Näyttö alkaa olla olennainen osa henkilöauton varustusta.
Onko Teslassa Qt inside?
1 tykkäys
Tietääkseni on, mutta käyttävät vanhaa open source versiota.
Lähde: GitHub - teslamotors/qt: Qt sources
Jos Tesla ikinä ottaa lisenssin uusimpaan versioon ja alkaa maksamaan jatkuvia maksuja niin QTn kurssi saattaisi saada raketin peppuunsa. Tosin epäilen että Musk on saita ja ei nappaa ellei tule joku Todella Hyvä Syy.
22 tykkäystä
Kiitti näistä. Mun päässä QT ei varsinaisesti tosin osu tuohon SaaS laariin. Tai en ainakaan snaijaa, et mikä se palveluelementti siinä olis mikä vastais noiden muiden hostaus -juttuja.
Qt:n kohdalla on enemmänkin kyse siirtymisestä SaaS/subscription -laskutusmalliin kuin palvelun/softan hostaamisesta pilvessä.
Vanha malli: maksa kerran iso lisenssimaksu ja lataa softa tietokoneelle. Käytä ikuisesti/määritellyn ajan. Jos haluat käyttöösi uusimmat softaversiot, maksat lisää.
Uusi malli (nykyään hyvin yleinen softatuotteissa): maksa kerran vuodessa pienempi maksu lisenssistä, joka antaa sinulle oikeuden käyttää lataamaasi softaa. Saat uudet versiot ja asiakastuen paketin mukana. Mikäli et maksa vuosittain, softa lakkaa toimimasta.
36 tykkäystä
Päivitän/tarkennan tämän tilinpäätöksen yhteydessä. Vaatii vähän CFO:n kanssa keskustelua. Tässä taustalla vanhojen tappioiden verovähennykset, mutta näissä on aika monta muuttujaa globaalilla yhtiöllä.
26 tykkäystä
Juniori sularidevaajan mietteitä. Itselläni tullut seurattua Qt:tä jo jonkin aikaa pörssissä, mutta sitäkin kauemmin teknologian puolesta. Ensimmäinen kosketus tuotteeseen tapahtui pikkupoikana Nokian valtakautena noin versionumeron 4.5 aikaan. Alalla muutamia vuosia nyt työskennelleenä näen tässä teknologian puolelta todella suuren potenttiaalin. Oman järkeilyni mukaan sisäisesti vain myynnin sakkaaminen voisi viedä pohjan tältä.
Tuossa ylempänä Qt:ta on verrattuna Autodeskin ja Adoben numeroihin. Haluaisin myös tuoda toisen, normaalista teollisuudesta irrotetun, ja omasta mielestä hyvin verrattavan tuotteen esille. Unity. Unity ja Qt tuottavat hyvin samankaltaista tuotetta. Molemmat tuotteet ovat ohjelmistokehitystyökjaluja, jotka mahdollistavat kehittäjälle valmiit työkalut toteuttaa itseään. Myöskin lisenssimallit ovat samankaltaisia. Sekä Unity että Qt tarjoavat ilmaista tai vapaata open source lisenssiä kuin myös maksullista lisenssiä sekä tähän liittyvää konsultaatiota. Unityn merkittävin tuote on heidän cross platform pelimoottori, joka toimii niin Windowsinssa, OSX:ssä, Linuxissa, Androidissa ja iOS:ssä sekä ARM että x86 arkkitehtuureilla.
Erojakin on. Varsinkin markkinassa. Pelimoottorimarkkinat ovat hyvin saturoidut. Lyhyesti voisi sanoa että Unity on toinen suurista vapaasti jaettavista pelimoottoreista. Toinen on Unreal Engine. Lisäksi on suljettuja ja peli(sarja)kohtaisia pelimoottoreita kuten CoD:n ja BF:n pelimoottorit. Nopeasti etsittynä Unityn markkina osa vuonna 2018 oli 11% ja URE 23%. Uudempaa dataa en nopeati löytänyt. Mutuilisin että Unityn markkinaosa pelimoottoreista on nykyään jossain 10-20% välissä. Kasvavasti. https://i.imgur.com/IT41arO.png.
Unityn marketcap on tällähetkellä noin 40 mrd taalaa 11% markkinaosuudella (tekevät toki muutakin kuin pelimoottoria). Qt:lla puolestaan ei ole yhtäkään oikeasti cross-platform kilpailijaa. Apple ja Google toki pakottavat omaa softa stackiään omissa tuotteissaan. Mutta vain omissaan. Tätä kannattaa jokaisen asiaan vihkiytyneen miettiä suuresti. Teollisuuden markkinat ovat monikertaisesti isommat ja moniulotteisemmat kuin peliteollisuuden vaikka suuret ovat nekin. Kasvupotenttiaalia siis on.
Alan ihmisenä yksi hyvä indikaattori on avoimet työpaikat. Olenkin alkanut keräämään päivittäin dataa avoimista “Qt C++” työpaikoista (C++ lisänä jotta esim ravintolat ja muut alaan liittymättömät poistuvat hausta). Saa käyttää Qt Open Positions - Google Regneark . Huomioitavaa on, että LinkedIn:n database on huomattavasti suurempi kuin muiden. Myöskin päivittäisissä luvuissa on aika paljon variaatiota. Oma mutuiluni on että LinkedIn:n haku on jonkin sortin optimoitu pikahaku joka aiheuttaa hieman epätarkkuutta. Niin kauan kun avoimia työpaikkoja on terve määrä tarjolla, on devaajalisenssejen myyntikin taattua.
315 tykkäystä
Kiitos @luettelo uskomattoman hienosta ja avartavasta kommentistasi (antakaa tälle miehelle palkankorotus!)
Itsekin olen Qt-optimisti, jos nyt jollekkin on jäänyt vielä epäselväksi 
Tuossa alla on puolen vuoden takaa kuutin arviota Tammista, kuten tiedät:
Kosketusnäytöllisiä laitteita voisi olla arviolta 1.5mrd kpl (TAM) ja IoT-näyttöjä 5mrd.
Itse uskon, että kuutin ohjeistuksen voisi nyrkkisääntönä melkein kaksinkertaistaa (liikevaihto, liikevoittomarginaali) jotta päästään realistisempaan asetantaan ja odotuksiin huomioiden kuutin asemoituminen (kilpailun puute sekä globaali myyntiverkosto). Tuosta voi nyt tulitikkuaskin kanteen heitellä vähintään muutaman jaardin arvostuksen kuutille realistiseksi.
Miten sinä arvioit tätä isoa kuvaa ja kuutin kertomaa? Varmasti R&D tekee kaikkensa TAMin kasvattamiseksi 5mrd laitteen sisällä. Lisäksi M&A voi osaltaan auttaa Astonin eläkekassan kartuttamisessa. Onko sinulla ajatuksia kuutille sopivista ostokohteista?
Kuutin skaalautumispotentiaali on niin kova, että kaipaan juuri eniten asiantuntevaa keskustelua isosta kuvasta ja TAMista. (Näillä 12kk targeteilla ei ole minulle kovin suurta merkitystä.) kiitos vielä siis mahtavasta avauksesta!
99 tykkäystä
for M&A
Kaverin uran perusteella ei varmaankaan kestä pitkään, että jotain M&A -rintamalla tapahtuu.
Kevään yhtiökokouksessa annettiin näemmä 2 000 000 osakkeen antivaltuudet esim. yritysostoihin. Nykykurssilla sillä saa jo jonkun nakkikioskin ostettua. 
9 tykkäystä
Mielenkiintoista olisi lukea, miten @Mikael_Rautanen näkee tämän Unityn verrokkina Qt:lle.
5 tykkäystä
Muistikuvani mukaan tuollainen valtuutus on annettu kaikissa viime vuosien yhtiökokouksissa ilman, että mitään olisi sitten kuitenkaan ostettu. Voin toki muistaa väärinkin.
Se on yleensä tapana ihan varmuuden vuoksi, mutta uskoisin nyt kyllä vakavasti harkittavan jotain liikettä yritysjärjestelyrintamalla. Hyvä bongaus Astonilta.
10 tykkäystä
Itse kummankin teknologian käytössä mukana olleena myös ostajana, pidän tätä paljon osuvampana verrokkina kuin varsinaisia SaaS -yhtiöitä.
21 tykkäystä
Hyvää duunia @Aston_Livingstone!
Toivotaan vain että sadat (vai tuhannet…vai kymmenttuhannet…tiedä sitä missä luvuissa tässä jo pyöritään) Inderes Kuutti fanaatikot jotka ovat jo vierailleet kaverin Linkedin sivuilla ei aiheuta kaverille liikaa paineita. Vaan päinvastoin…saa kaverin paiskimaan vielä enemmän töitä ja löytämään kultamunia täydentämään corea. Äsken hämmästeltiin lähes 50% orgaanista kasvua. No kohta lisätään vielä M&At päälle niin saadaan kasvuvauhti kestävästi yli 50% tasolle! Okei, otapas nyt iisisti Arimatti 
62 tykkäystä
Nordean (12/2020) seurannan aloittaneessa laajassa QT analyysiraportissa analyytikot Sami Sarkamies ja Felix Henriksson nostivat Unityn kenties mielenkiintoisimmaksi QT:n globaaliksi verrokkiyhtiöksi.
Yhtiö on vauhdittanut kasvua myös yritysostoilla ja on tosiaan saanut vahvan jalansijan erityisesti cross-platform pelimoottorillaan 3D-pelimarkkinalla mutta on laajentunut myös muualle sisällöntuotantoon kuten esim.arkkitehtitoimistoihin, elokuva-alalle ja autojen muotoiluuun.
Liikevaihdon kasvuodotus on n.30% luokkaa vuositasolla ja viimeisimmän kvarttaalin odotus (Q4 tulos tänään 4.2) on n.204MUSD.
Tulos on tappiollinen vielä tänä vuonna ja EV/Sales kerroi (2021) kireä n.40
Unitylla ja QT:lla on monia samankaltaisuuksia kuten jo mainittu alustariippumaton cross-platform tuote, laaja käyttäjäyhteisö, laskutusmalli (kehittäjälisenssit).
QTn tuotetta on kehuttu horisontaaliseksi, sellaiseksi joka soveltuu mainiosti hyvinkin erilaisiin toimialakohtaisiin tarpeisiin. Itselle on kuitenkin epäselvää miten hyvin Unityn tuote soveltuu laajemmin eri toimialoille vaikka tiettyä laajentumista pelimarkkinalta muihin markkinoille on jo nähty.
29 tykkäystä
Isoin ero näiden kahden välillä mielestäni on se että QT soveltuu reilusti paremmin laitteisiin joiden prosessointiteho on rajoittunut. Kukaan ei lähde tekemään Unityllä mitään kahvinkeittimen tai jääkaapin ohjaamiseen ja vaikkapa auton infotainment-systeemiin se tuskin istuu ihan yhtä hyvin kuin QT. Jos tavaraa pyörittävän raudan hinta ja virrankulutus merkkaavat, QT > “pelimoottorit”.
Unity (ja samoin Unreal Engine) on taatusti kovempi luu 3D-visualisoinnissa, mutta samalla melkoisesti isompi ja raskaampi klöntti karvan verran eri tarkoitukseen. Verrokkina on paljon yhteistä bisnesmallissa mutta eivät suoria kilpailijoita QT:lle. Lisäksi molemmilla kehitys menee edelleen pelimoottorikäyttö edellä, tosin sillä logiikalla että monet kehittyneet ominaisuudet esim. elokuvateollisuudelle ovat aluksi aivan liian raskaita pelikäytössä, mutta jos niihin laitetaan paukut ajoissa, ne ovat sitten valmiina ja “taistelutestattu” pelikehittäjille kun pelaajien rauta kehittyy.
45 tykkäystä
Siinäpä se 75€ rikki !!
28 tykkäystä
Juurikin näin, mikäli jollekulle ei ole tuttua kuinka ohjelmistokehitys ja sen teknologiat elävät suhteessa toisiinsa. Voisi sanoa että on jopa typerää summata jotain Unity pelimoottorin kaltaista työkalua samaan kategoriaan kuin mitä Qt:n teknologia on. Sama pätee muihinkin softatuotteisiin. Alan ulopuolisilla on usein hyvin kapea käsitys siitä mitä työkalut, niiden lisenssit vaikuttavat kehitystyöhön, myyntiin ja sitä kautta koko liiketoiminta malliin.
Tätä en olekkaan lukenut. En ole siis yksin ajatusteni kanssa. Voisin vielä hieman purkaa ajatuksiani aiheesta:
Otin alunperin esimerkiksi Unityn niin pysytään nyt siinä. Pelimarkkinat ovat kehittyneet hurjaa vauhtia ensimmäisistä peleistä nykypäivään. Tämä on tuonut mukanaan ymmärryksen siitä mitä peli tai pelimoottori tai jokin muu työkalu tulee olla ja mitä sen tulee tehdä ja kuinka näitä sovelletaan. Mikäli olette huomanneet niin edelliseen reiluun kymmeneen vuoteen ei peliteollisuudessa tekniikan puolesta ole ollut mitään uutta ja mullistavaa. Voi olla kauemminkin. Voisi sanoa että on saavutettu jonkin näköinen maturiteetti. Toki on yksittäisiä tekniikkoja jotka tuovat oman vivahteensa alalle kuten jatkuvasti kasvava laskuteho tai uudet tekniikkademot. Uusimpana esimerkiksi realiaikainen raytrace prosessointi (pari edellistä nVidian sukupolvea) tai nopeat massamuistit (luultavasti yksi merkittävin asia uusissa konsoleissa). Tosin joku voisi sanoa että VR-pelaaminen mahtuisi tähän kategoriaan. On se kuitenkin vielä lasten kengissä.
Näen myös että se ala jota Qt koittaa valloittaa on tällähetkellä samassa tilassa kuin VR-pelaaminen. Lasten kengissä. Nykyisellään on olemassa läjäpäin teknologioita joita yhdistelemällä voidaan naittaa näyttöjä ja muita UI/UX elementtejä vaikka minkälaisiin laitteisiin. Päälimmäisen on tietty pöhinäsana IoT. Itselläni ammatillisessa näkökulmasta katsottuna (olen töissä pienessä mutta erittäin ns cutting edge konsultti firmassa töissä, jossa projektit vaihtuu tiuhaan ja olen nähnyt vaikka ja mitä isojen firmojen tuotteista pieniin startup protoihin) on tälläinen mielipide: Kaikki tietää mitä IoT on, mutta kukaan ei tunnu tietävän kuinka sitä sovelletaan ja myydään. Kaikki on kokeilua. Trial and error. Maailman menestyneimmät kuluttajalle suunnatut IoT tuotteet ovat luultavasti Alexa-tyyppiset puheavustimet. Kaupallisesti merkittävin sektori on B2B myynti, mutta siitä on vaikea saada luotettavaa dataa. Kummassakaan ei välttämättä tarvitse edes olla näyttöä. Tätä on paljon Suomessa, esimerkkeinä Uros, Haltian ja se eräs firma joka seurasi koronarokotteiden kylmäketjua, sekä paljon muita. Useat syntyneet ex-Nokialaisten toimesta. IoT laiteet ovat teknisesti hyvin samankaltaisia kuin mitä matkapuhelimet ovat. En usko että on sattumaa kun Qt pivotoi vahvasti MCU-markkinoille. Kotimaassa on suuri määrä RnD:tä joka tukee myyntiä.
Tämän takia en itse tykkää hirveästi spekuloida tästä aiheesta:
Pitkällä tähtäimellä tykkään ajatella tätä ongelmaa kehittäjän näkökulmasta katsottuna. Qt:n vahvuus on kehittäjä ystävällisyys. Joista varmaan näkyvin tekijä on Qt Creator (ja muut Qt työkalut). Se on täysin custom IDE pelkästään Qt:ta varten. Ja se on hyvä. Ei pelkästään Qt:n omaan frameworkiin vaan myös muuhun koodaamiseen (päälimmäisenä mielessä C/C++). Ei ole hirveän montaa muuta tuotetta, jossa kehittämistä (töiden tekoa) tuetaan näin paljon. Hyvä esimerkki on NXP:n ja STM:n omat IDE:t. Heilläkin on tälläiset, mutta ne on molemmat Eclipsen päälle rakennettuja hirvityksiä. Kauniisti sanottuna kammottavia käyttää (STM:n SPC IDE on vielä tästäkin kammottavampi). Sen sijaan esim SMT:llä on muita työkaluja jotka ovat oikeasti hyviä (CubeMX). On eri tapoja miten teknologia valitaan projektille. Se voi olla ylemmältä taholta päätettävä asia (yleensä IT-hommissa tämä vie ennen aikaisesti hautaan), mutta usein se on kehittäjien päätettävissä, kunhan se vain sopii johdon/asiakkaan määräämiin raameihin. Kun kehittäjä tietää että jollain työkalulla saadaan nopeasti ja halvasti toimiva tekniikkademo on valinta helppo. Lisäksi jos demon voi tuetteistaa samalla tekniikalla (eli ei skaalautuvuus tai lisenssi rajotteita) sataa sekin valitun teknologian laariin. Kun projekti on aloitettu jollain tekniikalla on sitä vaikea hidas ja kallis vaihtaa. Qt omasta mielestäni loistaa tällä. Edelliseen lainaukseen siis: asiakkaan valistaminen on kallista ja vaikeaa. Pätee Qt:lle. En tiedää yhtään miten Qt:n myynti nykyisellään toimii mutta toivon pitkällä tähtäimellä suuresti että myynti on orgaanista ja kehittäjälähtöistä eikä sellaista että kun lisenssit on myyty jollekkin isolle firmalle niin he alkavat sitten keksimään mitä sillä tehdään. Kärjistetysti. Kuten sanoin. Kun kehittäjälle annetaan liian tiukat rajat esim teknologian suhteen, ei projekti tuskin koskaan yllä siihen potenttiaaliin mitä se voisi.
96 tykkäystä
Congratulations! Ehdit ennen setää Sedän puolustukseksi on sanottava, että kun on menossa vaphaalla aamun pitkä hiihtu, niin ei sitä vaan voi joka 500m välein alkaa tarkistaa kännyllä Kuutin kurssia. Laskisi syke liikaa ja Verphu menisi taas yhden suoran verran kauemmas … 
Anyway, otetaan seuraava tralla vasta kun 80 eeroa puhki 
Ja sitten Kuuttia ei osteta pois ennen 100 eeron rajapyykkiä. … prkle 
. Setä ja varmaan Astonkin haluaa myydä siivunsa ihan itse
Masse-setä, FA, “Elämä se on kuin silkkiä vaan, sylillisen tahtoisin …” 
53 tykkäystä
Tiivistit tässä upeasti asian ytimen.
(Menee hieman off-topic, saa liputtaa) Lähihistoriasta löytyy myös kotimaisia esimerkkejä mitä voidaan saavuttaa kun suunnittelijoiden ja kehittäjien annetaan “toteuttaa itseään” Qt:n työkalupakilla (työskentelin aikanaan näistä toisen parissa):
Nokia ajautui surullisenkuuluisan syvään suohon pian iPhonen julkistuksen jälkeen. Burning platformin pelastajaksi kaavailtiin uutta MeeGo-käyttöjärjestelmää, joka kuitenkin lahdattiin heti syntymänsä jälkeen Windowsin tieltä. Nokia ehti kuitenkin julkistaa MeeGo:lla pyörivän Nokia N9:n vuonna 2011. “Lankku” oli välitön klassikko.
Puhelimen etupuolella ei ollut nappeja, ja Qt:lla tehdyn käyttökokemuksen keskiössä olivat kaikki avoimet applikaatiot näyttävä multitasking-kotinäkymä, sekä pyyhkäisyt puhelimen reunoilta joilla navigoitiin applikaatioiden ja kotinäkymän välillä.
Ylistystä sateli. “The UI is fresh, slick, and as natural as anything the smartphone world has yet introduced” The Verge hekumoi. “MeeGo 1.2 Harmattan is such a breath of fresh air it will leave you gasping” jatkoi Engadget. iPhone/iOS alkoi käyttää samanlaista navigointiparadigmaa lähes vuosikymmen tämän jälkeen - parempi myöhään kuin ei milloinkaan?
N9 päätyi myymään miljoonia kappaleita, vaikka sen applikaatioekosysteemiä verrattiin Chernobyliin ja laitetta kuvattiin “dead man walking”.
Tarina ei kuitenkaan päättynyt tähän. Suomalainen Jolla kehitti MeeGon jatkeeksi Sailfish-käyttöjärjestelmän, jonka käyttökokemus perustuu myös pyyhkäisyihin. N9-yhteisön kiima oli katossa kun Jolla phone julkaistiin vuonna 2013. Vaikka tuote oli kokonaisuudessaan hiomaton, käyttökokemus oli yksinkertainen ja kaunis. Ja pienellä tiimillä ja Qt:llä rakennettu, kuinkas muuten.
Kuten Nokia, Jollan kuluttajapuolen tarina kaatui Googlen ja Applen ylivoimaisiin ekosysteemeihin ja niiden kontrolliin (autovalmistajat huomio). Onneksi kummatkin ovat sittemmin menestyneet b2b-puolella.
Ehkä meidän piensijoittajien onneksi MeeGo ei aikanaan lähtenyt lentoon, ja Digia sai teknologian pilkkahintaan. Nohevat kehittäjät on rakentaneet Qt:lla uraauurtavia käyttökokemuksia jo vuosia sitten, ja nyt pinnan alla kytenyt potentiaali alkaa realisoitua. Tarina jatkuu
103 tykkäystä