Yksi näkemys, ei välttämättä minun:
Quantum Scapen toimari sanoi haastattelussa markkinoiden olevan järjettömässä tilassa. Kehui omaa yhtiötään, mutta sanoi siinä kohtaa pyöritelleen päätään, kun markkina-arvo ylitti Fordin vastaavan. Siis heidän yrityksensä, mistä ei ole tulossa mitään valmista ulos vielä neljään vuoteen.
Kauppalehden uutisessahan puhutaan lähikuukausien näkymistä ( ainakin otsikon perusteella ). Kyllähän nousumarkkinassakin välillä korjataan, kunnes taas noustaan.
”Maailman suurimpiin pankkeihin kuuluva Citigroup ottaa hyvin varovaisen näkemyksen osakemarkkinoiden lähikuukausien näkymiin.”
Jännä tosiaan nähdä miten pörssi kehittyy tulevina vuosina. Jotenkin tässä itsellä kuitenkin on vähän tuntosarvet normaalia enemmän pystyssä.
Rokotustahdin lisäksi etenkin tämä Etelä-Afrikan muunnos koronasta saattaa aiheuttaa päänvaivaa pitkään. Aiemmin Modernan ja nyt Astra Zenecan rokotteella heikko teho, joten uutta versiota tarvitaan. Onneksi RNA-pohjaisten rokotteiden (Pfizer/Biontech + Moderna) muokkaaminen on nopeaa, mutta kaipa niitäkin täytyy testata ennen laajempaa käyttöä. Vaikka etelä-afrikkalainen versio vastaa onneksi vielä melko pientä osaa kaikista tartunnoista, se tarttuu herkästi ja varsinaisia tukahdattumisstrategioita ei taida olla pöydällä. Rokote tarvitaan.
Keskeinen kysymys siis: venyykö koronapatista pääseminen ja näin vuodelle 2021 povatut kovat kasvulukemat?
Minusta mennään aika vahvasti tavanomaisen kausi-influenssan suuntaan, jossa virus muuttuu jatkuvasti ja rokotteita joudutaan vuosittain uusimaan. Onneksi rokotteita on tällä hetkellä jo useampia tarjolla ja osa niistä vaikuttaa tehokkailta ja osa vähemmän tehokkailta tätä varianttia vastaan, mutta myös vähemmän tehokkaita voidaan muokata.
Uskon, että kesää kohti mentäessä alkaa tilanne näyttämään valoisammalta. Rokotekattavuus leviää, uusia rokotteita tulee tarjolle ja nykyisiä saadaan valmistettua tehokkaammin ja enemmän. Pfizerin mukaan se on saamassa nopeutettua rokotteen valmistusaikaa 110 päivästä 60 päivään:
Lisäksi vaikka jotkin rokotteet ovat vähemmän tehokkaita tiettyjä variantteja vastaan, ei ne silti todennäköisesti tehottomia ole, vaan auttavat tuolloinkin estämään taudin vakavaa muotoa. Tähän lainaus Hesarin jutusta:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek ei ole uutisesta kovin huolissaan.
”Tässä ei ole kyse siitä, ettei [Astra Zenecan] rokote loisi ollenkaan vasta-aineita koronaviruksen Etelä-Afrikan muunnosta kohtaan. Rokotteesta saatu suojateho ei lopu veitsellä leikaten vaan heikkenee asteittain. Kyse on siitä, paljonko vasta-aineita tarvitaan muuntuneen viruksen ja minkäkin asteisen taudin torjumiseksi”, Nohynek sanoo.
Samasta syystä virusmuunnokset eivät tekisi täysin tyhjäksi Suomessa rokotteilla saatujen vasta-aineiden suojatehoa.
”Voi olla, että muunnosten myötä syntyy enemmän lievän muodon läpäisytauteja. Rokotusten päätarkoituksena on kuitenkin estää vakavia tauteja ja suojella elämää, monet ovat unohtaneet sen. Meillä on käytössä kyllin hyvä rokote, eikä ole järkeä jättää sitä käyttämättä. Rokottamattomana riskit ovat huomattavan paljon suuremmat.”
Muutamia kuvaajia aamun videolta.
Mariannella oli makrossa juttua peloista elvytysöverien suhteen. Kuumeneeko talous liikaa, jos Bidenin 1,9 biljoonan paketti menisi sellaisenaan läpi? Siihen liittyen Nordealla oli pari kivaa käppyrää.
USAn valtiovarainministeriöillä on melkein 2 biljoonaa riihikuivaa talletettuna keskuspankkiin. Nuo jos lähtisi liikkeelle elvytyksen muodossa, ne päätyisi tavallisten pankkien tileille (esim. tuet ihmisille ja yhtiöillehän päätyy pankkitileille ennemmin tai myöhemmin, kun joko tuet jää tilille makaamaan tai ne kulutetaan jolloin ne päätyy jonkun muun tilille) kasvaisi niiden kapasiteetti lainata ennestään.
Inflaatio voi mennä heittämällä yli 2 % tavoitteen. Pysyykö Powell vielä silloin näin elvytysmyönteisenä?
Tämä on vähän ikävä kuvaaja. Vain reilu 30 % kaikista Sp500:sen osakkeista on tuottanut indeksiä paremmin viimeisen 12 kuukauden aikana. Ts., nousua ylöspäin raivaa melko terävä kärki. Tällaista on nähty 70-luvun alun ja it-kuplan nousumarkkinoiden huipuissa viimeksi.
Fundamenttien puolella FAAMG-yhtiöt (Facebook, Apple, Amazon, Microsoft ja Google) ylittivät vuonna 2020 biljoonan dollarin liikevaihdon rajapyykin. Ne kasvavat joukkona edelleen +20 % vuosivauhtia. Tulokset olivat liikevoitolla mitattuna peräti 200 miljardia dollaria (vrt. Helsingin pörssin liikevaihto on dollareissa noin reilu 200 miljardia vuodessa…).
Toki pörssi voi välillä notkahdella 20-30 % kuten keväällä nähtiin, mutta markkinan voittajilla ei näytä fundan puolesta meno hyytyvän. Toki suhteellisen kasvuvauhdin ylläpito käy joka vuosi alati vaikeammaksi.
Itselläni tuntuu ajoittain että en ymmärrä markkinoiden liikkeistä juuri mitään. Ehkä hyvä niin. Näissä hetkissä on hyvä ottaa etäisyyttä ja katsoa olisiko joku muu pohtinut samoja teemoja. Suosikkini Morgan Housel kirjoittaa jälleen kerran hienosti sijoittamisen psykologisesta puolesta: Unfortunate Investing Traits · Collab Fund
”If you’re flying on an airplane, normal means everything is smooth and calm. Investing is closer to whitewater rafting. You’re going to get wet and tossed around, with a decent chance of minor injury. It’s kind of the point. Many investing blunders occur when people expect “normal” to be a period when nothing goes wrong when in fact it’s normal for things to constantly be breaking and falling apart.”
Nykyisellään tuntuu meno olevan että jos salkku ei nouse päivittäin niin swingataan ja tehdään muutoksia.
Toki viikinkipäällikkö itsekkin myi fortumia ja shelliä tänään mutta hyvin pienet potit siitä mitä salkussa on.
Itse näkisin että jos on epävarma olo omasta salkusta niin hyvä olisi muistella miksi kyseisiä osakkeita on sinne ostanut. Jos olet pystynyt perustelemaan oston itsellesi ja se sopii kokonaisuuteen niin myynnille pitää olla hyvät perusteet.
Omat perusteluni tämän päivän liikkeisiin
1)myyty positio on pieni nähden kokonaisomistukseen
2)myynnistä tulleet rahat sijoitettiin toiseen yhtiöön jossa potentiaalia.
3)kyseinen liike ei vaikuta suuresti salkun kokonaiskuvaan.
Katsellut muita palstoja niin yleisin kysymys on “miksi tämä laskee” tai “pitääkö nyt ostaa”. Ja siis kyse ollut jostai 1-3% päivä laskuista sekä liikkeistä. Treidaajalle hyödynnettävissä mutta jos tähtää 5-35+ vuoden päähän niin päivä/kuukausi/vuosi heilahteluilla ei ole niin väliksi. Jos on ostanut yrityksen osakkeita sen takia että luottaa yrityksen luovan arvoa ja kasvua niin kysymykset joita muilla palstoilla esitetään hämmästyttävät tätä sarvipäätä
(Edit: sori, pieni offtopic) Osuit kyllä samaan naulankantaan kuin omat ajatukseni. Ostan/myyn/pidän osakkeita juuri sen takia että ne sopivat omaan salkkuuni. Jos olen epävarma niin en osta tai myy, ja pidän mielessä miksi olen ostanut. Itseasiassa en ole tehnyt maaliskuun jälkeen yhtään myyntiä ja jokainen osto on ollut enemmän tai vähemmän voitollinen. Ja mun motto on että, KOKONAISUUS ratkaisee, ei yksittäiset rattaat.
Hauskasti tämän ketjun aktiivisuus on hiljentynyt pörssien puskiessa tasaisesti ylöspäin: laskupäivinä ja -aikoina alkaa kiinnostamaan taas enemmän. 
Tässä muutamia poimintoja tuttuun tyyliin aamun videolta.
Ensinnäkin fomosta kärsiville varoituksen sana. Viime pörssivuosi oli suht “helpohko” jos oli suunnilleen salkussa teknoille altistusta. Sijoitussome täyttyikin muhkeista tuottograafeista, antaen kenties hieman epärealistisen kuvan varsinkin aloittelijoille mitä pörssin tuotoista voi odottaa pitkässä juoksussa.
Noin kuukauden päästä maaliskuussa tulee kuluneeksi vuosi maaliskuun 2020 pohjista. Ja minkähänlaisia 12 kuukauden tuottoja sieltä ihmiset ovat repineet? Todnäk. massiivisia. Useimmat indeksit ovat nousseet maaliskuun pohjista ainakin yli +60 %:
Toisin sanoen, kaikki alle +60 % 12kk tuotot ovat väsyneitä, mutta todnäk. some täyttyy postauksista missä on aivan satumaisia tuottoja.
Ns. “reach for yield”, tuottojen repiminen mistä vain, näkyy hyvin roskalainojen eli diplomaattisesti “high yieldien” koroissa. Ne laskivat Yhdysvalloissa alle 4 %:in. Voiko niitä edes enää kutsua “korkeiksi koroiksi”?
30-vuotisen valtionvelkakirjan korko on elpynyt lähelle koronaa edeltänyttä tasoa. Ei vielä hälyttävää, mutta EV/Sales 40x firmoilla ratsastavien kannattaa kiinnittää huomiota!
Uusiutuvat ja SPACit eivät ole ainoa kohde, mihin seikkailuja etsivät levottomat sijoittajat änkevät kollektiivisesti miljardeja. Cathie Woodin luotsaama ARK on saanu 50 miljardia riihikuivaa rahaa sijoittaakseen. Aikaa kuvaavasti Wall Streetin pankit haistavat rahat ja ovat alkaneet rakentamaan viputuotteita ARKin ETF:ien päälle. 
Kaikki pääsee mukaan tähän teknoralliin…
Hei Verneri,
Voisitko avata hieman tota kohtaa, miksi 30-vuotisen valtionvelkakirjan korko on tärkeä EV/Sales x40 osakkeita omistaville. Kiitos etukäteen vastauksesta.
Kertoo käytännössä lisääntyneistä pitkän aikavälin inflaatio-odotuksista. Kun inflaatio nousee niin keskuspankkien korkopolitiikkaan on odotettavissa muutoksia edes jollain aikavälillä ja se jos joku iskee näihin EV/S 40x firmoihin.
EDIT: Lisätään nyt vielä, että kun korot nousevat, niin rahalle saa riskitöntä tuottoa (nyt ei oikein saa). Tämä tarkoittaa osakkeiden osalta sitä, että arvostustasot tulevat alemmas.
Voisin tähän argumentoida että EV/S 40 firmojen valuaatioissa ei ole muutenkaan mitään järkeä joten joku 30v bondin korko lienee täysin irrelevanttia isossa kuvassa.
Se arvostuksen irrationaalisuus saa vahvistusta siihen että rahalle ei löydy normaaleja parkkipaikkoja → lisätriljoonat pusketaan sokeasti Kathyn ostoskoriin.
Korkojen nousu iskee erityisen pahasti sellaisiin yrityksiin joiden tuotot ovat kaukana tulevaisuudessa. EV/S 40x vahvasti implikoi että katsotaan jo vuodesta 2025 → eli korkojen nousu iskisi juuri näihin yhtiöihin, kun taas arvomörnijät olisivat enimmäkseen turvassa.
Tarkennan vielä, että tarkoitin “EV/SALES 40x” puolihumoristisesti kielikuvana superkalleille kasvuyhtiöille, joiden kassavirrat on todella kaukana. Ja kuten täällä on oikein kommentoitu, korkojen nousu tekee näistä kaukana olevista kassavirroista tänä päivänä vähemmän arvokkaita.
Näin teoriassa mutta jos firmat ottaa nyt aivan poskettomia etunojia valuaation suhteen niin millä todennäköisyydellä joku koron muutos vaikuttaa näihin?
Teorian mukaan 40 EV/S valuaatioita ei pitäisi lähtökohtaisesti olla kuin täysin uniikeissa spessucaseissa mutta nyt niitä on joka puolella.
Kuka kuvittelee että esim. Teslan arvostus tippuu vain sen takia että jenkkien bondikorot nousee? Tai vaihtoehtoisesti, pistäkää nämä käyrät samaan kuvaajaan ja katsokaa löytyykö korrelaatiota, epäilen vahvasti.
Alkaa mennä spekulaation puolelle, mutta veikkaisin, että jos bondimarkkinalta alkaa saamaan tuottoa, niin rahaa lähtee pörssistä indeksitasolla kohti korkoja. Jos indeksitasolla myydään, niin Tesla ja muut todella korkeilla valuaatiolla liikkuvat firmat kokevat voimakasta myyntipainetta. Riittääkö se kääntämään momentumin, vai ostetaanko vain dippi umpeen? En tiedä, mutta aika suurena riskinä näkisin sen Teslan kaltaisen valuaation firmoille.
Tällainen postaushan sopii erinomaisesti myös tähän ketjuun! 
Ja olen oman pääni sisällä noista sun argumenteista ihan samaa mieltä.
Pörssin kuumuus oikeasti rajoittuu muutamille sektoreille ja tiettyihin hypeosakkeisiin, kuten uusiutuvat, ja SPACit. Teknoista voi keskustella: jonkun Zoomin väittäminen överiksi tuskin menee vihkoon, mutta esim. FAAMG-porukalla arvostukset näyttää melko kohtuullisilta ottaen huomioon fundan.
Ja tosiaan, tiettävästi ikinä ei ole ollut näin elvyttävää, likvidiä, ympäristöä taloudessa kuin nyt. Esim. juuri jenkeissä keskiverto kansalaisen talous on melkeinpä vahvistunut koronan aikana kiitos tukien. Toki elpyminen on ollut ns. K-muotoista eli jakauminen kahteen kastiin on ollut voimakasta.
Korjausliikkeitä tulee varmasti, erityisesti kuumilla aloilla kun jossain vaiheessa mielenkiinto homehtuu ja rahat siirtyy seuraavaan kuumaan kohteeseen kuten nyt meemiosakkeista dogeen, bitcoiniin ja SPACeihin. Sellaiset 20 % korjaukset kuuluu pörssin arkeen nousumarkkinassakin.
Roaring twenties -puheet voivat olla hieman liioittelua, mutta jos nykyinen elvytys oikeasti onnistuu kampeamaan talouden takaisin ryhdikkääseen kasvuun niin eikö pörssi ole käyttäynytkin ihan fiksusti? Tuloksethan ovat elpyneet lähes V-muotoisesti lopulta.
Yleensä nousut tuppaavat kaatumaan joko omaan mahdottomuuteensa ja kiristyvään rahapolitiikkaan/likviditeettiin (it-kupla, 20-luvun superralli) tai yllättävään räjähdykseen talouden rakenteiden sisällä (finanssikriisi) ja näistä ei ole nyt merkkejä. Toisaalta isommalle käänteelle tunnusomaista on, että etukäteen sen syitä ei osata ennakoida ja jälkikäteen tajutaan että merkit olivat ilmassa jo pitkään.
Tuo inflaatio on riski josta kaikki puhuvat. Kun avaa blumman terminaalin, koskee hieman liioitellen joka toinen juttu inflaatiota. Mutta esim. tässä jutussa jonka luin tänään aamulla argumentoidaan, että sellaista karannutta inflaatioa ei tarvitsisi pelätä, mitä tapahtui 70-luvulla.
Sijoittajillehan pahimmat vaaran merkit on oikeasti hieman kontraintuitiivisia. Tavallaan jokaisen toteutuminen vie pontta nousun jatkumiselta pois:
-Poliiitkot/valtiot alkavat puhua budjettikurista ja vajeiden kuromisesta umpeen (erityisen paha, jos muu talous on vielä heikossa hapessa).
-Inflaatio elpyy ja keskuspankit alkavat nostella korkoja. Korot “normalisoituu”, tarjoten osakkeille alati paremman vaihtoehdon. Toki samalla myös talousnäkymät parantuvat mikä kompensoi tätä.
-Kannattavuudet nousevat tappiinsa.
-Talouden kapasiteetti alkaa olla täyskäytössä.
-Kautta linjan hinnoitellaan ruusuinen tulevaisuus osakkeisiin.
-Kaikki ovat “all in”.
Jos miettii näitä kohtia, ei niistä oikeastaan mikään ole lähelläkään toteutumista tällä hetkellä. Mutta en ihmettelisi jos 1-3 vuoden sisään useimmat noista olisi.
