Eipä tällaiset uutiset mieltä ylennä,eikö Fazerillakaan ole varaa ajatukselle," Suomi ensin ", kohta ollaan kansakuntana kaulaa myöten kusessa,voihan sen ajatella kyllä positiivisesti että pää sentään pinnalla.Saa nähdä kuinka alas tässä mennään.
2 tykkäystä
Mitähän seurannaisvaikutuksia bondien arvonlaskulla on? Toki niistä saa erääntyessään vielä nimellishinnan, mutta heikon tuoton lisäksi tasearvon muutokset voivat vaikuttaa strategiaan? Esim. eläkerahastoilla taitaa olla paljon bondeja ja sääntöjä sen suhteen, että mikä osuus pitää olla bondeissa. Nyt toki osakkeetkin on tulleet isosti alas, niin en tiedä, ovatko suhteelliset painot heiluneet, mutta tällainen kai voi laukaista pakkoa myydä osakkeita ja ostaa bondeja? Eikö pankeilla ole myös ollut perinteisesti paljon bondeja, jotka luetaan vakausvaatimuksiin, joten sielläkin on voinut olla painetta, vai muistanko väärin?
Mun järjen mukaan tällaisten mekanismien pitäisi hidastaa markkinakorkojen nousua ja lyödä lisää painetta osakemarkkinoille. Suuruusluokan arvioiminen lienee sitten hyvin spekulatiivista ja ajoitus myös, sillä tuskinpa eläkerahastotkaan ihan joka kvartaali liikkuja tekevät näillä perusteilla. Sama ilmiö tulee sitten toki vaikuttamaan toiseen suuntaan, eli jos korot joku päivä laskevat, niin alkavatko tietyt rahastot sitten myymään bondeja ja ostamaan osakkeita?
Tässä tapauksessa taitaa olla kyseessä ihan rehellinen tuotteiden epäonnistuminen. Nuo Fazerin Aidot kun eivät ole kovin hyviä tuotteita. Halpamerkit tekevät vähintään yhtä hyviä tuotteita halvemmalla ja ulkomaisten kalliimmat tuotteet eivät ole kovin paljoa kalliimpia mutta selkeästi parempia.
5 tykkäystä
10 tykkäystä
25 tykkäystä
Helsingin pörssin päämarkkinat on Eurooppa, Kiina ja Yhdysvallat mutta pääasiassa Eurooppa. Siten kotimaan taloutta tähän ketjuun kannattaa tuoda esiin tilastojen, eikä yksittäisten anekdoottien kautta. (Kuten tunturisusi jo vihjaisi tässä harmillisessa Fazer-jutussa ei ole pelkästään talous takana.)
9 tykkäystä
Ja toruessani anekdooteista menen itse heti harmaalle alueelle, mutta jotenkin tilastojen kautta. 
Anekdoottina mainittakoon, ja muutkin ovat varmasti huomanneet, lisääntyneet epätoivoiset kommentit pörssistä viime päivinä.
Tyylitelty epätieteellinen hahmottelu fiiliksistä syklin eri vaiheissa:
Toisaalta Nordnetin mukaan:
Viime kuukausien trendin mukaisesti yksityissijoittajat irrottivat myös syyskuussa rahaa lisäsijoituksiin talletuksista ja nostamalla sijoituslainoja. Lainasaldo on Nordnet Suomessa nyt ennätystasolla. Osaltaan tämä kuvastaa toivoa kotipörssin toipumiselle, arvioi Tuppurainen.
Limiitti tapissa ei välttämättä kuulosta kapitulaaliolta, vaan se tilanne kun saamme (jälleen) lukea salkkujen pakkorealisoinneista?
Lisäys:
“Suomessa syyskuun ylivoimainen ostosuosikki oli elokuun tavoin Fortum, joka oli kuukauden kauppatilastojen ykkönen niin osakkeella kauppaa käyneiden eri asiakkaiden lukumäärällä kuin myös euromääräisillä netto-ostoilla mitattuna. Kuukauden aikana yksityissijoittajat tankkasivat Fortumia lisää nettona 25 miljoonalla eurolla.”
59 tykkäystä
Tuo jenkkibondien shorttaaminen on aika mielenkiintoinen ilmiö. Kuitenkin ollaan vaikka 10-vuotisessa 15-vuoden huipputasolla ennätysvelkaantuneessa maailmassa. (siis yieldissa, päivän hinta toki todella alhaalla jo valmiiksi)
Vaikka Puttonen olikin väärässä ettei eurokorko voi nousta koska Etelä-Euroopalla ei ole maksukykyä, niin kyllä talouskasvu tukehtuu aika nopeasti jos bondit tästä vielä heikkenevät shorttareiden odotusten mukaan. No, ehkä tämä 7% mahdollinen korkotasokeksustelu on saanut spekulantit heräämään. Ei se 7 nyt ainakaan hurjempi arvaus tästä eteenpäin ole jos vuosi sitten nollasta kahteen sellainen markkinan mielestä olikin.
Shorttaus selittää sen että bondit ja osakkeet ovat molemmat laskeneet käsi kädessä. Eli minne raha menee? Ehkä kiinalaiset vetää länsisijoituksiaan pois setviäkseen omat sotkunsa?
Bearina jatketaan.
Väitän ettei tunteet, eikä markkinat, seuraa siniaaltoa vaan voivat hypätä pelosta innostukseen tai toivosta lannistumiseen ihan tosta vaan.
2 tykkäystä
Rehellisesti sanottuna toki ei tässä nyt vielä ihan samanlaista epätoivoa ole havaittavissa kuin esim. koronakriisissä. Toki ehkä tällainen pikkuhiljaa laskeminen aiheuttaa enemmän masennuksen kaltaista turtumista paniikin sijasta, kun salkku sulaa pikkuhiljaa eikä 4-5 % kerralla joka päivä.
Toki jos jotain niin Suomessa ollaan ehkä jo vähän pidemmällä käyrässä kuin jenkeissä, joten meillä on sitten nousukin varmasti lähempänä. Niinhän se toimii. Mitä nopeammin epätoivo valtaa sitä nopeammin päästään takaisin nousu-uralle 
Suomen taloustilanne on kanssa jotenkin onnistunut menemään huonompaan suuntaan kuin verrokkien, mikä luo myös vähän omanlaista asetelmaansa. Sijoittajilla menee siis herkästi huonommin kuin yrityksillä, jotka operoivat vähän globaalimmin vähemmän heikoilla markkinoilla. En tosin tiedä kuinka moni pörssisijoittajista on asemassa, että työpaikan menettämiseen pitää varautua puskureilla tai pakkomyynneillä. Jotenkin olettaisin, että sijoittajilla tuo ongelma on vähäisempi, mutta eipä ole dataa vaan ihan perstuntuma.
6 tykkäystä
Pitää muistaa, että tuohan on shorttien määrä tällä hetkellä. Se on kasaantunut pidemmän aikavälin seurauksena, joten kyllä muutokset korko-odotuksissa voi nopeastikin tyhjentää tuon hyvinkin pieneksi.
9 tykkäystä
Jep, meiltä puuttuu vielä noi “Taivas varjele” ja mitä lie otsikoita keväällä 2020 olikaan. Mutta lasku silloin kesti reilun kuukauden.
Nyt on raastettu nimellisesti saman verran alas eli 30 %, mutta hitaasti kahdessa vuodessa. Luulisi siis jonkinlaisen apatian laskeutuvan sijoittajien keskuuteeen, mutta tämä menee jo keittiöpsykologian puolelle.
Tuo on todella hyvä tarkennus. Olen lukenut 30-luvun lamapäiväkirjan ja siinä päiväkirjan pitäjä huomioi, miten 90 % laskuun päätyneessä karhumarkkinassa joka kesti kolme vuotta samalla kun työttömyysaste nousi 25 %:iin sentimentti saattoi keinahtaa päivässä. Spekulatiivinen henki valtasi nopeasti alaa, vaan vaihtuakseen taas masennukseen.
Toisaalta kun laskumarkkina oikeasti osui pohjiin ja pörssi korjasi nopeasti 100 % ylöspäin (huom. 90 % laskun jälkeen 100 % korjausliike ei kauheasti lohduta, huipulta ostanut on edelleen 80 % duffella) moni tuomitsi sen myös spekulatiiviseksi ralliksi.
Oikeassa elämässä näitä on siis vaikea tulkita oikein.
Sen lisäksi puhumme usein pörssi-indeksien liikkeistä. Luulen, että pienyhtiösijoittaja Helsingin pörssissä on aivain pannulla naamaan löyty useiden yhtiöiden räjähtäessä 70 % alaspäin. Jopa Revenin kaltainen herkku joka kävi large cap kategoriassa on pannuttanut 75 %!
Samalla Sammon omistajat eivät olleet kuulleet laskumarkkinasta osinkokilinän alta, kunnes nyt kun he huomaavat romahtavat Mandatumit salkuissaan.
Eri osakkeet ja sektorit pohjaavat eri aikoihin ja laskumarkkinassakin on sektoreita jotka eivät laske. Ellei lasku johdu likviditeettishokista, kuten 2020 jolloin laskee kaikki vauvasta vaariin sijoittajien rohmutessa käteistä mistä vain sitä saa.
Tässä vielä kirjanen:
31 tykkäystä
Mitenkähän oli tämän laita edellisissä dipeissä? Koronassa ei tainnut tuulipuku ehtiä yhtä hanakasti lainahanoille?
”Viime kuukausien trendin mukaisesti yksityissijoittajat irrottivat myös syyskuussa rahaa lisäsijoituksiin talletuksista ja nostamalla sijoituslainoja. Lainasaldo on Nordnet Suomessa nyt ennätystasolla. Osaltaan tämä kuvastaa toivoa kotipörssin toipumiselle, arvioi Tuppurainen.”
10 tykkäystä
Ei, sen sijaan saimme tällaisia otsikoita. Käsittääkseni kyseessä oli kuitenkin melko pieni määrä salkkuja, mutta kuitenkin.
Suvi on usein tokaissut että sijoittajat ovat melko varovaisia limiitin kanssa joten ennätyslukemakaan ei välttämättä ole paljon. Kts. lisäys alla!
Toisaalta jos lasku jatkuu sitä tulee ruokkimaan margin calleja saavat yksityissijoittajat.
Lisäys: lainaus artikkelin lopusta:
“Pakkomyyntien uskotaan voimistavan kurssiromahduksia. Nordnetin asiakkaista noin neljällä prosentilla on kaupankäyntiluotto.”
21 tykkäystä
Liittyy kutamain keskusteluun noista jenkkien valtiolainojen koroista ja “markkinarutinasta”. Tietääkseni suurin osa “stable coinien”, jotka todellisuudessa on kaukana vakaasta, varoista on sijoitettu juuri Yhdysvaltojen valtionlainoihin sekä lyhyisiin että pitkiin. Tuli vaan pohdittua, että koskakohan näiden kohdalla alkaa ihmiset kysellä rahojensa (dollareiden) perään. Nyt on vaan ylimalkaisesti todettu, että kyllä ne jossain on.
"As of 5 September 2023, Tether’s holdings of these Treasury bonds have risen to an impressive $72.5 billion. "
Ongelmaahan ei varsinaisesti ole jos nämä eivät joudu myymään näitä velkakirjoja vaan antaa ne vanhentua, mutta jos on pakko myydä…
4 tykkäystä
Konservatiivinen elämän yllätyksiä varten oleva käteispuskuri täytyy tietty olla.
Mutta muun rahoitusvarallisuuden osalta olen viimeiset pari vuotta fantasioinut tilanteesta että menisin all-in osakkeisiin.
Kykyni luoda lisäarvoa osakepoiminnalla on tällä hetkellä heikko. Siksi tarvitsen halvan osakemarkkinan jolla teen ne viimeiset ostot matkalla kohti all-in-tilannetta.
Kelpuuttaisin indeksisijoittamiseen halvan S&P 500:n jossakin 2000–2500 pisteen vaiheilla. En pidätä nyt hengitystä sen osalta.
En todellakaan vaadi mitään rommarihalpaa. Rittää sellainen halpa josta on kehittyneistä maista, finanssikriisin ulkopuolelta, monia ennakkotapauksia 2000-luvulta.
Talvi 2008–09 on asia erikseen – en ota sitä ennakkotapaukseksi.
Helsingin osalta uskon että pystyn karkeasti hahmottamaan millaisessa tilanteessa markkinan tasolla:
- tuottovaatimukset ovat todella selvästi kohollaan vs. 2000-luvun normaali
ja/tai - kursseissa sisällä oleva näkymä firmojen pitkän aikavälin performanssista on todella selvästi pessimistisempi kuin 2000-luvun normaali
Helsingissä markkinan tason p/s-arvostus 0,9x olisi sellainen jolla voisin kuvitella meneväni all-in. Tämä vaatii 20 % lisää kurssilaskua vs. tämän hetken kurssitaso. Varaan mahdollisuuden tehdä hienosäätöä myöhemmin vielä tähän alustavaan hahmotelmaan.
27 tykkäystä
Toisaalta myös tämä lasku on kovin erilainen kuin koronakriisi, jossa talouteen iski valtava ulkoinen shokki eikä yhtään tiedetty miten kauan tilanne kestää tai miten pahaksi tilanne äityy. Tämä nykyinen lasku on ollut enemmän sellainen klassinen keskuspankkien kiristävän rahapolitiikan sykli, jossa hiljalleen talousdata heikkenee ja korot näyttäytyvät päivä päivältä houkuttelevammalta suhteessa osakkeisiin. Onhan tuossa seassa ollut kallistuvaa energiaa myös mutta pääasiassa mieltäisin syntipukiksi laskulle itse kiristävän rahapolitiikan.
Olen havaitsevinani täällä foorumilla mielentilojen kehityskaaria, jossa dipin alkaessa oltiin ahneita ja ostettiin mieluusti “halventuneita” hintoja. Sitten alkoi tulla vähän epävarmempaa oloa että kauankos tämä dippi oikein jatkuu mutta vielä ostoja jatkettiin, onhan nyt paremmat tuotto-odotukset. Aiemmin oli myös mielestäni enemmän puhetta taloussyklin yli katsomisesta mutta olen havaitsevinani että esimerkiksi osa pitkään pitoon rakennussektoria ostaneista alkaa heittää pyyhettä kehään. Nyt kommenteista alkaa vähän paistaa sellainen orastava epätoivo, että miten kauan tämä lasku jatkuu ja pessimismi alkaa tarttua enemmänkin ajatuksiin kuten joidenkin kommenttien “mitä jos tämä on menetetty vuosikymmen yms.” Luulen itse siis että olemme jo suhteellisen lähellä pohjia ainakin sentimentin muutoksen seurauksena. Voi olla että vielä tulee sellainen iso loppulasku tarpeeksi monen menettäessä toivon samaan aikaan mutta toisaalta voi myös olla että lasku pysyy loppuun asti hitaana kunnes hinnat ovat jonain päivänä vaan riittävän halpoja, etteivät ne enää jaksa laskea samalla kun pörssi alkaa jo haistella talouden tervehtymistä.
36 tykkäystä
Vähän toiveikuutta lisää kehiin, tässä on @Jukka_Lepikko:n tviitti:
Tässä on sitten taas von Gerichin ajatuksia:
ja samalta mieheltä toinen tviitti:
S-Pankin mies ja Saksan korot:
26 tykkäystä
Hieman tästä sentimentistä omakohtaista kokemusta. 2022 tuntuu, että omassa lähipiirissä ostettiin dippi kuten sitä itsekkin tuli laitettua tasaisesti noin kerran kuukaudessa käteistä töihin vaikka kurssit vain jatkoivat laskuaan. Lokakuun pohjien jälkeen tuli sitten se helpotusralli, joka jatkui sinne Q1 loppupuolelle. Sen jälkeen kun lähdettiin uudestaan alas on sentimentti ollut omassa sijoittavassa tuttavapiirissä aikalailla happamampaa. Ostoja ei pahemmin tehdä ja itselläkin kassa on huvennut sen verran kuten myös psyyke että ostoja tulee tehtyä noin puolet harvemmin. Paljon kuulee myös näitä kun salkusta myydään jotain positioita elämistä varten. Kuitenkaan sellaista kapitulaatiota en ole nähnyt / kuullut. Enemmänkin kynsin ja hampain holdataan se mikä pystytään, mutta dippiä ei enää osteta, koska ei ole kassaa tai pelottaa. Jos tuohon kuvaajaan yritän sijoittaa empiiristä kokemusta ollaan jossain välillä masennus - antautuminen, kuitenkin ilman näkyvämpää paniikkia eli jonkin sortin ~10% kapitulaatio laskua tässä itse vielä odottelen.
32 tykkäystä