Joo tietenkin jos ei usko tuloksiin tai kannattavuuksiin pitkässä juoksussa ei osakkeet ole mitenkään halpoja. Ainakin Europe MSCI indeksissä marginaalit ovat paisuneet 10,5 %:iin, luulisi sen kohtuullisesti vastaavan Eurostoxx 600 tilannetta. En ole nyt blummakoneen äärellä niin en voi tarkistaa.
Forward P/E 12x kestää ehkä sellaisen ~20 % tulosten leikkauksen, marginaalien romahdus yli kolmanneksella olisi jo tiukempi setti.
2010-luku oli kyllä harvinaisen surkeaa eurofirmoille (eurokriisi, austerity, pankkien ongelmat, raaka-aineiden hintojen romahdus, teollisuustaantumia) että sitä voisi jotenkin pitää inhorealistisena lähtökohtana 2020-luvulle, mutta emmehän me vielä osaa arvioida täysin uuden energiaympäristön vaikutuksia yms. tuloksiin.
Jos inflaatio jää vastoin odotuksia junnaamaan on arvostukset myös edelleen paineessa. Näin siis indeksitasolla, yhtiökohtaisesti tuolla liikkuu paljon mielenkiintoista ja toisaalta paljon sellaista joka on laskenut hyvästä syystäkin.
Liittyen aamun Vartin teemaan, EU suunnittelee 15 % kaasun kulutuksen leikkaamista.
On epäselvää, miten leikkauksia jaetaan teollisuuden ja kotitalouksien välillä.
Mikäli toimenpiteisiin ryhdytään ripeästi, voisi osuma talouteen jäädä lievemmäksi arvion mukaan:
“At stake is the depth of the recession Europe is likely to endure if Russia turns off the taps. The commission said a full cutoff, combined with a cold winter and a lack of preparation, could reduce the bloc’s average economic output as much as 1.5%. That blow could be lowered to an average of 0.6% if countries start conserving energy now, the commission said.”
Ja, seuraavan talven 23-24 kriisi olisi myös lievempi.
Sijoittajana hyvä tiedostaa että puhutaan useamman kuin yhden talven kriisistä.
Euroopassa siis pörssiyhtiöiden f12m-nettomarginaali on noin 10,5 % – vs. viimeisten kymmenen vuoden keskiarvo noin 7 %.
Mitä lyhyempi tarkastelujakso, sitä todennäköisemmin näin: yllättävän hyvä reaalitalouden veto ==> yllättävän hyvät tulokset tai yllättävän huono reaalitalouden veto ==> yllättävän huonot tulokset.
Mitä pidempi tarkastelujakso, sitä vähemmän firmojen kannattavuus korreloi reaalitalouden laajojen trendien kanssa ja sitä enemmän spesifisti kullakin toimialalla vallitsevan kilpailun intensiteetin kanssa.
25 vuotta sitten USAssa kehiteltiin uusi talous -narratiivia tuon Greenspanin hahmotelman pohjalta.
Reaalitalous on 1997 alkaen kehittynyt paljon heikommin kuin tuolloin odotettiin. Kuitenkin pörssiyhtiöt ovat kannattaneet keskimäärin selvästi paremmin kuin tuolloin pidettiin normaalina.
Euroyhtiöt kannattivat 2012–21 suurin piirtein yhtä hyvin kuin 1997 USA:ssa yleisen talousoptimismin vallitessa pidettiin normaalina.
Dynaamisempi reaalitalous yhdistettynä aggressiivisempaan kilpailuun olisi voinut tuottaa keskimäärin samat kannattavuudet.
Mielettömän vaikea aihe ja ehkä turha arvailla millaisia firmojen kannattavuuksia tukevia tai nakertavia teemoja 2020-luku tuo tullessaan vs. 2010-luku.
Silti minulla on kiusaus arvata että regression to the mean tekee brutaalia jälkeä vs. nykyiset ennusteet.
Välillä on hauskaa katsoa vanhoja videoita ja fiilistellä miltä maailma näytti vielä hetki sitten. Hauskasti 2021 syyskuussa Vartissasi oli täysin samoja aiheita kuin tänäkin päivänä. Inflaatiopelot, Kiinan hyytyminen, Korkojen nousu, Energian hintojen nousu, Stagflaatio, jne.
Tuo videolla käsitelty ‘milleniaalien ikuinen nousumarkkina’ -ennuste oli kyllä huikea
Itsekin olen skeptinen pörssiyritysten kannattavuustason kestävyydestä ainakin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä raaka-aineisiin, kuljetuskustannuksiin ja palkkoihin kohdistuu merkittävää inflaatiota ja mielestäni tähän saakka nähdystä helsingin pörssin Q2 tuloskaudesta vallitseva trendi on ollut että liikevaihdot osuvat aika kivasti ennusteisiin tai jopa sen yli, mutta kannattavuustasot jäävät ennusteista. Mielenkiintoista jatkuuko sama trendi H2 aikana tulosten osalta.
Yleisemmin markkinatilanteesta, jos reilu puoli vuotta sitten ostopaikka oli heikko ja tuotto-odotus surkea, niin nyt mielestäni ollaan tilanteessa, jossa ostopaikka on suhteellisen neutraali. Tällä hetkellä markkina tuntuu hinnoittelevan sitä, että keskuspankit kääntävät takkia piakkoin, sillä talous yskähtelee ja inflaation pitäisi taittua sen seurauksena. Vaikka varmasti näin käykin tarpeeksi syvän taantuman seurauksena, mitä jos keskuspankit eivät toimikaan markkinan konsensuksen mukaisesti ja pitäytyvät kiristävässä rahapolitiikassa pidempään, vaikka alkaisi näyttää etenevissä määrin ilmeiseltä, että talous ajaa rotkosta alas. Miten markkinat reagoivat siihen? Mitä jos talouden hidastumisesta huolimatta inflaatio pysyykin itsepintaisen korkealla ja keskuspankit valitsevat tappaa inflaation vaikka se tarkoittaisi että talous ottaa osumaa samalla. Kuuntelin tuossa taannoin Stanley Druckenmillerin tuoreen haastiksen ja hän nosti historiasta aika hyytävän faktan, jossa inflaatiotason ylitettyä 5% sitä ei olla koskaan ennen saatu kuriin ellei reaalikorot ole nousseet positiivisiksi. En sano etteikö tällä kertaa voisi olla toisin mutta kyllähän tuo pistää mietityttämään tässä tilanteessa.
Kauppalehden mukaan:
Kestohyödykkeiden tilausten yllättävän nousun takana on uutistoimisto Bloombergin mukaan puolustusteollisuudessa tehtyjen lentokonetilausten vuoksi. Ilman lentokoneita ja armeijantilauksia yhdysvaltalaisille tehtaille tehdyt tilaukset nousivat 0,5 prosenttia. Yhdysvalloissa kestohyödykkeiden tilaukset nousivat odotusten vastaisesti | Kauppalehti
" Durable goods are generally defined as those whose expected lifetime is greater than three years."
Eli mikä vain tuote jonka odotetaan kestävän yli 3v. Lenskareita, autoja, jääkaappeja, telkkareita, huonekaluja…
Ja “Core” jättää pois autot, lenskarit, laivat, junat jne… “excluding transportation equipment” koska ne voivat tuota lukua heiluttaa isosti pelkästään yhdellä tai kahdella isolla tilauksella - valtamerilaivat, matkustajalentokoneet jne. kun ovat yksikköhinnaltaan isoja ja kysyntä ei ole välttämättä niissä tasaista.
Lama peruttu, rallipäivä. Kunnes JPow sitten illalla kenties suolaa kaiken?
Eikös Valkoinen talo perunut laman jo viime viikolla, kun päättivät ilmoittaa varmuudeksi etukäteen, että määritelmä on nykyään jotain ihan muuta kuin ennen. Eli kun huomenna saadaan negatiivinen BKT lukema ja näitä kvartaaleita olisi ollut kaksi putkeen, niin kyseessä on vain *hitaamman talouskehityksen jakso" eli ei suinkaan mikään Recession.
What is a recession? While some maintain that two consecutive quarters of falling real GDP constitute a recession, that is neither the official definition nor the way economists evaluate the state of the business cycle. (???) Instead, both official determinations of recessions and economists’ assessment of economic activity are based on a holistic look at the data—including the labor market, consumer and business spending, industrial production, and incomes. Based on these data, it is unlikely that the decline in GDP in the first quarter of this year—even if followed by another GDP decline in the second quarter—indicates a recession.
Mitäh? Vain valtionvelka, energian hinta ja terveydenhuollon hinta alas? Ei yksisarvista? ei edes ponia? Mikä tämä tämmöinen täysin kunnianhimoton, suorastaan rupuinen lakipaketti oikein on?
