Kyllähän low code voi suoltaa ulos tavaraa, joka on toteutettu Qt:lla. Riskinä on tietty se, että varsinkin nuorempien devaajien mielestä webbiteknologiat ovat mukavampia ja modernimpia. Mutta esim. embedded-maailmassa näille ei ole sijaa vielä. Kannattaa kuitenkin tarkkailla ja ottaa tosissaan. Koodarit ovat melkoinen kuluerä mitä olisi varmasti monen mielestä kiva optimoida.
Jonkin tietyn teknologian käyttöönottoon ja arviointiin liittyy niin paljon tapauskohtaisia juttuja, että tarkkaa vastausta on vähän hankala antaa. Aika fifty-sixty onko tämä uhka vai mahdollisuus
Pitää myös muistaa että kun väliin laitetaan liikaa kerroksia niin on riski että systeemin toteuttanut henkilö ei oikeasti tiedä mitä tapahtuu pellin alla ja sitten kun jotain menee rikki (yleensä ulkopuolisesta syystä - selainpäivitys, joku kolmannen osapuolen palvelu jne) niin voidaan olla no code virityksen kanssa tilanteessa että tuotannossa oleva vekotin ei toimi ja omissa käsissä ei ole milloin se lähtee taas toimimaan.
QTn yksi etu on se että se on sitä open sourcea, eli jos jotain mystistä hajoaa niin oma asiantunteva mies voi puukottaa juuri niin syvälle kun on pakko että tuotannossa oleva asia taas saadaan toimimaan.
Riippuu tietenkin siitä mikä on käyttökohde, kuinka kriittinen sen toimivuus, suorituskyky jne. on.
No code judanssit johonkin ei-kriittiseen mobiilikilkkeeseen kuullostaa potentiaalisesti ihan OK viritykseltä. Auton infotainmenttia en sellaisella lähtisi tekemään… tai edes weppi/mobiiliappia jos sen toimivuudesta riippuu oikeasti merkittävä bisnes.
Jep, ylläpidettävyys on aina yksi aspekti. Kukaan ei halua ratkaisua minkä joutuu tulevaisuudessa korvaamaan toisella. Toki nämä low codet suoltavat ulos lähdekoodia mitä voi taas vapaasti puukottaa, mutta laadusta minulla ei ole käsitystä.
Joo mutta jos low/no code “devaaja” on tuon toteuttanut ja taidot eivät riitä lähdekooditasolla tuloksen puukotukseen niin sitten pääsee vähintään palkkaamaan osaavamman miehen pelastamaan ja jos tulipalo on päällä niin…
Nykyisellään näillä kaiketi tehdään yksinkertaisia webbisovelluksia ja sitten erilaisia ekoja testiversioita tuotteista ja jos hyviksi havaitaan niin koodataan uudelleen jollain oikealla kielellä.
Mutta aivan varmasti nämä valtaavat alaa askel askeleelta. Mutta vie se aikaa, että ne varsinaisesti sivuuttaa yhtään mitään. Ja varmaan aika erilaisia nääkin tuotteet muutamien vuosien päästä.
Yleisellä tasolla näitä “korvataan devaajat tällä uudella työkalulla” on ollut melkein-jo-käytössä varmaan viimeiset 50 vuotta
Ongelma on siinä, että heti kun halutaan edes se kuuluisa “yksi pikkumuutos”, niin siihen työkalut, generaattorit sun muut eivät enää pysty ja taivu. Yksi varmaan kuuluisin (ei ehkä tunnetusti, mutta juurisyynä taitaa aina olla juuri tämä taipumattomuus) keissi on SAP. Joo, kun teet juuri kuten Jürgen suunnitteli 80-luvulla etkä poikkea yhtään, niin sehän menee sukkana. Mutta ei varmaan ole yhtään projektia, jossa otetaan SAP (tai Qt vielä vähemmän, koska se on uniikki joka firman käyttötapaukseen) käyttöön ilman jotain muutoksia. Sitten taas tarvitaan devaajia, suunnittelua ja testaajia.
Itseasiassa esimerkiksi suomalainen rakennusautomaatio yritys Ouman hyödyntää vapaasti ohjelmoitavissa laitteissaan no-codea. Asiakkaille myytävissä ohjelmointityökalussa on läjä valmiita logiikka-palikoita, kuten yleisimmät loogiset portit, mutta myös monimutkaisempia “palikoita” joista sitten asiakas ohjelmoi haluamansa sovelluskokonaisuuden ja yleensä myy sitten laitteen sovelluksineen eteenpäin. Laitteen ohjelmoija siis ohjelmoi nuo automaation ohjauskeskukset kirjoittamatta riviäkään koodia itse. Ei juurikaan mitään tekemistä laitteiden graaffisten käyttöliittymien kanssa, mutta osoittaa ettei sulautetuissa järjestelmissä ole tavatonta hyödyntää tavalla tai toisella no-codea.
Palaan tähän viimeistään Q2-ennakon yhteydessä (odottelen tätä varten vielä päivitettyjä konsensusennusteita) tarkoitus on myös järjestää tuloslive, missä käyn Qt:n tilannetta läpi - toivotaan ettei kesäflunssa iske tällä kertaa
Eikö qt juuri yritä olla low code embeded maailman näyttöjen tekemiselle? Pahimmat uhat mielestäni qt:n tuotteen open source versio ja kilpailijoiden siitä tekemät paremmat forkit. Teslalla on ollut oma qt forkki? Lisäksi Android ja IoS tuovat uhkia autopuolelle jossa voisi kuvitella konsolidaatiota kuten matkapuhelimissa jossa IoS ja Android ajoivat muut systeemit ulos. Jos autoissakin tulee tuo duopoli valtaan sitten että vaikka Toyota on iPhone ja VAG on Android leirissä niin luultavasti joku natiivi Designer softa ottaa vallan.
Kehittäjälisenssit (sis. konsultointi): täällä on edellytykset kasvaa vahvasti myös heikommassa talousympäristössä. Qt:n asiakkaiden tuotekehityksen pitäisi olla lähtökohtaisesti pitkäjänteistä - jos lopputuotteen kilpailukyky sitä vaatii, niin digitaalisten käyttöliittymien kehitykseen panostetaan ja siihen hankitaan järkeväksi katsotut työkalut, kuten Qt. Qt:n laajentumispotentiaali suurempaan osaan tuotekehitysprosessia on myös edelleen olemassa.
Jakelulisensseissä kasvun ajoituksessa on edelleen epävarmuutta. Komponenttipula on rajoittanut kasvua jo jonkin aikaa ja Qt:ta käyttävien tuotteiden osuus myydyistä tuotteista ei ole päässyt nousemaan rajoituksetta loppuasiakkaiden kysynnän mukaisesti. Komponenttipulan helpottamisesta on kuitenkin saatu lisää merkkejä: tuotantokapasiteettia on odotetusti tulossa, mutta samalla lopputuotteiden kokonaiskysyntä vaikuttaa heikentyvän talouden mukana → komponenttien saatavuus lähdössä ylös ja hintoihin on vastaavasti muodostumassa laskupainetta.
Komponenttien aiheuttamien rajoitteiden poistuessa lopputuotteiden kokonaismyynti muodostuu ajan myötä ”Qt inside”-lopputuotteiden myyntivolyymin pullonkaulaksi. Tämä on toki ollut tiedossa jo aiemmin ja kysymys on ollut lähinnä tämän aikataulusta. Qt:n nykyasiakkailta lähivuosina odotetut jakelulisenssituotot voivat laskea, jos kokonaiskysyntä vaihtuu odotettua nopeammin myyntivoluumien jarruksi. Toisaalta komponenttien parantuva saatavuus ja oletettavasti laskevat hinnat tekevät digitaalisista näyttöliittymistä houkuttelevampia vaihtoehtoja uusiin käyttötarkoituksiin ja matalamman hintaluokan tuotteisiin → Qt:lla mahdollisuudet löytää samaan aikaan uusia asiakas- ja tuoteryhmiä, millä paikataan nykyisten lopputuotteiden kysynnän rajoitteita kasvulle. Tämä taas näkyisi todennäköisesti kehittäjälisensseissä (uudet asiakasryhmät aloittaisivat tuotekehitysprojekteja), minkä pitäisi jälleen kasvattaa myöhempää jakelulisenssien kasvupotentiaalia näiden tekijöiden nettovaikutusta lähivuosien kasvulle tulen Q2:n yhteydessä arvioimaan tarkemmin kun saadaan yhtiöltä lisää kommentteja tilanteeseen. Uskon tällä hetkellä komponenttipulan edelleen olevan kasvun pullonkaula vuoden 2022 aikana, mutta 2023 alkaen tilanne voi hyvin kääntyä.
Käväisen välissä vielä viikon lomalla ennen tuloskauden jatkumista Q2:n yhteydessä luvassa viimeistään lisää kommenttia ja Q2-ennakko tulee lisäksi sitä ennen ulos kunhan päivitetyt konsensusennusteet saapuvat. Ennakon yhteydessä luvassa lisää ajatuksia Q2-luvuista ja odotuksista raportille.
Ehdottomasti - tämä polttelee omalla työlistalla kärjessä ja on Q2:n jälkeen ajankohtainen projekti
OP päivittää tavoitehinnan. Osta 144e (150) nojaavat jo vuoteen 2024 EV/sales 12.5
Q2 ennustavat 36,8m eli kasvua 9% vertailukauteen.
Tulosennakko raportti luettavissa kokonaisuudessa OP sivulta.
Edit. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta OP analyysien lukemiseen tarvitsee OP tunnarit? Vaatiiko jopa AOT/OST tilin avaamisen kyseiseen pankkiin? En muista. Mutta muistan että OP oli näistä raporttien yleisestä jakamisesta tosi tarkka
Mielenkiintoista, että ennustavat negaria tälle vuodelle. Sivulla 6 liikevaihdon kasvuennuste on 29% joka on alle yhtiön ohjeistuksen. Varelius Q1 tulosjulkistuksen yhteydessä sanoi ennustehaarukan ylälaidan olevan lähempänä, joten tässä kohtaa OP ei ehkä ole tilanteen tasalla.
Edit. Onhan se myös ihan ensimmäisellä sivullakin.
Sijoittaa ei tarvitse, mutta tarvitsee avata jompikumpi jotta pääsee nauttimaan sijoittajan palveluista joihin rapsat kuuluu. Palvelupakettien hinnat sitten riippuu, onko omistaja-asiakas vai ei (alk. 0€).