Kyllä ja tämän myönsinkin myöhemmin sanan vaihdossa käyttäjän @luettelo kanssa. Olin ajatellut vähän kapea katseisesti tuota kommenttia koskien teknologian vaihtamista. Enemmän olin käsittänyt kommentin niin että kun yritys valitsee Qt:n tekee se jatkossa lähes kaiken mahdollsen Qt:lla. Pahoittelut väärinkäsitystä.
Olettaen että Qt:ta tuossa käytetään kaupallisena versiona, niin tottakai. Tuon jälkeenkin varmaan joutuvat pitämään tuotetuen takia kehittäjälisenssitilauksen aktiivisena.
Hyvä kysymys, ja tämäntapainen laskuharjoitus lienee paikallaan tehdä omistamiensa kasvuyhtiöiden kohdalla.
Qt:n osalta voidaan laskea esimerkiksi näin: jos osakekurssi nousee keskimäärin vuosittain 7% vuoteen 2040 asti, tarkoittaa se n. 14 miljardin markkina-arvoa. Jos oletetaan kasvu tuossa vaiheessa päättyneeksi, sallittu P/E voisi olla noin 14. Voittoa pitäisi tehdä siis noin miljardi vuodessa tuossa kohtaa.
40% EBIT-marginaalilla tuo vaatisi 2,5 miljardin liikevaihtoa. Siihen päästäisiin esimerkiksi näin: ensin viisi vuotta 30% kasvua, sitten viisi vuotta 20% kasvua, seuraavat 5 vuotta 10% kasvua ja loput 4 vuotta 8% kasvua.
Todellisuudessa ihan noin paljoa ei vaadita, sillä Qt mitä luultavammin maksaa matkan varrella myös osinkoa (jolloin kurssin ei tarvitse nousta 7% p.a.). EBIT-marginaalikin pitäisi kypsässä vaiheessa olla tässä bisneksessä parempi kuin 40%. Mutta mielestäni tämä laskuharjoitus on hyvä havainnollistus siitä, minkä kokoisia odotuksia kurssiin on ladattu. Hahmottelemani luvut näyttävät jossain määrin realistisilta, mutta pitää muistaa ettei niiden toteutuminen ole mitenkään varmaa. Jos kasvu hyytyy nopeammin kuin yllä laskettu, niin osakkeen vuotuinen tuotto-odotus jää matalaksi, pahimmassa tapauksessa negatiiviseksi vuosikymmenienkin tähtäimellä.
Itse aion istua kyydissä, mutta jatkan keventelyä vähitellen, koska tällä hetkellä Qt:n osuus salkusta on aivan liian suuri suhteessa arvostukseen liittyvään riskiin. Tämä ei ole sijoitussuositus.
Hienoa pohdintaa! 
Ootko erikseen miettinyt sitä mahdollisuutta että 2030 Mr. Market ei näkisi Qt:n vääntämällä koodilla juuri ollenkaan arvoa koska joku kilpailija on tullut kukoksi tunkiolle siihen millä Qt:n piti ne rahat tahkota?
Eli siis worst case scenario vielä ihan erikseen?
Luultavasti esim. Autoja vieläkin valmistetaan 2030, missä olis qt koodatut näytöt? Että ei välttämättä oltas menetetty kaikkea 
Kyllä. Disruptioriski on aina olemassa, erityisesti softabisneksessä. Todennäköisyyttä tuolle on vaikea arvioida, mutta vallihautaa voi omiin laskelmiinsa rakentaa nostamalla tuottovaatimusta tuosta 7%:sta ylöspäin. Varsinkin silloin, kun laskelmia tehdään noin pitkälle tulevaisuuteen, tällaiset riskit on hyvä pitää mielessä. Tämä on myös osasyy sille, miksi keventelyä teen.
Tämä on kyllä loistavaa plussummapeliä Suomen kansantaloudelle että suomalaisilla piensijoittajilla on:
Kolikon toinen puoli se että ihan noilla Qt-voittojen kotiutuksista tulleilla käteisvuorilla on nollaa suurempi merkitys Suomen small cap -skenen ylikuumenemisessa? Moni etsinyt seuraavaa tenbaggeria?
Ja sieltä 160 rikki!
Qt:n 60 prosentin kurssinousu alle kuukaudessa on ymmärrettävissä perustuen erinomaiseen tulosjulkistukseen ja tulevaisuusnäkemykseen “IoT everywhere and Qt almost everywhere” (oma superpositiivinen tulevaisuususko 
) 
Välillä on pitkiä aikoja että suurin piirtein kukaan yrittäjä joka harkitsee ipoa ei koko maailmassa uskalla ajatella niin että lukitaan ipon hetki ja hinta vasta sitten kun sadan miljoonan liikevaihdolla hintalappu on melkein neljä miljardia.
Tuo ei vaan tunnu realistiselta vaikka olis elämänsä elänyt ja hengittänyt sitä bisnestä, se olisi kuin oma lapsi, on varma että se on paras liikeidea jonka kukaan on koskaan keksinyt. Vaikka olisi kuinka ahne ja kuinka rämäpää, ei uskalla odottaa noihin lukemiin ennen kuin jakaa riskinsä ulkopuolisten kanssa.
Joskus vaan tulee piste jossa skaala loppuu kesken.
On se vaan kova turvasatama. Juttu muurin takana.
Toki Toisaalta kaikki käppyrät joita tähän ketjuun olen postannut ovat perustuneet kasvuyhtiöiden ttm-liikevaihtoihin. Verrataan omenoita omenoihin eikä omenoita appelsiineihin.
Markkinahinnoissa on mielettömästi informaatiota sisällä enkä edelleenkään ota mitään kantaa siihen onko Qt:n bisneksen arvo 160 vai 16 vai 1600 euroa per osake. Voi olla mikä tahansa noista.
Melkein kaikilla muilla miljardiluokan OMXH-yhtiöillä tuo skaala on suppeampi. Fortumista tiedämme että bisneksen arvo ei ole 2,50 eikä 250 euroa osakkeelta.
Kristallipallosta välähtää että kilpailijoiden koodi on vuonna 2030 parempi ja puff, kurssista katoaa 90 %.
Miten tuo tilasto perustelee sen, että joku lappu on turvallinen?
Jos indeksit on liikkunu 10 vuotta tasasesti ylöspäin niin eikö silloin vastavirtaan kulkeminen oo vähän nihkeetä 
Hyvä pointti. Tuossa jutussa kuitenkin tarkasteluväli on pörssipäivän sisällä. Semiklickbaitish näin anglismina, tuo juttu. Käytännössä osakeportfolion eri lappujen arvonkehitys tasaa toisiaan, ja kokonaisuus oletettavasti tuottaa positiivisesti pidemmällä aikavälillä. Toki päivänsisäisestikin (juttua lukematta) voi lappu laskea indeksin noustessa, mutta siitä alkaakin jo olla turvasatama kaukana? 
Edit: lisäys x 2
Tilaajille 
”Pöytään pitäisi laittaa vähintään viisi miljardia euroa ennen kuin Qt:n saisi ostettua pörssistä. Löytyykö maailmalta kovin montaa teknologiayhtiöitä, joilla on viisi miljardia euroa ylimääräistä? Uskon myös pääomistaja Ingmanien olevan pitkäjänteisesti liikkeellä ja näkevän yhtiössä vielä kasvupotentiaalia”, Rautanen sanoo.
Oma arvaukseni on, että tulevaisuus näyttää tältä kerrottuna kolmellakymmenelläkuudella: “Niitä on kaikkialla. Qt Groupin työkaluilla koodattuja ohjelmistoja pyörii lentokoneiden matkustamoissa, Mercedes Benz -autojen ja aasialaisten sähköskoottereiden mittaristoissa, toimistotulostimien ja jääkaappien hallintapaneeleissa ja lääketieteellisissä kojeissa. Uusia käyttökohteita tulee koko ajan.”
Lukematta artikkelia:
Yhtenä positiivisena skenaariona voisi olla, että tulevaisuudessa 5G:n ja IoT:n voimakkaan kasvun myötä Qt Groupin työkaluilla koodattuja ohjelmistoja pyörii monikymmenkertainen määrä erilaisissa kohteissa, jolloin kuuttia pitääkin nyt arvostaa P/S=40 kertoimella. 
Maksumuurin takana uusin TE ruotii Qt:ta.
Suomen pörssin yksi isoista ongelmista tai haasteista on ollut, että täällä periferiassa tai toisin sanoen “susirajantakaisessa” pörssissä listattujen hyvien laatuyritysten arvostukset ovat olleet usein merkittävästi matalampia versus keskeisissä suuremmissa pörsseissä listattujen verrokkiyritysten. Mitä Suomessa listatun yrityksen alempi arvostus kansainvälisiin verrokkiyrityksiin nähden aiheuttaa? Suomesta puhuttaessa ei turhaan puhuta “tytäryhtiötaloudesta”. Usein on käynyt niin, että aliarvostetettu suomalainen laatuyritys on joutunut ulkomaisen “vihamielisen ostotarjouksen” uhriksi, jonka osakkeenomistajat ovat sitten hyväksyneet hymyssä suin ymmärtämättä omistamansa yrityksen todellista arvoa ja potentiaalia. Preemiot ovat saattaneet olla luokkaa +30% osakkeen edellisen kuukauden keskiarvohinnasta. Toki poikkeuksiakin löytyy esimerkkinä ohjelmistoyritys StoneSoft. Näin ollen yrityksen korkea arvostus ei ole millään tavalla huono asia vaan paremminkin hyvä asia. Summa summarum: Yrityksen korkea arvostus antaa erinomaista suojaa näitä “vihamielisiä” yritysvaltauksia vastaan. Qt-junassa on mukava puksuttaa ylämäkeen. Historiaa tutkittaessa vastaavaa menestystarinaa ei meidän periferiapörssistämme löydy. Ja koko tarinahan on vasta alkamassa!
