Mielenkiintoinen palanen uutisfeedissä. Nähdäänkö Spotifyssä että on kannattavaa että mobiilissa integroitu autoon tarkoitettu ominaisuus korvataan tälläkin foormulla aikaisemmin nostetulla omalla HW ratkaisulla?
Uutinen: Spotify kiskaisi suositun ominaisuuden linjoilta – mitään ei tarjota tilalle | Tivi
CarThingiä tilalle vaan. Samalla tavallahan Philips myy lisäkilkkeitä himmentimiä jne. kuin häkää Hue ekosysteemiinsä vaikka kaiken voisi hoitaa puhelimen näytöltä.
Hallintarekkarit alkaa dumppaamaan 
trendi kääntymässä alaspäin.
”Developers and designers can help businesses manage the semiconductor shortage”
Onko jossain käsitelty tätä QT:n inflaatiokestävyyttä? Millainen sopimuslogiikka on jakelulisensseillä hinnoittelun suhteen? Lyödäänkö lisenssin kappalehinta lukkoon jo siinä vaiheessa kun kehittäjälisenssejä myydään? Jos ei niin joku turva kai pitää asiakkaalla olla että hinnoittelu on järkevä. Voidaanko sitä sitoa esim lopputuotteen hintaan?
Mietin vain tilannetta jossa nyt on myyty hirveä läjä jakelulisenssejä ja inflaatio nousee jolloin QT:llä ei olisi lyhyellä tähtäimellä mahdollista nostaa tulojaan inflaation mukana.
Onneksi elektroniikka vastannee aika äkkiä inflaatioon ja sitä kautta QT voisi olla jopa inflaatiovoittajia.
Telepaattinen nosto. Mietin nimittäin juuri inflaatiotilannetta katsoessani, että tulen kaivamaan tämän aiemman kommenttini esiin ja tägään @Antti_Luiro n kommentoimaan asiaa. Antti, mitä ajatuksia tämä herättää?
Enemmän kai Qt:llä vaikuttaa kulupuoleen palkkainflaatio? Tietysti, olisi mielenkiintoista tietää jos QT:llä tehdyn tuotteen hinta nousee, nouseeko myös jakelulisenssitulo ko tuotteesta.
HS:ssa tänään laaja artikkeli autojen kosketusnäyttöjen tiimoilta. Vaikka QTn tiimoilta suitsutetaan aina täällä sijoittajien palstalla kosketusnäyttöjen oivallisuutta niin ihan pelkkää ihanuuksien ihmemaata ei ole tarjolla. Juttu on tilaajille luettavissa.
Tämä ei kai kohdistu suoraan johonkin QT:n ominaisuuteen, vaan siihen, miten käyttökelpoinen kosketusnäyttö on autoissa.
Inflaatio tai omistajapohja tuskin vaikuttavat Qt;hen millään tavoin.
Myöskään palkat eivät juuri vaikuta.
Hauskasti toteutettu sivusto, mistä näkyy missä kaikkialla QT löytyy
Moi Mauri! Muistelin tätä joskus sivunneeni, mutta saatan vain kuvitella kun en löytänyt viestiä mistään 
Näen inflaatiolla kaksi keskeistä vipua Qt:n sijoittajan kannalta: vaikutukset 1) tuloskasvuun ja 2) arvostuskertoimiin.
Tuloskasvuun inflaation vaikutus on mielestäni rajallinen:
Arvostustasoon inflaation vaikutus voi olla merkittävä:
Kiitos @Antti_Luiro !
Sellainen pieni jatkokysymys vielä, että mitenkäs nuo Qt:n sopimukset joustaa?
Jos otan ihan rautalanka-esimerkin:
Onko tämä ihan kökköanalyysi vai onko tällainen riski olemassa? Onko noissa sopimuksissa jotakin “inflaatiosuojaa” mukana, että se aiemmin sovittu 20 senttiä per laite voisikin olla inflaation seurauksena tulevaisuudessa 30 senttiä per laite (eri absoluuttinen hinta, sama suhteellinen arvo)?
Tai miten tällaiset pitkät sopimukset ylipäätään rakennetaan ja miten näitä kannattaa sijoittajan tarkastella korkean inflaation aikakaudella? Jos homma menisi eurojen sijaan prosentteina (0,20 prosenttia per myyty kahvinkeitin), niin inflaatiosuoja olisi sisäänrakennettu?
Veikkaanpa että tässä sovelletaan jollain tapaa konsulttiliiketoiminnanpuolelta pitkistä projekteista tuttua mallia, että konsulttiyhtiö saa tehdä kerran vuodessa/kalenterivuoden alussa indeksitarkastuksen tuntihintoihinsa. Olisi sulaa hulluutta että QT kantaisi riskin inflaatiosta yksin, etenkin kun asiakkaan eri tuotteiden jakelun alkamisen aikatauluun heillä on rajallinen näkyvyys.
Pitää ottaa puheeksi millä mallilla sopimukset on rakennettu, ainakaan itse en ole jutellut asiasta yhtiön kanssa aiemmin mutta olisin yllättynyt jos inflaation huomioimiseen ei olisi mietitty sopimusmallia tai muuta kaupallista rakennetta. Kehittäjälisensseissä hintaa voinee tarvittaessa nostaa jokaisen uuden sopimuskauden alussa. Nopeasti mietittynä jakelulisensseissä saman voisi taklata esim.
Voi myös olla ettei inflaatiokorotuksia ole sidottu suoraan johonkin hintaindeksiin, vaan oletettu esim. 2 %:n vuosittainen inflaatio, jolloin inflaatio voisi laukata hintoja nopeammin. Otan tämän kysymyslistalle seuraavaan keskusteluun 
Olette hyvin optimistisia jos uskotte että sellaisissa 1-2v. vanhoissa sopimuksissa olisi yhtään mitään inflaatiokomponenttia. Väitän että softa / IT alalla tällainen ei ole tullut mieleenkään ennenkuin nyt ihan lähikuukausina. On luotettu siihen että sopimusten uusimisen yhteydessä tehdyt korotukset riittää.
Toisaalta siitä taas olen täysin samaa mieltä että inflaatiolla on vain marginaalinen merkitys Qt:n kulupuoleen. Uskon että siihen yrityksellä on hyvät valmiudet sopeutua.
Kyllä sovellusten ylläpitosopimuksissa on varauduttu inflaatioon perinteisesti. Kun yritys ostaa kuutin kehitystyökaluksi, niin se käyttää kuuttia helposti kymmenisen vuotta. Inflaatiokomponentti taitaa olla sopimuksissa niin itsestään selvä, ettei siihen yleensä kiinnitetä huomiota. Jos inflaatiokomponentti sittenkin puuttuu, ei siis mitään järkeä ottaa tällaista riskiä vuosien ajaksi. Hyvä, että asia varmistetaan ja otetaan kysymyslistalle,
No kyllähän se näin on…
Hankintapuolella toimineena en ole itse tehnyt/nähnyt sopimusta (tavara/palvelu/IT) jossa ei olisi minkäänlaista hinnantarkastusmekanismia - erityisesti yhtään pidemmissä sopimuksissa. Usein tämä on sidottu johonkin sovittuun hintaindeksiin, joka on molemmille osapuolille yleensä ihan järkevä kompromissi. Olen ollut tekemässä aika vahvasti ostajaystävällisiä sopimuksia mutta kyllä tuo hinnantarkastusmekanismi on asia josta ei lähtökohtaisesti myyjä lähde tinkimään.
Lisenssisopimukset eivät toki ole itselle tuttuja, mutta hämmästyisin kovasti jos tilanne olisi eri pitkissä lisenssisopimuksissa, kun sinänsä lainalaisuudet ovat samat - kulut nyt voivat nousta muutenkin kuin inflaation vaikutuksesta, jotka on pakko hinnoitella asiakashintoihin. Ja ostajatkin tämän kyllä ymmärtävät.
