Pörssien suunta (Osa 2)

Muutama kuvaaja aamun Vartista, jotka eivät vielä ole olleet täällä.

Korkokäyrä litistyy, minkä korkomarkkinan teenlehtien tulkitsee niin markkina varautuu kasvun hidastumiseen ja rahaolojen kiristymiseen. Fed on siis masokistisella tuulella. Powellhan vihjaisi, ettei pörssin meno näytä Fedin vinkkelistä hassummalta. :slight_smile: Turvapatjaa ei siis enää ole!

Jäähtysmisteemasta. IMF tosiaan leikkasi kasvuennusteita tälle vuodelle. Ensi vuodesta niitä nostettiin piirun verran. Yhtä kaikki, paluu globaalissa BKT:n kasvussa “normiin” on edessä.

Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan kasvuennusteita leikattiin. Bidenin elvytyspaketit ei mene enää läpi ja Kiinassa itseasiassa ongelmat ovat kärjistyneet, vaikka mediassa puhutaan Ukrainasta ja Fedistä lähinnä.

Luin aamulla blummalta, että Evergrandea ollaan mahdollisesti pilkkomassa.


Kävin videolla enemmän läpi täällä aiemmin puitua Jeremy Granthamin karhuteesiä. SP500 2500 pisteeseen? Täällähän jo aiemmin kritisoitiin mm. regression vetämistä mistä sattuu: monet trendit on sitä, miltä katsoja valitsee ne näyttävän.

Jos SP500 kolisi 2500 pisteeseen, olisi P/E joku 13x. Toki jos se sinne menisi, niin varman tuloksissakin olisi häikkää.

Grantham argumentoi, että pörssinousu olisi kapeaharteista kuten teknokuplassa, mutta tätä data ei oikein tue: nousu on ollut itseasiassa hyvinkin laaja-alaista räjähtäviä bumtsibumia lukuunottamatta. Siis siihen asti kun nousua kesti 2021. :smiley:

Tämä GMO:n P/E -malli väittää, että Shillerin P/E:n pitäisi olla päälle 20:en nykyisen vajaa 40:en sijaan. Tämä lienee ihan totta, mikäli inflaatio oikeasti jää päälle…

Tämän argumentin kyllä allekirjoitan, että pörsseissä nähtiin oikea rynnäkkö viimeisen vuoden mikä on yleensä tyypillistä kuplan huipuille. :smiley:

40 tykkäystä

The U.S. trade deficit in goods topped $1 trillion in 2021 for the first time ever

For all of 2021, the trade gap in goods rose to $1.08 trillion from $893.5 billion in the prior year. The deficit in 2020 had also been a record high.

The deficit in goods increased 3% in December to $101 billion from $98 billion, according to an advanced government estimate. It was the biggest monthly increase on record.

Lähde: Marketwatch

2 tykkäystä

Tunnustan olevani edelleen superkarhu mutta sentään Granthamin SP500 2500 ennusteeseen en usko. Mun pessimistisin skenaarioni on 3750 ja siinä vaiheessa olen 100% bull. Ehkä pohjat nähdään kuitenkin 4000 pinnassa.

Markkinoilla on nyt aineksia “Perfect Stormille”. FED on pahasti vaiheessa inflaation kontrolloimisen kanssa ja äkkijarrutuksen todennäköisyys kasvaa. Joko voi taas alkaa puhumaan stagflaatiosta @Verneri_Pulkkinen ja @musa_2 ?

7 tykkäystä

Pitää varmaankin mennä 15 vuotta taaksepäin löytääkseen tilanteen jossa S&P 500 forward12m-EPS on näin paljon globaalin suhdanneoptimismin ==> pirteän myynnin kasvun varassa kuin nyt.

Kustannuspuolella riittää painetta. Jos myynti pettää, EPS pettää pahasti ja p/e lasketaan sen jälkeen ihan uudelta pohjalta.

10 tykkäystä

Jotenkin omaan korvaan tuntuu hassulta että markkina odottaa FED:n nostavan korkoja jopa 5 kertaa tänä vuonna. En jaksa uskoa tähän skenaarioon. GDP kasvuennusteita lasketaan koko ajan. Ja mikäli inflaatio lähtee tästä laskuun jatkossa. Näkisin todennäköisempänä muutaman korotuksen ja sitten FED seuraa tilannetta rauhassa. Nythän Powell jätti itsellensä todella avoimet kortit: “Ehkä kiristän, ehkä jopa kovaa, tai sitten en. Katsotaan rauhassa dataa miten markkina kehittyy.”

Ja laitetaanpa nyt tähän alle vielä tälläinen kuva muistutukseksi. Onkohan kellään vastaavaa kuvaa siitä miten hyviä korkomarkkinat ovat olleet oikeasti ennustamaan korkojen kehitystä pitkällä välillä?

WhatsApp Image 2022-01-27 at 11.23.58

19 tykkäystä

Mielenkiintoista olisi ymmärtää tuo malli paremmin. Pari muuttujaa, jotka voivat heikentää tuota Predicted P/E:tä turhan alas. (tämä tosin puoli-turhaa spekulaatio, sillä en mallia tiedä)

  • RoE huono vuonna 2020 johtuen koronasta.
  • Toteutuneella inflaatiolla on nyt hyvin suuri volatiliteetti. Joskin inflaatio-odotukset ovat edelleen maltilliset. Jos inflaatio on jää vain “vuoden jutuksi” ja sitten normalisoituu, olettaisin tuon mallin myös korjaavan ylemmäs. (En väitä että näin käy, mutta on mahdollista että toimitusketjupullonkaulat helpottavat ja FEDn politiikka heikentää inflaatiota)
  • GDP volatiliteetti. 2020 alas 2021 ylös. - Kyllä, On ollut volatiliteettia, mutta se ei välttämättä indikoi mitään tulevaan talouskasvuun.

On kuitenkin mielenkiintoinen väite, että juuri nyt hyväksyttävä markkinan arvostustaso tulisi olla selkeästi alle 2000-luvun keskiarvon. Lähellä finanssikriisin ja eurokriisin arvostustasoja.

5 tykkäystä

Nämä ei mene tietenkään ihan yksi yhteen, koska molemmat maat käyvät kauppaa ja liikuttelevat massia koko maailman kanssa mutta tämä hyvä paikka taas nostaa esille, miten Yhdysvaltojen kulutusta tukeva elvytys repäisi vaihtotaseen vielä isommalle miinukselle ja toisaalta Kiinan pitkään jo laskeneet ylijäämät pomppasivat uudelleen kun maan talouselvytys tuki enemmän tuotantoa kuin omaa kysyntää. :smiley:


6 tykkäystä

Mites paljon tuossa on varastojen kasvua koska oikeasti on tavaraa enemmän varastossa ja miten paljon on inflaatiota ts. hintoja nostetaan niin varastossa olevan tavaran arvo nousee…? Taatusti vuodenvaihteessa retail ajoi kaksin käsin hinnankorotuksia sisään kun normaali vuodenvaihteen hinnantarkistus muutenkin oli ajankohtainen. Samasta syystä odotan että vuodenvaihteessa on lopulta se virallinen inflaation korkein piikki ja sitten alkaa lasku. Voi silti olla koholla vielä pitkään, mutta suunnankäännöstä odotan tästä.

6 tykkäystä

Minuakin harmittaa, ettei tuota mallia ole avattu tarkemmin.

Mutta Buffettin 70-luvun kirjoitusten kautta tuota logiikkaa voi avata hieman, jos oikein ymmärrän.

Paras firmojen kannattavuusmittari on oman pääoman tuotto.

Kuvitellaan, että firman kirja-arvo per osake on 10 euroa.

ROE on 10 %.

Inflaatio 0 %.

Sijoittaja vaatii 10 % tuottoa, eikä firma kasva.

Mikä on oikea arvostus?

EPS on 10 * 10 % = 1 euro. Tuottovaade 10 % niin P/E 10x staattiselle möhkäleelle.

Entä jos inflaatio nousee 10 %:iin, eikä mikään muu muutu?

Ugh, firman reaalituloksen syö kokonaan inflaatio periaatteessa.

Jotta sijoittaja edelleen saa 10 % reaalituottoa, pitää P/E:n puolittua (tulostuotto 20 % nimellisesti, P/E 5x).

Tottakai, oletamme nyt monet toiveikkaasti inflaation taittuvan. :slight_smile:

19 tykkäystä

Tuskin kukaan osaa sanoa varmaksi, mutta kuten @Marianne_Palmu juuri yllä totesi Fed ei voi tehdä tuotanto-ongelmille juuri mittään.

Hauskasti Nordean ex-strategi Andreas juuri totesi twitterissä, Fed voi kyllä tappaa kysynnän. :smiley:

Toistaiseksi talouskasvun odotetaan hidastuvan tai pikemminkin normalisoituvan. Stagflaatiopuheet nousisi vakavasti pöydälle, jos talouskasvu hyytyisi tyystin mutta inflaatio ei näytä mitään laantumisen merkkejä. :open_mouth:

8 tykkäystä

Teen opponoivan näkökulman.
Kuvitellaan, että Verneri Pulkkinen Oy Ab on sijoittanut koko pääomansa 100€ taikalaatikkoon, joka kerran vuodessa sylkäisee ulos 10€ arvoisen tuotteen tai palvelun. => Roe 10%.
Jos halutaan arvottaa PE10 → Taikalaatikon arvokin on edelleen 100€.

Tuleekin 10% inflaatio. Nyt taikalaatikon ulos sylkemät palvelut ovatkin 11€ arvoisia. Verneri Pulkkinen Oy Ab saakin nyt 11% RoE sijoittamalleen pääomalle. (tai vastaavasti ylöskirjaa boxin 110€ arvoiseksi). Sijoittajana Verneri näkeekin 21% tuoton tälle vuodelle - Boxin arvo nousi 10€ sekä se sylki ulos 11€ arvoisen hyödykkeen. Reaalisena tuo 121 / 1.1 = 10% tuotto edelleen.

Jotta, en vain ja ainoastaan mene ulos topicin aiheesta - ei inflaatio itsessään tarkoita pelkkää huonoa osakkeenomistajille. Kunhan yritykset ja talous pystyvät kasvamaan inflaation mukaisesti sekä kustannusrakenne mahdollistaa vastaavantasoiset katteet.

19 tykkäystä

…ja tämän varastojen arvon nousu voi jopa tukea tulosylityksiä Q4-Q1… ennusteet kun oli tehty aikana jolloin taikalaatikot oli halvempia, ja varaston taikalaatikot voi olla tehty halvemmista materiaaleista.

Ikävät oltavat tulee vasta jos taikalaatikon hintaa ei ole rahkeita nostaa tai kysyntä sakkaa hinnanousun vuoksi. Mutta eiköhän hinnastoexceleissä ole käynyt vilske viime kuukausina ja viime aikoina kaikesta on ollut pulaa, ts. kysyntää on riittänyt. Tulevaisuuden kysyntä sitten kaipaisi kristallipalloa, omani on korjaamolla.

3 tykkäystä

Väittäisin että kyseessä olisivat nimelliset varastot ihan sillä perusteella, että muuten vähittäiskaupan varastojen kasvaminen olisi megatrendi. Näin ei liene kuitenkaan asia? Varastojen koko ainakin mikrotasolla kannattaa myös suhteuttaa liikevaihtoon.

Jos taas puhutaan kuukausitasosta, on syytä muistaa että joulu-tammikuu on hyvin poikkeuksellista aikaa vähittäiskaupassa ja vertailu olisi ehkä syytä tehdä myös aiempin vuosien joulu-tammikuun vaihteeseen.

4 tykkäystä

Joo tietysti näin :smiley: Joskus (usein) lyö tyhjää katastrofaalisesti.

5 tykkäystä

juu tässä on periaatteessa 3 mahdollisuutta:

  1. FED toimii päättäväisesti ja juuri oikea-aikaisesti sekä onnistuu taltuttamaan inflaation samalla hidastuttamatta talouskasvua. todennäköisyys 15%

  2. FED toimii hitaasti, inflaatio jyllää kauan ja yli puolet vähätuloisimmista amerikkalaiskuluttajista pienentää pakon edessä kulutustaan aiheuttaen taantuman. (david einhornin visio) todennäköisyys 60%

  3. FED kiristää liian nopeasti aiheuttaen taantuman. todennäköisyys 25%

12 tykkäystä
  1. FED toimii päättäväisesti ja juuri oikea-aikaisesti sekä onnistuu taltuttamaan inflaation samalla hidastuttamatta talouskasvua. todennäköisyys 15%

31 tykkäystä

S&P 500 on nyt reaalisesti 338 % yli maaliskuun 1. päivän 2009 tason.

Alla

  • merkittävän markkinapohjan ajankohta
  • aika jonka sen jälkeen kului 338 % reaaliseen kurssinousuun
  • 338 % nousun jälkeisten 10 vuoden kumulatiivinen reaalinen kurssinousu
  • sama per annum, paras ja huonoin toteuma
  • osinkoja ei ole huomioitu

Mitä ajatuksia herättää?

pohjien sen
jälkeen jälkeen
338 % seuraavien
reaaliseen 10 v. edellinen
S&P 500 nousuun reaalinen p.a.
pohjan pohjilla kulunut kumulat. max
ajan- reaalisesti, aika, kurssi- ja
kohta pistettä vuotta nousu min
1877 75,4 29 -26 %
1920 97,9 8,5 -56 % -8 %
1932 97,8 23 69 % 5 %
1942 136 19 16 %
1948 167 16 -29 %
1974 360 23 27 %
1982 313 14,5 46 %
2003 1281
2009 992 12

EDIT:

osinko-
vuosi tuotto
1877 9 %
1920 7,50 %
1932 13,80 %
1942 8,70 %
1949 7,30 %
1974 5,40 %
1982 6,20 %
2003 1,90 %
2009 3,60 %
6 tykkäystä

Koronapaniikissa tullut itse viimeksi mietittyä SP500 indeksin käypiä arvoja. No nyt tuli vähän askarreltua. Jos laskee 1990-2021 Shillerin PE-luvun keskiarvon niin se on 26,25. Tuo tarkoittaisi indeksiin pistelukua 3100.

Taloustieteilijä Aswath Damodaran myös julkaisee sivuillaan näppärää exceliä millä laskea SP500 indeksin käypä arvo. Tuohon päivitin viimeisimmät konsensus ennusteet SP500 tuloksesta 2021-2023 ja kalkulaattori pyöräytti käyväksi arvoksi 3500 pistettä. Jos nappaa 10% tulosennusteista pois niin käypä arvo noin 3200.

En kyllä tämänkään tiedon varassa kovin järkyttynyt olisi vaikka tässä korjailtaisiin vielä ihan tuntuvasti.

Damodaranilta paljon mielenkiintoisia tekstejä, tietoa ja esimerkiksi tuo excel tarjolla:

https://pages.stern.nyu.edu/~adamodar/

30 tykkäystä

Kiitos @Sambadi :slight_smile:

Alla yksi näkökulma:

S&P 500 on @ 4345. Mitä siitä pitäisi ajatella?

Yleinen on tämä:

“EPS on tälle vuodelle tyyliin $225. Ollaan syklin alussa joten eiköhän se siitä kasva kivasti myös lähivuodet. Eivät nuo eteenpäin katsovat p/e:t niin pahoilta näytä. Ennusteissa voi olla nousupainetta. Uskomme että markkina voi hyväksyä pikkuisen korkeammankin p/e:n kun tulokset kasvavat vahvasti.”

Sitten toisaalta viimeisen viikon ajan on ollut parranpärinää tuosta väitteestä että trendin mukainen pisteluku on nyt 2500, ja kuplien jälkeen palataan trendiin.

Keskustelijat ovat oikeassa siinä että millään ei voi huijata itseään enemmän kuin piirtelemällä trendejä.

Mutta kyllä nähdäkseni on äärimmäistä uusi aikakausi -ajattelua on väittää että tuo kuluneen nousumarkkinan kumulatiivinen 338 % reaalinen kurssinousu on ok nyt mukaan tulevien sijoittajien kannalta.

Aikaisemman taulukon luvuista voi laskea että normiaika isolta markkinapohjalta 338 % korkeammalle tasolle on ollut lähes 20 vuotta. Eli jos ollaan pisteluvussa 4345 noin vuonna 2028, ollaan normiaikataulussa sikäli.

Mutta sitten täytyy huomata että tarkastelujakson ekat 130 vuotta vuoteen 2007 saakka S&P 500 -yhtiöiden markkina-alueiden talouksien reaalinen trendikasvu oli tyyliin 3 % vuodessa ja ehkä rahtunen päälle.

2007 jälkeen tuo lukema on ollut selvästi alempi. Ja varsinkin demografia uhkaa painaa sitä vähitellen alemmaksi. Eli siltä kannalta katsoen pitää siirtää vuodesta 2028 kauemmaksi tuota tavoitetta S&P 500 @ 4345 pistettä.

Lisäksi aiemmasta taulukosta näkyy valtava ero…

  • yhtäältä 1877 ja 1900-luvun markkinapohjien
    ja
  • toisaalta 2000-luvun markkinapohjien välillä

Ensiksi mainitut tapahtuivat tilanteissa joissa merkittävää finanssi- ja rahapoliitiista elvytystä ei käytetty.

2000-luvulla pohjat ovat tulleet vastaan paljon korkeammilla arvostuskertoimilla – luultavasti elvytyksen takia lähinnä.

Ottaen huomioon että

  • 2009 ei ollut arvostuskertoimien perusteella silmiinpistävän halpa markkinapohja
    ja että
  • S&P 500 -yhtiöiden kohdemarkkinoiden talouskasvu on sekulaaristi hitaampaa

… tuo 338 % reaalinen kurssinousu 2009–22 on mykistävä. Nähdäkseni tällä hetkellä kun indeksiosuus vaihtaa omistajaa, tapahtuu poikkeuksellisen räikeästi niin että toinen ottaa spekulatiiviset voitot ja toinen ottaa surkeaa tuotto-odotusta valtavalla volaodotuksella. Todennäköisesti viimeksi mainitun psyyke ei tule tätä komboa kestämään.

pohjien
ajan- S&P 500
kohta CAPE
1877 8,1
1920 4,8
1932 5,6
1942 8,5
1949 9,1
1974 8,3
1982 6,6
2003 21
2009 13

Osingot maksetaan nyt ennätystuloksista yleisen kovan optimismin vallitessa. Silti osinkotuotto on matalampi kuin kertaakaan aikaisemmissa tapauksissa sen jälkeen kuin on tultu 338 % ylös merkittäviltä markkinapohjilta. Toki päälle tulee hieman nettohyötyä omien osakkeiden ostoista. Mutta tosiaan nettohyöty on matillinen koska osa brutto-ostoista kompensoi palkitsemisohjelmien dilutoivaa vaikutusta.

ajan- osinko-
kohta CAPE tuotto
1906 20 3,80 %
1929 33 3 %
1955 19 3,60 %
1961 22 2,80 %
1964 23 2,90 %
1997 32 1,70 %
2022 36 1,30 %
16 tykkäystä

Sininen on taaksepäin katsova 12 kk operating margin.

Punainen on taaksepäin katsova 12 kk marginaali joka olisi toteutunut jos analyytikot olisivat saaneet eteenpäin katsovat marginaaliennusteet täysin oikein aina 12 kk aikaisemmin.

Ei kukaan näitä osaa ennustaa. Vai onko jollakulla analyytikolla ihan maaginen träkki? En tiedä.

7 tykkäystä