Yhdysvaltain rahoittamiseen ei ole oikein vaihtoehtoja.
Moni mieltää asetelman niin päin, että lainaajan pitäisi olla jotenkin lainaajille kelpaava.
Mutta jos jotkin talousalueet ja valtiot, kuten Kiina, Saksa ennen, Japani, öljymaat ja vientivetoiset maat ovat rakenteellisesti ylijäämäisiä, pitää ihan matemaattisesti jonkin muun alle alijäämäinen joka voi imeä muiden ylijäämät.
Yhdysvaltojen kaltaisele isolle pääomamarkkinalle ja luotettavalle lainaajalle ei ole vaihtoehtoa. Ja jos kävisikin niin, ettei liittovaltiolle halua lainata pitää silti rohmuta dollari-assetteja eli ostaa vaikka USA-kiinteistöjä, osakkeita tai yritysvelkaa.
Olen nähnyt tuosta juttua mutta en harmikseni heti muista lähdettä. Muistaakseni Fed, joka viime vuosina on tehnyt tulosta enemmän kuin yksikään pörssiyhtiö vuositasolla, saa vetää “tappioita” tovin ilman että treasuryn tarvitsee rahoittaa. Yliajan tuon voi olettaa kuitenkin tasoittuvan. Onneksi tuo on vain rahaa.
Hyvää iltapäivää kaikille! Keskuspankkituokioita jatketaan EKP:n parissa. Odotettavissa 50 korkopisteen nosto ja vihjeitä lisänostoista. EKP:n johdolla ei yksinkertaisesti ole varaa kyyhkyillä, sillä vaikka inflaatiovauhti hidastuikin tammikuussa ja kuukauden takaisesta nähtiin laskua (-0,4 %), pohjahintojen nousu on vuodentakaiseen nähden edelleen korkealla (huom. inflaatioluvuissa ei ollut Saksaa mukana).
Positiivista on puolestaan se, että eurotalous on kestänyt tämän nousseiden korkojen ympäristön yllättävän hyvin, ja talousyllätykset ovat olleet selvästi positiivisen puolella.
Jos ensi kokouksessakin ohjauskorkoa nostetaan 50 korkopisteellä, korkotaso olisi 3,5 %:ssa eli yli markkinaodotusten. Lisäksi tämä aiheuttaa lisää painetta euribor-koroille, joista 12 kuukauden korko on ollut nyt 3,4 %:n tuntumassa. Kuten päätöksestä näkyy, pohjainflaatio on keskuspankin huolenaihe ja se ei voi ihan lähiaikoina painaa jarrua rahapolitiikassaan
Tästä näkee, kuinka euribor seuraa tarkasti ohjauskoron liikkeitä. Mielestäni on mielenkiintoista, miten EKP:n johto joka välissä painottaa sitä, että keskuspankki on datariippuvainen, mutta uskaltaa silti määrittää rahapolitiikan suuntaviivoja seuraaviin kokouksiin melko tarkastikin, kuten tänään. Odotuksia halutaan ohjata, mutta toisaalta datariippuvuus antaa vapauden poiketa sovitusta jos mittarit eivät mene toivottuun suuntaan, kuten tässäkin ketjussa on hyvin tuotu esille.
Vähemmän yllättäen inflaatiopaineet pysyvät korkeina; vaikka tuotannon pullonkaulat hellittävät, patoutunut kysyntä pitää yllä palvelusektorin inflaatiota.
Inflaatioriskit ovat nyt paremmin tasapainossa lyhyellä aikavälillä, Lagarde sanoo. Ainakaan inflaatiolukemista ei ole enää tullut ikäviä yllätyksiä keskuspankille, eli tarvetta ennustemuutoksillekaan ei ole. Myös talouskasvuriskit ovat balanssissa.
Lagarden mukaan keskeisiä huolenaiheita inflaatiossa ovat energia, palkat ja talouspolitiikan toimet. Kansainvälisellä tasolla hän nostaa Kiinan hallinnon toimet eli koronarajoitusten purun, ja tämän seurauksia EKP seuraa tarkkaan.
EKP pysyy valitsemallaan tiellä toistaiseksi. Lagarden puheista ei suuria yllätyksiä mielestäni saatu, ja pitää muistaa tuo eurotalouden ihan hyvä suoriutuminen. Ei siis antauduta angstin valtaan . Tässä vielä kommentit korkopäätöksestä:
Ei oo julkinen siten että pysytyis “livenä” seuraamaan. 2020 vuonna Mäkinen taisi kommentoida SUUNNILLEEN näin, että hänen salkku on 2010-vuosikymmenen tuottanut luokkaa 60-70 % p.a. Korkoa korolle -efektiä toki heikentänyt sen että nostanut osan tuotoista elämisen kustannuksiin eli todellinen compound-efekti ollut ilmeisesti jotain 20-40 % p.a.
2020/2021 vuosien tuotoista (Nomad Invest) on tainnut Mikko/Ville kommentoida omilla twitter-tileillään. Tuotot näinäkin vuosina olleet jotain kovia kaksinumeroisia ja selvästi indeksit päihittäviä. Varmaan löytyisi jos penkoisi.
EDIT: Tämä olikin Pörssien suunta -ketju. Pahoittelut, vastaukseni ja aiheen keskustelu kuuluu varmasti muualle.
2022 vuosi oli sijoitusmarkkinoilla monen lihavan vuoden jälkeen heikko sekä osake- että korkomarkkinoilla. Pääsyynä heikkouteen on selkeästi keskuspankkien inflaation ryöpsähtämisestä koitunut rahapolitiikan raju kiristäminen. Rahapolitiikka oli jälkikäteen katsottuna liian löyhää liian pitkään, mutta tämä on jälkiviisautta, joka on aina helppoa. Koronakriisi oli suurin kriisi sitten 2008 finanssikriisin ja siten oli ehkä ymmärrettävää, että talouden nousu polviltaan haluttiin keskuspankkien taholta varmistaa.
EKP:n korkokorotuksista kertoi sitten taas OP:n Hännikäinen.
EKP nosti korkoja odotetusti, ja viitoittaa edelleen merkittävää rahapolitiikan kiristämistä. Kuuntele senior strategist Jari Hännikäisen mietteet helmikuun kokouksesta!
Tätä ei kovin vakavasti tarvitse ottaa, mutta tullut välillä seurattua entisen University of Floridan opiskelijan ja nykyisen DoorDashin työntekijän harrasteprojektia, missä koodasi kikkareen joka koneoppimista hyödyntäen pyrkii ennustamaan taantumaa. https://terrencez.com/recession-predictor-chart/
Datapisteet ovat saaneet tämän kaverin tekemän koneoppimisalgoritmin varsin vakuuttuneeksi taantumasta ja siitä, että sellainen koputtelee ovelle varsin pian.
. Tässä vielä kommentit korkopäätöksestä:
