Siis oletamme, että korkohuiput on tällä erää nähty.
Esim. heliborien huiput muuten nähtiin jo ennen ysärin lamaa. Ja sitten hetkellisen korkojen nousun jälkeenhän korot laski keskellä lamaa reipppaasti. Tässä kehitystä vuodesta 1990:
4 tykkäystä
Selitätkö meille nuoremmille miten tuo oli mahdollista. Olivatko asunnot edullisempia vai ajomiehen urakkapalkka niin kova? Tuloverot olivat varmaan silloinkin korkeat kun tienestit kasvoivat yli keskitulon.
Asuntolainojen korkoja muistellessa pitää ottaa huomioon että ne sai vähentää verotuksessa. En tiedä miten nuo vähennykset on siihen aikaan laskettu, mutta oletan että se helpotti asuntovelallisen kulurakennetta huomattavasti.
Asuntojen keskimääräinen p/e oli 3. Nykyään esim Stadissa jotain 25.
26 tykkäystä
Kyllä 90-luvun pahin lama oli juurikin vuosina 1990-1993. Tämän jälkeen tilanne alkoi pikkuhiljaa parantua, vaikka yleinen taloustilanne pääsi erittäin huonoon tilanteeseen 1990-luvun ensimmäisten vuosien aikana.
Hyvin muistan, että vuonna yleinen taloustilanne alkoi jo paranemaan aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 1996 asuntojen hinnat lähtivät jo selkeään nousuun.
2 tykkäystä
90-luvun lamalla on monella täällä omakohtaisia kokemuksia. Kansakunnalle 90-luvun lamalla on suorastaan traumaattinen muistijälki. Ei siis ole mikään ihme, miksi se nousee usein esimerkkinä pahimmasta mahdollisesta mitä voi tapahtua.
Nykypäivään vertaukset kuitenkin ontuvat. Täytyy muistaa, että 90-luvun alun Suomi oli melkoisesta sääntelytaloudesta juuri vapautunut ja länteen suuntaava talous. Finanssisektorin regulaatiota oli purettu 80-luvulla, ja ensimmäistä kertaa luotto virtasi kansalle (aiemmin lähinnä teollisuus- yms. investointeihin). Tämä humallutti.
90-luvun lama ja pankkikriisi on tässä kontekstissa melko tyypillinen nopeasti avautuvan talouden kriisi: lainataan liikaa ja kulutetaan ja investoidaan liian ahneesti, iskee kriisi, valtio velkaantuu rajusti pelastaessaan pankkeja ja taloutta.
Erikoispiirteet, kuten idänkaupan romahdus, valuuttalainat, vahvan markan politiikka yms. pahensivat tilannetta. Eri tutkimuksissa sitten painotetaan eri tavalla näiden lopullista vaikutusta laman syventäjänä.
Aiheesta löytyy valtavasti tutkimusta, klassikkoja lienevät Kianderin tekeleet.
No, miksi 90-luvun lama ei toistu nyt? No tietysti siksi, että elämme Suomesssa 2020-luvulla ja monet asiat ovat toisin: pankit ovat väkivahvoja ja tiukasti säädeltyjä. Finanssisektori on suunniteltu kestämään osumaa, jotta lainananto ei pysähdy vaikeinakaan aikoina. Suomi on eurossa, mikä tuo jäykkyyttä mutta eurokin on tupannut heikentymään viime vuodet. Idänkauppa romahti jo. Kotitalouksien velkaantuminen on noussut (mutta verrattuna muihin pohjoismaihin taso on maltillinen), mutta vastineeksi sille kotitalouksilla on myös ennätyksellinen varallisuus. Suomen taloutta ei ole leimannut humalluttava nousukausi, vaan 15 vuoden korpivaellus missä on ollut hetkellisiä ilon hetkiä kuten pandemiavuosien kuuma talous.
En sano sitä, etteikö Suomen talous voisi mennä pahaankin lamaan joskus. Mutta 90-luvun lamaan vertaaminen on mielestäni ontuvaa.
Kuten täällä nostettu, väestörakenne osoittaa Suomen taloudelle rakenteellisesti heikompaa, ellei jopa olematonta kasvua. Se on suuri rakenteellinen muutos, mihin pitää sopeutua. Jos syntyvyys romahtaisi kuin E-Koreassa, voisi alkaa puhua jo akuutista kriisistä.
Nyt Suomeen on jo osunut monta pahaa asiaa samaan aikaan: korkojen nousu vaihtuvien korkojen taloudessa, raksasektorin kirjaimellinen räjähdys, maailmantalouden hidastuminen ja meidän hevosten kokoisten vientihyödykkeiden kärsiminen, julkisen sektorin rajut säästötoimet… Silti Suomen BKT on laskenut joku 0,5 %. Mitä vielä täällä kaivataan?
75 tykkäystä
Kaivelin joku aika sitten tuoreita kokonaisesityksiä enkä oikein löytänyt. Kianderin tutkimus oli aika pian itse tapahtumien jälkeen, varmasti todella hyödyllinen mutta olisi kiva lukea vähän kypsyneempää arviota.
Itse luin sitten Suomen pankin historiat, jotka on julkaistu noin kymmenen vuotta Kianderin lappua myöhemmin.
Lama-aikaa ja siihen johtaneita tapahtumia käsitellään jälkimmäisessä niteessä. Molemmat ovat kyllä hyvin mielenkiintoisia muutenkin - itselleni melkoinen järkytys oli oppia, kuinka epäitsenäistä ja (nykyisten rahapolitiikan muotien mukaan) tehotonta Suomen rahapolitiikka oli vuosisatoja, ihan sinne lamavuosille asti. Tällä perspektiivillä siirtyminen euroon vaikuttaa oikein hyvältä peliliikkeeltä vaikka siinä huonojakin puolia on - rahapolitiikasta tuli enemmän ammattimaista ja vähemmän poliittisesti ohjattavaa.
(Mainitsen tässä vielä ohimennen ensimmäisestä niteestä oppimani asian vuosisatojen takaa: valtiopankin seteliraha ja valtion metalliraha eivät välttämättä olleet markkinalla samanarvoisia vaan setelirahaa sai laittaa kaupasssa pinoon enemmän kuin kolikoita - nimellisarvolla mitattuna. Valtakunnassa oli siten liikkeellä useampia virallisia valuuttoja yhtä aikaa. Nykyisen pankkijärjestelmän suureksi onnistumiseksi täytyy laskea, että kaikki eurot ovat oikeasti samanarvoisia, on ne tilirahaa kaupallisessa pankissa tai seteleitä taikka kolikoita. Mekanismit, joilla tämä saadaan aikaiseksi, ovat “pellin alla” piilossa mutta aika mielenkiintoisia. Pitkään olen kypsytellyt kirjoitusta tästä aiheesta, ei vieläkään valmis.)
Lainaan vielä viime kesällä kirjoittamaani näkemystäni 90-luvun lamasta. Allekirjoitan sen edelleen.
14 tykkäystä
On esitetty arvioita, esim tänään KL, että asuntolainojen korot jäävät pysyvästi 4% tasolle. Eri skenaarioita arvioitaessa on yksi ilmeinen skenario, joka voi toteutua: kotimaisen kysynnän ja markkinadynamiikan vaimeneminen.
Monessa mennessä haasteessa kotimainen kysyntä on pysynyt hyvällä mallilla ja kannatellut markkinaa. Nyt erilaiset haasteet kääntävät kotitalouksien ostovoiman pakkaselle pysyvämmin?:
- energian hinnannousu
- ALV nousu
- rahan hinta: korkojen pysyvämpi korkea taso nollakorkojen jälkeen
- asuntojen arvonlasku (markkina toimii laskusuunnassa hitaammin, asunnot epälikvidejä)
- Työttömyyden nousu
- Julkisten menokasvun paine ja talouden tasapainotuksen toimet - kasvun puuttuessa
10 tykkäystä
Tälle vaihtoehtona työehtojen heikennykset. Työttömiä ei välttämättä tule lisää, mutta työntekijät tekevät töitä huonomilla ehdoilla. Luo epävarmuutta ja siksi varovaisuutta kuluttamiseen.
3 tykkäystä
Toisaalta, jos korkojen laskuja lykätään, on mielenkiintoista nähdä alkaako kotimaan tilanne elpyä kuitenkin. Käsittääkseni koronnosto on voimakkaampi vaikutuksiltaan kuin korkotason säilyttäminen jo nostetulla tasolla. ECB korkotaso on tällä hetkellä kuitenkin varsin matala. (Verrataan vaikka FEDin tasoon)
1 tykkäys
Kääntynyt korkokäyrä on kai jonkinlainen signaali jota seurata:
Nyt tuo tilanne on ollut päällä pidempään ja aika usein sitä on seurannut myös taantuma (harmaat alueet kuvaajassa).
Ensin kuitenkin korkokäyrä on kääntynyt takaisin ja sitä kohti ollaan nytkin menossa. Missä vaiheessa jenkkien taantuma alkaa ja kuinka voimakkaasti sen voi kuvitella näkyvän pörssissä?
Varovaisuutta on ainakin hyvä olla, tuotot eivät yltäne yhtä korkealle kuin aiempina vuosina (artikkeli maaliskuulta):
8 tykkäystä
Hyvää alkanutta viikkoa ketjuun! Maanantai on aina hiljaisempi päivä talouslukujen suhteen, joten loin hieman katsausta eurooppalaiskuluttajan tunnelmiin. Täällä vain norkoillaan Roope-sedän rahasäiliön kulmilla ja säästetään kovin, vaikka hintapaineet ovat rauhoittuneet, kuluttajaluottamus on piristynyt ja talousennusteita nostettu.
47 tykkäystä
Hirmuisen vaikeaa on tulevaisuutta ennustaa. Mutta jos sen verran filosofoidaan, että kun EKP:n inflaatiotavoite on 2% ja noin ihan periaatteellisesti pitäisi kai olla niin, että lainoille lähtökohtaisesti tulisi saada edes vähän reaalikorkoa, niin eikös se noin 4% kuulosta jotakuinkin realistiselta pitkän tähtäimen tavoitteelta, johon voisi kuvitella keskuspankin tilannetta ajavan?
3 tykkäystä
Veikkaan että on pysyvämpi ilmiö, koska
a) materialismi ei ole nyt muotia
b) ne kenellä olisi aitoja tarpeita ei ole rahaa niitä toteuttaa ja ne kenellä on rahaa lisätä kuluttamistaan on määrällisesti vuosi vuodelta pienenevä joukko
c) vanhemmat ovat nuorempia säästäväisempiä ja kansojen keski-ikä nousee vuosi vuodelta
9 tykkäystä
Etenkään kohta a ei ole esimerkiksi ympäristön kannalta suinkaan huono asia, kun laajennetaan tarkastelu suppeiden talouskasvulukujen ulkopuolelle. Mutta kyllä varmasti epävarmuuskin heijastuu vielä vahvasti kulutusvalintoihin. Se näkyy etenkin meillä korkoherkässä Suomessa.
8 tykkäystä
Jos filosofoidaan, niin onko 2% reaalikorkoa vähän? Varsinkin demografisten syiden vuoksi epäilen vahvasti ettei talous kasva pidemmällä aikavälillä noin paljoa, jolloin korkotaso ylittäisi talouskasvun. Oma mututuntumani sanoisi, että lyhyiden korkojen tulisi olla korkeintaan talouskasvun suuruista yli ajan. Vaihtelu tietenkin on suurta.
Toki Taylorin sääntö sanoo, että luonnollinen korko on juuri neljä jos inflaatio on kaksi prosenttia ja tuotantokuilu nolla (eli talous pyörii potentaalinsa tasolla):
Minusta tuo vain tuntuu intuitiivisesti kovin korkealta, mutta minähän en olekaan tekemässä rahapoliittisia ratkaisuja luojan kiitos 
6 tykkäystä
Aamulla julkaistiin Suomen alustavat inflaatioluvut huhtikuulta. Nyt mennään jo reilusti eurotalouden keskiarvon alapuolella, sillä YKHI-inflaatio oli 0,6 % vuodentakaisesta (koko euroalueella 2,4 %). Näissä luvuissa ei siis asuntolainan korkoja huomioida, korkojen kanssa inflaatio 1,9 %. Velattomat kotitaloudet elävät jo lähes deflatorisessa taloudessa.
73 tykkäystä
Helsingin pörssi (tuttavallisemmin Hesuli) on päkistänyt yli 10 000 pisteen rajan. Kotipörssimme on kovin makroaltis, hyvässä ja pahassa. Euroopan taantuma on päättynyt ja maailmantalous elpyy. Metsäsektori on pohjannut. Jos osakekursseja on uskominen, Suomen rakennustaantuma pitäisi pohjata näillä näppäimillä tai puolen vuoden sisään (iso osa meidän pörssin raksafirmoja Lapwallista SRV:hen pohjasivat viime syksynä).
Jospa nyt Hesuli pääsisi vihdoin globaalin nousumarkkinan kyytiin, mikä alkoi likviditeettiolojen käännyttyä syksyllä 2022?
Muutamia nostoja Vartista. Hesulista puhutaan kokonaisuutena, mutta tottakai se on melko heterogeeninen pörssi. Ja “kusetusmarkkinan” alla on ollut myös sektorikohtaisia nousumarkkinoita. Ihmeellisen vähän sijoittajat puhuvat kansainvälisten konepajojen, kuten Cargotec ja Wärtsilä tai Konecranes (kyydissä @Sijoittaja-alokas ) superrallista +150-200 % tuotoin sitten syksyn 2022.
Kansan suosikki Nordea on polkenut paikallaan, mutta melkein 10 % osinkotuotto on lämmittänyt samalla. Vaikka iso osa Hesulista on ollut sitä itseään, ei jokainen vajaasta 200 yhtiöstä ole ollut mörnijä.
Vaikka monilla aloilla ollaan vasta heräämässä kohmelosta, on Hesulissa samalla jo ylikuumentumisen merkkejä. Tässä esimerkkinä Cargotec. Konepaja on kohtuullisen pääomakevyttä kun kaikki ulkoistetaan, mutta silti käytän vakaata tasearvoa ja osakekurssin suhdetta kuumemittarina. Cargon P/B lähestyy kolmea: se on taso, missä ollaan oltu lähinnä huippusyklissä. Ja taso, mikä ei ole ollut hyvä ostopaikka. Ellei Cargon ROE ole jotenkin nyt rakenteellisesti parempi…
Huom. käytän Cargoa esimerkkinä siksi, ettei meillä ole mitään konepajandeksiä. Mutta samansuuntaista voisi piirtää myös Wärrestä ja Cranesista.
Hesulin käypä arvo? Siinäpä tuhannen veliosakkeen arvoitus. Hesuli treidaa forward P/E 13x, mikä on alle eurooppalaisosakkeiden 15x tason. Mutta! Euroopan suurimmat firmat ovat mm. Novo, ASML ja LVMH. Siinä on laadukkaita, rakenteellisesti nopeammin kasvavia bisneksiä. Hesulin suurimmat ovat mm. Nordea, KONE, Neste, Sampo ja UPM. Useimmat alallaan erinomaisia, mutta niiden kasvu on hitaampaa.
Päätellen Hesulin n. 12-13 % ROEsta, oletetusta 2,5 % ikuisuuskasvusta (Saksan 10v korko) ja vaikkapa hatusta heitetystä 8 % tuottovaateesta olisi käypä P/E jossain päälle 14x tasolla. Sattumalta analyytikoiden tavoitehinnat, jos ne toteutuisivat joka firmassa, veisi Hesulin päälle 11 000 tason mikä vastaa noin 14x P/E-hinnoittelua.
Noh, jos maa alkaa löytymään isojen lappujen jalkojen alta niin voisi olettaa romurallia jossain vaiheessa pörssin pienfirmoissa, jotka ovat edelleen porukkana 40 % alle 2021 kuplahuippujen. En usko, että uusia huippuja nähdään useimpien kohdalla vuosiin jos koskaan mutta selektiiviselle poimijalle löytyy varmasti lappuja missä vaurastua ja vielä enemmän lappuja, missä polttaa näppinsä. 
Vartissa on myös juttua Riksbankin koronlaskuista ja Yhdysvaltain taantuman unohtamisesta mutta nyt pitää rientää! Minulla Aiforian ROAST työn alla sekä massiivinen, hervoton ja toivottavasti eeppinen podi työn alla… Plus Vartit ihan normaalisti.
68 tykkäystä
Martin Paasi piti mielenkiintoisen luennon keskuspankeista ja markkinatilanteesta. 
Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi esittelee puheenvuorossaan mm. keskuspankkien määrällistä elvytystä sekä kiristämistoimia, ja niiden vaikutusta markkinoille. Entä osakkeiden hintataso - ovatko ne nyt halpoja?
9 tykkäystä
Huomenta! Tänään taas makrossa juttua vanhasta kunnon Taylorin säännöstä, jonka mukaan koronlaskut olisi pitänyt aloittaa jo kuukausia sitten. No, korkosäännön huippukin on sen verran korkealla, että vieläkin ollaan selvästi toteutuneiden korkojen yläpuolella.
26 tykkäystä
Lakoista huolimatta, tai niistä johtuen, hyvää talousdataa suomesta. Työllisyys ja bkt noussut.
41 tykkäystä