En tunne ollenkaan jenkkien verokäytäntöjä, mutta eikös varakkailla yleensä ole kaikenlaisia sijoitustuotteita/-yhtiöitä/-järjestelyitä joilla pystyvät veroja optimoimaan. Onhan ihan meillä tuulipukusuomalaisillakin OST, jolla voit verojen maksamista siirtää hamaan tulevaisuuteen. Kukaan ei ole niin kekseliäs kuin jenkkijuristi, jonka tehtävä on minimoida asiakkaansa verot.
Ainakin näin maallikkona kuvittelisin siis, että yritysveron nostamisella on isompi merkitys markkinoille, sillä se näkyy suoraan yritysten tuloksissa riippumatta siitä kuka omistaja on ja millä järjestelyillä (ja voihan yrityskin niitä maksamiaan veroja kaikenlaisilla järjestelyillä optimoida tosi merkittävästi niin kuin on nähty).
Plus, Biden ovelasti ajaa veroparatiisien ajamista ahtaalle sekä minimiveroa joten tuota yritysveronnostoa ei pääse karkuun kovin helposti jos se pääsee läpi.
Tämä voi olla epäsuosittu ajatus, mutta Yhdysvalloissa rikkaiden veroja on laskettu massiivisesti viimeisen 40 vuoden ajan. Iso osa kasvun hedelmistä on valunut, ei vain ylimmälle prosentille vaan promillelle eritoten.
Mikä “ongelma” rikkaissa on systeemitasolla? He väkisin säästää tolkuttomasti enemmän kuin muut, koska he eivät voi kuluttaa kaikkia tulojaan ja vaurauttaan. Sitten eriarvoisuus, mikäli noita säästöjä ei voi investoida tuottavasti, alkaa jarruttamaan lopulta koko taloutta. Tai ainakin tältä on viime vuosikymmeninä alkanut vaikuttamaan, kun massiiviset säästöt eivät ole muuttuneet investointibuumiksi vaan menneet pörssiin ja muualla paisuttamaan omaisuusluokkien hintoja.
Korkeampi verotus tasaa tuloeroja ja siirtää kulutusvoimaa niille tulonsiirroin, jotka herkemmin kuluttavat nuo rahat. Lisäkulutus taas kannustaa firmoja investoimaan, mikä taas luo työpaikkoja, lisää kulutusta → investointeja, tuloskasvua yms.
Eli suoraan en menisi sijoittajavinkkelistä tyrmäämään noita nostoehdotuksia. Tuo on porissut pinnan alla niin pitkään.
Jännittävin osa on tuo globaali yritysvero. Jos Biden saa sen nuijittua läpi ja veroparatiisit oikeasti ottavat osumaa, niin tuskin tuon pääomaverotuksenkaan tason on tarpeellista pysyä tuola 40% tienoilla. Firmathan tästä osumaa ottavat ja se varmasti näkyy pörssissä. Oman oikeustajun mukaan tämä on kuitenkin positiivisimmasta päästä korjausliikkeitä.
Mielenkiintoinen ajatus on myös tuo yritysten toimintatapojen muutos. Tälläkin palstalla lähes joka päivä toivotaan, että yritykset käyttäisivät enemmän rahaa kasvuun ja vähemmän osinkoihin. Eikös tämä ole juuri se, mitä uuden pääomaverotuksen myötä voi tapahtua?
US multinationals are serious offenders. The proportion of gross profits they shift into tax havens has soared from 5-10% in the 1990s to between 25% and 30% today.
90-luvulla jenkkien corporate tax oli 35% ja capital gains tax 30%. Nämähän toki osaltaan aiheuttivat pakoa veroparatiiseihin, mutta tuskin se ilmiö loppuu veroja laskemalla. Ainakaan ennen kuin vero-% on kilpailukykyinen kyseisten paratiisien kanssa. 0-verotus taas vaatisi sellaisia muutoksia yhteiskuntaan, ettei niitä taida vielä muutamaan vaalikauteen kukaan ajaa.
Viime öisen CNBC-keskustelun perusteella tuossa wealth tax:in korotuksessa ei ilmeisesti ollut muuta uutta tai epäselvää Bidenin vaalipuheisiin kuin se, että pysyykö aikaisempi 4% wealth tax voimassa nyt esillä olleen korotuksen lisäksi. Jenkeissähän on totuttu veivaamaan politiikassa ja kun tavoite asetetaan sopivan ylös, sitä voidaan sopivasti myös alentaa kompromissiksi. Eiköhän se asetu jonnekin 30-35% pintaan ja rikkaatkin on lopulta sijoitusyhtiöissään ihan tyytyväisiä Tämähän ei koske Average Joe:ta tämä ongelma.
edit: @Jamon Tämä astuisi ehdotuksen mukaan voimaan vasta, kun 1Musd raja ylittyy. Voi olla, että jäi lyhytmuistiin väärin, että lisäksi se olisi ollut nettovoittoraja, mutta en muista, laskettiinko siihen myös palkkatulot. Joten kyllähän noilla tuloilla jo kylän finanssineuvonantajan palkkaa. Verojen kierto taitaa olla taidetta (vai tiedettä) jenkeissä?
Eihän tässä se että veroja korotetaan ollut mikään yllätys, vaan se että tiskiin lyötiin niin roima korotus. Toisaalta moni on jo sanonut että tämä ehdotus on tasoa “ei mitään toivoa että menee Senaatissa läpi”, joten eiköhän se ole osa neuvottelutaktiikkaa ja lopuksi saadaan joku kompromissi joka on todennäköisesti paljon maltillisempi.
Aamupäivää! Kahdella vaihteella näköjään edetään eurotaloudessa edelleen. Saksan teollisuus porhaltaa yhä lujempaa, mutta palvelualoilla nähtiin huhtikuussa hädin tuskin kasvua koronarajoitusten takia. Tilanteen pitäisi muuttua, kunhan rokotekattavuutta saadaan laajemmaksi Q2-Q3:lla. Tässä aamupäivän op-indeksit
Ja tässä koko alueen luvut, joissa samansuuntaista kehitystä kuin Saksassa. Piirun verran parempaa kehitystä palvelualoilla, teollisuus omilla lukemillaan. Teollisuuden luvut kertovat kyllä todella kovasta noususuhdanteesta maailmantaloudessa ja miten koronakuopasta noustiin voimalla. Kapasiteetin käyttöasteetkin ovat nousseet nopeasti pohjillaan, mutta eivät vielä ole kriisiä edeltävällä tasolla. Tosin tilanne voi muuttua nopeasti tässä kysyntäympäristössä.
Ihan Average Joe:ta ei varmaan koske, mutta suurin kärsijä lienee nimenomaan se ylempi keskiluokka, jolla ei varaa palkata henkilökohtaista verojuristia ja muuten optimoida erilaisiin kuoriin tms. sijoituksiaan. Niinhän se toki on Suomessakin aina mennyt, että käytännössä suuremmat verot koskee keskiluokkaa ja kaikkein rikkaimmilla konstit on monet.
Tuo ehdotettu veromuutos on ymmärtääkseni vähän sama kuin, että Suomessa alettaisiin verottamaan pääomatuloja samalla veroprosentilla kuin palkkatuloja. Samalla tavalla Jenkeissäkin ne pääomatulot tulee palkkatöissä olevalle niiden palkkatulojen päälle, eli niiden pääomatulojen vero olisi tässä spekuloidussa mallissa käytännössä yhtä kuin se ylin rajaveroaste. Muuttaisihan se omankin sijoittamisen luonnetta aika paljon, jos esim. osinkoihin sovellettaisiinkin 60%:n rajaveroa. Varmaan siinä tilanteessa sijoittaisin vain kuoriin / osinkoa maksamattomiin kasvuosakkeisiin ja pyrkisin pitämään töistä sitten välivuosia, jolloin voisi nostaa niitä tuottoja kohtuullisemmalla veroasteella joko kotimaassa tai ulkomailla. Pointti tässä se, että ihmisten ja pääomien käytös muuttuu, kun verot muuttuvat olennaisesti.
En usko tosiaan itsekään, että tällä olisi pörssiin nyt suurempaa vaikutusta. 401k:n liittyen jos muutettaisiin jotain niin se olisi isompi juttu, mutta tuskin niin tehdään. 401k itsessäänhän on vähän kuin sellainen kuori, joka on melkein jokaisella työssäkäyvällä jenkillä käytettävissään.
Edit: @DayTraderXL “Tämä astuisi ehdotuksen mukaan voimaan vasta, kun 1Musd raja ylittyy. Voi olla, että jäi lyhytmuistiin väärin, että lisäksi se olisi ollut nettovoittoraja, mutta en muista, laskettiinko siihen myös palkkatulot.”
Hmm… Nyt, kun luin yhden jutun lisää niin tosiaan tuo, että pääomatuloveroja verotettaisiin samalla asteikolla kuin palkkatuloja koskisi vain yli 1Musd tienaavia. Eli, alle sen tienaavilla pysyisi edelleenkin erillinen 20% pääomatulovero? Tullee aika paljon juuri alle 1Musd tienaavia jenkkeihin, jos noin käy
Kustannussäästöillä ja tehokkuuteen panostamisella saaduissa voitoissa on dilemma: se toimii niin kauan kuin kaikki eivät tee sitä. Mutta kun se on valtavirtaa, kääntyy itseään vastaan. Sama koskee säästämistä ja sijoittamista. Jos kaikki vain säästävät ja sijoittavat, mistä tulee se kulutuksen kasvu joka lopulta kasvattaa taloutta? Veroja alentamalla saadaan talouskasvun kautta julkinenkin talous pidettyä tasapainossa johonkin rajaan asti. Mutta valtionlainojen takaisinmaksun uskottavuuden kannalta voidaan olla menty jo liian pitkälle. Näistä syistä uskoisin, että verotusta on pakko nostaa vähän joka puolella, mutta varsinkin usa:n tapaisissa maissa.
Unohdat Verneri nyt sen, että niiden kovaa liksaa tekevien huippuosaajien motivaatio tehdä enemmän sitä duunia laskee, kun verottaja nappaa ylimääräisestä lähes kaiken. Mikä omiaan taas laskee tuottavuutta. Maailman veturin käynnissä pitäjät ovat kuitenkin ne ahkerat ja kunnianhimoiset innovoivat huippuosaajat. Muut kuluttajat on sitten se polttoaine, mutta kylmään kattilaan on ihan turha heittää hiiltä.
Suomessakin hyvillä koodareilla olisi työtä, niin paljon kuin sielu sietää, isolla liksalla. Mutta eivät viitsi enempää tehdä, kun verottaja vie lisätyöstä kaiken. Moni jättää ne työtunnit suosiolla 40, vaikka jaksaisivat tehdä vailla 70.
Veronkorotukset johtaa tuottavuuden ja ahkeruuden laskuun, mikä pienentää yrityksien voittomarginaaleja. Ja ne marginaalit korjataan takaisin heittämällä jengiä pihalle, mikä lisää työttömyyttä ja köyhyyttä. Tuo Bidenin ehdotus on ihan käsittämätön tuhoisa ja läpimennessään sillä olisi maailmantaloudelle tuhoisat seuraukset.
Tässä vähän on taas hyvesignaloinnin makua. Tuloerojen maltillinen kasvu on kuitenkin lähtökohtaisesti erittäin hyvä asia. Handoutit on ja veronkorotukset on huonoin keino hoitaa köyhyyttä.
Tässähän on kyse nyt pääomaverojen korotuksesta, ei tuloverojen korotuksesta. Eli näillä korotuksilla ei ole suoraa vaikutusta työhaluihin. Ja korotukset muutenkin on tarkoitus kohdistaa yli miljoonan vuosittaisiin pääomatuloihin, joten vaikutus jopa huippuosaajien tilipussiin on pieni.
Lisäksi, tästä on ihan empiiristä tutkimusta, että tietyn tulotason jälkeen rahan motivoiva vaikutus töissä vähenee huomattavasti. Tämä tulee paljon ennen miljoonaa vastaan.
Jenkeissä on esimerkiksi peruskoulutus jätetty hunningolle, ja siitä osaltaan johtuu että Trumpin kaltainen populistimöläyttelijä pääsi valtaan. Näkisin ihan koko maailman kannalta positiivisena, jos peruskoulutuksen kaltaisiin yhteiskunnan vakauden kannalta olennaisiin asioihin investoidaan jenkeissä enemmän. Tämä säästää meidät muut monelta murheelta, kaikkein rikkaimpien osakesalkun kustannuksella.
Jep. Lisäisin myös että kummasti myös korkean verotuksen aikaan sotien jälkeen (marginaalivero oli jenkeissäkin pahimmillaan 70-90 %) ihmiset kävivät töissä ja tuottavuus kasvoi kohisten.
Kannattaa myös muistaa, että yhteiskunnan vakaus on pääomatulojen tae ja paljon vaikuttavampi tekijä kuin veroaste.
USA:ssa melkein jo tapahtui pahin mahdollinen: Salaliittoteorioihin ja valheisiin uskonut mellakoitsijajoukko valtasi Capitol Hillin. Tämä aiheutti hetkellisen pienen romahduksen pörsseissä.
Jos mellakoitsijat olisivat saaneet lainsäätäjät kiinni, mikä oli vain minuuteista kiinni (!), ja tappaneet tai pahoinpidelleet heitä, niin pörssiromahdus olisi ollut täysi varmuus ja salkkujen tuottoprosenttien vertailut tällä foorumilla olisivat saaneet ikävästi miinuksia eteen.
Muistelen, että joskus olisin jossain radio-ohjelmassa kuullut, että Hollannin Itä-Intian kauppakompanian nousu olisi tapahtunut sen jälkeen, kun pääoma virtasi rikkaiden verotusastetta nostaneesta Espanjasta pienen veroprosentin Hollantiin. Nämä maat olivat myös enemmän tai vähemmän sodassa tähän aikaan.
Mietin, että tässä olisi jollekkin USA:n kilpailijalle hyvä mahdollisuus piikittää jenkkejä laskemalla omaa veroprosenttiaan rikkaille. Sanotaan, että raha ei tunne kotimaata. Jenkit ehkä pystyy jonkun Bahaman verotukseen vielä vaikuttamaan, mutta tuskin sentään vaikka Macaon, joka on Kiinan oma veroparatiisi.
Tuommoisille superihmisille olisi varmasti töitä ihan missä vain. Tehokas koodinvääntö vaatii suurta keskittymistä ja on hyvin raskasta puuhaa. Väitän ettei tehokasta koodaamista kukaan jaksa pidemmän päälle tehdä muutamaa tuntia enempää päivässä vaikka verot olisivat nollassa. Kyllä koodarillekin tärkeämpää on maksimoida mieluummin oma onnellisuutensa kuin palkkatilinsä.
Täysin samaa mieltä. Ihan yleisestikin oikeasti rikkaiden verotuksessa olisi reippaasti kiristämisen varaa. Ja tällä en todellakaan tarkoita sellaisia joiden salkut on pari miljoonaa, vaan ihan oikeasti niitä överirikkaita. Se rahamäärä mitä heillä makaa tilillä, sijoituksissa ja kiinteistöissä ei luo heille oikeasti enää mitään oikeaa lisäarvoa heidän elämään ja onnellisuuteensa, mutta sen sijaan se jarruttaa voimakkaasti talouskasvua ja polarisoi väestöä. Rikkaista tulee entistä rikkaampia ja se on helvetin iso ongelma ihan globaalissakin mittakaavassa.
EDIT: Ja sehän tässä keskuspankkipolitiikassa ärsyttääkin, että heillä ei NYT oikein ole mitään muita keinoja tukea taloutta kuin helvetin eriarvoistava rahapolitiikka, jossa he tekevät ihan tietoisestikin rikkaista entistä rikkaampia ja tällä tavoin pahentavat minun mielestäni globaalilla tasolla maailman yhtä suurinta ongelmaa (yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa).
Rikkaiden verotus taitaa myös olla aika väistämätön kehityskulku nykyisellään. Kun tuloerot kasvavat ja pääomat kasautuvat entistä harvemmille on valtion pakko mennä niille taskuille mistä jotain vielä voi ottaa. Toinen vaihtoehto on sitten ajaa valtion toiminnot alas ja laskea verotusta. Itse en näe, että tuo toimintatapa ajaisia yritysten saati ihmisten etuja.
Tämäkin, että mistä saadaan “rahat” valtion toimintojen rahoitukseen on vaan nykyään “MMT” maailmassa paljon moniulotteisempi kysymys. Eihän länsimaat kerää tälläkään hetkellä rahoitustaan kuin osittain veroina ja suuren osan rahoituksesta hoitaa keskuspankit. Keskuspankithan voi periaatteessa luoda vaikka miten paljon sitä rahaa, jos säännöt niin sallisivat. Näin ollen rajoite ei enää ole se, että “keneltä otetaan” vaan rajoitteena pidettäneen tällä hetkellä CPI-inflaatiota. CPI-inflaatioon taas ei rikkaiden verotus tehokkaasti vaikuta.
Sen sijaan rikkaiden verotus vaikuttanee Asset-inflaatioon ja sen suunnan hillitseminen saattaakin olla nykytilanteessa järkevää. Riski on vaan siinä, että kun poliitikot lähtee näkymättömän käden sijaan heiluttelemaan lankoja niin seuraukset ei välttämättä ole sitä mitä haetaan. Lisäksi markkinat ei tule tykkäämään, jos epävarmuus ko. alueella kasvaa. Asset inflaatiolle ei ole tietääkseni milläkään keskuspankilla virallista kantaa.
He väkisin säästää tolkuttomasti enemmän kuin muut, koska he eivät voi kuluttaa kaikkia tulojaan ja vaurauttaan. Sitten eriarvoisuus, mikäli noita säästöjä ei voi investoida tuottavasti, alkaa jarruttamaan lopulta koko taloutta. Tai ainakin tältä on viime vuosikymmeninä alkanut vaikuttamaan, kun massiiviset säästöt eivät ole muuttuneet investointibuumiksi vaan menneet pörssiin ja muualla paisuttamaan omaisuusluokkien hintoja.
Tämähän ei koske Average Joe:ta tämä ongelma.
