Pörssien suunta (Osa 2)

Totta ainakin jossain määrin. Kyllähän nykyisen alustatalouden kulta-aikana huippufirmat pystyvät hirmumarginaaleihin hyvillä kilpailueduilla ja tuo vääristää arvostuskertoimien vertaamista aikaan (1900-1980 tyyliin), jolloin firmojen ansaintamalli oli hyvin erilaista.

Kuitenkin teorian mukaan kilpailun pitäisi puuttua tuohonkin, kun kilpailijat pääsevät horjuttamaan valta-asemaa. Nykyiset jättiyhtiöt ovat aika tehokkaasti pystyneet kilpailulta suojautumaan vallihautojensa ja koon takia (mm. ostelemalla potentiaaliset uhkaajat pois ja lakkauttamalla toimintoja tai ottamalla ne itse käyttöön). Kuitenkin riski kilpailun kiristämille marginaaleilla on aito ja myös regulaatio voi tuohon puuttua eli on mielestäni riskialtista pitää nykyisiä marginaaleja kestävällä tasolla tai uutena normaalina. Mahdollista se toki on, en minä sillä. Hyvä myös huomioida, että etenkin marginaalit otti koronan aikana harppauksen eteenpäin, eli isoa massaa tarkasteltaessa on loogista odottaa, että ainakin osa tuosta on väliaikaista.

3 tykkäystä

Tarkoitin siis sitä, että on yleinen harhaluulo, että matalat korot pelkästään olisivat syynä nykyiselle arvostustasolle. Taustalla on siis sen lisäksi korkea tuloskasvuodotus.

Mitä tulee tuohon korkojen vaikutukseen arvostustasoon tarkemmin, niin itse asiassa en pidä matalia korkoja yleisesti osakkeiden arvoa nostavana tekijänä. Näin, koska matalat korot signaloi heikkoja inflaatio- ja talouskasvuodotuksia. Jos korot olisivat korkeammat olisivat yritysten tulosodotuksetkin korkeampia ja siksi korot usein nousee samaan aikaan ylös kuin osakkeet ja päinvastoin. Kuitenkin olen samaa mieltä, että niillä on vaikutusta arvostuskertoimiin, jos nuo kyseiset talouskasvu/inflaatio-odotukset ei muutu, mutta korot siitä huolimatta muuttuu. Siitähän voi sitten keskustella, että onko keskuspankit sotkeneet tätä mekanismia liiallisessa määrin - itse en kyllä tuota osaa sanoa, vaikka arvauksia molempiin suuntiin kyllä on :smiley:

Joo, en kyllä pitäisi tuota itsekkään minään ajoitustyökaluna, mutta sen se tosiaan kertoo, ettei osakkeet ole kovin kalliita tuloskasvuodotuksiin verrattuna. Pidän ihan mahdollisena, että tällä kertaa analyytikot on jopa liian varovaisia ja 5:n vuoden päästä katsotaan ihmeissään näitä tämän päivän törkymatalia pörssikursseja :smiley:

5 tykkäystä

Analyytikkojen on pakko hieman peesata markkinaodotuksia ennusteissaan jotta voivat pysyä suosituksissaan osta puolella härkä markkinassa ja myy puolella karhumarkkinassa.

3 tykkäystä

Tulipa mieleen pörssi- ja yhtiömaailma vaikka 20 vuoden päästä… Jos ajatellaan 20 vuotta taaksepäin, niin silloin oli maailma ja kuluttaminen ihan erilaista kuin nyt. Saa nähdä, mitkä yhtiöt nykyisistä FAANG, FANGMAN tms. selviytyvät voittajina, katoavatko jotkin kokonaan, tuleeko fuusioita… Saati jos ajattelee maailmaa 30 vuotta sitten, internet ja monet nykylaitteet eivät vielä olleet arkipäivää.

Jos kävisi ennustamaan tilannetta vuonna 2040 tai 2050, tuolloin montakin lausuntoa katsottaisiin varmaan kuin nyt Ken Olsenin vuoden 1980 heittoa “There is no reason anyone would want a computer in their home” :face_with_hand_over_mouth: :smiley: (disclaimer tutkinnan jälkeen: lainaus onkin otettu hiukan pois kontekstista)

3 tykkäystä

I think there is a world market for maybe five computers.” by Thomas Watson, IBM:n ex-pääjohtaja

4 tykkäystä

“The most common cause of low prices is pessimism — sometimes pervasive, sometimes specific to a company or industry. We want to do business in such an environment, not because we like pessimism but because we like the prices it produces. It’s optimism that is the enemy of the rational buyer.”

-Buffett

Jos 2000-luvulta pitäisi mainita kaksi hetkeä jolloin Helsingin pörssikursseissa oli eniten sisällä optimismia, sanoisin näin:

  • helmikuu 2000
  • kesäkuu 2007

Skaalalla halpa – edullinen – aliarvostettu – neutraali – yliarvostettu – kallis – kupla arvioisin helmikuun 2000 näin:

HEX 2.2000 arvostustaso
large cap growth kupla
large cap value neutraali / aliarvostettu
small cap growth kupla
small cap value neutraali / aliarvostettu

Kesäkuussa 2007 oli melko kokonaisvaltaisesti kallista mutta vuoden 2000 mittakaavan ylilyönnit puuttuivat:

OMXH 6.2007 arvostustaso
large cap growth yliarvostettu
large cap value kallis
small cap growth yliarvostettu
small cap value kallis

Miten marraskuu 2021 sitten? Sanoisin että small cap growth -osastolla talvi 1999–2000 menee vielä ylilyöntien osalta tämän edelle. Mutta kyllä tässä viikko viikolta otetaan tuota esikuvaa kiinni.

Large cap value on nyt hieman vähemmän yliarvostettu kuin kesäkuussa 2007.

Kannattaa huomata helmikuusta 2000 ja kesäkuusta 2007 että peak optimism oli todellakin piikki. Kuusi kuukautta ennen huippua ja kuusi kuukautta sen jälkeen kursseissa ei ollut yhtä laajasti optimismia sisällä.

Täytyy kyllä ottaa hattu päästä tämän nykymenon edessä. Kuten edellä todettu, ei jokainen yksityiskohta tässä nyt ole ennätystasoa. Mutta ei kymmenottelussakaan mestari voita jokaisessa lajissa erikseen yksilölajin mestaria.

OMXH tänään
large cap growth kallis
large cap value yliarvostettu
small cap growth kupla
small cap value kallis

Alla olevasta taulukosta lukija voi poimia kesäkuun 2007 large cap -value ylilyöntejä. Tulosodotukset olivat “arvo-osakkeissa” vielä kireämmälle viritetyt kuin nyt:

Kurssit 5.6.2007. P/e analyytikoiden konsensusennusteilla 5.6.2007 vuodelle 2007.

p/e2007 p/b
Cargotec 17 3
Sponda 15 1,5
Elisa 17 2,9
Fiskars 19 2,7
Fortum 17 2,6
Huhtamäki 13 1,5
Kemira 16 1,8
Kesko 20 2,6
Kone 19 7,7
Konecranes 18 6,1
Metso 15 3,6
M-Real 0,9
Neste 13 3
Nokia 18 6,5
Nokian Renkaat 21 4,8
Nordea 11 1,9
Orion 17 5,8
Outokumpu 6 1,3
F-Secure 26 6
Sampo 10 1,7
Sanoma 17 2,8
Rautaruukki 12 3
Stora Enso 16 1,4
Telia-Sonera 14 2,1
Tieto-Enator 18 2,8
UPM 17 1,4
Uponor 19 6,2
Vaisala 21 3,8
Wärtsilä 19 3,7
Outotec 25 8,1
OKO 15 1,6
mediaani 17 2,8
ylimmän
kvartiilin 19 4,8
alalaita
alimman
kvartaalin 15 1,7
ylälaita

Viisaita sanoja nykyiseen markkinatilanteeseen:

I think that one should recognize reality even when one doesn’t like it; indeed, especially when one doesn’t like it.
-Munger

I have a friend who’s a fisherman he says, ‘I have a simple rule for success in fishing. Fish where the fish are.’ You want to fish where the bargains are. That simple. If the fishing is really lousy where you are you should probably look for another place to fish.
-Munger

If you don’t get this elementary, but mildly unnatural, mathematics of elementary probability into your repertoire, then you go through a long life like a one-legged man in an ass-kicking contest.
-Munger

For the investor, a too-high purchase price for the stock of an excellent company can undo the effects of a subsequent decade of favorable business developments.
-Buffett

Buy a stock the way you would buy a house. Understand and like it such that you’d be content to own it in the absence of any market.
-Buffett

Those who invest only when commentators are upbeat end up paying a heavy price for meaningless reassurance.
-Buffett

Risk comes from not knowing what you’re doing.
-Buffett

Most people get interested in stocks when everyone else is. The time to get interested is when no one else is. You can’t buy what is popular and do well.
-Buffett

Don’t get caught up with what other people are doing. Being a contrarian isn’t the key but being a crowd follower isn’t either. You need to detach yourself emotionally.
-Buffett

Speculation is most dangerous when it looks easiest.
-Buffett

What is smart at one price is stupid at another.
-Buffett

Forecasts may tell you a great deal about the forecaster; they tell you nothing about the future.
-Buffett

The investor of today does not profit from yesterday’s growth.
-Buffett

When forced to choose, I will not trade even a night’s sleep for the chance of extra profits.
-Buffett

Nothing sedates rationality like large doses of effortless money.
-Buffett

What the wise do in the beginning, fools do in the end.
-Buffett

You only have to do a very few things right in your life so long as you don’t do too many things wrong.
-Buffett

30 tykkäystä

Niin oli. Toisaalta silloin elettiin teknohuuman viime hetkiä ja itse asiassa tulevaisuudenkuva oli hyvinkin lähellä sitä, mitä tapahtui. Silloinhan odotettiin, että internet ja mobiilipuoli valloittavat maailman. Niinkuin kävikin. Siinä vaan sijoittajille kävi silloin köpelösti, kun olivat liian aikaisin hinnoittelemassa osakkeisiin tulevaisuuden tuottoja. Eli oltiin liian aikaisin liikkeellä isojen rahojen kanssa.

8 tykkäystä

Important elements of MMT are accepted by much of the financial establishment, but markets aren’t pricing it in.

Under MMT, the government should just create as much money as it needs to finance its projects.

November 21, 2021 07:00 a.m. EST
By James Mackintosh

The in­frastructure act signed into law last week marked a de­feat for the fac­tion of pro­gres­sive econ­o­mists in as­cen­dancy in 2020. For these ad­vo-cates of mod­ern mon­e­tary the­ory, the in­sis­tence by both po­lit­i­cal par­ties that all the $550 bil­lion of new spend­ing be matched by off­set­ting rev­enue, known as “pay­fors,” goes against their be­lief that money is merely a tool for gov­ern-ment.

This is a tem­po­rary rhetor-i­cal set­back. The re­al­ity is that MMT’s ideas have in­sin­u­ated them­selves deep into gov­ern­ment, cen­tral bank­ing and even Wall Street—and the in­frastructure act is in fact deficit-fi­nanced any­way.

MMTers de­test pay­fors as wrong­headed think­ing about money. Money only ex­ists be­cause of gov­ern-ment spend­ing, and un­der MMT, the gov­ern­ment should just cre­ate as much as it needs to fi-nance its projects. In a tight econ­omy—like we have now—MMT might want off­sets to new spend-ing. But higher taxes or lower spend­ing else­where would be aimed at avoid-ing in­fla­tion, not at bal­anc-ing the bud­get.

The gov­ern­ment hasn’t em­braced MMT. But im­por­tant el­e­ments of it are now ac­cepted by much of the eco­nomic and fi­nan­cial es­tab­lish­ment, with ma­jor im­pli­ca­tions for how the econ­omy is run.

The most im­por­tant claim of MMT is that a gov­ern-ment need never de­fault on debt is­sued in its own cur­rency. The les­son of 2020 was that MMT is right.

“We got five or six tril­lion dol­lars of spend­ing and tax cuts with­out any­one wor­ry­ing about pay­fors, so that was a good thing,” says L. Ran­dall Wray, an eco­nomics pro­fes­sor at Bard Col­lege in New York and a lead­ing MMT aca­d­e-mic. “In Jan­uary [2020], MMT was a crazy idea, and then in March, it was, OK, we’re go­ing to adopt MMT.”

Key parts of MMT haven’t been adopted, par­tic­u-larly its call for gov­ern-ment to guar­an­tee every-one a job. But the MMT cri­tique of the sta­tus quo, where the cen­tral bank mod­u­lates the num­ber of un­em­ployed peo­ple to con­trol in­fla­tion, hit a nerve. The Fed­eral Re-serve shifted in fa­vor of run­ning the econ­omy hot to re­duce in­equal­ity. Em­ploy­ment has be­come more im­por­tant in its think­ing, and its move to a tar­get of av­er­age in­fla­tion means it is will­ing to ac­cept higher in­fla­tion than pre­vi­ously.

1 tykkäys

Ilman mitään faktaa veikkaan että noin juuri on. Tietyillä netissä toimivilla firmoilla on historiallisesti “ylisuuret” katteet, otetaan vaikka Mikrosoft esimerkkinä. Osin myös Apple.

Ei nykyisin tarvita edes monopolia, duopoli on ihan riittävä helposti monistettavissa tuotteissa.
Lupa painaa rahaa: kuluttajat ja veronmaksajat maksavat.

1 tykkäys

Huomenta! Viikko alkoi Euroopassa lockdownien parissa. Kuten täälläkin on kirjoitettu, Itävallan 10-20 päivän laajat rajoitukset tulivat tänään voimaan. Koronatilanne on pahentunut myös Saksassa, jossa uusia rajoituksia “ei ole suljettu pois”. Käsittelin aamun makrokommentissa lockdowneja. Bloombergilla oli hyvät laskelmat siitä, mitä 20 päivän lockdown näissä kahdessa tarkoittaisi eurotaloudelle. Q4:n talouskasvusta se leikkaisi 0,2 %-yksikköä pois.

33 tykkäystä

Teknisesti samaa mieltä tuosta mekanismista, mutta mistä saat vertailukelpoisen negatiivisen koron osakesijoitukselle? USA:n 10 vuotinen korko on tällä hetkellä 1,5% ja 30 vuotinen 1,9%. Useimmiten käytetään vertaiukohtana tuota 10 vuotista, mutta mielestäni tulisi käyttää useimpien osakkeiden kohdalla jälkimmäistä, koska osakkeiden keskimääräinen “duraatio” on paljon pidempi kuin se 10 vuotta.

Jos taas vertaa duraatioltaan tyyliin 40 vuotista osaketta, tai vaikka asuntoa johonkin lyhyen aikavälin negatiiviseen korkoon ja käyttää sitä diskonttokorkonaan niin huijaa kyllä itseään. Toki kantamalla sen lyhyen koron tuoman korkoriskin saa mahdollisesti ylituottoa, mutta se menee spekuloinnin puolelle.

Odotan kyllä itsekin mielenkiinnolla tilannetta, jossa nuo USA:nkin pitkät korot painuisivat nollille, tai jopa negatiivisiksi. Sellainen voisi sitten saada aikaan aivan hullun tilanteen markkinoille. Pääpointtinani kuitenkin se, että emme ole vielä eläneet nimellisesti negatiivisen riskittömän diskonttokoron maailmassa ja siksi analyytikotkaan eivät ole käyttäneet lähellekään sellaista kerrointa. Lisäksi syytä muistaa, ettei riskitön korko ole useimmiten ainoa diskonttokerroin vaan tavanomaista yritysriskiäkin diskontataan - siksi edes negatiivinen riskitön korko ei nostane arvostuksia useimmissa malleissa äärettömiksi.

5 tykkäystä

@jamon, tuossa mallia siitä miten hyperkallis markkina käyttäytyy sen jälkeen kun siirrytään pysyvästi nollakorkoihin.

Mitä ajatuksia herättää?

5 tykkäystä

Hyvää pohdiskelua, mutta tämä argumentti ei kestä tilastollista tarkastelua. Riippumatta onko CAPE-tuloskerroin ollut yli vai ali historian keskiarvon kvartaalitasolla tarkasteltuna on SP500 tuottanut seuraavan 5 vuoden aikana paremmin, jos riskitön korko on laskenut. Tässä korona-ahdistuksen ollessa kovimmillaan pyörittelemäni luvut professori Shillerin kasaamasta datasta:

Seuraavien 5v tuotto ehdot
5,92% jos korot nousee ja pe alle ka
4,03% jos korot nousee ja pe yli ka
11,33% jos korot laskee ja pe alle ka
6,31% jos korot laskee ja pe yli ka
10 tykkäystä

Kiitos @Verneri_Pulkkinen ja @Mikael_Rautanen siitä miten kärsivällisesti ja rakentavasti olette suhtautuneet kulmikkaaseen tapaani haastaa :smiling_face_with_three_hearts:

@Juha_Kinnunen , sinulla oli tasokasta ja monipuolista pohdintaa siitä miten Inderesin täytyy sopeutua kulloisiinkin markkinan tuottovaatimuksiin eikä voi lähteä isommin kapinoimaan niitä vastaan.

Edelleen kuitenkin kysyn:

Onko Inderesillä tällä hetkellä harkinnassa aloittaa yhteisössä jonkinlainen kampanja joka tähtäisi siihen että edessä oleva ihan normaali vola (ei mitään tuomiopäivän skenaarioita) ei huuhdo mukanaan tuhansia liikaa riskiä ottaneita yhteisön jäseniä?

OMXH 6.2007 arvostustaso
large cap growth yliarvostettu
large cap value kallis
small cap growth yliarvostettu
small cap value kallis
OMXH tänään
large cap growth kallis
large cap value yliarvostettu
small cap growth kupla
small cap value kallis
anti-
oikaistu
kurssi kurssi
5.6.2007 18.3.2020
Afarak 2,74 0,27
Ahlstrom 22,31 8,5
Alma Media 10,17 6,1
Apetit 22,2 7,26
Aspo 6,5 5,6
Aspocomp 5,2 3,35
Atria 24,6 8
Biohit 2,91 1,97
CapMan 3,91 1,55
Cargotec 45,79 16,78
Citycon 25,18 5,83
Componenta 516,39 2,72
Dovre 0,38 0,23
Enedo 8,78 0,47
Etteplan 11,88 7,12
Exel Composites 15,25 3,75
F-Secure 2,38 2,06
Fiskars 9,88 8,05
Fortum 23,9 12,45
Glaston 14,69 0,64
HKScan 18,75 1,76
Honkarakenne 5,68 2,55
Ilkka 7,91 2,95
Incap 57,36 9,68
Investors House 3,61 4,61
Keskisuomalainen 18,08 10,1
Konecranes 31,3 15,11
Lassila&Tikanoja 26,85 10,92
Lemminkäinen 50,74 25,54 lunastushinta 2017
Martela 8,89 1,93
Metso Outotec 9,47 2,87
Metsä Board 4,76 5,09
Nokia 20,88 2,32
Nokian Renkaat 26,43 17,7
Nordea 9,43 4,64
Norvestia 8,55 7,31 lunastushinta 2017
Nurminen 2,23 0,26
Oriola 3,06 1,82
Outokumpu 59,74 2,19
Panostaja 1,62 0,58
Ponsse 15,3 20,7
PunaMusta 14,5 6,05
Pöyry 17 10 lunastushinta 2018
QPR 0,82 1,7
Ramirent 20,39 9 lunastushinta 2019
Rapala 5,88 2,38
Raute 14,49 18,15
Saga Furs 10,82 6,34
Sampo 23,07 23,36
Sanoma 23,2 7,5
Sievi Capital 2,25 0,97
Sponda 11,7 5,07 lunastushinta 2017
SSH 1,21 0,76
Stora Enso 14,11 7,55
Stockmann 34,58 1,61
Suominen 16,75 2,15
Tecnotree 1,28 0,12
Teleste 11,25 3,95
Telia 5,49 3,06
TietoEVRY 23,18 18,2
Trainers’ House 5,8 0,25
Tulikivi 2,89 0,1
UPM 19,41 21,04
Uponor 28,89 7,62
Vaisala 19,68 23,25
Valoe 60 0,04
Viking Line 35,14 16,2
Wulff 4,04 1,84
Wärtsilä 8,31 5,24
YIT 20,21 3,82
Ålandsbanken 24,12 14,05

EDIT:

YIT:n kohdalla virhe. Vuoden 2020 kurssiin pitäisi laskea yhteen YIT ja Caverion. Siis tuo 3,82 antaa liian synkän kuvan.

12 tykkäystä

Taulukossasi on survivor bias, kun lunastettuja puuttuu listalta.

Mikä otos tuo on kun puuttuu paljon muutakin, vaikkapa Kone, Marimekko, Neste?

Lisäksi tuosta taulukosta saisi varmaan enemmän irti vaikka jonain plottina jossa toisella akselilla kurssien suhde näiden kahden päivän välillä ja toisessa vaikkapa joku sopiva arvostuskerroin, joka varmaan auttaisi hahmottamaan minkä tyyppiset yhtiöt ovat pudonneet eniten.

Useita eri tunnuslukuja voisi kokeilla käyttää ja katsoa millä olisi paras korrelaatio kurssilaskuun näiden päivien välillä.

13 vuodessa on toki jotain osinkojakin varmaan maksettu, mikä myöskin hämärtää pelkkien kurssien vertailua.

5 tykkäystä

Hyvä pointti!! Tarkoitus ei todellakaan ollut varoittaa että hyvät ihmiset, teille käy näin. Totta kai keskiveroholdari pärjäsi tuon jakson paljon paremmin, eli tuo ei kerro markkinatuotosta mitään.

Ideana oli varoittaa että osalle teistä käy huonommin kuin noin koska markkina on nyt paljon spekulatiivisempi – varsinkin small capien puolella – kuin kesäkuussa 2007.

Totta kai. Tarkoitus ei ollut johdattaa harhaan siltä osin.

Mutta kyllä noista suurin osa jäi tuolla periodilla tappiolle total returnin osalta ja osa aivan katastrofaalisesti.

3 tykkäystä

Tässä olisi tosiaan hirmu mielenkiintoista kaivella että mikä yhdisti näitä pahiten pudonneita puukkoja tilastollisesti tunnuslukumielessä, jos sinulla on dataa ja mielenkiintoa? :slight_smile:

1 tykkäys

Kiitos mielenkiinnosta :slight_smile:

Oon porukkaa täällä uuvuttanut loputtomilla numero- ja käppyräsulkeisilla. Mutta täytyy sanoa että jos yksi taulukko niistä kaikista pitäisi varoitukseksi valita, ottaisin tuon.

Tuossa oli erittäin vähän mukana mitään ufohintaisia hypespekulaatiolappuja. Melkein kaikista noista olisi pystynyt 5.6.2007 kirjoittamaan uskottavan näköisen analyysin joka olisi näyttänyt vuodelle 2008 tai 2009 p/e:tä korkeintaan 15x. Markkina ei todellakaan ollut kovin spekulatiivinen.

Elementtejä siihen miksi noilla huono kurssikehitys 5.6.2007–18.3.2020:

  • tulosodotukset äärimmäisen optimistiset kesäkuussa 2007
  • kapitalistinen kilpailu on pääsääntöisesti raaka
  • Euroopan vaisu talous
  • epäonneakin noilla
  • 18.3.2020 tuottovaatimus oli pompahtanut ja melko paljon pessimismiä hinnoissa (ei kuitenkaan mitenkään historiallisen korkea tuottovaatimus tai historiallisen paljon pessimismiä – talvella 2008–09 viimeksi oli korkeampi tuottovaatimus ja enemmän pessimismiä, monissa myös 2011–12)
9 tykkäystä

Mielenkiintoinen vertailu, mutta onko tosiaan niin ettei se kestä tilastollista tarkastelua missään aikajaksossa, vai viittasitko vain tuohon 5:n vuoden jaksoon? Miten olisi esim. year-on-year muutosta vertailtaessa? Lyhyemmällä aikavälillä on ihan viime vuosinakin nähty, että pörssit nousee samaan aikaan kuin korot nousee (ja päinvastoin, kun korot on laskeneet kuten koronadipissä), joskin sektorirotaatiota on toki tapahtunut. Iänikuinen 60/40 portfoliohan on perustunut tälle ajatukselle.

Lähtökohtaisesti ajattelisin itsekin noin, koska suomalaisten yritysten tulot on enimmäkseen euroissa, mutta talous ja osakemarkkinat on lopulta globaalit, ja jos suomalaisen yhtiön kurssi alkaisi raketoida tuosta matalemmasta diskonttokorosta johtuen suhteessa amerikkalaiseen verrokkiin alkaisi rahaa siirtyä siihen amerikkalaiseen osakkeeseen. Tämän perustelun lisäksi näkisin, että USA:n vaikutus ja paino osakemarkkinassa on niin suuri, että lopulta sen arvostus määrää osakkeiden arvon myös täällä. Näin ollen kiertokautta se USA:n riskitön korko lopulta käytännössä toimii ajurina meikäläisillekin osakkeille, vaikkei suoraan niin teekkään. Tämä on toki aiheena niin laaja, ettei nämä kaksi perustelua riitä vielä oikein mihinkään :smiley:

Indereskin näyttää muuten käyttävän 2%:n riskitöntä korkoa DCF laskelmissaan - en tiedä mistä se juontaa juurensa, mutta se sattuu olemaan aika lähellä tuota USA:n 30 vuotista.

Tämä sama vastaus myös @musa_2:n kysymykseen ajatuksista Japanista, eli nähdäkseni osakemarkkina on ainakin länsimaiden osalta globaali, eikä yhden maan osalta voi tehdä kuin arvauksia, eikä Japani välttämättä toimi esimerkkinä sille jos koko maailma siirtyisikin samanlaiseen nollakorkotilanteeseen. Japanista on vuosien mittaan vyörynyt hirvittävä määrä investointirahaa ulkomaille.

3 tykkäystä

Tämä on oikein mielenkiintoinen framework. Varmasti on nyt helppoa arvioida suurimman osan pörssin lokeroista olevan “yliarvostettu” tai “kallis” arvostustaso.

Miten olet päätynyt valintoihisi? Perustuuko se johonkin kvantitatiiviseen harjoitteeseen? Vai perstuntumaan?

Mitä yhtiöitä kuuluu kategoriaan: “small cap growth” joka on sinusta kuplassa? Miten päädyit kupla arvioon?


Tsekkasin mielenkiinnosta Inden yhtiövertailutaulukon ja filteröin market cap alle 500M ja 2021 & 2022 keskimääräinen kasvu >10%.
Tuo antaa 51 yhtiötä, joista 9 on tappiollisia ja 3 2021E P/E on >50. Alle 25P/E 2021 vuodelle 31 yhtiötä ja 2022 vuodelle 38 yhtötä.
2021 mediaani P/E alle 20 ja 2022 mediaani P/E alle 15.
Mediaani EV/Sales 2021 n.1.8
Ensi vuodelle 25 maksaisi yli 2,5% osinkoa ennusteen mukaan (jos nyt näiden pienten yhtiöiden kohdalla uskaltaa osinkoennusteisiin luottaa).

Otanta harjoitteessa on varmasti aivan eri kuin sinulla, mutta tuon tarkastelun perusteella en näe että oltaisiin kuplassa, eli täysin irrallaan realiteeteista ja fundamenteista.
Kalliita osakkeita on paljon. Hyvin kalliitakin monia. Yksittäisiä kupla caseja on varmasti. Minusta silti tuolta löytää maltillisesti arvostettuja caseja joukosta.

Tähän alle muutama sattumanvarainen esimerkki filtteröimällä kalleimpia ja tappiollisia pois.
En ota mitenkään kantaa, että olisivat juuri hyviä caseja. En vain näe tämän yritysryppään olevan kuplassa.

Yhtiö LV:n kasvu% EBIT% ROE% P/E Osinkotuotto-% P/B EV/Liikevaihto EV/EBIT MCAP
2021e 2022e 2021e 2021e 2021e 2022e 2021e 2022e 2021e 2021e 2021e 2021 MEUR
Alexandria Pankkiiriliike 29.46 % -3.53 % 19.93 % 28.99 % 10.2 13.63 5.47 % 6.08 % 3.42 1.5 7.52 81.8
Kesla 14.66 % 36.54 % 5.50 % 14.19 % 11.83 8.55 3.26 % 4.56 % 1.44 0.68 12.35 20.75
Aspo 14.11 % 7.10 % 6.30 % 22.66 % 11.89 11.48 3.91 % 3.99 % 2.89 0.96 15.27 360.19
Rush Factory 2718.68 % 71.39 % 11.17 % 101.84 % 12.22 5.79 0 % 0 % 6.57 1.35 11.96 5.73
Wulff-Yhtiöt 58.57 % 23.96 % 7.54 % 35.37 % 12.5 9.31 2.73 % 2.94 % 1.75 0.43 5.71 32.18
CapMan 35.16 % 28.02 % 79.83 % 30.32 % 12.82 13.52 5.08 % 5.42 % 3.66 8.57 10.73 468.67
Reka Industrial 30.70 % 7.30 % 4.05 % 17.51 % 13.78 10.8 1.30 % 2.60 % 2.01 0.32 7.78 23.02
Honkarakenne 25.65 % 12.27 % 5.17 % 18.95 % 13.79 9.04 4.03 % 6.63 % 2.46 0.51 9.82 41.14
Titanium 13.84 % 16.28 % 50.84 % 39.52 % 14.64 12.43 6.13 % 6.77 % 6.78 6.34 12.47 159.19
United Bankers 24.24 % 3.54 % 29.83 % 22.77 % 15.13 14.04 5.17 % 5.90 % 3.32 2.98 10 141.62
Evli Pankki 36.13 % -3.27 % 45.86 % 33.20 % 15.24 14.68 11.06 % 6.49 % 4.69 4.57 9.97 498.52
Siili Solutions 19.14 % 8.70 % 7.49 % 21.83 % 16.58 14.16 2.15 % 2.53 % 4.82 1.35 18.09 110.6
Nurminen Logistics 66.48 % 8.42 % 7.01 % 127.01 % 19.01 12.68 1.20 % 1.80 % 8.94 1.31 18.63 133.43
Solteq 15.07 % 8.90 % 10.55 % 15.89 % 19.23 14.97 2.21 % 3.31 % 3.09 1.57 14.92 85.54
EAB Group 16.45 % 11.82 % 13.52 % 10.76 % 19.48 12.11 3.68 % 5.02 % 2.02 1.98 14.67 41.38
Vincit 17.99 % 11.63 % 7.35 % 15.26 % 19.58 15.43 2.43 % 2.67 % 4.22 1.52 20.66 99.87
Orthex 17.25 % 8.74 % 12.72 % 30.88 % 19.79 16.48 2.61 % 3.57 % 5.56 2.36 18.57 181.68
12 tykkäystä