The acquirers podcastin haastattelussa kääntyneen korkokäyrän isä Campbell Harvey. Kiinnostavaa juttua korkokäyrän ennustusvoimasta ja sen muutoksesta vuosien varrella sekä talouden riskeistä korkeamman korkokannan seurauksesta.
TL;DR
-Tarina siitä miten kehitti mittarin.
-Korkokäyrän ennustevoima taantuman ennustajana on heikennyt sillä tieto sen olemassaolosta itsessään luo refleksiivisyyttä; hidastaa investointeja ja taloutta.
-Kummastelee työmarkkinan kireyttä.
-Uskoo, että kaupalliset kiinteistöt sekä talletuksien lähtö pankeista korkorahastoihin ovat suurimpia riskitekijöitä.
-Edessä luottomarkkinoiden jäähtyminen.
-3y ja 10y kääntyneen korkokäyrän kesto on toiminut hyvänä indikaattorina itsessään taantuman kestolle.
-Toteaa, että FED on menossa liian pitkälle koronnostoissa ja voi avata pandoran lippaan.
-Kehuu hajautettua rahoitusteknologiaa, mutta toteaa ettei nyt puhu kryptoista!
Kuluva Q1-tuloskausi on ollut kuitenkin merkittävästi odotuksia parempi. Keskimäärin tulokset ovat ylittäneet odotukset kuin hyvinä aikoina konsanaan. Firmojen hinnoitteluvoima kestää, mistä hyvinä esimerkkeinä ovat Coca-Colan ja Pepsin vahvat tulokset.
Tähän asti viime syksynä alkanut nousumarkkina (jos sitä näin kehtaa kutsua) on mennyt toistaiseksi pelikirjan sääntöjen mukaan. Ensin pohjaa osakkeet, ja pian pitäisi tulosten pohjata. Osakkeiden noustessa ennen tuloksia arvostustasot venyvät, kuten nyt on käynyt. Syksyn tuloskäänne takaisin kasvu-uralle on tässä mielessä kriittinen.
Mikä sitten voisi tukea taloutta? Esimerkisi vahvat palkat. Reaalipalkat mörnivät finanssikriisin jälkeen, mutta 2014 käynnistynyt nousu näyttää jatkuvan. Vahvat ansiot mahdollistavat talouteen väkevän kysynnän. Tämä ruokkii myös inflaatiota, mutta osakkeille nykyasetelma näyttää maistuvan. Kunhan väistetään stagflaatio!
Yhdysvalloissa on myös käynnistymässä oikea teollisuuden renessanssi. Vuosien ulkoistamisen ja ali-investointien jälkeen puheet tuotannon rakentamisesta kotimaahan ovat yleistyneet. Investoinnit ovat elpyneet. Tämäkin ruokkii inflaatiota aluksi, mutta pidemmän päälle vahvemmat toimitusketjut ja tuotantokapasiteetti parantavat talouden kestokykyä.
Niin ja… Vaikka yritän nostaa positiivisia näkökulmia (negatiivisista näkemyksistä ei ole pulaa ) niin pörsseillä on edessä historiallisesti heikompi jakso.
Tervehdys kaikille! Euroalueen alustavat inflaatioluvut tuskin aiheuttavat vielä riemunkiljahduksia EKP:ssa. Vuodentakaisesta hinnat nousivat 7,0 % (maaliskuussa 6,9 %). Pohjahintojen nousu hidastui hieman, 5,6 %:iin (maaliskuussa 5,7 %) mutta esimerkiksi palveluissa hintojen nousu kiihtyi 5,2 %:iin. EKP on viestinyt, että palvelujen hintoja nyt erityisesti seurataan, joten luvut eivät anna aihetta poiketa 50 korkopisteen nostojen linjasta vielä.
Inflaatio käyttäytyy eri maissa nyt aikalailla eri tavalla, mikä edelleen vaikeuttaa EKP:n työtä. Suurista jäsenmaista inflaatio kiihtyi Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa. Saksassa luvut sen sijaan hieman hidastuivat.
Seuraavat uhrit on siis eilisen perusteella valittu. Valinta jakautui maantieteellisesti melko tasaisesti:
Pacwest (Los Angeles)
Western Alliance (Phoenix)
Metropolitan Bank (New York)
… ja näistä seuraavat ovat sitten Citizens, Truist ja U.S. Bank.
Tässä pelissä on nyt siirrytty jo krooniseen vaiheeseen. Tilanne näyttää ikävältä. Ongelmat eivät ole haihtumassa JPM:n Jamie Dimonin, FRB-kaupan jälkeen, julistamalla tavalla: “This part of the crisis is over”.
No ei ole.
Euroopassa ja jopa Suomessa on myös paljon pikkupankkeja, joissa talletukset on turvattu vain 100k€ asti. Ei ole mielestäni mitenkään mahdotonta, että levottomuus siirtyisi myös vanhalle mantereelle. Ongelma on mielletty amerikkalaiseksi ja aika vähän siitä näkee spekulaatioita Euroopan talouslehdissä – siis eurooppalaisesta näkökulmasta. EKP ei ole kiirehtinyt kommentoimaan eurooppalaispankkien talletusten olevan turvassa, joka lisää painetta taustalla.
Jos minulla olisi miljoonia pienissä pankeissa, siirtäisinkö niitä nyt eurooppalaisiin systeemipankkeihin, vaikkapa tällä alueella Nordeaan? Kyllä. Ja jos olisin Keski-Euroopan asukki etsisin luultavimmin Nordeaakin isompaa turvallista ja hyvää pankkia käteiselle (tehtävä ei välttämättä ole helppo).
USA:n lehdistössä analyytikot ja asiantuntijat povaavat sijoittajia rauhoittavaksi tekijäksi koronnostojen pysäyttämistä. Amerikkalaislehtiä lukiessani tämä alkoi kuulostamaan ultimaatumilta. Fed kokoontuu taas tällä viikolla päättämään asiasta. Melko kinkkinen paikka, sanoisin.
Euroopassa on jo huhuiltu koronnostojen pysäyttämisestä. Ylilyönnit voivat tulla kalliiksi ja talous näyttää jo jarruttaneen reippaasti. Jos nosto tulee, se on todennäköisimmin vain 0,25%.
Eivät nämä helppoja aikoja ole sijoittajalle, sillä pörssien heilunta ei todellakaan ole ohi. Toisaalta poistuminen kehästä on pitkäjänteiselle sijoittajalle harvoin järkevä vaihtoehto. Otetaan parit iskut ja noustaan taas seuraavassa erässä. Sijoittaminen on kivaa, eikös?
Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve eli Fed julkaisee tänään illalla korkopäätöksensä, Tässä on Mariannen ajatukset tähän tilaisuuteen liittyen ja ne toki kannattaa lukea etukäteen:
Marianne on tässä ketjussa kommentoimassa korkopäätöstä, joka annetaan noin kello 21.00, eli tulkaa hieman ennen sitä tähän ketjuun seuraamaan jännitysnäytelmää. Kiintoisat ja asialliset teemaan sopivat viestit ja kysymykset ovat tervetulleita.
Alla olen listannut muutamia eri ketjuja, joissa voi myös kirjoitella asioista liittyen korkopäätökseen, jotka eivät välttämättä sovi juuri tähän ketjuun:
Suomalaisten pankkien tilanteesta saadaan parempaa tietoa tänään klo 10, kun Suomen pankki julkaisee maaliskuun lopun tilanteen pankkien taseista.
Helmikuun datassa Suomen pankin tilastoissa oli nähtävissä pientä talletusten määrän vähenemistä. Rahoitusala (pois lukien pankit ja rahamarkkinarahasto) on vetänyt talletuksia pois, julkisyhteisöt ovat niitä lisänneet. Muut yritykset ja kotitaloudet ovat muuttaneet talletusten määrää varsin vähän. Rahaa on sen sijaan siirtynyt paljon yön yli -talletuksista määräaikaistalletuksiin.
En ole siten vielä huolissani Suomen pankeista, mutta palataan asiaan kello 10
Piensijoittajan kannalta merkityksellistä on, että rahamarkkinarahaston sijoitukset eivät ole talletussuojan piirissä lainkaan. Jos rahasto on sijoittanut kaatuvaan pankkiin, ne varat ovat täysimääräisesti vaarassa. Muistaakseni maksimimäärä on 20 % Seligsonin rahamarkkinarahaston varoista yhdessä pankissa.
Mä olen ihmetellyt keskuspankkien mieltymystä neljäsosiin koron nostoissa ja laskuissa. Niiden tehtävänähän on myös signaloida vähän sitä sun tätä näkemystä. Miksi ihmeessä ei voida liikkua esimerkiksi kymmenyksittäin.
Ammattitreidaaja Jukka Lepikkö pyysi Twitter-seuraajiltaan karhuteesejä, eli näkemyksiä siitä, miksi markkinat olisivat suuntaamassa ennemmin alas- kuin ylöspäin. Jaksossa 178 Tuomas ja Jukka käsittelevät saamiaan vastauksia, luovat katsauksen markkinaan ja raottavat tuoreimpia liikkeitään sijoitussalkuissaan. Katso jakso YouTubessa tai Spotifyssä!
Iltaa kaikille! Pian taas koetaan kutkuttavia hetkiä Jay Powellin seurassa Fedin korkokokouksen merkeissä. Taputeltuna on 25 korkopisteen nosto ja senkin jälkeen keskuspankki jättänee oven auki lisänostoille, mutta paussi on tulossa. Powellilta lienee odotettavissa aikamoista taiteilua sanamuotojen valinnoissa tulevan rahapolitiikan linjan suhteen, sillä ne varmasti ratkaisevat pörssien suuntaa. Tänään ei luvassa ole korko- tai talousennusteita, vaan keskitymme itse päätökseen ja Powellin lehdistötilaisuuteen.
Vielä pari huomiota ennen siirtymistä itse asiaan. Pankkijännitteet eivät ole täysin jättäneet sijoittajia rauhaan, mutta lainaehtojen tiukkenemista ei voida laittaa ainoastaan maaliskuussa alkaneen hermoilun piikkiin. Itse asiassa luottoehdot kiristyivät jo kauan ennen sitä, ja pitkälti rahapolitiikan kiristämisen seurauksena (ks. Bloombergin kuvio alla). Ei siis ihme, että Fedillä on haluja siirtyä katsomoon.
Toinen juttu liittyy likviditeetin määrään, joka on viimeisen puolen vuoden aikajanalla (6kk muutos) alkanut olla jälleen lisääntymään päin, kuten TS Lombardin kuviosta näkyy (oikeanpuoleinen kuvio). Pidemmällä horisontilla (12 kk muutos) ollaan kuitenkin lähellä pohjamutia. Tämä lähinnä muistuttamaan siitä, kuinka aikaväli ja laskentatapa todella merkitsevät.
Juu 25 korkopistettä saatiin. Juju taitaa olla jälleen viestissä. Vielä viime päätöksessä “The Committee anticipates that some additional policy firming may be appropriate in order to attain a stance of monetary policy that is sufficiently restrictive to return inflation to 2 percent over time.”. Nyt tämä on tyystin hävinnyt, ja todetaan vain, että: "In determining the extent to which additional policy firming may be appropriate to return inflation to 2 percent over time, the Committee will take into account the cumulative tightening of monetary policy, the lags with which monetary policy affects economic activity and inflation, and economic and financial developments. "
Keskuspankki on siis siirtynyt vahvaan carpe diem -rahapolitiikkaan, jossa katsotaan hetki hetkeltä, mihin talous on menossa, ja vasta sitten ihmetellään rahapolitiikan linjaa.
Jos korkohuippu on tässä, korkokehitys menee kuten maaliskuun ennusteissa povattiin. Nähtäväksi jää, onko ohjauskorko vielä 2024 lopussa selvästi yli neljän prosentin, kuten avomarkkinakomitea ennusti.
Firmojen hinnoitteluvoima kestää, mistä hyvinä esimerkkeinä ovat Coca-Colan ja Pepsin vahvat tulokset.
