Sijoittaja.fi on tehnyt oman analyysinsa QT:sta. Jutun lukee noin neljässä minuutissa.
“Johdon mukaan Qt on erittäin hyvässä asemassa kansainvälisillä sulautettujen ohjelmistojen markkinoilla, joiden potentiaali on tulevaisuudessa valtava. Yhtiöllä on vahva usko siihen, että yhtiö pystyy jatkossa entisestäänkin kehittämään tuoteportfoliotaan ja laajentamaan sitä myös nykyisen Qt-ekosysteemin ulkopuolelle kattamaan yhä suuremman osan ohjelmistokehitykseen perustuvasta tuotekehitysmarkkinasta, ja täten kasvattamaan liikevaihtoaan pitkälle tulevaisuuteen.”
“Vuoden 2022 EPS on 1,30 – 1,40 euron tasoilla ohjausta käyttäen. Tämä antaa 60 euron osakekurssia käyttäen P/E-luvuksi 43 – 46. Qt:lle tämä luku on edullinen, vaikkakin pörssin keskiarvoa selvästi korkeampi”
Alkuun vastuuvapautus itselle, kun pidän DCFää voodoo-tieteenä, enkä sitä osaisi itse mitenkään luotettavasti soveltaa.
Onko korot vielä edes vaikuttaneet QTn DCF-arvoon inderesin ennusteissa? Nythän WACC-% on muuttunut 6,4%-> 7,9% ainoastaan beta-kertoimen muutoksen takia (jos wacc ei ollut vielä alhaisempi jossain vaiheessa). Eikai korot beta-kertoimeen vaikuta vaan muihin kohtiin kuten: riskitön korko, vieraan pääomankustannus ja kenties markkinoiden riskipreemioon? Näitä ei ole kuitenkaan muutettu:
9.8.2021:
4.8.2022:
Eli onko pahin rysäys DCF malliin vielä vasta tulossa, jos/kun riskitön korko nousee esim 2% → 3%?
Tai koska riskitöntä korkoa taidetaan muuttaa vain pääanalyytikon määräyksellä, onko @Antti_Luiro “hienosäätänyt” “riskitöntä korkoa” ylemmäs betan avulla, jotta WACC-% olisi realistisempi, ja sitä voidaan sitten riskittömän koron noustua laskea taas vähän alemmas - tehden WACCista vähän dynaamisemmin liikkuva? Eli kun korko nousee 3%iin, analyytikko laskee betaa takaisin vaikka 1,35 → 1,15, jolloin riskittömän koron muutoksella ei ole niin dramaattista vaikutusta, koska on oltu ennalta viisaita?
PS. Beta siis yksinkertaistettuna taitaa kertoa vain kuinka paljon osakkeen hinta liikkuu vs indeksi.
Toisin kun sinä näet, itse tulkitsen, että Qt:n liiketoimintamalli on sen erityinen heikkous. Tämä johtuu siitä, että liiketoimintamallin eri elementit ovat tiiviissä kausaalisuhteessa toisiinsa. Tämä lisää merkittävästi markkinariskiä vaikka se positiivisessa markkinailmastossa myös agglomeroi liikevoittoa. Qt:n iskunkestävyys on osoittautunut huomattavan heikoksi ja se kuuluu yhtiöihin, joilla on suorituskykyä vain suotuisessa markkinassa.
Nyt kun kehittäjälisenssien ja konsultoinnin myynti on pettänyt, pettää automaattisesti myös jakelulisenssien myynti. Qt:n tulisikin mitä pikimmiten uudistaa strategiaansa ja purkaa tämä liiketoimintamallinsa, joka lähinnä lihavoittaa toimitusjohtajan lompakkoa, ohjaa analyytikot harhaiseen positiivisuuteen ja sitä myötä saattaa sijoitusanalyysejä lukevat historiamme lähes suurimman yrityskuplan keskelle sen uhreiksi.
En nyt välttämättä puhuisi vielä liiketoiminnan ERITYISESTÄ heikkoudesta, koska kasvu on selkeästi positiivista. Koronalaskussa (BKT kehitys oli hetkellisesti merkittävästi negatiivista) vaikutusta ei juurikaan näkynyt, joten se taas kertoo toista viestiä. Mielestäni on liian aikaista tehdä kyseistä johtopäätöstä, koska viime vuosien havainnot osoittaa eri suuntiin.
Oma tulkintani tilanteesta on, että useat asiakkaat ovat kokeeksi ostaneet pari-kolme lisenssiä kokeillakseen tuotetta jossain hankkeessa. Sittemmin on huomattu että myyntipuheet eivät ihan vastaa todellisuutta ja havaittu että pari-kolme koodaria ei riitäkään, vaan tarvitaan saman verran lisää, eli lisää lisenssejä ostamaan. Ehkä mahdollisesti konsultointiakin tarvittu.
Lopulta päätetty että tehdään nyt tämä homma valmiiksi kuitenkin ja otetaan edelleen lisää koodareita mukaan, ja ostetaan siis lisenssejä, mutta vain vuoden lisenssejä tällä kertaa, koska jatkossa niitä ei tarvita.
Paljon todennäköisempää on että kun on käännytty taloudessa ikuisesta noususta hetkeksi vähän laskusuuntaan niin ostetaan lyhyempiä lisenssejä koska ei tiedetä paljonko jengiä joudutaan kenkimään lähiaikoina ulos koska jostain ylhäältä tulee “leikataan henkilöstöä”-päätös. Ja siinä kohtaa olisi ikävää jos on maksettu 3v lisensseistä joiden käyttäjiä onkin yhtäkkiä talossa vähemmän.
Vuosi kerrallaan homma näyttää kirjanpidossa paljon siistimmältä ja tappio jos devaajia vähennetään on pienempi.Ja siinä missä nousuvaiheessa kukaan tuskin tonkii kirjanpidosta tarkemmin mitä kaikkea kulupuolella oli, kun rahasta on tiukempaa ottaa projektin vetäjä myös riskiä jos maksaa 3v kerrallaan ja joku beancounter tulee kyselemään että mitäs kettua täällä tehdään ja jokainen kulurivi joutuu suurennuslasin alle.
Alalla työskentelevänä tällaista kulupuolen tarkempaa tarkastelua on parasta aikaa kovasti menossa. Vielä ei ole leikattu väkeä ja bisnekset rullaa edelleen hyvin, mutta “iik taantuma” on aiheuttanut ylimmässä johdossa levottomuutta ja alaspäin on heitetty ukaaseja kulukurista ja tarkasta harkinnasta lisenssimenojen ja rautahankintojen suhteen. Varsinaisesti kulut eivät juuri vielä ole pudonneet, mutta niitä kytätään ihan eri intensiteetillä.
Hupaisasti koska 3v lisenssit lienevät halvempia kuin 3x1v, tässä päästään usein maksamaan enemmän pitkässä juoksussa jos väen vähennysskenaario ei toteudu ja projekti edelleen tehdään suunnitelmien mukaan. Voi olla jopa QT:lle lievästi positiivista kun maksetaan enemmän samasta asiasta vain koska numeronpyörittäjät haluavat pitää kulukontrollin paremmin näpeissä kun ei tiedetä vielä joudutaanko leikkailemaan. Luonnollisesti jos osa vuosista jää myymättä koska devaajia projekteissa vähennetään, sitten negatiivista, mutta…
Kuten sanoin: keväällä 2020 heikkoutta ei näkynyt. Nyt näkyy. Molemmissa kyseessä talouden hidastuminen. Havainnot siis osoittavat eri suuntiin, joten mielestäni on liian aikaista tehdä johtopäätöstä asiasta. En sano, etteikö asia voisi olla niin vaan sanon, että mielestäni tätä johtopäätöstä ei pysty näillä tiedoilla tekemään.
Ja myös millään julkisella tiedolla ei pysty myöskään osoittamaan skenaariotasi oikeaksi. Se voi olla totta, mutta tässä vaiheessa se on puhdasta spekulointia. Aika näyttää oletko oikeassa vai väärässä.
Olen pohtinut johdon kannustimien vaikutusta liikevaihdon kehitykseen, jaksottumiseen eri vuosille ja siihen, että vaikuttaako johdon kannustinohjelma tekemään eri vuosina eri maturiteetin kestoisia lisenssidiilejä. Onko sattumaa, että vuonna 2021 myytiin ja tuloutettiin pitkiä kolmenkin vuoden diilejä, joista suurin osa tuloutuu ko. myyntivuodelle eli samalle, jolta määräytyi johdon kannustinpalkkiot(2021). Onko sattumaa, että asiakkaiden käyttäytyminen muuttui 2022 ja alettiin myymään lyhyempiä vuoden lisenssejä? Onko muutos kuinka vahvasti asiakaslähtöistä vai vaikuttaako/ohjaako QT:n johdon kannustinohjelma tekemään nyt pari vuotta vaihteeksi vuosittaisia diilejä ja sitten taas kannustinohjelman ansaintavuodella “kysyntä” tai myynin painopiste kääntyy taas myymään pidempiä kolmen vuoden diilejä, joista suurin osa 3-vuoden jaksosta tuloutuu ko. myyntivuodelle?
Tarkoitus ei ole kritisoida kannustinohjelmaa, vaan saada omiin arvioihin realististempaa kuvan yhtiön todellisesta liikevaihdon kasvusta ja saada käsitystä, että onko kannustinohjelman vaikutusta syytä kuinka oikaista omissa oletuksissa, jotta liiketoiminnan kasvun realistisesta kuvasta saisi todellisemman kuvan. Itse olen tullut siihen tulokseen, että lisenssimyynnin todellinen liikevaihdon vuosikasvu lienee perusteltua olettaa olevan jossain 2021 ja 2022 liikevaihtojen välissä kun oikaistaan kannustinohjelmasta johtuvaa 2021 vuoden “liian hyvä vuosikasvu” todelliseen vuosikasvuun nähden, koska ko. vuoden kasvua on buustannut monivuotisien lisenssisopimuksien tulotus ko. vuodelle.
Mitä ajatuksia tämä herättää QT:tä muuten seuraavissa sijoittajissa? Onko tässä pohdinnassa mielestänne järkeä?
Silmiin sattui tällainen uutinen ja jäin miettimään kuinka huolissaan tästä on syytä olla QT:n osalta?
The issue at hand begins with the next-gen CarPlay’s extreme integration. Rather than embedding a simplified iPhone mirror into a centrally positioned multimedia touchscreen, the revamped interface takes over all interior displays, including the instrument panel and related gauges, along with ancillary items like air conditioning controls. The move is significant not only because of its unprecedented takeover of a vehicle’s pre-existing architecture, but because it has the potential to create significant financial upside for Apple.
En jaksa uskoa että autovalmistajat antavat Applen mellastaa tähän malliin, eli Apple voi kehittää tällaisen, mutta jos kukaan ei sitä tue, ei se tee mitään. “koko instrumenttinäytön takeover” ei tapahdu ilman autonvalmistajien yhteistyötä.
Lisäksi jos järjestelmä nojaa Applen luureihin, pitää auton silti tukea tilannetta jossa kuski ei ole Apple-lahkon jäsen. Tai sitten valmistaja ulkoistaa koko näyttöjen ohjaamisen Applen valmistamaksi. Ja koska moderni auto on ovistoppari ilman näitä järjestelmiä, melkoista olisi jos autovalmistaja antaisi tällaisen vallan Applelle…
Car playn käyttö ainakin vielä tällä hetkellä pelkästään applen oman iphone kautta ja itse autovalmistaja tukee tätä sovellusta sitten. Se radio siis toimii vain kaukoohjaimena ja ns. Peilinä puhelimelle. Kai se voi olla riski jos ne nyt sattuisi tarjoamaan soittimen pelkällä applen car playllä, niin ei olisi tarvetta tilata esim qt:n softaa ollenkaan. En tiedä, pelkkää spekulointia.
Käytännössä pitkälti näin, muuten korkoympäristön muutosten huomioiminen jää herkästi liian kankeaksi jos markkinaympäristö elää nopeasti. Jokaisella tuottovaatimuksen parametrilla on toki jokin perusteltavissa oleva väli, eikä tätäkään joustoa voi mielivaltaisesti käyttää. Yleisesti tuottovaatimuksen olisi myös hyvä olla suhteellisen vakaa jos merkittäviä muutoksia ei yhtiössä tai sen ympäristössä tapahdu. Tuottovaatimushan kuvaa keskimääräistä pääoman kustannusta koko ennustehorisontilla. Toki viimeisen vuoden aikana tässä on markkinan odotusten osalta tapahtunut tietyillä yhtiöillä merkittäviäkin muutoksia.
Qt:n kohdalla olisi ollut arvokasta olla vielä enemmän ennalta viisas, jotta korkotason muutoksen aiheuttama muutos arvostustasoon olisi saatu frontattua ja suositus tältä osalta käännettyä oikean suuntaiseksi. Virhe tehtiin siinä, kun löysissä rahoitusoloissa ja liiketoiminnan rullatessa erinomaisesti (esim. vielä Q2 ja Q4’21-ennusteet ylitettiin, vaikka välissä Q3’21 jäi odotuksista) hyväksyttiin niinkin alhainen tuottovaatimus kuin WACC-% 6,4. Toki tuokin oli nipin napin perusteltavissa yhtiön vahvat näytöt huomioiden, mutta luonnollisesti se sisälsi aivan erilaisia riskejä, kuin vaikkapa nykyinen 7,9 %:n tuottovaatimus. Arvostustason (ja sitä vastaavan matalan tuottovaatimuksen) sisältämät riskit pidettiin raporteissa esillä, mutta suosituksen osuvuuden kannalta parempi vaihtoehto olisi ollut esim. pitää tuottovaatimusta konservatiivisempana arvostustason ja ennusteiden riskeistä johtuen. Tämä on tietysti jälkikäteen helppo todeta.
Muistutan vielä, että DCF-malli on hyvin harvassa yhtiössä kuskin paikalla näkemyksen muodostuksessa, etenkin kasvuyhtiöissä sen roolina on toimia perälautana ja tarkistuspisteenä arvonmääritykselle.
Tässä vähän taustamateriaalia jos aihe kiinnostaa enemmän:
Tässä kenties tärkein osa tekstiä: yksittäisen tuottovaatimuksen parametrin merkitys on pieni ja tärkeimpänä on laskelman tuloksena käytetty tuottovaatimus:
Mielenkiintoista nyt seurata Qt:n osalta sisäpiirin kaupankäyntiä, kun tulosjulkkari on tullut. Ainakaan vielä ei ole kauppaa käyty. Varelius oli sen verran spekulatiivisen oloinen M&A asioista kyseltäessä, että tiedä vaikka siellä olisi jotain yrityskauppaa putkessa, minkä vuoksi kaupankäynti olisi kielletty. Tämä toki pelkkää spekulaatiota.
Toisin kuin täällä edellä on oltu mieltä uskallan väittää, että jos Apple tarttuu maailman suurimpana yrityksenä johonkin tekno-busineksen segmenttiin, niin ihan joka ainoan samalla alalla toimivan yrityksen pitää olla enemmän kuin huolissaan.
Ja toisin kuin vastauksissa on luuloiteltu, ehdoton valtaosa autonvalmistajista ON JO Applen CarPlay kehityksessä mukana (esim. Ford, MB, Audi, VW, BMW, Toyota, Nissan jne.).
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikös QT technology(myös automotive) ole crossplatform kehitysalusta jonka avulla kehitetään käyttöjärjestelmiä,softia eri alustoille ja Applen Carplay langaton standardi puhelimen ohjaamiseen auton näytöltä(Android auto wireless, mutta vaan applen puhelimille)? Eivät mielestäni liity mitenkään toisiinsa.
QT:lla on mahdollista kehittää myös iOSille softia käyttäen C++ kieltä.
Laitetaan edittinä tähän vielä että, QT käsittääkseni mahdollistaa sen että kehittäjien tarvitsee kirjoittaa sovellus vain yhdellä ohjelmointikielellä. QT mahdollistaa sen toimimisen useammalla käyttöjärjestelmällä kirjoittamalla vain yksi koodi. Kun ilman sitä joutuisi palkata erikseen iOS kehittäjä, ANdroid kehittäjä, Windows kehittäjä jne. johon menee rahaa. Automotivessa on autoihin suunnattuja kehitystyökaluja. Näin itse olen tuon käsittänyt.
Pelko on että CarPlayn tulevaisuuden versiot integroituvat syvemmin auton systeemehin (“full instrument cluster takeover”) ja tällöin vaihtoehdot ovat:
Tehdään kaksi versiota kaikesta, auton perusversio, sekä versio joka on käytössä kun CarPlay ottaa ja skinaa kaiken (kun Apple-lelu on mukana kuvioissa)
Tehdään koko auton näytöt kokonaan CarPlaylla. Annetaan Applelle valtaa. Ei enää nojaa puhelimeen vaan on Apple-tavaraa vaikkei puhelinta olisikaan.
Kakkosskenaariossa ei liene hirveästi tilaa QT:lle. Ykkösskenaariossa voi hyvinkin vielä olla.
Olettaen, että devaajat tykkäävät CarPlay-devauksesta vs. Qt. Se on määrittänyt yllättävän paljon muissakin yhteyksissä, esim. Googlen Angularia ei oikein enää käytetä kuin legacy-jutuissa, jotka tehtiin kun se vielä yritti. Kyllähän firmat voivat haluta CarPlaytä käyttää, mutta jos ei löydy kehittäjiä, niin nopeasti se lähtee vaihtoon kun autokin pitäisi saada “julkaistua” Toki yksittäisiä CarPlay-automalleja myöskin voi tulla.
Olen työssäni päivittäin tekemisissä autonvalmistajien kanssa raskaan kaluston softapuolella. Ajoneuvovalmistajilla on hyvin tarkat kriteerit sen suhteen ketkä pääsevät autoihin sisälle ja keillä on oikeus käyttää ajoneuvoista kertyvää dataa. Jokaisella on omat sovelluksensa niin auton sisällä, kuin sen ulkopuolella datan käyttöön. Henkilöautojen softapuolella on sitten ihan omat kommervenkkinsä.
On mielestäni melko utopistista odottaa että nämä autovalmistajat päästäisivät yhden yrityksen suoraan autoihinsa sisälle joka väistämättä tarkottaisi sitä että Apple pääsisi myös autojen dataan käsiksi.
Toinen puoli on sitten markkinoilla olevat muut tarjoajat. En jotenkin usko että CarPlaystä riittäisi koko alan standardiksi, varsinkin kun otetaan huomioon maailmassa vallitsevat makroelementit. Se on toki mahdollista että joku merkki lähtee kokonaan kelkkaan, mutta Qt tapauksessa ei tällä pitkällä kaavalla ole merkitystä sillä onhan kilpailua muutenkin.
