Pörssien suunta (Osa 2)

Huomenta! Linkkaamassani kuvassa on syy sille, miksi eps-kasvuennusteet ylittävät bkt-kasvuennusteet. Jyrkän kulmakertoimen lisäksi on tärkeää huomata, että vakiotermi on negatiivinen. Eps-kasvu on siis lähtökohtaisesti nopeampaa kuin talouskasvu, mutta menee miinukselle herkemmin.

  • Kasvujaksoilla eps ja bkt suhde näyttää kiinteämmältä kuin taantumajaksoissa. Yleensä ennustetaan kasvua, ja taantumat ovat “yllätyksiä”. Taantuman yllättäessä tulokset romahtavat, mikä oikaisee pitkän aikavälin keskiarvon.
  • Vaikka taloutta voi ennustaa mielekkäällä tarkkuudella vain 2-3 vuotta, 5 vuotta ei vielä ole pitkä aikaväli.
  • suuryritykset kasvavat myös yritysostoin. Siksi pieni joukko (500) suurimpia yrityksiä kasvaa nopeammin kuin talous. Myös EPS-kasvu on nopeaa kun ostot menevät täysimääräisinä taseeseen eikä edes goodwilliä poisteta, kiitos US GAAP ja IFRS.

Ps. Shiller on joskus laskenut CAPEensa myös sellaisen modifioinnin, jossa otetaan myös omien ostot huomioon. Sekin data saattaa löytyä hänen sivuiltaan.

5 tykkäystä

Niin meinaat siis lähivuosia?

Minä puhuin niin kuin kymmenistä vuosista. :smiley:

2 tykkäystä

@Porssi-Petteri n laskelmassa oli 5 vuotta. Eikö me siitä puhuttu? Olen vissiin taas pihalla kuten aina.

1 tykkäys

Siitä keskustelu alunperin kimposi liikkeelle. :slight_smile:

Lähdin itse lähivuosillekin miettimään tuloskasvua talouskasvun kautta, koska yritysten voittojen osuus BKT:sta on jo niin suuri ja kannattavuus korkealla, että oletin röyhkeästi ettei tuloskasvua voi paljoa tulla sitä kautta koko pörssin tasolla.

Huom., koko pörssin. Softafirmojen ja FAAMGien osuus kasvaa koko ajan koko tulospotista, kuten kävin läpi tällä videolla.

Yksittäisen yhtiön kohdalla tätä pitää tarkastella tilannekohtaisesti. On turvallista olettaa, ettei esimerkiksi Cargotec pysty kasvamaan muutamienkaan vuosien säteellä maailmantaloutta nopeammin ellei se tee yritysostoja (huom. jos yritykset yhdistyvät keskenään pörssissä se ei kasvata koko pörssin tulosta :D) . Olisi sen sijaan ontuvaa olettaa, ettei Qt pystyisi kasvamaan maailmantaloutta nopeammin jopa vuosikymmeniä. :slight_smile: Lopultahan kaikkien firmojen pitkän aikavälin kasvu asettuu kuitenkin maailmantalouden kasvun tienoille tai alle esimerkiksi DCF-malleissa, loogisesta syystä (yksi firma ei voi ikuisuusolettamana kasvaa maailmantaloutta isommaksi).

Monesti arkiheitoissa (ja analyytikoiden ennusteissa…) puhutaan jopa 10 % tuloskasvuodotuksista pörssin tasolla.

Kun katsotaan kuitenkin pitkän aikavälin pörssin tuloskasvun ja talouden kasvun suhdetta, nuo korkeat luvut saa skeptiseksi.

Tässä on Shillerin ja Maddison Projectin datasta vedetty luvut. SP500 EPS saa toimia nyt köyhän miehen tuloksina. :slight_smile:

Ajalta 1871–2018, kun meillä on Shillerin laskemaa tulosdataa (Maddisonin BKT-arviot on laskettu jopa tuhansien vuosien päähän joten sieltä ei data lopu heti kesken :smiley: )

Yhdysvaltain BKT kasvoi peräti 3,5 %
SP500 EPS kasvoi 1,9 %

Ajalta 1960–2018

BKT 2,9 %
SP500 EPS 2,7 %

Ajalta 1980–2018 kun ympäristö on ollut supersuotuisa firmojen kannattavuuden parannukselle

BKT 2,6 %
SP500 EPS 3 %

Eli viime vuosikymmeninä tulokset ovat spurtanneet BKT:ta nopeammin, mutta “normi” on että ne kasvavat jopa BKT:ta hitaammin.

Miksi pörssi tuottaa sitten paljon enemmän, kuin talous kasvaa? Koska osingot ja arvostuskertoimien nousu.

Yhdysvaltain pörssi on kaiken kukkuraksi maailman parhaita: monissa maissa olen nähnyt paljon surkeampia numeroita, reaalisesti jopa nollan kieppeillä olevaa tuloskasvua vuosikymmeniä.

Nämä ovat yksinkertaisia laskuja lähinnä tuomaan speksejä sijoittajalle, joka yrittää hahmottaa miltä näyttää realistinen tuloskasvu koko pörssin tasolla.

Jos lähivuosina maailmantalous jatkaa sillä noin 3 % kasvu-uralla, on siinä melkeinpä jonkinlainen maksimi mihin pitkän aikavälin tuloskasvu voi parkkeerata. Ellei tietysti kapitalismi mene lopullisesi rikki ja jokin joukko yhtiöitä pysty monopolisoimaan talouden itselleen. :smiley:

Lisäys: noissa BKT ja EPS laskuissa voi olla epätarkkuuksia ja ne on saatettu deflatoida eri hintaindekseillä, mutta nuo lienee riittävän lähellä totuutta tällaiselle ylätason tarkastelulle. :slight_smile:

13 tykkäystä

Tällaiset pyörittelyt tuo kyllä kylmää realismia odotuksiin.

Kaiken cathiewoodilaisen “exponential buntsibum” -kasvun keskellä sijoittajien maalaillessa kuvia noista “luomupaperimassatakseista” on helppo unohtaa, kuinka “hidasta” ja vaikeaa kasvu oikeasti on.

Luin eilen blumman mailista, miten ilmeisesti viisi eri tuoretta sähköauto-SPACia maalailee 10 miljardin liikevaihtoa 7 vuoden päästä.

Perään kirjoittaja huomautti, että Googlella meni 8 vuotta saavuuttaa 10 miljardin liikevaihto.

Monien sijoittajien odotukset ovat oikeasti sellaisia, että koko maailma kulkee noilla luomupaperimassatakseilla, syö vetyä ja kuluttaa pelkkiä saas-palveluita. :smiley:

Onko tällä kertaa toisin vai elämmekö saman manian ja hybriksen keskellä kuin 90-luvun lopulla tai 20-luvun lopulla?

50 tykkäystä

Tilanne Ukrainan rajalla kiristyy. Te pidempää ja parempaa kokemusta omaavat, miten pörssikurssit tyypillisesti reagoivat tämän tyyppisiin konflikteihin? Makaaberia ajatella jotain kursseja, kun toiset elää sodan pelossa, mutta nostetaan nyt asia keskusten aiheeksi.

4 tykkäystä

Tervetuloa Verneri “value” leiriin. Täällä on raketti saatu lähtöasetelmiin. Jottei ole täysin nollapostaus, niin ei tälläkään kertaa ole toisin. Behavioral economics selittänee tämä, ihminen on ihminen ja ei 100vuotta sitä muuta mihinkään.

3 tykkäystä

Juuri täällä oli aiheesta juttua.

3 tykkäystä

Mihin unohdit Bitcoinin ja kryptot, jotka uudistaa "valuutta"markkinat ja takaa 10x tuotot parissa vuodessa? (BTC/ETH teki just uudet ATH:t)
:clown_face:

19 tykkäystä

Pahoittelut, unohdin että kryptovaluutat luovat ääretöntä hyvinvointia, mikä lennättää koko talouskasvun äärettömän kasvun trajektorille. :smiley:

33 tykkäystä

Sarvihatun alta ajatuksia.

Katselin noita kuvia tuosta britannian hulabaloosta ja aloin funtsimaan.
Oliko tämä korona nyt tässä?

Kun maat alkavat pikkuhiljaa palaamaan normaaliin arkeen niin onko mahdollista että näemme tämän penteleen viruksen toisen tulemisen.
Koronakuoppa oli erittäin lyhyt karhumarkkina. Nyt jos maat ja taloudet avataan liian nopeasti ja matkustamista höllennetään niin on mielestäni mahdollista että tilanne leviää käsiin.

Markkinahan ei osaa tälläisiä “mustia joutsenia” hinnoitella.
Enkä nyt tässä manaa mitään romahdusta. Ajattelen vain pienessä mielessäni että kuinka kovasti markkina pettyy ja pelästyy jos tämä vallitseva tilanne ei helpota tai pahimmassa tilanteessa jopa huononee tästä.

Jos kakkis osuu tuulettimeen niin olisiko mahdollinen kuoppa ainoastaan kuoppa vai mentäisiinkö sivuttain pitemmän aikaa…

Edit: laitettu linkki rokotus uutiseen
Edit2: Lisätty uusi linkki, eihän nyt vaan rokotusohjelmat ota takapakkia

1 tykkäys

Vain jos laumasuoja + rokotus ei olekaan tarpeeksi kattava.

Tuossa luin kiinnostavaa juttua Etelä-Afrikasta jossa tilanne “tuli silmille” ja oli välillä todella paha, mutta on nyt nopeasti rauhoittumassa vaikkei loppuen lopuksi tehty juuri mitään - rokotukset alkutekijöissään, rajoitukset olemattomasti valvottuja ja sinne päin.

… ja arvioita että ainakin puolet kansasta on jo taudin sairastanut.

Tietenkin sitten jos taudin sairastaneiden suoja tartunnalle häviää ajan myötä tai tulee uusia variantteja jotka voivat laajasti tartuttaa jo sairastuneita niin sitten tämä show jatkuu pitempään.

Toistaiseksi ymmärtääkseni jo sairastuneiden uudelleen sairastumiset ovat harvinaisia poikkeuksia. Saa korjata jos ymmärrykseni on väärä… (harvinaiset caset eivät tässä merkitse, koska kyse on viruksen leviämismahdollisuuksien blokkaamisesta, ei siitä voiko joku yksi tuhannesta saada taudin uudestaan)

4 tykkäystä


Takkuparta

Sarvihatun alta ajatuksia.

Katselin noita kuvia tuosta britannian hulabaloosta ja aloin funtsimaan.
Oliko tämä korona nyt tässä?

Ei ollut tässä. Johtuen siitä, että kehittyvissä maissa ei ole juurikaan jaettu vielä rokotteita, pääsee tauti jylläämään ja mutatoitumaan siellä vielä hyvän aikaa. Mikä vielä pahempaa, se vuotaa pakostakin rokotettuihin maanosiin, mikä antaa sille evolutiopainetta kehittää resistenssi nykyisille rokotteille.

Se, miten vakava ongelma tämä on, on mahdotonta tässä vaiheessa sanoa. Varmuudella voidaan kuitenkin todeta, että varpaillaan joudutaan olemaan vielä pitkään ja todennäköisesti rokotteita joudutaan päivittämään vuosittain.

5 tykkäystä

Mitä voi tapahtua kyllä, on että korona muuttuu auto-onnettomuuden kaltaiseksi riskiksi. Eli ihmiset kyllästyvät pelkäämään sitä, jolloin sillä ei ole enää kovinkaan suuria vaikutuksia talouteen tai pörsseihin.Eli siinä mielessä korona voi olla tässä.

2 tykkäystä

Tässä mutatoitumisasiassa on hyvä huomata, että viruksen evoluution kannalta on myös todennäköistä ja virukselle edullista, että se mutatoituu tavalla, jolloin virus on vähemmän tappava ja helpommin leviävä. Siis COVID-19 tapauksessa mutatoituminen enemmän “tavallisen” koronaviruksen suuntaan.

Minun mielestäni on vaikea keksiä skenaariota, jossa koronan takia tulisi iso pörssidippi. Taloudet eivät kestä mitään pitkiä lock downeja ja virus mutatoituu muutenkin erittäin todennäköisesti vähemmän vaaralliseen suuntaan, jolloin painekin sulkutoimille on pienempi.

Sen sijaan lyhyellä aikavälillä (tämä vuosi) odotan kyllä korjausliikkeen tulevan. Jonkin verran on spekuloitu sitä, että rahaa lähtisi pörssistä kulutukseen, kun ihmiset pääsevät taas vapaammin kuluttamaan ja matkustamaan. Oliko @Verneri_Pulkkinen sulla jotain ajankohtaista dataa kuinka suuri osuus pörssin kannalta relevanteista rahavaroista on jo kiinni pörssissä? Toisin sanoen joko kaikki on laivan kyydissä vai vieläkö odotetaan niitä viimeisimpiä mukaan?

Mihinkään romahdukseen taas on vaikea uskoa lyhyellä aikavälillä, mutta korjausliikettä tämä taas alkaa huutaamaan :slight_smile: Taisinkin pitkästä aikaa antaa Vernerin sentimenttikyselyyn karhumaisen vastauksen 6 kk (eli 10.10 saakka) aikajänteellä.

4 tykkäystä

Olisi mielenkiintoista kuulla myös teorioita minkälaisista osakkeista siirtyy rahaa kulutukseen yleisimmin, jos tähän on mitään dataa onkaan löydettävissä. Oletettavasti osakkeet, joissa on yksityissijoittajilta suuri paino, saattaa päätyä lihoiksi kun perheelle tulee mahdollisuus kuluttaa rahat esimerkiksi lomamatkaan. On myös iso osa ihmisiä, jotka nyt ovat pandemian aikana laittanut ylimääräiset rahat erilaisiin ETF:Iin ja sieltä kun on suhteellisen helppo irrottaa rahaa, niin kesän menot saatetaan hyvinkin rahoittaa niillä.

Inflaatio snadisti yli odotusten:

10 tykkäystä

Finnairista ainakin, se on sellaisessa kansanosakkeen maineessa. Siihenhän sijoitetaan, sillä ”se ei voi joutua konkurssiin ja lentäminen on kivaa”. Tulee muuten olemaan kunnon pudotus siinä seuraavan kerran kun tulee pieni -10% korjausliike indeksitasolla.

1 tykkäys

AAfhg paha kysymys, riippuu mitä rahaa näkee sinne voitavan laittaa. Esim. suomalaisilla on 100 miljardia talletustileillä, mutta se rahamassa ei todellakaan ole liikkumassa kokonaisuutenaan pörssiin. Nordnetin maajohtaja Suvi Tuppurainen viime viikolla tviittasi vuorostaan, miten OSTeilla lilluvat ~150 miljoonaa käteistä saataisiin osakkeisiin (ilmeisesti monet avaavat OSTin, mutta eivät tiedä mitä ostaa).

Mutta nämä on ihan pieniä summia verrattuna siihen, että esim. yksistään suomalaisilla kotitalouksilla on yli 40 miljardia suorissa sijoituksissa Suomi-osakkeissa ja rutkasti enemmän rahastoissa päälle.

Amerikkalaisen AAII:n kyselyssä haarukoidaan käteispainoa salkuissa, joka huitelee matalalla tasolla, mutta ei ihan ennätysmatalalla. Tässä käppyrässä pikemminkin piikit ylöspäin on signaaleja ostopaikoista.

Ts., näyttäisi siltä että ei olla “all in” mutta nämä ovat hyvin epätarkkoja mittareita.


Sentimentistä puheenollen… Se näyttää taas melko hilpeältä:

16 tykkäystä

Tuo on muuten erikoinen kommentti, kun heidän OSTeilla mainostettiin juuri miljardin menneen rikki. Eli 15% käteisenä, eikö se ole ihan normaalia? Yrittääkö maajohtaja tässä vähän tuputtaa väkeä ostoksille?

5 tykkäystä