Ei taida euroopassa olla tarjolla etf:ää, joka painottaisi Fangeja enemmän kuin Nasdaq100 etf:t esim. LYMS. Toki Sp500 it sektori (QDVE) kannattaa vilkaista myös, jos Apple, Microsoft ja Nvidia on ne firmat joiden voittokulkuun uskoo.
1 tykkäys
https://pages.stern.nyu.edu/~adamodar/New_Home_Page/datafile/psdata.html
Osta halvalla Suomesta, mitä jenkeissä korkealle arvostetaan ? Ei voine ainakaan huonompi strategia olla, kuin tikkaa heittävä apina… Kilpailuasetelmat vaikuttanee kannattavuuteen eri maissa…
1 tykkäys
Tässä ketjussa on todella monenlaisia strategioita. Osa hyvinkin yksinkertaisia, osa monimutkaisempia (itselläni ehkä siellä monimutkaisemmassa päässä asteikkoa). Etenkin aloittelijoille sanoisin kuitenkin, että hyvinkin yksinkertainen strategia voi olla tuottoisa. Alla esimerkki:
Warren Buffett löi vuonna 2007 vetoa, että sijoitus S&P500-indeksirahastoon voittaa ammattilaisten hoitamien hedge fundien tuotot 10 vuoden aikajänteellä. Vastapuoli rakensi viidestä hedge fundista koostuvan salkun ja näitä sitten verrattiin. Meni 10 vuotta ja todellakin, hyvin yksinkertainen “osta ja unohda” -sijoitus S&P 500 -indeksirahastoon voitti hedge fundeista kootun salkun (itse asiassa voitti joka ikisen näistä fundeista).
Kun miettii asiaa, niin kymmenen vuoden aikana aktiivisesti hoidetuilla hedge fundeilla oli 120 kuukautta aikaa tehdä päätöksiä, ostaa ja myydä markkinatilanteen mukaan ja hyödyntää ison ammattilaisjoukon osaamista. Silti joka ikinen rahasto hävisi indeksirahastolle.
Eli niinkin yksinkertainen strategia kuin sijoittaminen yhteen, hyvin hajautettuun indeksirahastoon voi lyödä ammattilaisten monimutkaisemmat strategiat. Yksikertainen voi olla hyvinkin tehokasta ja tuottoisaa.
(Edit. Hedge fundien salkunhoitajille ajanjakso toki oli tuottoisaa, johtuen niiden kulurakenteesta, joka tuottaa rahastoyhtiöille mukavat tulovirrat.)
17 tykkäystä
Juuri näin, jos on valinnut 50/50 osakkeiden ja indeksin välillä, silloin voi verrata tuottoja toisiinsa, koska kuitenkin molemmissa tapauksissa on yrittänyt valita sijoitukset parhaan kykynsä mukaan. Yleensä holdaan noita ETF-rahastoja ja ostan niitä lisää. Yksittäisiä osakkeista myyn osan, tai kaikki jos osake on noussut huippuihin (satoja prosentteja), tai jotain hälyttävää on yrityksessä tapahtumassa.
Tuo osakesalkun suursiivouksen tekeminen näin vuodenvaihteen alla on haastavaa, kun salkussa on muutama surkeasti menestyneen yrityksen osakkeita, pallottelen sen välillä kumpi on järkevämpää ottaa tappiollisista osakkeista verohyöty, vai odottaa kun tämä yleinen alakulo Suomen pörssissä loppuu ja näin saada parempi hinta tappio-osakkeistakin. Olisiko sittenkin parempi rysäyttää nämä rupuosakeet laitaan ja laittaa vaunut parempien hevosten perään?
2 tykkäystä
Rupuosakkeiden lopullista myyntiä kannattaa ehkä nyt vähän siirtää, sillä Tammikuu on perinteisesti rupu-osakkeiden kulta-aikaa…
1 tykkäys
Eipä tuon ole välttämätöntä olla. Voihan se rahastokin olla, mutta kauheasti en ole halukas maksamaan vaan kulut minimissä jne.
Tuollaisenkin löysin illalla, vähän pienemmillä painoilla kun sun mainitsema, mutta mukana googlea ja metaa jne.
iShares U.S. Technology ETF
Filosofia:
- Raha työskentelee minulle.
- Minimoi treidaus.
- Osta kaikki ja pidä ikuisesti.
Sijoitukset:
- 80 % MSCI ACWI IMI
- 20 % OMXH25
Säästäminen:
- 1500 € kuukaudessa vuoteen 2034 saakka.
Vipu:
- Enintään 20 % salkun arvosta.
- Vivun kohde 80 % ACWI 20 % OMXH25.
33 tykkäystä
Onko ajatuksena haalia salkkuun useampaa eri ACWI indeksiä, tai vastaavaa, seuraavaa etf:ää vai oletko luopunut kultaluoton hyödyntämisestä?
Mitä mietteitä täällä on seuraavasta. Itsellä strategiana on 100% osakkeet (oikeastaan 110%, pieni vipu käytössä). Koen että tämä sopii hyvin omaan riskitoleranssiini, pitkään aikahorisonttiin ja vielä isoon inhimillisen pääoman määrään.
Mutta olen miettinyt, että teoriassa tuo on silti epäoptimaallista. Jos lisäisin salkkuun muita omaisuusluokkia, kuten bondeja, ja vivuttaisin osakevolaan, saisin ainakin teoriassa paremmin hajautetun portfolion ja paremman tuoton. 100% osakeportfoliota dominoi omaisuusluokkiin hajautettu, mutta samaan volatiliteettiin vivutettu portfolio → kannattaisiko tämä hyödyntää myös käytännössä ?
Tässä esimerkiksi Cliff Asnessin pohdintaa aiheesta: Why Not 100% Equities
En ole tuolle tielle itse lähtenyt, mutta kiinnostaa millaisiin ratkaisuihin muut päätyneet ja löytyykö sharpea maksimoivia vivutettuja portfolioita.
VIvussa on aika ratkaisevaa se, mitä sen vakuutena on. Eli kestääkö salkku tyyliin -60% tai ylikin laskun ilman, että tulee ongelmia. Pakkomyynnit pohjalla kun helposti tuhoavat salkun peruuttamattomasti, tulevasta noususta ei ole enää mitään iloa kun pääomaa ei enää ole.
Toinen pohdinnan paikka on se, toimiiko tuo vivutettu portfolio oikeasti, vai onko se vain backtestattu malli. (Kirjoittelin tuolla toisaalla backtestattujen mallien vaaroista ja tuoreimpana esimerkkinä olkoon vaikkapa Nordnet Smart -rahastot). Vuosien varrella olen jatkuvasti nähnyt erilaisia ideoita (ja usein backtestattujakin) ylituoton tai paremman riskikorjatun tuoton aikaansaamiseksi mutta sitä “viisasten kiveä” vaan ei ole löytynyt.
4 tykkäystä
Kaivoin vielä huvikseni noiden Nordnet Smart -rahastojen tietoja, nehän pyrkivät aika lailla samaan, kuin mitä sinäkin haet takaa, ottamalla mukaan laajasti eri omaisuuluokkia ja sopivasti vipua. Rahastot lanseerattiin v. 2018 ja kuopattiin 2022 sulauttamalla ne toiseen rahastoon.
"Salkut sijoittavat seuraaviin omaisuusluokkiin
- Osakkeet
- Korot
- Luotot
- Hyödykkeet kuten kulta
- Kiinteistöt REIT-rahastojen kautta
- Inflaatiosuojatut omaisuuserät
- Alternative Risk Premia -sijoitukset
…
Lisäksi salkut käyttävät velkavipua. Tätä perustellaan sillä, että vipua käyttämällä matalariskisempien omaisuusluokkien tuotto-odotusta voidaan nostaa."
3 tykkäystä
ETF-ketjussa oli jokin aika sitten maininta ETF:stä WisdomTree US Efficient Core UCITS ETF (NTSX) joka saattaisi kiinnostaa. En ole tutkinut tarkemmin, minkälaiset kulut kaikkineen tai onko riittävän tiheä tasapainotussykli. Jos ymmärsin oikein, käytännössä olisi 90 % osakkeissa ja sitten 10 % käteisvakuudella jotenkin muut, lopputuloksena jonkinlainen 1,5x vivutettu 60/40-portfolio.
Ehkä sen verran uskallan sanoa oman lyhyen kokemuksen pohjalta, että jos ei halua olla jatkuvassa reagointivalmiudessa myymään, tarvittaessa siirtämään rahaa (mistä?) vakuudeksi, ei kannata salkkua vasten dynaamisin lainoitusarvoin kovin isoa vipua käyttää. Esimerkkinä voi miettiä, miten olisi toiminut lokakuun puolenvälin noin kymmenen päivän laajassa kurssilaskussa. Entä jos lasku olisi vielä jatkunut? Tai koronakeväänä miten olisi milläkin vivulla toiminut alas mentäessä, entä olisiko löytänyt kyytiin ylös mentäessä?
5 tykkäystä
Smarttien osalta markkinointi oli mielestäni huonoa, esiteltiin jäätäviä backtest tuottoja, jolla rahastoja myytiin, jotka olivat varmaan aivan periodista riippuvia. Ja epärealistisen suuria.
Mutta sinänsä omasta mielestäni smart-strategioiden tuomitsemiseen tuo ajanjakso on lopulta liian lyhyt. Jos niitä pitäisi 10 tai 20v, niin mitä tuotto olisi ? Mahdollisesti ihan hyvää.
Muutenkin tuntuu, että osakeriskiä sijoittajat sietävät jotenkin paremmin kuin muiden omaisuusluokkien riskejä ja se on aina myös vertailukohta. Jos strategia häviää suosituimmille osakeindekseille monta vuotta peräjälkeen, niin se helposti hylätään.
Jenkeissähän alkaa olla tosiaan olla etf:iä, jotka vivuttavat juuri esim. osake/bondiallokaatiota. Mielenkiintoista nähdä miten ne pärjäävät kun pidempää tuottotrackia kertyy.
Noin teoriassa, jos unohdetaan esim. rajoitteet vipuun, hajautuksen toki tulisi toimia. Parhaan riski-tuottosuhteen omaava portfolio on teoriassa se johon pitäisi sijoittaa. Hajautus eri omaisuusluokkiin, joissa on positiivinen tuotto-odotus ja matala keskinäinen korrelaatio pienentää volatiliteettia ja nostaa tuottoa suhteessa riskiin. Ja jos riskin sitten nostaa haluamalleen tasolle (osakevola 15-20%), niin tuotonkin tulisi olla parempi.
Teoria on toki eri kuin käytäntö. Mutta en ole ihan varman siitäkään onko 100% osakeallokaatio paras vaihtoehto riskiä sietävälle sijoittajalle.
Toisaalta jos mukaan laskee vivuttamisen mahdollisen brain damagen, niin ehkä se on silti paras vaihtoehto 
Mielenkiintoinen muuten tuo NTSX. Nythän on nähty iso bondiromahdus samaan aikaan osakkeiden kanssa, niin yllättävän hyvin pärjännyt tuo vivutettu versio kuitenkin.
Semmoinen vipu, missä ei tarvitse asettaa arvopapereita vakuudeksi, voisi olla ihan hyvä väline riskitason nostamiselle. Tätähän tehdään esim. sijoitettaessa opintolainaa markkinoille.
Mitä omaisuusluokkiin tulee niin oikeasti tuottavia omaisuusluokkia on tosiaan muitakin, kuin osakkeet. Esim. metsä, asunnot, velkakirjat yms. Näitäkin vastaan voi ottaa vipua, mutta on hyvä huomata, että assetin on kuitenkin tuotettava enemmän kuin mitä vipu maksaa (tämän kanssa pähkäilevät parhaillaan monet kovalla velkavivulla toimivat asuntosijoittajat).
Itselläni on kokemusta vivusta vain vivutettujen instrumenttien kautta, eli en ole altistanut itseäni vakuusarvojuttuihin mutta ottanut kyllä kovia riskejä vivutettujen etf:ien kanssa. Oli yhdysvaltalaisia Direxionin 3x bull -etf:iä yms. vipua. Kyllä niillä tienasi markkinoiden noustessa mutta riskitaso oli turhan korkea ja jossain kohtaa lopetin vivutettujen tuotteiden käytön kokonaan.
Kannattaa muistaa, että markkinat aika ajoin laskevat tosiaan sen 50% (tai ylikin, etenkin reunapörsseissä, kuten Helsinki). Se ei ole mikään poikkeus vaan ihan normaali, harvakseltaan satunnaisesti toistuva ilmiö markkinoilla. Kun mitoittaa riskitasonsa niin, että hyvin hajautetun osakesalkun -50% arvonmuutos ei aiheuta ongelmia vivun suhteen niin ollaan turvallisella puolella.
Todennäköisesti aivan puhdas 100% osakkeissa ei ole ihan optimaalinen edes riskiä sietäville. Vähintään joku käteispuskuri on hyvä olla yllättävien menojen varalta, ettei heti tarvi olla realisoimassa osakesijoituksia. (Näin teen itse.)
4 tykkäystä
En ole luopunut. Erikseen muutama Developed World ETF sekä 1 EM ja 1 world small cap ETF, lisämausteeksi Suomi ETF.
esim:
- 20 % OMXH25
- 20 % XDWD
- 20 % SPPW
- 20 % H4ZY
- 10 % IUSN
- 10 % IS3N
Tuohon kuukausisäästö päälle 80% EUNL 10 % IUSN 10 % IS3N, niin on tavoitteen mukainen 80 % MSCI ACWI IMI ja 20 % OMXH25 indeksisalkku.
Itsellä siis iso kertasumma, jonka jälkeen suhteellisesti pientä kuukausisäästöä päälle. En tiedä miten tekisin, jos lähtisin nollasta kuukausisäästämään.
Vivun kanssa teen sillälailla epärationaalisesti, että yritän ehkä vähän ajoittaa markkinoita, ostaa silloin kuin tuotto-odotukset ovat erityisen houkuttelevat vivulla. Tilanteessa, kun oikein harmittaa, että ei pysty kuukausisäästösummaa enemmän ostamaan. Itsellä tämä lienee jossain -30 % droppien kohdalla ja siitä alaspäin.
2 tykkäystä
Päästrategia: Säännöllinen säästäminen osakeindeksirahastoihin
-
Sijoitan suurimman osan säästöistä laajasti hajautettuihin osakeindeksirahastoihin, joita en myy pois.
-
Vuoden 2024 alusta lähtien ostan indeksirahastoja 2 000 € kuukaudessa (noin 1 500 euroa palkasta ja loput 500 € otan pois korkorahastoista tai käteisestä).
-
Teen ETF-kuukausisäästöt kuukausisäästösopimuksella, jolloin kulut ovat 2,5 € (0,125 %).
-
Näillä näkymin tulevina kuukausina ostan ETF-rahastoja suurin piirtein seuraavalla jakaumalla:
iShares Core MSCI World 45 %
SPDR MSCI USA Small Cap Value 25 %
SPDR MSCI Europe Small Cap Value 15 %
iShares Core MSCI EM IMI 15 % -
Luotan siihen, että mitä pidempi sijoitushorisontti, sitä todennäköisemmin osakkeet tuottavat vähäriskisempiä sijoituskohteita paremmin. Viimeisen sadan vuoden aikana osakkeet ovat tuottaneet parhaiten. Keskimääräinen vuosituotto on pitkällä aikavälillä ollut noin 7 prosenttia vuodessa.
-
Vähennän riskiä hajauttamalla ostot ajallisesti ja näin vältän laittamasta kaikkia rahoja markkinoille väärään aikaan. Ostamalla säännöllisesti pystyn ostamaan indeksirahasto-osuuksia sekä kalliilla että halvalla.
-
Keskeinen osa strategiaani on se, että yleensä on hyvä ostopaikka, kun pörssikurssit ovat pudonneet, eikä kukaan keksi syytä, miksi kurssien pitäisi nousta takaisin. Silloin pitää olla rohkeutta jatkaa sijoituksia laskusuhdanteessa yhtä säännöllisesti kuin parempina aikoina.
-
Mahdollisen karhumarkkinan tulen hyödyntämään ostopaikkana. Silloin ostan joka kuukausi indeksirahastoja suuremmalla summalla, esim. 3 000 eurolla hajauttamalla ostot ajallisesti laskusuhdanteen jatkuessa. Sitä odotellessa osa varallisuudesta on nyt korkorahastoissa ja lisäksi säästössä on käteistä säästötilillä (vuosikorko 3,7 %).
12 tykkäystä
Miksi et suoraan vaan ACWI indeksiin tuolla jakaumalla?
Olen puolestani sijoittanut reilusti yli 30 vuotta ja kirjoittamasi herätti pari kysymystä.
-
Mitä tarkoitat tarkemmin “toiminnallisella salkulla”? Tekstistäsi saa käsityksen, että se tarkoittaa usein ja eri aikoina tulevia osinkoja. Mikä siinä on toiminnallisuutta?
-
Puhut yli 50 yhtiön salkusta, jopa laajemmasta. Miten pystyt seuraamaan näin valtavan yritysmäärän liiketoimintaa ja seuraamaan niin markkinaa, johtamista kuin yritysten toiminnan substanssikysymyksiä? Osakkeiden käyttäytyminenhän on vain seurausta näistä
1 tykkäys
Oma sijoitusura heräsi uudelleen henkiin noin vuosi sitten. Sijoittamisen aloitin heti nuorena töihin mentyä, mutta tuo jäi sitten tauolle yliopisto-opintojen alettua 25 vuotiaana. Silloiset sijoitukset realisoin oman asunnon hankinnassa. Opiskelut loppuivat, muutama vuosi meni aikaa päästä taloudellisesti uudelleen jaloilleen ja sen jälkeen löysin opiskelevan puolison ja omat tulot menivät asuntolainan lyhennyksen lisäksi elämiseen. Kymmenisen vuotta olin lopulta poissa sijoitusmarkkinoilta. Lopulta niihin takaisin veti etenkin halu opiskella ja oppia, tähän ansaintamahdollisuus oli kiva pieni lisä.
Opiskelu ja työelämä on vienyt talouden analyytikoksi ja ensimmäiset työpaikat ovat olleet aika klassisia arvoyhtiöitä. Tämä on tuonut omaan silmään (tai ainakin luulon) kilpailuedun taseen ja kirjanpitostandardien ymmärtämisestä. Muutaman vuoden työskentelin myös SP500 yhtiössä jossa sitten tuli laajennettu käsitys kassavirran tärkeyden ymmärtämisestä. Eli arvostelen yhtiöt nimenomaisesti taseen ja kassavirran kautta. Lisäksi pyrin löytämään yhtiöitä joissa tuloslaskelmaan on tehty kirjanpidollisia kirjauksia jotka saattavat johtaa keskimääräistä sijoittajaa harhaan omissa valuaatioissaan.
Strategia lopulta lähti liikkeelle tavoitteista ja sijoitusperspektiivistä. Ehkä hieman nihilistinä haluan voida nauttia näistä rahoista ennen eläkettä, joten 10-20 vuotta pitäisi riittää siihen että sijoituksistani saisin merkittävän passiivisen tulon. Oma työkokemus ja luonne huomioiden löysin myös sen vivun ja tässä nyt ehkä edellisiä viestejä vastaisesti otin massiivisen vivun boostaamaan omaa tekemistä. Omaa pääomaa olen sijoittanut säästöni ja olen hyväksynyt mahdollisuuden menettää nämä. En kuitenkaan koe, että tällainen omaa arkielämää juuri mihinkään muuttaisi.
Omat taustat ja vipu huomioiden oma sijoitusportfolio on nyt kasvanut melko klassisilla arvosijoituksen keinoin. Itse koen, että momentumin tunnistaminen on yksi sijoittamisen tärkeimmistä menestystekijöistä ja tämä vuosi ja oma osaaminen on ollut aika otollinen sijoitussalkun perustusten valamisen tälle pohjalle. Selkeinä numeerisina kriteereinä olen pitänyt realistista mahdollisuutta osakkeen arvon tuplaamiseen 3 vuoden sisään, +10% realistista osinko-odotusta kolmen vuoden perspektiivillä, sekä se että yhtiö maksaa jo nyt osinkoa enemmän kuin mitä keskimääräinen rahan kustannukseni on. Kriteereitä toki olen asettanut eri painotuksella eri yhtiöille. Iso vipu on tuounut tarpeeliseksi myös ylihajautetun ideologian.
Salkussa on myös kaksi asunto-osaketta, joista toinen on vuokrakäytössä. Nyt aggressiivinen vivuttaminen tähtää makrotilanteen takia aliarvostettujen yhtiöiden hankintaan ja se kulukuurin on tarkoitus aktivoitua 3-5 vuoden perspektiivillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saisin sijoitusasunnon reilummin vakuuskäyttöön ja tämän myötä vivuttamisen kustannukset alaspäin vastaavasti kun nykyisten sijoitusten tuotto mennee ylöspäin.
Nyt kun pelimerkit ovat pääosin laskettu pöydälle ja siitä lokakuun kuopasta selvitty on aika vetää hieman henkeä. Ensi vuonna en todennäköisesti hirveästi kauppaa tee. Lähivuosien taktisina toimenpiteinä on vahvistaa omaa arvosalkkua ja pikkuhiljaa siirtyä omassa sijoituskolmiossa rakentamaan niitä keskikerroksia. 90-luvulla vanhempien konkurssin kokeneena niiden omien riskinhallinta työkalujen seuraaminen ja kehittäminen ovat tietysti oman tekemisen keskiössä. Nämä tekevät omasta sijoittamisesta ehkä hieman konservatiisisempaa mitä se puhtaasti omalla rahalla olisi. Toki myös tuottovaade on selkeästi eri. Vaikka ne säästöni olenkin valmis menettämään, en minä sitä mielelläni halua tehdä. Toki vipua pyrin myös lyhentämään joka vuosi, mutta varsinaiset lyhennystalkoot alkavat sitten +5 vuoden perspektiivillä.
Strateginen-, taktinen- ja operatiivinen taso tulee kaikki olla aika hyvin mietittynä mikäli vipuhommiin lähtee. Oma henkilökohtainen talous vedetty aika tiukille, mutta se perustuu ostamiseen silloin kun markkinat ovat alhaalla (pörssi- ja asunto-osakkeet). Oma kassaennuste on laskettu siten, että vaikka korot tästä hieman nousisi pystyisin kiristämään ne rahat muualta ja mikäli korot lähtevät laskuun pääsenkin elämään reilusti leveämpää elämää. Mieluummin asettaa oman taloutensa tiukille korkojen ollessa huomattavan ylhäällä, kun jos ne olisi huomattavan alhaalla.
Sijoittamisesta on lopulta tullut minulle opiskelun ja harrastuksen lisäksi eräänlainen yritystoiminnan vastine. Varsinaiseksi yrittäjäksi minusta ei ehkä ole, mutta nyt tällä hetkellä panostan sijoitustoimintaan huomattavat rahalliset ja henkiset resurssit. Tämä näkyy myös siinä, että olen tietyllä tapaa valmis epäonnistumaan, mutta tekemistä ohjaa mahdollisuus oikeasti vaurastua ja samalla tehdä se yksityiselämän puolesta kestävästi.
24 tykkäystä