On ollut mielenkiintoista seurata, miten näiden kolmen (1), (2) & (3) tähän ketjuun tekemäni postaukseni sarja on poikinut keskustelua Euroopan kilpailukyvystä maailman markkinatalouden taistoissa.
Ensin käyttäjä @MarioDraghi kirjoitti niiden pohjalta oman raporttinsa ja heti perään käyttäjät @Antti_Jarvenpaa ,@Marianne_Palmu sekä @Atte_Riikola sivusivat aihetta Raharadiossa röyhkeästi ajatuksiani suoraa lainaten.
Kaikki alkavat olla siis sitä mieltä, että Eurooppa on häviämässä tätä kilpailukykytaistoa. Startup-ministeriön muistaakseni tässä jaksossa kerrottiin Raharadiossakin mainittu fakta, että Eurooppaan ei ole syntynyt kuin yksi yli 100 miljardin firmaa 50 vuoteen. Mikähän se on? (Propsit Järvenpään Antille siitä, että huomasi SAP:n perustamisen tapahtuneen 52 vuotta sitten.)
Pääsyiksi tähän nähtiin regulaatio sekä suurien Venture Capital sijoittajien puute. Alkuvaiheen rahoitusta kyllä löytyy, mutta kun pitäisi alkaa laittamaan hiiltä uuniin oikein kunnolla, niin enää ei tahdo nousta käsiä ylös. Pohditaan näitä kohtia seuraavaksi.
Sijoitusten puute
Startup-ministeriön jaksossa oltiin innoissaan siitä, että Saksaan ollaan perustamassa 12 miljardin VC:tä isojen toimijoiden osalta. (Deutsche Bank, Commerzbank, Allianz etc)
Onko se sitten paljon vai vähän?
ChatGPT ystävällisesti kertoi minulle, että "Most $100 billion companies likely require several billion dollars of investor funding to reach that valuation. However, exact amounts can range widely:
- Lean, software-driven companies: $1 billion to $5 billion.
- Capital-intensive businesses: $10 billion to $30 billion or more."
Esimerkkinä " Facebook: Raised about $2.3 billion before its IPO and eventually achieved a $100 billion valuation."
Tutkikoon joku lähteitä jos löytää. Joka tapauksessa voidaan pohtia onko tuollainen 12 miljardia tarpeeksi. Saa olla aika keskitetty portfolio.
Regulaatio
“Ameriikka innovoi, Aasia kopio ja Eurooppa reguloi” sanoi eräs Luxemburgissa kaljaliigaileva suomalainen sammunut jääkiekkotähti männäviikolla.
Tämä hieno aloite saksalaisilta bisnesjäteiltä näyttää jäävän myös sääntelyn tai jonkun muun byrokratian rattaisiin. Näyttää nimittäin siltä, että se saataisiin polkaistua käyntiin niinkin aikaisin kuin vuonna 2026. Kuinkahan monta 100 miljardin firmaa jenkeissä luodaan sinä aikana?
https://www.handelsblatt.com/technik/it-internet/wagniskapital-milliarden-fuer-deutsche-start-up-szene-duerften-erst-2026-kommen/100087964.html
Eurooppaan ei siis kannata tuoda innovaatioita, koska niiden jalkeille saanti vaatii sääntelyprosessien läpikäynnin ja lisäksi niiden rahoittaminen joutuu käymään läpi saman tivolin.
Onko Euroopalla tai sinne sijoittavalla piensijoittajalla mitään toivoa?
On tullut siis selväksi, että sääntelystä olemme tulleet ja säännellyksi olemme jälleen tuleva. Mitä siis on tehtävissä tästä hedonistisesta elintavasta nauttimisen lisäksi? Oma päättelykykyni sekä todennäköisesti vajavainen käsitykseni näkee jonkinlaisen mahdollisuuden uusiutuvalle energialle tässä sääntelyviidakossa. Jos jossain, niin energiantuotannossa sääntely voisi toimia. Kyseessä on toki kilpailtu ala, joka laskee marginaaleja. Jotkut alaan investoineet ovat jo valitelleet esimerkiksi alhaisia energian hintoja ja sitä kautta kuihtuneita projekteja (Kuulin tämän Suomeen tuulipuistoja rakentaneen Commerz Realin työntekijältä), mutta ehkä sieltä arvoketjusta olisi löydettävissä sweet spotteja. Tai vastaavasti ehkä puhdas sekä halpa energia luo muita investointimahdollisuuksia. Ei ehkä mitään 100 miljardin bisneksiä, mutta joitain pelipaikkoja taitavalle piensijoittajalle.