Pörssien suunta (Osa 2)

Pohjustetaanpas asiaa taloustieteellisillä termeillä ja taloustieteen historialla kokonaiskuvan piirtymiseksi:

  • Stagflaatio on noussut jälleen puheenaiheeksi, koska nykytilanteessa nähdään paljon yhtäläisyyksiä 1970-luvun tilanteeseen. Yksi tärkeimmistä yhtäläisyyksistä on inflaation kiihtyminen Yhdysvalloissa ja euroalueella. Toinen yhtäläisyys 1970-luvulle on inflaatiota kiihdyttänyt energian ja raaka-aineiden kallistuminen. Muita yhtäläisyyksiä ovat korkeat työttömyysasteet, talouspoliitikkojen huolettomuus inflaation kiihtymisestä ja valtioiden raskas velkaantuminen. Käynnissä on stagflaation kaltaisia kehityskulkuja…

…Vaikka pitkäjänteisen stagflaation mahdollisuus on lähellä nollaa, niin, nykyisen hektisen heiluttelun aikoina se voidaan saavuttaa pörssien päiväkurssirobottajien riemuksi kuukaudeksi tai pariksi, korostaen sanoja kuukaudeksi tahi kahdeksi…

Edelleen olen sitä mieltä että ekp nostaa ohjauskorkonsa korkeammalle kun mihin fed huippunsa vetää.

Eikö tämän pitäisi olla kaikille selvää? Ollaan nautittu vuosia muiden halpatyöstä ja samaan aikaan vain velkaannuttu.

1 tykkäys

Miten euroopan talous kestäisi yhtä korkeita korkoja? Ei niitä voi enempää nostaa mitä talouden kantokyky on? Vaikka kai sen velkamäärän saa vähenemään sitäkin kautta, ettei velalliset saa niitä maksettua.

5 tykkäystä

Sanoilla ei ole muuta merkitystä kuin tuleviin mietteisiin…

Kuukausittainen muistutusviesti siitä, että inflaatio ei enää ole ongelma.

Hintojen nousu ja lasku tapahtuu viiveellä ja on prosessi, joka vie oman aikansa. Korkeammat korot, rahavarannon kääntyminen laskuun, luotonannon hidastuminen jne. ovat tärkeimpiä disinflatorisia tekijöitä, jotka tulevat hidastamaan inflaation tämän vuoden aikana ~3 prosenttiin. Kyse on enää siitä kuinka monta kuukautta tuo prosessi vie.

Maaliskuun CPI-raportti saadaan USA:sta tulevana keskiviikkona ja vuosi-inflaatio hidastunee 5,2 % prosenttiin. Kun kolme kuukautta myöhemmin saadaan kesäkuun inflaatioluvut, vuositason inflaatio on enää ~4 % tuntumassa. Disinflatorinen prosessi on jo autopilotilla, jonka suuntaa ei saa käännettyä.

Kun inflaatio laskee H2/2023 kohti kolmea prosenttia, puheet inflaatio-ongelmasta lakkaavat kokonaan eikä osakemarkkinakaan enää reagoi siinä vaiheessa hyvin hallinnassa olevaan inflaatioon.

Tällä hetkellä suurin riski on se, että keskuspankit kiristävät liika ja tekevät (jälleen) virheen harjoittamassaan rahapolitiikassa. Voi hyvin olla, että nytkin on jo kiristetty liikaa, koska kiristyksen vaikutukset näkyvät niin pitkällä viiveellä ja markkinat hinnoittelevat edelleenkin keskuspankkien jatkavan kiristystä. Etenkin USA:ssa koronnostot olisi pitänyt jo laittaa paussille.

109 tykkäystä

Viikon chartit tännekkin ensinmäistä kertaa, kirjaimellisesti pörssien suuntaa hahmotellaan. :hugs:

19 tykkäystä

Laitoin jo aiemmin Kahvihuoneelle Henri Huovisen tviitin tähän alla olevan kirjoituksen aiheeseen liittyen, eli tässä olisi muutamassa minuutissa luettava juttu siitä, mitä korkokäyrät kertovat. :slight_smile:

Korkokäyrien perusteella taantuma on todennäköistä euroalueella ja sen myötä Suomessa. Inflaatiokehitys voi kuitenkin yllättää positiivisesti, jos hyödykkeiden ja palveluiden tarjonta normalisoituu. Mutta todennäköisempää on, että kysynnän tulee myös heikentyä, jotta kuluttajahintojen nousu hidastuu inflaatiotavoitteeseen.

Tässä on jutun alaotsikot:

  1. Mikä on korkokäyrien nykytilanne kolmen suurimman talouden osalta?
  2. Korkokäyrä indikoi taantumaa Suomeen
2 tykkäystä

Kiitos hyvästä keskustelusta.

Olen hieman miettinyt osakkeiden arvostustasoa nykyisen talouden ympäristössä, kun näkymät eivät pääosin ole olleet kehittyneillä markkinoilla erityisen huonot ja tulokset tähän asti (Q4 2022) melko hyviä, mutta inflaatiota seuranneella kireällä rahapolitiikalla voi olla seurauksensa. Olisikohan tässä oikea ketju tällä foorumilla kysyä sitä.

Kiinnostaa erityisesti Yhdysvallat vs muu maailma, etenkin Eurooppa. Historiallisesti alueiden merkittävien yleisindeksien tuotot ovat olleet melko tasaisia, ajoittain vaihdellen kumpi on ”johdossa”, finanssikriisiin asti. Viimeisen 10-15 vuoden aikana Yhdysvaltojen osakkeet ovat kuitenkin tuottaneet merkittävästi muuta maailmaa enemmän - tämän näkee kun laittaa vertailuun S&P500 ja vaikkapa jonkin eurooppalaisen indeksin vuodesta 2008 alkaen. Käännettä on ymmärtääkseni havaittu vuoden 2023 aikana kun Eurooppa on tuottanut paremmin.

Kyse ei totta kai ole pelkästään maantieteellisistä eroista vaan myös indeksien suurimpien yhtiöiden toimialoista. Yhdysvaltojen indekseissä (esim. S&P500) on huomattava teknologiapaino kun taas Euroopassa paino on perinteisemmillä toimialoilla.

Ohessa hintatasoja kuvaamaan muutamien merkittävien indeksien yleisiä tunnuslukuja suoraan Morningstarista - huomattavaa jälleen että markkina-arvoltaan valtavat teknologiayritykset kuten Apple ja Alphabet vievät koko jenkkimarkkinan yleistä hinnoittelua ylöspäin:

USA

  • iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc) (EUR) P/E 18,58, P/B 3,42
  • iShares NASDAQ-100® UCITS ETF (DE) (EUR) P/E 24,77, P/E 5,62
  • iShares S&P 500 Information Technology Sector UCITS ETF USD (Acc) (EUR) P/E 25,12, P/B 7,03

Eurooppa

  • iShares Core MSCI Europe UCITS ETF EUR (Acc) P/E 12,72, P/B 1,80
  • Lyxor Core STOXX Europe 600 (DR) - UCITS ETF Acc P/E 12,60, P/B 1,76
  • Seligson & Co OMX Helsinki 25 P/E 13,11, P/B 1,69

Muut

  • iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc) (EUR) P/E 16,33, P/B 2,48 (huom. merkittävä paino Yhdysvaltojen markkinoilla)
  • iShares MSCI EM UCITS ETF USD (Acc) (EUR) P/E 12,16, P/B 1,44

Vertailun vuoksi S&P500 keskimääräinen pitkän aikavälin P/E on ollut noin 16-17 ja OMX Helsinki 25 osalta noin 14. Nämä luvut löytyivät verkosta joten en tiedä tarkkuudesta, ja modernin ajan keskiarvot kuvastavat nykyaikaa paremmin, mutta ehkä suurinpiirtein ok.

Näin yksinkertaisella tarkastelulle näyttää siis että Yhdysvaltojen hintataso on jonkin verran keskiarvon yläpuolella ja Euroopan päinvastoin. Arvosijoittamisen kannalta edullisemmat hinnat houkuttelevat kun regressiota tapahtuu tyypillisesti hyvin pitkällä aikavälillä, mutta jos sama trendi jatkuu pitkään ja Yhdysvaltalaiset suuryhtiöt ovat yksinkertaisesti paljon laadukkaampia, on väärä valinta alkaa painottaa muita ”halvempia” indeksejä Yhdysvaltojen indeksien kustannuksella.

On toki muitakin hienostuneempia tapoja tarkastella arvostusta ja jos näihin näkemystä, olisi mukava kuulla.

Mitkä teidän ajatukset ovat hintatasoista ja miten näette tulevat tuotto-odotukset eri markkinoilla nykyisessä toimintaympäristössä? Oletteko alkaneet painottaa jotain aluetta tämän hetken sijoituksissa makrotaloudellisista syistä?

14 tykkäystä

Hyvää pohdintaa. Henkilökohtaisesti en yritä sekoittaa makroa ollenkaan sijoituspäätöksiin, se on tunnetusti erittäin haasteellista. Helpompaa on ajatella portfoliota valuaatioiden kautta imo. Oma etf portfolio on nyt vahvasti pienissä arvoyhtiöissä. Tämä viimeisin pankkisektorin lahtaaminen avasi mielestäni oivan tilaisuuden ottaa näkemystä. Harmillista, ettei JP Morgan julkaise globaalia “Guide to the markets” materiaalia, olisi mielenkiintoista nähdä missä EU/EM valuaatiot todella ovat. Ainakin kehittyvien maiden arvoyhtiöt ovat edelleen törkeän halpoja.

Sijoittajilla on tapa maksaa tulevaisuuden tuotoista liikaa ja tämä näkyy varsinkin glamour osakkeiden kohdalla (Im looking at you LCG). Voi olla hyvinkin mahdollista, että tällä kertaa kaikki onkin erilailla ja isot teknot jatkavat voittamista.

Lähde Guide to the markets.

17 tykkäystä

CNN Business. Ei maksumuuri.

Wall Street says bad news is no longer good news. Here’s why

4 tykkäystä

Tässä maksullisen palvelun (jota en tilaa) teaserissa arvioidaan, että Yhdysvalloissa taantuma on lähes varma ja on menossa bank walk (vs bank run).

3 tykkäystä

Myönnän, että minulla on taipumus karhuiluun ja jäädä ansaan karhunäkemykseen, kun tässä on jo viisi vuotta odoteltu että milloin tämä ikuinen härkämarkkina aidosti päättyy. Romahdusta ei tullut 2018, ei 2019, ei 2020, ei 2021 eikä myöskään 2022. Vaikka nousumarkkinan tuomat tuotot ovat hivelleet egoa, niin helpompi olisi olla härkänä ostelemassa sen jälkeen kun pörssit tulisivat kunnolla alas ja tilanne olisi niin huono, ettei se voisi enää muuttua huonommaksi. Onhan tähän viiteen vuoteen toki pikalaskuja mahtunut, mutta alas on tultu todella korkealta tasolta ja kurssit ovat toipuneet lähes välittömästi, joten mihinkään kunnon taantumafiiliksiin ei olla vielä päästy.

Minusta vaikuttaa että markkinat pelaavat nyt 1D-shakkia Fedin korkosyklin ympärillä, koska koronnostosyklin päättyminen aiheutti rallin korkeasta likviditeetistä hyötyvissä riskisissä taantumaherkissä omaisuuserissä, kuten Bitcoin ja Nasdaq, sekä esimerkiksi heikensi Yhdysvaltain dollaria Meksikon pesoa vastaan. Kun kerran nämä omaisuuserät laskivat korkojen lähtiessä nousuun, niin refleksiivisesti nyt ajatellaan niiden olevan hyvä sijoitus korkojen laskiessa, vaikka eletään täysin erilaisessa markkinassa jossa tuo logiikka ei välttämättä enää päde.

Mielestäni tämä on väärin ajateltu että keskuspankit tulisivat sijoittajien apuun mahdollisessa hitaasti vyöryvässä taantumassa, koska Fedillä on insentiivit yrittää normalisoida nollaa korkeampi korkotaso ja jatkaa kvantitatiivista tiukennusta ja siihen likviditeettikanuunaan turvaudutaan vain jos koko järjestelmä meinaa kaatua. Fiskaalipuolella Yhdysvalloissa ja Euroopassa vaikuttaa elvytyksen sijaan pikemminkin edessä olevan verojen nostot, koska rajusti viime vuosina kasvanut velkaantuneisuus ja nousevat korkokulut halutaan rahoittaa veroilla nyt kun lainarahalla on taas selkeä hinta. En vain näe sitä skenaariota missä kokisimme taas kerran lyhyen ja kivuttoman taantuman massiivisen elvytyksen vuoksi ja vaikuttaa siltä etteivät markkinat enää edes muista, että taantuma voi myös olla aidosti kivulias ja pitkäkestoinen.

Kuten olet hyvin tuonut esille, pörssit signaloivat vahvasti pohjanneensa aiemmin ja taloudessa on myös monia vahvuuden merkkejä, mitkä voi tulkita riittävän voimakkaiksi kantamaan meidät tulevan taantuman yli. Se data mitä itse seuraan herättää kuitenkin paljon kysymysmerkkejä.

Teollisuustuotanto reagoi palvelusektoria nopeammin talouden jäähtymiseen ja sieltä on tulossa todella huolestuttavia signaaleja globaalisti. Elektroniikan myynti on selkeästi hidastumassa ja olemme teollisuuden heikkouden vuoksi siirtymässä öljyn kysynnän osalta selkeään ylijäämään matalasta tuotantotasosta huolimatta, jonka vuoksi OPEC+ teki rajut tuotannon leikkaukset H2 taantumaa ennakoiden.

Pankkien lainananto jäähtyi poikkeuksellisen paljon maaliskuun “pankkikriisin” seurauksena ja vuoden ajan kestävä likviditeetti jota Fed on pankeille antanut, on todella kallista. Pankkien on varauduttava myös taantumaan, joten lainananto tuskin elpyy, kun Yhdysvaltain talouden kannalta kriittiset aluepankit ovat nyt zombieita, jotka joutuvat odottelemaan tappiollisista HTM-bondeista vapautuvia rahoja. Kiinteistösektori on jo kärsinyt korkeista koroista ja tilanne näyttää olevan vieläkin heikkenemään päin. Esimerkiksi Blackstone REIT joutui vielä maaliskuussakin rajoittamaan sijoittajien oikeutta vetää rahojaan pois.

Yhdysvaltain kuluttajapuolella käytettyjen autojen maksuhäiriöt ovat taas alkaneet trendata selvästi ylöspäin ja käytettyjen autojen kauppiaita kaatuu kiihtyvään tahtiin, kun kuluttajilla ei riitä luottamusta tai maksuvaraa hankkia hienompia käytettyjä autoja vanhojen koslien tilalle. Tämä siitäkin huolimatta että Yhdysvalloissa on raju autovaje ja kyseessä on siinä yhteyskunnassa elämiseen tarvittava välttämättömyys ja ihmisille tärkeä statussymboli.

En ole toistaiseksi oikein keksinyt miten nämä trendit sovitetaan yhteen uuden härkämarkkinan kanssa ja minusta vaikuttaa että esimerkiksi Applen ja Nvidian kurssit ovat taas keulineet aivan järjettömiin lukemiin. Erityisesti tuon Applen toukokuun neljäntenä julkaistavan tuloskatsauksen ja siinä ilmoitettavien rajusti heikentyneiden näkymien luulisi aiheuttavan kunnon kylmän suihkun härkäsijoittajien niskaan. Tai no, mistäs minä mitään tiedän. Voihan siellä tulla ilmoitus että maksetaan entistä enemmän osinkoja ja lisätään omien osakkeiden ostoja ja kurssi rallattelee uusiin ATH-lukuihin.

Olin selvästi liian ajoissa shorttini osalta, mutta toistaiseksi en koe vielä olleeni väärässä. Sell in May and go away lienee hyvä neuvo myös tänäkin vuonna :sunglasses:

115 tykkäystä

Sell In May voipi jälleen kerran olla ihan ok agenda, mut, but ns. “kääntäen verrannollisesti”…

…Markkinat hinnoittelevat nyt Fedin toukokuun koronnoston 72 %:n todennäköisyydellä, mutta loppuvuodelle povataan edelleen reippaita koronlaskuja…

7 tykkäystä

Olisiko tässä ketjussa ok kysyä valuutoista, että mitkä tekijät ovat vaikuttaneet us/euro kurssiin niin voimakkaasti? Tämä vielä mennyt molempiin suuntiin lyhyessä ajassa?

2 tykkäystä

Huomenta! Iltapäivällä julkaistaan Yhdysvaltain inflaatioluvut, joista odotetaan vauhdin hidastumista 5,2 %:iin vuodentakaisesta ja pohjahinnoissa 5,6 %:iin. Erityisesti itseäni kiinnostaa se, mikä on pohjainflaation vauhti ilman paljon puhuttua asumista. Joitakin hyviä uutisia on kertoa jo nyt aamusta, nimittäin huomasin, että kuluttajien inflaatio-odotukset ovat jo lähteneet reippaaseen laskuun Michigan-luottamusindeksin mukaan.

66 tykkäystä

Syksyllä dollari vahvistui euroon verrattuna, koska FED nosti korkoja ripeään tahtiin (korkojen uskottiin nousevan nopeammin ja korkeammalle kuin euroalueella) ja Euroopan uskottiin luisuvan syvään taantumaan energiakriisin vuoksi, mikä heikensi euroa. Energiakriisiä ei tullut ja EKP on myös nostanut korkoja nopeammin ja enemmän kuin alunperin loppukesällä/alkusyksyllä 2022 odotettiin, niin se on saanut euron taas vahvistumaan tämän vuoden puolella. FED:n koronnosto-odotukset ovat laimentuneet tämän vuoden puolella, mikä on heikentänyt dollaria suhteessa euroon. Nyt aletaan olla EUR/USD kurssissa aikalailla pitkän aikavälin vaihteluhaarukan alalaidan tuntumassa, joten mikäli FED lopettaisi koronnostot ja EKP vielä jatkaisi niitä saattaisi olla EUR/USD hyvinkin 1,15 sektorilla lähikuukausina. Lisäksi vielä, mikäli USA menisi taantumaan ja Eurooppa jotenkin sen välttäisi ja saisi kasvatettua myyntiä esim. Aasiaan, tukisi tämäkin euron vahvistumista.

30 tykkäystä

Viimeiset reilu viisi vuotta on ollut pörsseissä yhtä myräkkää: kauppasotaa, Ukrainan sota, inflaatiota, energiakriisiä, pandemiaa ja mahtuu väliin yksi teknologiakuplakin. Silti Helsingin pörssi on osinkoineen tuottanut +40 % ja SP500 +70 % sitten vuoden 2018 alun.

Kävin tuoreessa Vartissa läpi, miten yhtiöt ovat mukautuneet haastavaan ympäristöön. Yleisesti ottaen viime vuosina on pärjännyt hyvin ostamalla osakkeita sektoreilta, mitkä eivät ole olleet kaikkien sijoittajien huulilla.

Tämä on tietysti itsestäänselvää, mutta näitä on silti hyvä välillä reflektoida.

Lisää Vartissa

Muutama kuvaaja vielä:

Shorttaajat ovat vauhdissa, mutta tämä on itseasiassa monesti indikoinut ihan hyvää ostopaikkaa. :smiley:

Tänään iltapäivällä julkaistaan inflaatiodataa. Inflaatio tuntuu liikuttavan markkinaa yhä vähemmän: eikä ihme, sillä se on osunut myös odotuksiin yhä paremmin. Inflaatio ei tässä mielessä ole enää uutinen.

Pankkikriisi näkyy konkreettisesti pienyhtiöiden luotonsaannissa. Ne ketkä ylipäätään lainaavat kokivat lainojen saatavuuden hankalammaksi maaliskuussa.

45 tykkäystä

Pohdintaa, joka ehkä kuuluu tänne. Suotavaa poimia virheitä lähtöoletuksissa tai päättelyketjussa. Sijoitettaessa etsitään tuottoa pääomalle ja tuottovaade kertoo käytännössä tuottoa etsivän pääoman määrästä suhteessa tuottoa tekeviin kohteisiin. Korkotaso ymv. heiluttaa sitten tuottoa etsivän pääoman allokointia eri kohteiden välillä ja toki vaikuttaa koko pääoman määrään ja siten koko markkinan tuottovaateeseen. Mutta pitäisin tätä heilumisena. Entä mihin iso trendi vie?

Mun ymmärtääkseni tuottovaateet on hiljalleen tulleet alas pitkän aikaa ja tätä selitetään milloin milläkin ja välillä odotetaan, että pörssin on pakko romahtaa, koska muuten ei palata pitkän ajan keskiarvoon. Mutta kuinkahan paljon tähän vaikuttaa se, paljon työntekijöiden palkka on suhteessa välttämättömyyksiin? Kun ruokaan ymv. ei mene kovinkaan suuri osa palkasta vrt. vaikka 50 vuoden takaiseen tai vaikka Kaakkois-Aasiaan, niin rahaa jää enemmän luksukseen, mutta myös sijoittamiseen. Eikös tämän pitäisi lisätä tuottoa etsivän pääoman määrää ja siten laskea tuottovaadetta?

Entäs sitten tuottoa tekevät tahot? Vaikkapa yritykset ja kiinteistömarkkina. Väestön määrä lähtee laskuun, jolloin ainakin vuokratuloja tuottavien kiinteistöjen määrä tippuu. Jos kuluttajien määrä tippuu myös, niin varmaan myös asioita tuottavien firmojen määrä tippuu myös. Toki sitten myös palkkaa saavien määrä tippuu sekin, eli sijoituksiin jäisi vähemmän rahaa? Mutta tästä muistelisin Vernerinkin joskus puhuneen, että jonkun ennusteen mukaan eläkeläiset laittavat sijoituksiaan lihoiksi ja ruokkivat sillä kulutusinflaatiota.

Jotenkin tuntuisi kuitenkin luontaiselta, että tuottovaateiden pitkä trendi jatkaisi laskevana.

15 tykkäystä

Yhdysvalloissa pankkien ennätyksellisen suuri tiputus lainojen annossa, 2 viikossa 105miljardia. Myös talletuspakojen vauhti kiihtyy.

21 tykkäystä

Vihreä tolppa on aikamoinen.

59 tykkäystä