Onpa hienoa lukea tällaisia posteja. Olet nopeasti oppimassa ja sisäistämässä asioita. TA on asia, josta löytyy aina uutta - askel kerrallaan. Viiden vuoden päästä olet jo ammattilainen, se on selvä asia. Muistat vaan aina huolehtia, että minimoit tappiot. Treidi on helppo ottaa uusiksi pienellä lisäkustannuksella. Fundamentit on aina avuksi - DCF-laskenta on hyvä apuväline.
3 tykkäystä
Omalla kohdalla asiaa on helppo verrata saavutettuihin tuottoihin. Tiedän lukuisia kollegoja, joilla sama tilanne. Rahastoista en tiedä, puhuin yksityisistä henkilöistä. Ihmettelen puhetta noista kuluista, ne eivät näyttele merkittävää osaa aktiivisessa kaupankäynnissä.
Vaikuttaa siltä, että stoplossien käyttö ei ole kovin yleistä. Miksi osto sen jälkeen olisi sen vaikeampaa kuin alkuperäisessä tilanteessakaan. Usein se on jopa helpompaa. Joskus käy niinkin, että päätyy ostamaan uudelleen lähes samalla hinnalla, mutta se kuuluu osana aktiivista kaupankäyntiä. Kannattaa lukea perusteluni stoplossista uudelleen, mielestäni se oli kuvattu tarkasti perusteluineen.
edit - asetin siis stopparin jonkin ajan kuluttua, kun näin, että hinta lähti nousemaan, kuten olin olettanut
En luonnollisesti ole tarkoittanut, että kaikkien kannattaa ryhtyä treidaajaksi. Siitä huolimatta ja erityisesti sen vuoksi, stoplossit pitäisi olla kuin lihasmuisti. Aina käytössä. Ja tästähän se keskustelu lähti käyntiin.
1 tykkäys
Mitä vähemmän markkinoilla on volatiliteettia, sitä pidempi tulee olla sijoitushorisontti. Ja vice versa - mitä enemmän volaa sitä paremmat todennäköisyydet tehdä tuottoa ihan päivän sisälläkin.
3 tykkäystä
Tämä on tärkeä pointti. Sen vuoksi en Suomessa päivätreidaa kuin OMXH25 kohteita. Jenkeissä vola ei ole mitenkään ongelma, melkein päinvastoin - ei tahdo ehtiä mukaan. Joskus voi parin minuutin treidillä tehdä oman päiväpalkan (mikä se sitten kelläkin on).
1 tykkäys
Kyllä, juuri tässä kuvailit minun sijoitusprosessin 4-5 vuotta. Toki yritin tehdä myös “analyysiä” mutta käytännössä juuri tästä oli kyse… Sitten kun katsoin viime vuoden lopussa että salkku on tappiin asti vivutettu ja -25% taulussa ajattelin että joko kuittaa tappiot ja lopettaa koko touhun tai sitten täytyy muuttaa strategiaa ja raskaasti 
Nyt sieltä ollaan noustu saman verran plussalle ja korostan että suurin vetoapu tässä on ollut markkinalla eikä niinkään “taidolla”. Kuitenkin luulen että strategian muutoksella siihen suuntaan että minimoidaan tappiot on ollut suuri vaikutus.
Tuossa sinun Nokia Stoplossissa katsoin lähinnä, että noinko se kuuluu laittaa… Olen katsonut lukemattomia tutor videoita siitä, mutta en ole oikein löytänyt itselleni sopivaa tapaa.
Tai ehkä enempi se johtuu siitä kun teen kauppaa pääsääntöisesti yhtiöllä missä vaihto on olematonta. Joskus käy niin että joku taho sylkäisee isohkon määrän lappuja laittaan ja hinta romahtaa. Markkina sitten ikään kuin herää siihen ja ostolaidalle tulee tavaraa ja hinta palautuu. Näissä tapauksissa jos minulla on ollut stoppari olen joutunut pihalle vaikkei olisi kannattanut. Nykyisin minulla ei ole kiinteitä stoppareita mutta seuraan esim. MACD miltä trendi näyttää ja toimin sen mukaan.
4 tykkäystä
Haluan vielä selventää kantaani. En siis ole lyttäämässä momentum-sijoittamista jos sen toimivuudesta on jotain tieteellistä näyttöä. Osakesijoittamisessa on tekijöitä joihin voi itse vaikuttaa, kuten tutustuminen sijoituskohteeseen, oma arvonmääritys ja rajahinnan asettaminen. Sitten on tekijöitä joihin ei voi vaikuttaa kuten markkinaheilunta tai Trumpin twiitit. Sijoittaja voi joko pitää markkinoita tehokkaana, eli uskoa että osakkeiden hinnat heijastavat aina parasta tietoa yhtiön tulevaisuudesta ja riskistä, tai sitten uskoa markkinoiden olevan väärässä ja ruveta osakepoimijaksi.
Tässä kohtaa näkemykset eroavat. Maailmassa on paljon listaamattomia yrityksiä, juuri listattuja ja vanhoja yrityksiä, joiden historiasta on saatavissa eri määrä tietoa. Rahoitusteoreettisesti minkä hyvänsä osakkeen tai korkopaperin arvo on sen tuottamien rahavirtojen diskontattu nykyarvo. Tekninen analyysi ei välitä tästä, vaan perustuu spekulaatioon maksetaanko osakkeesta kohta enemmän vai vähemmän kuin nyt. Keskustelupalstat ovat väärällään tyyppejä jotka ihmettelevät että miksi kurssi laskee ja lähteekö tämä kohta nousuun ja irrotanko kun saan +20 % ostohinnasta. Tämä on inhimillistä, mutta ei kovin järkevää sijoittamista.
Jokaisella hinnalla tehdyssä kaupassa on ostaja ja myyjä. Kurssin laskiessa vihaiset omistajat pitävät ostamaansa yhtiötä surkimuksena ja dumppaavat positionsa ilahtuneille ostajille, jotka saavat nyt paremman tuotto-odotuksen kuin korkeammalla hinnalla. Rovion tulosjulkistuksessa joku yleisöstä kysyi että mitä yhtiö meinaa tehdä niiden sijoittajien hyväksi jotka ostivat IPOsta 11,5 € Rovioita (kurssi oli tuolloin noin 5 euroa). Eihän sijoittajien välisillä osakekaupoilla ole mitään tekemistä itse yhtiön kanssa! Hallitukset ja johto tekee parhaansa edistäessään omistajien tahtoa, mikä se sitten kullakin yhtiöllä lienee.
Mieti niitä sijoittajia, jotka ostivat vuosikymmeniä sitten Koneen osakkeita. Eläkeosingot tulee tilille ilman sen kummempia kurssien tuijottamisia. Rupeaisiko tällainen omistaja veivaamaan ostoja alta neljänkympin ja myyntejä yli 45 euron? Stoploss kuulostaa järkevältä vain osana osakespekulaatiota. Minusta tässä hommassa unelma on löytää se oma Kone, joka tekee sijoittajastaan rikkaan pitkällä aikavälillä.
2 tykkäystä
Mun tapa sijoittaa ja myös tulokset muuttuivat, kun ymmärsin että sijoittamisen täytyy olla toistettava prosessi.
Käyn joka viikko läpi makrodatan sekä lyhyen aikavälin indikaattorit, kirjaan ne exceliin laatimalleni pohjalle ja tulostan. Se auttaa todella paljon ymmärtämään missä markkina on tällä hetkellä, mistä se on tulossa ja mihin se on mahdollisesti menossa. Viikkoraportin pohjilta lähden etsimään mahdollisia sijoituskohteita.
Sijoituskohteiden valinnassa on tarkka kaava miten ne etenevät fundasta tekniseen anslyysiin ja sitten joko kaupaksi tai seurantaan.
Saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta koska kyseessä on toistuva vaiheittainen prosessi niin siitä tulee nopeasti luontevaa. Tunteja menee viikossa ehkä 10-15, mutta tähän kuten kaikkeen muuhunkin pätee sanonta: jos se olisi helppoa, niin kaikkihan sitä tekis.
4 tykkäystä
No tämä tekee tuon aiemman ihmettelyn turhaksi.
Tässä ehkä ajatuserona, että ajattelen enemmän pidempään holdaavan ja vähemmän kauppaa käyvän kannalta tätä. Jos maksaa vaikka 0.5% kaupankäyntikulua ja myy stop lossiin ajatuksella, että ostaa kun trendi kääntyy takaisin ylös, niin tällöinhän trendin käännyttyä ollaan jo pohjilta noustu jonkin verran. Kun maksaa 1% myynti+osto kuluja ja missaa joka tapauksessa aivan pohjan, täytyy käännöksen olla aika suuri ennen kuin tästä on hyötyä eikö?
@Mikaj78 Tarkoitin nimenomaan teoriassa. Eli mitä lyhyemmän aikavälin kauppaa käyt, sen useamman huipun ja pohjan voit teoriassa saada kiinni. Käytännössä varmastikin volatiliteetti vaikuttaa siihen miten kannattaa toimia.
3 tykkäystä
Noilla kaupankäyntikuluilla kyllä näin. Mutta sen vuoksi TA:ta käytetään, että se bottom on syvä (buy for long) tai high on korkea (sell for short). Eli haetaan vahvasti ylilyöntejä. Mitä lyhyempi timeframe, sitä lyhyempi trade. Tuossa viimeisessä treidissä oli vasta 15min oversold, joten sen vuoksi myös stoploss on tiukempi ja kun sentimentti ja Nokian suuntakin häilyvä, laitoin sen noin tiukaksi. Nokian ei tarvitse avautua kuin vähän ylemmäksi, niin siirrän stopparia vähän ylemmäksi ja treidi on jo voitollinen.
Aktiivitreidaaja saa kulut kohtuullisen alas - Suomessa ne on paljon korkeammat minullakin kuin esim. jenkeissä. Niistä voi sitten saada ihan henkilökohtaisen tarjouksen, kun liikevaihto on riittävän suuri.
Tuollainen prosentin liike toiseen suuntaan tapahtuu esim. Nokialla helposti, volaa riittävästi.
3 tykkäystä
Stoploss pitää hakea oman sijoitushorisontin mukaan. Jos olet vaikka Nokiaan sijoittanut ja sinun päämäärä on ajallisesti 5 vuoden päässä, niin hakisin stopparin ostohetkellä sieltä, missä oli viimeisin kuukausitason low. Oletan, että olet silloin ajoittanut ostosi suhteellisen läheltä tuota hintaa.
Muuten osto on huonosti ajoitettu. Jos haluat pienentää riskiä, haet stopparin edellisestä viikkotason low:sta. Ja niin edelleen.
Tuo minun esimerkkini oli huono, koska itse en aio pitää positiota yli osarin eli sinne maksimissaan. Tämän vuoksi lähdin siitä oletuksesta, että kurssi nousee sinne saakka ja myyn sitten pois, kun arvioin huipun olevan lähellä. Saitko kiinni?
2 tykkäystä
Ei ollenkaan, koska näin itsekin pyrin toimimaan toki hieman kevennettynä versiona.
Sijoitusstrategioista on sinänsä tosi hedelmällistä keskustella. Ei ole yhtä oikeaa mutta voi miettiä omaa ja oppia muilta.
Yksi tuttu esimerkiksi ostaa osakkeita jotka ovat halpoja.
Saatamme käydä sijoittamisesta keskustelua ja sanon vaikka että harkitsen ostavani Nordeaa. Hän vastaa että ei, kun on niin kallis. Ostaa mielummin esim. Eforea koska on halvempi.
Nordeahan maksaa 6,80€ ja Efore 0,06€. Tonnilla saat siis enemmän Eforea kuin Nordeaa.
Noh, strategia tämäkin, eikä siinä mitään.
Edit. Vilkaisin Eforen YTD kurssikehitystä niin tästäkin strategista olisi paljon opittavaa 
4 tykkäystä
Oikein hyvä periaate. Itse katson päivittäin aina samat asiat, treidipäivään valmistautuessani. Siihen kuuluvat yleiset hyödykkeet, eri alueiden pääindeksit, taloustapahtumat, uutiset eri lähteistä jne. Valmistautumiseen menee helposti pari tuntia joka päivä. Korrelaatioita esim. tiettyihin osakkeisiin on paljon.
3 tykkäystä
Teetkö treidausta päätyöksesi?
Olisi mukava kuulla millaiselta taustalta tulet tai miten aloitit treidaamisen.
Sinänsä mukava huomata että treidaus alkaa saamaan “hyväksyntää” myös Suomessa. Enkä todellakaan tarkoita että kaikkien pitäisi sitä tehdä. Mutta jossain kohti tuntui, että keskusteluissa passiivinen indeksisijoittaminen on se ainoa sijoittamisen muoto. Tietysti hyvä sekin, koska sopii varmasti valtaosalle parhaiten.
On kuitenkin hyvää vaihtelua että myös muut muodot nostavat päätään.
PS. Tästä osoituksena huomasin, että Mikko Mäkinen on mukana Sijoittaja 2019 äänestyksessä. Mikkohan kirjoittelee sijoitustiedon puolelle ja tätä kautta itse aloin kiinnostumaan markkinasta ja ilmiöistä entistä enemmän.
3 tykkäystä
Itse olen toivonut, että Suomesta löytyisi aktiiviseen sijoittamiseen sekä sen myötä tekniseen analyysiin tiedonvaihtoa. Sen vuoksi olen siitä täällä kirjoitellut. Toivottavasti saadaan keskustelua aikaiseksi ja sitä kautta yhteisiä hyötyjä. Olen mukana kansainvälisessä treidiyhteisössä (US markkinat) ja sen hyödyt on olleet itselleni kiistattomat. Pitää vaan uskoa tiedonjakamiseen.
8 tykkäystä
Riippuu vähän perspektiivistä, miten kutakin kohdetta tarkastelee. En tunne tarkemmin yhtiötä, mutta vaikka tämän vuoden kehitys on sinänsä ollut nousujohteinen, tuosta chartista voisi äkkiseltään vetää johtopäätöksen, että konkurssi ei ole kaukana. Beta on kylläkin 1.02, yllättävän alhainen.
2 tykkäystä
Joo en minäkään. Näissä sentti tai penny osakkeissa on varmasti hyviä tuotto mahdollisuuksia treidausmielessä, mutta uskoisin että riskit myös kasvavat. Varsinkin jos ei tiedä mitä tekee eli pitää olla riskienhallinta kunnossa.
1 tykkäys
Sijoitusstrategiani on sijoittaa ylimääräiset rahat osakemarkkinoille, keskipitkällä-pitkällä sijoitushorisontilla (sanoisin joku 5-15 vuotta). Jaan varat kahteen eri ryhmään: 1. maailmanlaajuiset sijoitukset ja 2. pääasiassa Buffetin tyylillä tehtävät sijoitukset. Pidän sijoituksia pitkään, jokaiselle sijoitukselle on omat perusteensa olla salkussa ja myyn, jos perusteet eivät enää päde.
Maailmasijoitukset teen vastapainoksi ja hajautukseksi Buffett-tyyppisille sijoituksille. Nämä sijoitukset ovat pitkälti kehittyvillä-/frontier-markkinoilla. Ideana on keskittyä muutamiin kohteisiin, joista uskoo saavansa kelvollista tuottoa ja vähäistä korrelaatiota.
Buffett-tyyppisissä sijoituksissa ajatuksena on koota kourallinen hyvin laadukkaita ja samalla erilaisia yhtiöitä. Yhtiöiden osalta tärkeimmät kriteerit ovat (kriteerit kopioitu suoraan Buffetilta):
- Kestävät kilpailuedut
- Kyvykäs johto
- Hyvä tuotto toimintaan sidotulle pääomalle
- Hyvät kasvuedellytykset riittävän hyvällä kannattavuudella
- Järkevä hankintahinta
Kukin kriteeri on tapauskohtainen, en siis käytä samoja tunnuslukuja yms. mittareita joka yhtiöön, vaan yhtiön toimiala, “elämäntilanne” ja monet muut seikat vaikuttavat siihen, mikä on tärkeää kunkin yhtiön kohdalla. Jos kriteerit 1-4 täyttyvät, en myy osakkeita, vaikka niiden arvo nousisikin (ainoastaan kevennän, mikäli yksittäisen yhtiön osuus nousee yli 20% koko salkusta).
Strategia on hioutunut tähän muotoonsa aikojen saatossa ja varmaan tulee elämään edelleenkin, tosin suunnilleen tällä olen mennyt jo useita vuosia.
9 tykkäystä
No miten on mennyt? Oletko voittanut jatkuvasti Masse-sedän lanseeraaman super-peikon eli Vaietun Mr. Indexin?
Masse-setä, FA, poimi tai ei niin lopputulos aina about Mr. Index 
1 tykkäys
En tiedä mihin indeksiin pitäisi vertailla (ehkä maailmaindeksi olisi järkevin, kun sijoitan maailmanlaajuisesti). Kymmenen vuoden tuottoni on n. +282%, siihen mahtuu monia ylä- ja alamäkiä. Maailmanindeksi on tuottanut euroissa jonkun +166% kymmenessä vuodessa, mikäli laskin oikein. Strategiani poikkeaa indeksistä voimakkaasti ja sikäli tuototkin menevät eri tahtiin.