsynyttä sorttia, etenkin kuluttajainflaatio, mutta sen sijaan tuottajahinnat paisuvat +10 % vuosivauhtia. Saa nähdä, alkaako “maailman tehtaan” tuottajainflaatio siirtyä muualle maailmaan. Maahan on yleensä tunnettu deflaatio-vientituotteestaan. ;D

Eilinen käppyrä Fedin taseesta ja kuluttajahindeksistä herätti hieman kysymyksiä. Tässä ihan Nordean makrostrategilta vastaava koskien Japania, jos se näyttää vakuuttavammalta kuin minun itse kyhäämät käppyrät. :smiley:

Pointti on edelleen, että keskuspankki ei yksin pysty luomaan inflaatiota vaikka se kuinka printtaisi, koska se ei voi pakottaa ketään kuluttamaan sitä luomaansa rahhaa.

Sen sijaan pankit luovat rahaa, KUN kotitaloudet ja yritykset ryntäävät lainatiskille nostamaan lainaa (=rahaa).

Fedin luottopäällikkökyselyt vinkkaavat, että pankit ovat nyt ultralöperöitä lainaamaan jos jengi vain hakisi lainaa. Toistaiseksi lainakannat eivät juuri kasva kotitalouksien ja firmojen arkaillessa kokonaisuutena.

Mutta jos ne innostuisi, voisi tämä ruokkia voimakkaasti inflaatiota. Pankeilla on älyttömästi reservejä ja lainakapasiteettia, kiitos elvytyksen ja vuosien taseiden vahvistamisen.

Inflaatiosta vielä. Ainakin ennen tarjontashokista johtuva inflaatioryöpsähdys on poistunut suht nopeasti. Mutta, tällä kertaa ongelmat voivat olla hieman tahmeampia. Yhtä kaikki, ihan rohkaiseva käppyrä blummalta.

Chippipula…

12 tykkäystä

Jos katsoo noita eri tilanteita…

  • löysää rahapolitiikkaa
  • löysää rahapolitiikkaa, trendi entistä löysempään
  • löysää rahapolitiikkaa, trendi vähemmän löysään
  • kireää rahapolitiikkaa
  • kireää rahapolitiikkaa, trendi entistä kireämpään
  • kireää rahapolitiikkaa, trendi vähemmän kireään

… vaikka omistaisi kristallipallon joka näyttäisi aina puolen vuoden päästä vallitsevan tilanteen jo nyt, aika vaikea tällä tiedolla olisi osakemarkkinoilla tehdä ylituottoja.

Miten sijoittajat nämä milloinkin tulkitsevat osana loputtoman monimutkaista makroa ja mitä eri suuntiin vetäviä vaikuttimia heillä milloinkin on? Voi olla hauska arvailla mutta täytyy ajatella viihteellisenä arvailuna.

Itselläni on edelleen voimassa tuo arvaus jolla avasin pelin tällä foorumilla. Ainoa vaan että olisi koko ajan pitänyt negailla vieläkin enemmän :wink: Mutta viihdettä tosiaan vain.

1 tykkäys

Itse tein nopealla lukemisella vain sen tulkinnan, että nyt olisi ehkä (edelleen?) hyvä hetki ottaa lainaa jos sitä kokisi johonkin tarvitsevansa. En tiedä olisiko tuosta pitänyt tehdä jotain muitakin tulkintoja?

Ajatus oli tosin hyvin lyhyt, koska en tarvitse lainaa tällä hetkellä mihinkään.

1 tykkäys

pörssi on jännä paikka. ylös mennään vaikka riskit kasvaa päivä päivältä. talouskasvu hidastuu ja inflaatio kasvaa. Jos oletetaan, että EKP joutuisi tosipaikan eteen, niin kestäisikö eurooppa edes 3% korkotasoa? tämähän tarkoittaisi italiassa 4,5% ja kreikassa 5,5% korkoja. itse väitän, että etelä-eurooppa ei kestä ilman “apua”.

13 tykkäystä

Blummalla oli skenaarioanalyysia helmikuussa, miten eri maat kestäisivät shokkeja julkisen talouden hoidossa mikäli korkokulut paisuisi ja sitä kautta velanhoitokulut suhteessa BKT:hen kasvaisi. Perusoletuksena oli, että korot kyllä nousevat jonkin verran (huom. tosiaan vuoden alussa tehty tuo tutkimus. En myöskään skimmaamalla löytänyt lopulta, mikä oli tarkka oletus korkojen suhteen.)

Korkojen nousun vaikutus riippuu myös siitä, minkälainen rakenne velalla on. Jos on pitkiä velkakirjoja paljon, korkojen nousu näkyy korkomenoissa hitaasti ja vice versa.

Italialla ja Yhdysvalloilla korkomenot nousisi +200pbs skenaariossa eniten suhteessa BKT:hen, ollen Italialla silti alempia kuin vuonna 1996 (10,6 % BKT:sta). Tilanne olisi kireä, mutta ei välttämättä toivoton.

Merkittävää on myös reaalikorko.

Velat ovat nimellisiä. 100 euroa velkaa on tismalleen 100 euroa velkaa, + korot.

Mutta mistä verotulot tulevat? Palkoista ja pääomatuloista, ALVeista ja ties mistä. Palkat, ALVit hintojen mukana yms. nousevat inflaation mukana.

Siten verotulot paisuvat nimellisesti, kun taas velan arvo pysyy nimellisesti samana. Eli reaalisesti velanhoito helpottuu itseasiassa.

No tätä vastaan korot oletettavasti nousee, mutta nouseeko ne paljon yli inflaation? Jos nousee, nousee velanhoitokulut oikeasti. Jos reaalikorko pysyy miinuksella, niin eipä tuo niin kamalaa olekaan.

Näitä pyöritellen Eurooppa saattaisi hyvinkin kestää korkeampia korkoja, jos ainakin reaalikorko pysyy matalana.

Italian velasta on merkittävä osa kotimaisilla pankeilla ja vakuutusfirmoilla. Toinen merkittävähkö siivu on käsittääkseni keskuspankilla. Sitähän ei tarvitse laskea, mutta toisaalta keskuspankki on velkaa EKP:lle Target 2-systeemin kautta. Tästä hieman vanha mutta hyvä paperi löytyy täältä. Kotitalouksilla ja ulkomaisilla sijoittajilla on sitten oma iso siivunsa.

Italian kotitalouksilla on todella paljon nettovarallisuutta, tuon paperin arvion mukaan ~10 biljoonaa euroa 2019. Italian valtiolla on velkaa joku vajaa kolme biljoonaa euroa. Ei omia kansalaisia voi ryöstää, mutta ei kyse ole todellakaan siitä että Italia maana olisi vararikossa. Ainoastaan julkisella sektorilla on ongelmia, jotka se itseasiassa pääosin on perinyt jo ennen euroaikaa . Velkasuhdetta on ollut vaikea laskea, koska talous ei juuri kasva. :smiley:

Italian vaihtotase on myös ylijäämäinen, eli nettona maa säästää enemmän ​kuin kuluttaa. Julkinen budjetti oli ennen koronakriisiä ylijäämäinen ennen korkomenoja.

Ongelmiahan tuolla siis piisaa jne, mutta halusin tuoda näitäkin seikkoja esille.

Johtuen euroalueen vahvasta ja vauraasta taloudesta muutenkin nämä on enemmän nallekarkkikysymyksiä: kauanko on heikommasta eurosta hyötyvän Saksan etu pitää euroalue kasassa? Halua vaikuttaa piisaavan ja etelää voidaan roikottaa hyvillä mielin mukana "maksuna"tästä.

Ehkäpä isoin riski tulee politiikasta. Jaksaisiko äänestäjät isoja menoleikkauksia, jos reaalikorot nousisi?

38 tykkäystä

USA:n finanssisektori tekee hyvää tulosta sekä vähittäispankeissa henkilöasiakkuuksissa että yritysten hoitamisessa.
Kulutusluotoista ja osakekaupasta tuottoja kotitalouksilta ja yritysjärjestelyt, sekä niiden rahoitukset ovat olleet pankeiile tuomassa kasvavia rahavirtoja,

Wall Street is booming, or at least parts of it are. Merger mania and stock trading lifted the big U.S. banks’ third-quarter results. On Main Street, banks are still hunting for bigger loan growth, but many customers are spending more after holding out last year.

Here’s what the biggest U.S. banks are telling us about the state of the economy.

Spending

Customer spending has eclipsed pre-pandemic levels, bank executives said, a trend they see continuing into the holidays. Spending on Citigroup credit cards jumped 20% from a year agoto a record. Late fees are up and more people are starting to carry balances. Executives said they were back to fighting for card customers.

“That is a tremendous amount of spending that’s going on,” said Bank of America Chief Executive Brian Moynihan, “and it’s accelerating.”

Lending

A still-fragile economy and wide-open debt markets have cut into demand for bank loans during the pandemic. At Wells Fargo and Bank of America, total outstanding loans were down from a year ago but up from the second quarter.

“We all dream of faster loan growth,” Mike Santomassimo, Wells Fargo’s chief financial officer, said on a call with analysts.

Trading

Frenetic markets boosted big U.S. banks through much of the coronavirus pandemic. Now, equity trading is still up, but fixed-income trading is slowing. Morgan Stanley and Bank of America both notched gains in overall trading revenue. JPMorgan Chase & Co., Citigroup and Wells Fargo reported lower trading revenue.

Deals

A global deal bonanza continued to mint money for banks’ Wall Street operations. JPMorgan, Morgan Stanley, Bank of America and Citigroup all reported record quarters for mergers-and-acquisitions fees. Goldman Sachs’s league-leading team is due to report Friday. Executives said pipelines for potential future deals remain full. That is a sign company executives are confident enough in the economy to attempt transformative deals.

Investors have been trying to figure out the new “normal” level of trading. The third quarter might be evidence that markets revenue will stay higher than previously expected at the big U.S. banks, in part because they are winning more business from international rivals, said Kush Goel, a senior analyst at investor Neuberger Berman.

Viimeiset 20 vuotta inflaatio on pysynyt kurissa osaksi teknologian ja erityisesti tietotekniikan ansiosta. Tuottavuus on noussut merkittävästi.

Toinen tekijä on Kiinan harjoittama talouspolitiikka, jonka peruskivi on yuanin kurssin pitäminen alhaalla keinotekoisesti. Näin Kiina sai aseman “maailman tehtaana”. Tämä asetelma lienee nyt muuttunut osaksi pandemian aiheuttamien tuotanto- ja toimitusketjujen ongelmien vuoksi sekä jo aikaisemmin Kiinan kustannustason nousun vuoksi. Tulevaisuudessa paikallisen valmistuksen merkitystä myös korostetaan mm. USA:ssa osana poliittista agendaa.

@Verneri_Pulkkinen - onko tullut vastaan tutkimuksia “offshore-> onshore” -siirtymän vaikutuksesta globaaleihin arvoketjuihin inflaatiokehityksen näkökulmasta?

6 tykkäystä