If Qt wants to find a market, now that the automotive market has disappeared and phones have turned their back on Qt it has to become the front end that can communicate with what the real computers can throw at it.
Given the licensing shenanigans, elimination of OpenSource LTS, and severely limited data capabilities, it will never again be the tool of choice for new corporate or embedded development.
Despite offering boot2qt, all of the major SOM module makers have been
steering customers away from that.
So, I guess the real question, before one gets to “capacity” is
what market hasn’t Qt gotten itself thrown out of yet?
What market is Qt actually targeting now? That determines what the
capabilities need to be. Given the licensing, it will have to be an
incredibly obscure niche with deep pockets. Nothing else will pay those
fees.
Tosiaan oman kokemuksen pohjalta kyseessä on tuon sähköpostilistan kova äänisin Qt kriitikko. Ei Qt-ohjelmiston vaan Qt yrityksen, joten kannattaa vähintään hieman suolaa ripotella hänen kirjoitusten päälle, mutta ihan mielenkiintoisia tiedonmurusia alalla toimivalta henkilöltä. Niin ja en muista Rolandin maininneen ikinä sanaakaan Qt:n osakkeesta, joten hänen negatiivisuuteensa tuskin viime aikainen kurssikehitys on vaikuttanut.
Itsekin olen nyt Qt-sijoittaja, mutta allekirjoitan siitä huolimatta ainakin osia poimimistasi kohdista. Lisenssien kanssa pelaaminen on tulella leikkimistä ja ahne polttaa nopeasti näppinsä. Samalla palaa sillat edestä ja takaa.
Suomessa ei softan lisensointibusinestä osata tehdä. Se on oma mielipiteeni. Tyypillisesti on lähdetty soitellen sotaan ja palattu häntä kainalossa. (Lasken näistä arvioista Nokian kokonaan pois )
Esim. Basware voisi olla ihan eri kokoinen ja näköinen business, jos homma olisi osattu tehdä oikein.
Lasken asiasta leikkiä, mutta oma huoleni on aidosti vakava. Kasvua pitäisi vaalia ennen rahastusta. Katsoin kuitenkin Qt:n pienen riskinoton arvoiseksi.
Minulla Qt on ollut isolla painolla, mutta olen sitä vähentänyt.
Olen usealla kielellä ohjelmoinut, mutta en Qt:lla, joten Qt-osaajat saavat korjata virheitä tekstissäni
Paperilla Qt kuulostaa hyvältä. QML-komponentit ovat nopeita. Olen käsittänyt, että AOT/JIT kännettyä bytekoodia tulkkaava QML engine sijaitsee samassa prosessissa kuin käännetty C++koodi. Näin QML-komponentteja vastavista C++ luokista luodaan ajonaikaisesti C++olioita ja tämä tekee niistä nopeita.
C++:lla voi tehdä toiminnallisuutta luokkiin, joita QML:n JavaScript voi kutsua ja toisinpäin (Slots/signals). Eli varsinkin sulautettuihin, Qt:lla tehdystä sovelluksesta saa nopean
Suoraan Qt:ta vastaavaa kehystä ja ohjelmointikieltä en tiedä.
Electron, jolla olen hieman tehnyt ja jossa UI vaikka Reactilla ja tausta Nodella on puhdas JavaScript, joten ei mielestäni vastaa Qt:ta.
Darttia olen vain kokeillut, mutta käsitän, että Flutterin Engine ja Embedder kuuluvat kehykseen eikä siinä ole mahdollista tehdä C+±tason koodia itse
Itseäni on arvelluttanut se, onko Qt liian liiketoimintalähtöinen ja sitoutuuko asiakas Qt-yritykseen liikaa, mikäli sitä käyttää. Mikäli ekosysteemiä laajennetaan ja jokaisesta toiminnallisuudesta asiakas tulee maksamaan lisenssikulut.
Usein kehys ja ohjelmointikieli ovat vapaasti ilmaiseksi käytettävissä. En tiedä onko Qt:n avoimenkoodin versiolla aidosti mahdollista tehdä kaupallisia sovelluksia ?
Eli hyväksytäänkö yleisesti Qt:n kaltainen hyvin kaupallisen toimija ohjelmointikielelle (QML) sekä kehykselle (Qt) vai syntyykö tulevaisuudessa nykyisin yleisesti käytetyn ohjelmointikielen ympärille vastaava kehys kuin Qt. Mikään suuri innovaatio ei olisi tällaista tehdä
Tarkoitukseni oli tänään asentaa QT for Open Source Development kehitysympäristö, ja kokeilla sitä pitkästä aikaa. Tein QT/QML sovelluskehitystä viimeksi noin kymmenisen vuotta sitten. Ajattelen, että olisi mukava nyt kokeilla ja havainnoida, miten QT on kehittynyt niistä ajoista. Havaitsin kuitenkin, että QT:n asentaminen vaatii nykyään rekisteröitymisen. Mielestäni kyseinen vaatimus ei kannusta asentamaan QT:ta. Päinvastoin! Ajattelen, että rekisteröintivaatimus sotii avoimen lähdekoodin ideologiaa vastaan. Rekisteröintivaatimuksesta johtuen päätin olla kokeilematta QT:ta tällä erää. Pohdin, että tuon vaatimuksen vuoksi saattaa moni muukin jättää kokeilut QT:lla tekemättä.
Ehdotankin, että QT poistaisi rekisteröintivaatimuksen QT for Open Source Development osalta. Mielestäni päätös poistaa rekisteröintivaatimus madaltaisi kynnystä QT:n kokeilemiseen ja hyödyntämiseen avoimen lähdekoodin projekteissa.
Mikäli QT Groupin edustaja seuraa tätä foorumia, niin kysyisin miksi rekisteröinti vaaditaan. Ettekö ajattele, että tällainen vaatimus saattaa hidastaa QT:n hyödyntämistä avoimen lähdekoodin projekteissa? Eikö kynnystä avoimen lähdekoodin projekteille nimenomaan kannattaisi madaltaa, jotta QT osaaminen ja tunnettavuus ohjelmistokehittäjien piirissä kasvaisi?
Ahneella on paskainen loppu tavataan sanoa. Toivon mukaan tämä ei kuitenkaan liity QT:hen.
Kaiken tämän kasvavan kriitikin johdosta mitä tulee itse QT:hen tuotteena ja palveluna asiakkaille, niin kyllähän tämä alkaa itsessäni huolta herättää. Olen alkanut miettiä, onko yhtiötä johdettu liian lyhynnäköisesti viime vuosien tuloksia maksimoiden. Jos tämä kuitenkin on tuhonnut QT:n pitkän ajan kilpailykykyä, niin eipä se oikein ketään loppupeleissä lohduta. Paitsi sijoittajia, jotka tajusivat myydä siellä 160 euron kurssitasolla tai yhtiön johtoa, joka sai aivan hillittömät palkkiot.
Ei siinä, mikäli QT jatkaa kasvuaan hienosti tulevatkin vuodet, niin johto oli varmasti nuo bonuksensa ansainnut. Jos tämä tarina taas tästä floppaa, niin nuo johdon palkkiot jättävät kyllä erittäin ikävän jälkimaun koko sijoituskeissille.
Vain aika näyttää miten käy. Parasta toki toivon QT:lle itsekin omistajana, vaikka luottamustani punnitaan tällä hetkellä.
Tuossa open sourcessa on myös ikävää sen lisenssimalli. GPL ja LGPL kun käytännössä estää järkevän käytön lähes kaikissa tapauksissa. Toki QT:lla täytyy olla joku vipuvarsi ajaa asiakkaat maksavan lisensoinnin pariin.
Mutta tätä nykyä kun löytyy ilmaisia työkaluja ja frameworkkeja per alusta niin €€€ hinnoittelu ei asiakkaita naurata.
Olen itsekkin pohtinut mihin QT:n olisi hyvä fokusoitua mutta en ole keksinyt oikein hyviä vastauksia.
Nuo erinäiset ajatukset saman koodin käytöstä deskarisoftassa, mobiilissa, telkkareissa ja pesukoneissa on kaikkea muuta kuin todellisuutta. Kaikissa noissa eri alustoissa on omat ohjainlaitteet ja konventiot käyttöliittymille. Ei ole järkevää tehdä yhtä UI:ta joka toimii noin erilaisissa laitteissa, siitä tulee yksi sillisalaatti koko koodista mikä ei toimi missään hyvin. Tuohon kun lisää eri laitteiden näyttöjen fyysiset koot, resoluutiot sekä portrait vs. landscape asiat tuossa ajattelussa on vielä vähemmän järkeä. Edellisten lisäksi techstackit ja käyttöjärjestelmät eri alustoilla asettavat omat rajoituksensa.
Ammatti-/työkäytössä olevat desktop-sovellukset on pääasiassa Windows-sovelluksia koska laitekantaa on mahdollista hallita organisaatioissa. Tämä tarkoittaa myös Microsoftin kehitysympäristöjä ja työkaluja yleensä. Oman nichen muodostaa kuvankäsittely / tietokonegrafiikka / VFX / audio -segmentti jossa on myös paljon macin käyttäjiä ja täten tarvittu cross-platform ratkaisuja. Näissä yleensä ratkaisuna on oma teknologia koska vaativat niin räätälöityjä UI-komponentteja sekä suorituskykyä. Poikkeuksena Autodesk joidenkin tuotteiden kohdalla missä käyttivät aikaisemmin QT:tä.
Kuluttajasovellukset tai uudenajan toimisto- sekä kommunikointityökalut käyttävät web-teknologioita desktop-sovelluksiinsa tai ovat kokonaan verkkopalveluja.
Mobiilisovelluksia kukaan ei halua QT:llä tehdä, alustojen omat työkalut ovat huomattavasti parempia ja nopeampia käyttää. Ne ketkä lähtevät mobiilissa cross-platformiin yrittävät sitä React Nativella (yritetään hyödyntää jo olemassa olevia web-osaajia), Flutterilla tai sitten Xamarinilla (yritetään hyödyntää olemassa olevia XAML & C# -osaajia). Cross-platform ratkaisut eivät pidemmässä juoksussa tuo säästöjä niiden suuremmasta ylläpitotaakasta johtuen.
Telkkareissa ulkpuolisia sovelluksia joudutaan yleensä tekemään web-teknologioilla, joten QT:stä ei ole apua siellä.
Sulareissa QT:llä on sijansa, mutta siellä on kilpailua ja kevyempiä sekä halvempia ratkaisuja. Automaation suunnalla sitten rullaa isot PLC-ratkaisut.
Tätä SEBin small ja mid cap seminaarin esitystä Qt:n sivuilta ei taida vielä olla linkattu tänne?
Ei sinänsä uutta, mutta nätisti numeroita paketissa. Spotify mainitaan edelleen referenssiasiakkaana vaikka eikös he lopettaneet sen fyysisen härvelinsä kehittämisen? Ehkä sitten jotain muuta…
Kyllä, Spotify laittoi Car Thing kokeilun roskikseen eikä se ilmeisesti ole tekemässä paluuta. Joten tod.näk. refe roikkuu vanhana tai voihan ne lisenssit olla yhä aktiivisena siellä, Spotifyn kokoinen firma kun käyttää yhtä jos toista palvelua ja työkalua.
Oculuksen mukana olo on mielenkiintoinen. En tiedä liittyykö sitten heidän SDK installeriin sekä itse headsetin installeriin ja konffisoftaan.
Se lienee open source versiolla tehty, sillä alla olevan perusteella se ei ole Spotifyn yrityksenä tekemä. Boldaus alla minun.
Spotify for Linux is a labor of love from our engineers that wanted to listen to Spotify on their Linux development machines. They work on it in their spare time and it is currently not a platform that we actively support.
Edellinen HR-johtaja Telaranta näyttää lähteneen partneriksi Deloittelle. Mainitsee muuten saavutuksina Qt:lla mm. global eNPS increase +30 units, in Finland +40 units (employee net promoter score, skaala -100 - +100). Eli työntekijätyytyväisyys parantunut huomattavasti tämän mittarin mukaan viimeisen neljän vuoden aikana.
Tuotepuolella julkaistiin Qt 6.4 jossa mm. WebAssembly-tuki, eli Qt:lla koodattuja ratkaisuja voidaan ajaa nettiselaimessa “near-native performance”. Lisää WebAssembly-tuen mahdollisuuksista embedded-puolella tässä blogipostissa.
Postissa viitataan muuten Qt:n hiljattain tekemään ja pian julkaistavaan tutkimukseen, jonka mukaan:
Home automation -toimialla 85% uskoo että viiden vuoden sisällä laitteissa on vähemmissä määrin näyttöjä, ja niitä ohjataan sen sijaan mobiililaitteella tai äänellä.
Industrial automation -toimialalla reilu puolet uskoo että kymmenessä vuodessa laitteissa ei ole näyttöjä, vaan niitä ohjataan käsiohjaimen tai etänä olevan näytön kautta.
In-vitro diagnostics -toimialalla vain 10% uskoo että 10 vuoden sisällä laitteissa ei ole näyttöä.
)
