Kyllä rupeaa rakennusallala tulemaan ja tuntumaan hinnankorotukset. Jo ennen Ukrainan sotaa joistain raaka-aineista oli pulaa saatavuus kortilla ja hinnat katossa. Viime aikaisija havaintoja mitä omiin korviin on kantautunut.
Italialaiset laatat loppuvat, koska käyttävät raaka-aineena Urkainalaista valkoistasavea. Loppuu kuulema 2-4kk aikana. Toki laattoja saadaan muualta mm Portugali, Turkki, Espania.
Valmisbetonitoimittaja ilmoitti noin 10% hintojen korotuksista mm kuljetuskustannusten takia.
Harjaterästoimittaja ilmoitti 10-15% korotuksesta vanhoihin hintoihin. Lisäksi saatavuus tulee olemaan lähi tulevaisuudessa erittäin hankalaa. Teräs toimittajat ovat antaneet tarjouksia jotka voimassa yhden päivän. Lyhyin tarjous mitä olen kuullut on ollut voimassa 20minuuttia. On siis suurta epätietoisuutta saatavuuteen ja hintaan liittyen.
Polttoaineet. Noh jokainen voi nähdä tilanteen bensapumpulla.
Povaan rakennusalalle synkkää loppuvuotta. Rakennusliikkeiden heikko hinnoitteluvoima tulee ihan varmasti näkymään niiden tuloksissa. Kustannusten nousu tulee väistämättä läpi. Vaikka sopimukset olisi miten kiinteitä jättää materiaalitoimittajat toimittamatta, jos uusiin hintoihin ei suostuta. Ja mikäli hinta paine jatkuu hankkeiden aloituksia varmasti lykätään ellei tuottovaatimuksista anneta jostain syystä periksi.
Teräsprofiileissa ja -levyissä tilanne on Euroopassa yhtä heikko saatavuuden ja vielä huomattavasti huonompi hintakehityksen osalta. Vastaavia tarjousten voimassaoloaikoja on tullut vastaan ja monet ovat kieltäytyneet antamasta sitovia tarjouksia lainkaan vaan ainoastaan ohjeellisia hinta-arvioita.
Itä-Euroopan konepajoilta saadun tiedon mukaan heidän materiaalitoimittajiensa hinnat ovat nousseet parhaimmillaan +40% sotaa edeltävästä tasosta. Tässä täytyy ottaa myös huomioon, että materiaalitoimittajien sotaa edeltävät hinnat olivat jo valmiiksi lähes kolminkertaisia verrattuna koronaa edeltävään aikaan. Kiinassa hintataso on ollut huomattavasti vakaampi, mutta rahtikustannukset ja -aikataulut ovat kehittyneet huonoon suuntaan. Kiinalaisten omien standardien (GB) mukaiset teräslaadut myös eroavat amerikkalaisista (AISC) ja eurooppalaisista (EN) standardeista, joita taas käytetään globaalisti länsimaalaisten firmojen rakennushankkeiden suunnittelussa ja laadunvalvonnassa.
Euroopan alueella on myös ajettu tuotantoa alas sodasta aiheutuneen energian hinnan raketoinnin vuoksi.
Kiinan pörssit Alibaba mukaan lukien ovat häkellyttävästi hinnoiteltuja (forward P/E alle 10x) mutta teknojen reguloimisen yms. lopettamista on puhuttu jo useaan otteeseen viime vuosina.
Voi kyllä olla, että mojova kurssilasku pörsseissä on saanut puolueen hieman varovaiseksi: sehän ei varsinaisesti herätä luottamusta kun maan isoimmat firmat sukeltaa 10 % päivävauhtia.
Tänä vuonna on tärkeä puoluekokous, minkä takia kaikki paukut laitetaan vakauteen.
Oi ja voi kun näkisivätkin valon ja toteaisivat vakauden (tai nousun ) olevan muuta puuhastelua ja kaveerausta tärkeämpää…
Luulen että jämäkkä “Russia bad” lausunto alleviivattuna sillä, että minkäänlaista tukea sotaretkelle ei ole tulossa, olisi markkinalle vahvempi positiivinen signaali kuin mikään ylimalkainen puoluejohdon “kyllä me kohta tämä firmojen kiusaaminen lopetetaan” tai CSRC:n “Keskustelut SECin kanssa ovat olleet oikein mukavia ja pulla tuoretta” lausunto.
S&P 500 forward p/s on nyt 10 % korkeampi kuin helmikuun 2020 piikissä, 11 vuotta kestäneen nousumarkkinan siihenastisella huipulla, vakaassa goldilocks-tilanteessa.
Pystyisikö @Marianne_Palmu tai joku muu palstan tietäjä avaamaan vähän logiikkaa näiden FED-ennusteiden tulkinnan taustalla. Minua on aina vähän ihmetyttänyt se, että ekonomistit/lehdistö yms. ottaa keskuspankkien ennusteet suoraan “faktana”, mutta eikö niillä juuri pyritä muokkaamaan markkinoiden odotuksia samalla tavalla kuin itse käytännön toimillakin (QE yms.).
Jos FED uskoisi, että inflaatio on tänä vuonna 15% niin sanoisivatko he todella niin? Tämän sanominenhan entisestään nostaisi inflaatiopainetta, mikä on FEDin tavoitteita vastaan. Mikä saa siis meidät luottamaan siihen, että keskuspankin ilmoitus on täysin realistinen sen hetken tilannekuva? Ylipäätään mielestäni painotetaan liikaa näitä käytännön toimien merkitystä, kun inflaatiokehitykselle juuri odotuksilla (joihin ennusteet vaikuttavat) on suuri merkitys.
Tiedostan kyllä, että tässä liikutaan vaarallisilla vesillä kun maallikkona alkaa epäillä paljon viisaampien taloustietäjien tapaa toimia.
Inderespodin viimeisessä jaksossa Juha ja Sauli kommentoivat euroalueeen ja Suomen talouskasvuennusteista samalla ajatuksella. (kuuntelusuositus)
Keskuspankkien pitää yrittää nähdä tarpeeksi kauas, että ei jouduta soutaan ja huopaan. Tästä kertoo FED:n huutelu inflaation väliaikaisuudesta. Inflaatiohuippuja odoteltiin vuoden vaihteeseen, mutta ne on siirtynyt eteenpäin. Ukrainan tilanne eskaloi paljon esim Euroopassa ja siirsi inflaatiopiikkiä eteenpäin.
Rahoitusmarkkinoiden vakaus on ensisijainen tehtävä, niin huutelu taantumasta tai pullosta karanneesta inflaatiosta ei oikein kuulu kuvaan.
Muistan erittäin hyvin miltä maailma näytti Suomesta käsin 9.3.2020 alkavalla viikolla, koska päädyimme tekemään ikävän päätöksen ja perua suuret toukokuulle järjestetyt juhlat. Yleinen tunnelma oli, että tässä menee nyt varmaan kesään asti ainakin tämän koronan kanssa.
Jos joku olisi siinä kohtaa sanonut, että varmaan joudutaan Tokion olympialaisetkin siirtämään, olisi pidetty maailmanlopun maalajana.
Ko. viikolla kurssit olivat edelleen vapaassa pudostuksessa ennen pohjaa. 30.03. ampuivat tunnetusti ylös.
Itse tein maallikona johtopäätöksen, että kurssien kanssa oltiin jotenkin niin kuilun reunalla muutenkin, että uhkaksi ja paniikkiin riitti pienikin häiriö. Siksi tuo norsu ja hiiri.
En voi uskoa, että kellään oli oikeasti 2-3/2020 näkemystä mitä oli tulossa. 2-3/2020 kurssiromahdus on tietysti skaalassa siihen mitä sittemmin tapahtui, mutta itse olin uskossa, että jokin “oli pielessä” muutenkin. Eli kurssit reagoivat kuin pahimmat foliohatut ( jotka sitten olivatkin oikeassa.)
Siksi tuo kommenttisi ja siitä lainaamani kohta herätti huomioni. Ei siellä taustalla ollut ilmeisesti muita mörköjä kuitenkaan. Eli fundamentti oli kunnossa ja sentimentti lähti laukalle.
Relevanssi tähän päivään ja miksi postasin: goldilocks 2020 alkuvuosi listaa varmaan pitäisi päivittää jos tätä päivää katsotaan ja tuo sotakin vielä, silti kurssit ovat aika rohkeana. Minkä ymmärsin olevan sinunkin pointtisi. Tykkäys oli riittänyt tietysti
Kiitos, kuuntelin ja herrat tosiaan olivat samoilla linjoilla. Ehkä toivoisi siis, että vaikka Inderesin ja muiden riippumattomien toimijoiden makro-analyyseissa otettaisiin enemmän näkemystä näiden ennusteiden järkevyyden suhteen. Lehdistöltä sitä lienee turha odottaa, koska tavallisella taloustoimittajalla kompetenssi siihen ei varmaan riittää, mutta analyysitalo ehkä voisi kertoa tarkemmin oman näkemyksensä eikä vain referoida keskuspankin näkemystä.
Tämä ei ollut siis kritiikki Inderekselle. En ole niin paljon heidän makrokommentteja lukenut, että tietäisin mitä niissä on puhuttu, mutta harvoin näkee kovinkaan kriittistä keskustelua kekuspankkien ennusteita vaan puhutaan juuri inflaation väliaikaisuudesta koska sanoohan keskuspankkikin niin.
Jotta tulisi vielä jotain todellista sisältöä viestiin, niin itse olen siinä leirissä että globalisaation kultakausi on päättynyt ja tuotantoketjujen lokalisointi tulee luultavasti olemaan jonkinlainen trendi lähivuosina. Tämä väistämättä lisää tuotantokuntannuksia ja ruokkii omalta osaltaan inflaatiota. Painetta tulee siten myös pörssiyhtiöiden kannattavuuteen, kuluttajien ostovoimaan ja siten myös talouskasvun hiipumiseen.
Tähän voisi vielä lisätä näistä teräspalkeista. Unohtui tämä aikaisemmasta viestistä.
Materiaalihinta sidotaan jatkossa indeksiin. Tähän on kuulema mukaan lähtenyt jo muutama iso rakennusliike. Tuommoisesta teräsrunkotoimituksesta materiaalihinta on 1/3. Loput kokoonpano tehtaalla ja asennus työmaalla.
Materiaalin hinnat on hiha-arviolla 2,2€/kg kun ennen kriisiä hinta 1,2 €/kg. Hinta on siis lähes tuplaantunut.
Teräsrungoissa käytettävien WQ-palkkien valmistajista yksi tehdas on Mariupolissa. Ei tietoa onko tehdas kuinka suuri ja miten yleisesti vaikuttaa.
Eräs urakoitisja kertoi ettei ole saanut omilta materiaalitoimittajilta yhtään tarjousta takaisin vaikka pyyntöajat ovat menneet ajat sitten umpeen.
Kaikenkaikkiaan toimitusajat ovat mysteeri, joka tulee vaikuttamaan moneen projektiin.
@Marianne_Palmu on taas tässä ketjussa illalla kertomassa meille korkopäätöksestä:
“Tuttuun tapaan julkaisen kommentit korkopäätöksestä heti klo 20 jälkeen Sijoitusfoorumin Pörssien suunta -ketjussa, tervetuloa seuraamaan!”
Tervetuloa tähän ketjuun seuraamaan kello 20.00 alkavaa “tilaisuutta”!
Tsekatkaa nämä ennen illan tilaisuutta.
Jotta tilaisuutta olisi mahdollisimman mukava seurata niin muistutan muutamista asioista. Kuten tämän ketjun aloitusviestissä lukee “Pörssien suunta -ketjussa keskustellaan analyyttisesti pörssin ylätason liikkeistä ja taloudesta.”; pyritään tästä pitämään kiinni varsinkin tänä iltana, jotta illan tilaisuutta olisi mahdollisimman mukava kaikkien seurata.
Olen seurannut keskuspankkien (EKP ja FED) toimintaa hieman kauhunsekaisin tuntein jo viime kesästä lähtien. Aika optimistinen asenne inflaation suhteen on vallinnut. Katsotaan jatkuuko linja FED:n osalta tänään eli 0,25 vai 0,5 prossan korotus. Pelkään, että ohjauskoron pitää nousta jonnekin 3-4 prosentin tietämille ennen kuin inflaation nousu taittuu. Toivottavasti olen väärässä!
Hyvin ovat saaneet korkoja ylöspäin jo ennen tuota ekaa nostoa. Jenkkilän 30 vuotinen hivunnut nyt jo lähes 2,5%:n ja jopa Saksa saa pulittaa tuolle ajalle 0,6%:ia. 30 vuotisen kiinteän asuntolainan korko jenkeissä on 3,85%, eikä siellä, tai maailmalla pääosin suosita vaihtuvakorkoisia kuten täällä Suomessa tehdään.
Sanoisin, että kyllä jo nyt nuo nykyiset markkinakorot tekee työtään ja vähentää ylikuumenemista. Esim. tuo jenkkilän 30 vuotinen on ihan varteenotettava verrokki Microsoftin osakkeelle, jonka PE on nyt laskun jälkeenkin n. 30, eli tarjoaa n. 3,3%:ia tulostuottoa. Toki Microsoftin tulos oletettavasti kasvaa tulevaisuudessa, mutta on kaikenlaisille liiketoiminnan epävarmuuksille jokin riskimarginaalikin oltava, ja kasvullekin asettaa maailman BKT jonkinlaisen rajoitteen. Toisena esimerkkinä tuo 3,85%:n asuntolainan korko rajoittaa hyvin omistusasuntojen hintojen nousua.
Ja vaikka Euroopassa korot onkin eri tasolla, niin meilläkin on mahdollisuus sijoittaa noihin USA:n velkakirjoihin joko valuuttasuojauksella, tai ilman, eli riskitöntä korkoa se aika hyvin tännekkin näyttelee. Ja asuntomarkkinoilla on täälläkin nousseet kiinteät korot, joita mannereurooppa suosii huomattavasti vuoden takaisesta.