No nyt alkaa juoni kiristymään. Voipi olla, että työmarkkinoiden jäähtyminen jenkkilässä on huijausta.
Odotukset Fedin ohjauskoron tasosta ovat muuttuneet rajusti. Nyt koron odotetaan olevan nykyisellä 5 % tasolla vielä vuoden lopussa. Tässä välissä pidetään yhtä nostoakin todennäköisenä.
Samaan aikaan osakemarkkinoilla Nasdaq teki tänään uuden huipun tälle vuodelle.
Osa karhuista perusteli omaa negatiivista näkemystä osakemarkkinoista mm. ylioptimistisilla koronlaskuodotuksilla. Nyt kun tuo uudelleenhinnoittelu on tapahtunut, osakkeet eivät indeksitasolla oikeastaan reagoineet tähän muutokseen.
Tässä on mielestäni muutamia kiinnostavia tviittejä.
Nordean Antti Saari ja USA:n kulutus
Sitten saman Antin huomiot konttihinnoista
OP:n Hännikäinen ja ostovoimajutut:
Kyllähän jotkut Nasdaq 100:aa piti vuonna 2000 huipuissaankin parempana ostona kuin valtion velkakirjat.
Tämä ostovoiman kyykkääminen voisi omalta osaltaan selittää miksi hesan indeksi mörnii samalla kun jenkeissä on paljon pirteämpää. Se kun vaikuttaa sekä monien firmojen tuleviin tuloksiin että kuluttajien löysään rahaan jonka voisi markkinoille sijoittaa.
Korkonäkemyksen muutosta taitaa ajaa talousnäkymien parantuminen.
Ja se taas auttaa tuloksia palaamaan kasvu-uralla.
Osakkeet näyttävät hyväksyvän korkeammat korot ja reippaamman (joskin laskevan) inflaation kun vain tulokset kestävät. Kunhan nuo kolme tekijää eivät yllättää negatiivisesti.
En tiedä miten tää viimeinen kuvaaja on saatu aikaan, mutta voisko ostovoimaerojen syynä olla dollarin vahvuus jos eurot on käännetty dollareiksi? Kuvaaja vois näyttää erilaiselta jos indeksit näytetään kunkin maan valuutassa eikä vain yhdessä valuutassa (dollareissa) ja vice versa.
Siinä ketju Nasdaqista ja korkotasoista
S-Pankin Juha Variksen tviitti on mielenkiintoinen.
Velkakaton noston deadline siirtyi muutamalla päivällä eteenpäin ja uusi päivä on 5.6.
Alla on Mäkisen Mikon pohdintoja, ei mitään sinällään yllättävää, mutta vähän samoja pohdintoja, mitä muillakin on täällä ollut.
Alustavaa toivoa tunnelin päässä:
Ei pitäisi olla maksumuuria mutta ilmoittakaa jos on, niin lisään tiedon tähän.
WASHINGTON—President Biden and House Speaker Kevin McCarthy (R., Calif.) reached a tentative agree-ment Saturday
- for raising the nation’s debt ceiling for two years and placing new limits on spending over that period, moving to end a standoff that has threatened a historic default on U.S. government debt and put the global economy on edge.
Edellä on hyperlinkkinä pääsy videoon [historic reduction for spending for two years].
Nämä tosin sillä varauksella että diilin pitää selviytyä vielä kongressin äänestyksistä. Aika selvältä tuo näyttää (ja kyllähän se oli selvää että sopu sieltä tulee, koska aina nämä velkakattodraamat ovat päättyneet samalla tavalla) mutta vielä tuosta voidaan repiä muutama päivä markkinaheiluntaa jos saadaan alkuviikosta otsikoita joilla voidaan saada vielä epävarmuutta sen suhteen että hyväksytäänkö diili kongressissa.
(spoiler: kyllä se hyväksytään, mutta matkalla on vielä useamman uutispäivän verran tilaa draamalle)
Tässä on aika hyvä yhteenveto velkakattohommasta.
Mielenkiintoista nähdä, mitä käy nettolikviditeetille kun Treasuryn käyttötili pitää täyttää. Ja siihen otetaan velkaa, mikä taas imetään markkinalta.
En muista suoraan ulkoa, mutta olikohan normaali Yellenin pelikassa sellainen 400-700 miljardia dollaria. Nyt tilillä on muutama hassu kymppi jäljellä…
Sivuhuomiona: Toisin kuin monissa uutisissa lukee, Yhdysvallat on historiansa aikana defaultannut muutaman kerran. Maan luottohistoria on silti aivan maailman kärkeä.
Normaalipelikassa vs. käynnistettävät uudet infrahankkeet + vihreän energian tuki. Yksityiskohdat on vielä musta aukko käsittääkseni.
Alla on Nordean Antti Saaren kommentit velkakatto-juttuihin liittyen.
Mielenkiintoista nähdä, mitä käy nettolikviditeetille kun Treasuryn käyttötili pitää täyttää. Ja siihen otetaan velkaa, mikä taas imetään markkinalta.
Tämä on todella hyvä nosto. Palataan ajassa takaisin edelliseen kertaan kun TGA oli näin alhaalla, eli 2021 vuoden loppuun/2022 vuoden alkuun. Silloin balanssi kävi n. 85 miljardissa kun nyt ollaan n. 60 miljardissa. Sen jälkeen sitä alettiin täyttämään ja huiput nähtiin toukokuussa, jolloin TGA:ssa oli n. 950 miljardia.
Mitä kävi pörssille samalla ajanjaksolla? SPX -12% ja NDX -20%.
Toki näkymissä nyt vs 2021 loppu on merkittäviä eroavaisuuksia, mm. korkojen kehityksen ja inflaation suhteen. Mutta toinen merkittävä eroavaisuus on FED:n QE vs QT tällä hetkellä. FED:n taseen huippu osuu aikalailla täsmälleen 5/2022, eli viime kerralla kun TGA:ta täytettiin, osti FED n. 80 miljardia per kk näitä velkakirjoja. Nyt FED dumppaa markkinoille n. 60 miljardia per kk. Eli nettovaikutus jopa 140 miljardia per kk. Tällä on MERKITTÄVÄ vaikutus markkinoiden likviditeettiin.
En väitä että markkinat romahtaa tämän seurauksena, mutta mielestäni upside on hyvin rajattu tällä hetkellä.
Oliko tää jo täällä? Mahdollinen seuraava tämän vuoden stressitekijä. Opintolainat on Jenkkien 2.suurin kuluttajien velkapotti ja 3v lyhennysvapaat on Q3:lla ohi. Odotettavissa iso ostovoimanlasku hyödykkeisiin?
Edit. Jotain spekulaatiota ollut että ei tapahtuisi ennen vaaleja mutta:
Speaker Kevin McCarthy on Sunday described the student loan payment pause as “gone” as part of the debt ceiling deal announced by the California Republican and President Biden late Saturday night.
“The pause is gone within 60 days of this being signed. So that is another victory because that brings in $5 billion each month to the American public,” McCarthy told anchor Shannon Bream on “Fox News Sunday.”
Voi olla että olen missannut, mutta en ole nähnyt koko aiheesta paljoa puhetta. Seems like a big deal for consumers, eh?