Vähän toisenlainen pohdinta tähän sijoitusstrategiaan. Monet osakkeethan ovat tänä vuonna nousseet paljon, ainakin koronapohjilta, ja niinpä jos niitä hankki keväällä näyttävät plusmerkkiset tuotot näiden osakkeiden pohjalta suhteellisen isoilta. Nyt syksyn korvilla nämä voitot ovat alkaneet montaa palstalaista hirvittää, ja mietitään tuleeko kyydistä kuoppaisempaa ja kannattaisiko myydä. On väläytelty, että jossain vaiheessa saattaa tulla esim. 10 prosentin droppi.
Osakesäästötilillä verotuksen ajoitusasia on toisenlainen, mutta käsittelen arvo-osuustiliä seuraavassa ajatusmallissa. Oletetaan nyt että voittoa olisi osakkeesta vaikka 10k (osakkeita 1000, osakkeen hinta noussut 20e>30e). Jos nämä voitot kotiuttaa (osakkeet myy) dropin pelossa, niin joutuu maksamaan veroja 30 prossaa, eli 3k. Kymmenen prosentin dropissa osakkeiden arvo putoaa hetkellisesti sen 10 prosenttia, mutta jos voittoja ei ole kotiuttanut, ei tule myöskään veroseuraamuksia.
Eli kumpi kannattaa: kotiuttaa voitot ja maksaa kolmannes veroja. Vai sietää sahailevia kursseja, jos uskoo että suunta nyt kuitenkin on vähän pidemmällä tähtäimellä eteenpäin. Eli iso kysymys on sijoitusstrategiassa tämä: kannattavatko välikotiutukset? Eli esim. se, että ostaa ja myy samaa osaketta puolentusinaa kertaa. Vai käykö tässä strategiassa niin, että reaaliomaisuus itse asiassa hupenee veroseuraamusten takia enemmän kuin se hupenisi holdaamisella? Tuntuu mahdottomalta, että osaisi sahailevissa kursseissa aina myydä huipulla ja ostaa pohjilta. Yleisempää varmaan on, että menettää osan noususta.
Kysymys on vain herännyt mielessäni, kun olen seurannut monien hankkivan jotain hyvänä pitämäänsä osaketta “pitkään pitoon” ja myyvän kuitenkin sen pois heti, jos tulee pari miinuspäivää. Ja minua kiinnostaa kumpi strategia on oikeasti tuottoisampi pidemmän päälle - jos ei vietä päiviään ruudun ääressä kurssimuutoksia aktiivisesti seurailemassa.
Mielenkiintoista pohdintaa. Lisäisin tuohon vielä ihan olennaisen pointin, nimittän hankintameno-olettaman. Jos veivaa niin siinä aina katkeaa pitoaika. Jos holdaa yli 10 vuotta niin saa käyttää hankintameno-olettamaa, mikä voi olla todella iso juttu, etenkin jos iskee kätensä multibaggeriin.
Todnäk. pitkässä juoksussa häviää enemmän: verojen lisäksi myös transaktiokustannukset syö salkkua. Suomalaisten mediaanisalkku on n. 4000 euroa: siihen iskee 7 euron kaupankäyntikulut aika nopeasti Keskimääräinen salkku on n. 40 000 euroa: esim. neljä kauppaa kuukaudessa syö vuodessa (7 euron oletushinta per kauppa) 0,8 % salkusta. Ei vaikuta paljolta, mutta jos salkku tuottaa vaikkapa 5 % osinkoja niin nuo romauttaa osinkotuottoa jo melkein viidenneksellä: veroista puhumattakaan.
Kaiken kukkuraksi, kuten totesit ajoittaminen tuskin aina onnistuu, voi psykologisesti olla vaikeaa ostaa osakkeita takaisin kalliimmalla. Todnäk. missaa siis pitkän aikavälin nousun niillä rahoilla joita veivaa.
Osakemarkkinan tuotoista suurin osa syntyy tyyliin muutamista päivistä: mutta et voi etukäteen tietää, mitä ne päivät ovat. Olemalla pois markkinalta ottaa kenties isomman riskin (isossa kuvassa) mitä ajatteleekaan.
Itsekin tätä ihmetelleenä ja miettineenä lisäisin vielä, että ei kannata liikaa katsoa ostin/myin tai vastaavia ketjuja, missä hehkutettiin onnistunutta myyntiä ja ostoa tai jotain muuta ajoitusta. Kyse usein hyvin lyhyestä ajasta, mutta pidemmällä aikavälillä tuo Vernerin kuvailema riski kasvaa entisestään. Uskon, että hyvin harva oikeasti onnistuu tekemään hyviä tuottoja tällä tavalla pitkään.
Ainut veivaus, millä uskon voivan pystyvän vaikuttamaan on juuri suurien dippien aikaiset myynnit ja ostot, mutta silloinkin se on vaikeaa, mutta mielestäni todennäköisyys onnistua on parempi, kuin jollain -5% dipillä tai edes -10%. Tämä ei silti tarkoita, etteikö siltikin takkiin tulisi, voi vain ehkä tulla vähemmän takkiin
Johdon kyvykkyys on todella tärkeä asia ja samalla sellainen, mitä ei voi helposti mitata millään tunnusluvulla vaan on tyydyttävä esiintymisiin, haastatteluihin ja keskusteluihin. Harvian toimarin esityksiä on tullut kuunneltua ja jutellutkin hänen kanssa pari kertaa. Hänen ulosantinsa ja määrätietoisuutensa vakuutti minua että Harvia on hyvissä käsissä. Arvostan selkeyttä, loogisuutta ja positiivista määrätietoisuutta.
Oon tasaisesti viime aikoina pyöritellyt ajatusta ruveta painottamaan enemmän sijoituskeisseissä omia vahvuuksia ns geneeristen sijasta ja nyt viikonloppuna tuli hahmoteltua mahdolliset suuntaviivat tulevalle sijoittamiselle. Seuraan ammattini puolesta paljon medtech ja pharma markkinaa, joten ihan jo rakkaudesta lajiin ajattelin myös alkaa testaamaan omaa näkemystä toimialalla. Myös tech-skeneä tulee jonkin verran seurattua joten se olisi toinen luonnollinen vastaava kohde. Molemmissa on myös ajatuksen yhdistää hyöty ja huvi kun ammatikseen joutuu seuraamaan ja vapaa-ajallaan tykkää tutkia yrityksiä Tavoitteena on indeksituotto, mielummin sen yli tietenkin ja hommasta saatava nautinto
Ajatus on jakaa suorat osakesijoitukset kolmeen painoltaan yhtä suureen kategoriaan ajankäyttö (lue intohimo) järjestyksessä. Kaikissa kategorioissa osakkeita on tarkoitus pitää niin kauan kun tarina pysyy samana ja sijoitus näyttää pitkällä tähtäimellä tuottavalta.
Medtech, Pharma & Life sciences
Teknologia, Softa & Kasvu
Yleiset
Ajatuksia:
1/3 Medtech & Pharma & Life Sciences
Vähintään phase 1b / feasibility vaiheen topline tulokset julkistettu - Ts. Älä etsi tenbägiä
Osta vain yrityksiä joiden tuotteen dynamiikan ymmärrät
preferenssi sairauden syyn hoitoon oireiden lievittämiseen yli
ei CNS indikaatioita korkean riskin ja huonon ennustettavuuden takia.
aikaisen vaiheen yrityksissä: osta seurantapositio, hyvien tulosten myötä lisää nouseviin kursseihin
1/3 Teknologia, Softa & Kasvu
Teknologiayrityksiä jotka ovat oman nichensä voittajia. Mielummin B2B kuin B2C
Yrityksiä perinteisillä toimialoilta jotka disruptoivat toimialaa vahvasti teknologialla.
1/3 Yleiset
Hyviä laadukkaita kannattavia isoja tai pieniä yrityksiä, joissa on hyvä tuotto-odotus mutta itsellä ei ole mitään erityistä näkemystä eikä varsinkaan informaatioetua.
Erikoistilannepelaaminen:
Lähtökohtaisesti osallistu vain salkkuyhtiöiden tai sinne seurannassa olevien yhtiöiden erikoistilanteisiin, max 5% salkusta
Salkun osakepainon olisi hyvä keskimäärin olla 90 - 125%.
Jos et tiedä mitä tehdä - osta indeksiä.
ps. tällä hetkellä salkku ei näytä tolta ja juuri nyt esim kakkoskategoria on vähän haastavasti hinnoiteltu, joten saatan hetken haistella ilmaa ennen peliliikkeitä
pps. Tälle piti laittaa jotkut säännöt kun meinasi lähteä rönsyilemään jossain vaiheessa. Lisäksi olen 10v siijoittajana itseäni seuranneena huomannut että yleisesti ottaen oman salkkuni tuotot tuppaavat olemaan paremmat kun en tee sille mitään
Minusta nämä olivat hyviä ajatuksia Medtech & Pharma & Life Sciences sijoituksille.
Linkkasin siis siivun Sijoitusstrategiasi ketjusta Lääketieteen-yleisketjuun.
Mieleen tulee kolmannen kohdan asioista nämä hepatiitti-C-lääkeyritykset, jotka ovat kärsineet siitä, että parantavat taudin, eivätkä vain lievennä oireita. Mutta olen silti parantamisen kannalla, vaikka sijoitusten tuotto siitä hieman kärsisi
Kerroin sijoitusvirhe-ketjussa (muistaakseni) siitä etten ole käyttänyt TA:ta tarpeeksi varsinkaan entryissä mutten myöskään exiteissä. Tämä on nyt korjattu ja tsekkaan erityisesti entryissä TA:ta tarkkaan ennen napille menoa.
Nyt on tullut lueskeltua uudestaan Minervinin materiaalia ja on aika ottaa kassanhallinta tarkemmin näppeihin eli kurinalaisempi ote. Käytännössä siis painotus panoskokoihin, tappioiden minimointiin ja “protect your gains” -ajatteluun.
Tarkemmin käytännössä laitan jokaiseen entryyn stop-lossin heti, yleensä johonkin 3-5% kohdalle eli maksimissaan 5% per possa voi tulla takkiin. Tämäkin taitaa olla aika korkea, monella se on 2.5% tms. Jos entry osuu oikeaan ja näemme esim. 5% nousun niin nostan stop-lossin breakeveniin tai vähän sen ylle, tällä tavalla varmistan ettei ainakaan tule turskaa. RR 2:1 suhteella possan ollessa 10% voitolla, pistän trailing stop-lossin päälle 5% liukumavaralla ja ns. unohdan asian. Tässä on toki riskinsä ja pitäisi olla joku hard stop-loss aina päällä jos tulee iso gap down avaus.
Tämä näin ainakin teoriassa ja tietoisesti rikon tätä muutaman erikoiscasen kohdalla, esim. STNG jossa haen isoa kalaa eli +50% tuottoa.
Katsotteko jälkikäteen strategiaanne vs. toteutustanne? Mietin tuossa, että sijoitusstrategiani on tässä viimeisen kymmenen vuoden aikana fokusoitunut ja terävöitynyt mutta vielä enemmän on muuttunut salkkuni koostumus. Kymmenen vuotta sitten minulla oli 21 eri arvopaperia, nyt enää 11, vaikka salkku on selvästi suurempi. Alla salkku 10 vuotta sitten ja vertailun vuoksi nyt:
KYMMENEN VUOTTA SITTEN
USA Large cap bull 3x ETF
USA Small cap bull 3x ETF
Seligson Aasia
Seligson Eurooppa
Seligson Prosperity Russia
Seligson Phoebus
Kraft Foods Inc.
Ingersoll-Rand Co. Ltd
NRG Energy, Inc.
ETFS Leveraged Agriculture
ETFS Leveraged Cotton
ETFS Leveraged Industrial metals
ETFS Leveraged Silver
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
PowerShares Lux Nanotech
iShares FTSE/Xinhua China 25 Index
Seligson Top 25 Pharma
iShares Nasdaq Biotechnology
iShares DJ U.S. Healthcare Providers
iShares DJ U.S. Medical Devices
UPM-Kymmene Oyj
NYT
Harvia
Seligson Phoebus
PYN Elite
ICON Plc.
Costco Wholesale Corp.
First Solar, Inc.
iShares Health Care Sector ETF
Global X Nigeria ETF
Vaisala
iShares USA Small Cap ETF
Apple
Alkuperäisistä 21 arvopaperista on jäljellä vain yksi (Seligson Phoebus v. 2001 lähtien). Kaksikymmentä paperia on siis myyty pois salkusta. Melkoinen muutos siis. Finanssikriisin aikaan sijoitin vähän sinne sun tänne toisaalta indekseillä, toisaalta peesaten guruja (esim. Jim Rogers ja Buffett) ja ottaen kovaa näkemystä. Myöhemmin olen vähentänyt suoraa peesaamista ja luopunut mm. raaka-ainesijoituksista ja monista rönsyistä. Mielenkiintoista tarkastella vähän kriittisemmin jälkikäteen, mitä on tehnyt ja onko se linjassa strategian kanssa.
Kirjataanpa tähän pienen kriittisen itsereflektoinnin kautta muistiin taas se että markkinan liikkeiden arvailun sijaan pysy punnitsemissasi suunnitelmissa jotka olet tehnyt pitkän tähtäimen tavoitteiden näkökulmasta. En laita tätä nyt sijoitusvirheisiin ainakaan vielä, koska aikajänne on toisaalta vielä turhan lyhyt (näin ainakin uskottelee itselleni)
Mitä ajan takaa tällä? Omasta näkökulmasta jokin aika sitten koin painetta käteiskassan lisäämiseen (ja osin myös salkun keskittämiseen) ja ennakoinkin tunnelmien muuttuvan karhuisammiksi. Tämä analyysi ei toki ollut täysin virheellinen koska näin on osittain käynytkin, mutta valitsemani peliliikkeet eivät näin jälkiviisaana ainakaan lyhyellä tähtäimellä osoittautuneet ihan parhaiksi.
Kolme tapausta heinäkuun lopulta:
Neste: 50% voittojen kotiuttaminen nopeassa kurssinousussa hintaan 42,10. Kurssi nyt 49,05. Oliko tarkoitus olla mukana tässä pitkällä tähtäimellä? Kyllä. Uskonko tarinaan ja trendiin? Kyllä. Miksi myin? Koska halusin lisätä käteispainoa ja kuvittelin saavani tätä hetken päästä takaisin halvemmalla karhuisammassa markkinassa.
Marimekko: entry/avauspositio vahvan osarin jälkeen 29,50 kurssiin ja noin viikon päästä myynti käteisen tarpeessa kurssiin 31,85 pikku voitolla. Kurssi nyt 36,90. Oliko tarkoitus olla mukana tässä pitkällä tähtäimellä? Kyllä. Uskonko tarinaan ja trendiin? Kyllä. Miksi myin? Koska halusin lisätä käteispainoa ja kuvittelin saavani tätä hetken päästä takaisin halvemmalla karhuisammassa markkinassa.
FMCI (Tattooed Chef): entry/avauspositio hyvin lukujen valossa kurssiin 13,89 ja hetken pidon jälkeen käteisen tarpeessa myynti pikkuvoitolla hintaan 14,85. Kurssi nyt 27,20. Oliko tarkoitus olla mukana tässä pitkällä tähtäimellä? Kyllä. Uskonko tarinaan ja trendiin? Kyllä. Miksi myin? Koska halusin lisätä käteispainoa ja kuvittelin saavani tätä hetken päästä takaisin halvemmalla karhuisammassa markkinassa.
Kahdesta jälkimmäisestä tapauksesta lohdutan itseäni sillä että positiot olivat kohtuullisen maltillisia ja osin juuri tästä syystä nämä kohteet valikoivatkin leikkauslistalle keskitystä silmällä pitäen. Olisin voinut toki valita myyntiin myös Kamuxin, Remedyn tai Qt:n joissa kaikissa entryt ja ostot on tehty hyvissä ajoin viime vuoden puolella ja pikkuisen täydennetty koronan keskeltä - ja kirjoittaa saman tarinan mutta eri firmoilla.
Joka tapauksessa, oppina tästä tosiaan se että olen selkeästi onnistunut tekemään hyviä ja perusteltuja entryjä mutta buy&hold strategian noudattaminen tuottaa selkeästi itselleni vielä vaikeuksia. Ehkä olen ottanut liikaa vaikutteita koronasta ja hallituksen hybridistrategiasta ja päätynyt sitä kautta tekemään oman ajatukseni vastaisia hätiköityjä arvauksia. Nyt pää kylmänä kohti syksyä, koronaa ja jenkkien vaaleja ja mahdollisten dippien tullessa täytyy kaivaa lisää investoitavaa rahaa kuten keväällä eikä arvailla lähteekö salkusta ulkoilemaan joku em. kolmesta lapusta vaiko Forza, Sampo, Capman tahi NEL.
Tämä ei varsinaisesti ole ehkä niinkään sijoitusstrategiaa kuin sijoitustaktiikkaa, mutta pistänpä nyt tänne kuitenkin jos joku vaikka miettii samoja asioita.
Lyhyenä tausta se, että en ole buy-and-forget -sijoittaja vaan aktiivisesti “veivaan” salkkuni sisältöä ja painotuksia mm. teknisen analyysin perusteella. Tähän tarkoitukseen OST sopii hyvin kun veroja ei tarvitse maksaa myyntivoitoista. AOT ei tätä niinkään tue, joten siellä olisi hyvä olla pitkään holdattavia osakkeita (jopa niin pitkään, että pääsisi nauttimaan hankintameno-olettamasta). Ideaalitilanteessa kaikki osakkeeni olisivat OSTin tyyppisellä tilillä vapaasti veivattavissa, mutta tuo ei ole mahdollista 50k€ maksimirajan puolesta, joten iso osa on pakon sanelemana AOTilla.
Minulla on tosiaan valtaosa (n. 90%) julkisten yhtiöiden osakesijoituksista Nordnetissa ja minulla on sekä OST + AOT. Olen pitkään mietiskellyt, että millä logiikalla jakaisin omistuksiani AOT-OST -välillä maksimoidakseni molempien tilien hyödyt. Aluksi lähestyin ongelmaa niin, että mietin, että mitkä osakkeet laitan OSTille ja mitkä AOTille, mutta nyt uusi ajatukseni on se, että nehän ovat pääasiassa samoja osakkeita! Tämä oli ainakin itselleni oivallus, joka selkeytti näkemystä isosti.
Otetaan esimerkiksi sellainen yritys, johon minulla on pitkän aikavälin vahva usko (esim. Kamux). Aion omistaa Kamuxia vuosikausia, mutta jo tähän astisenkin omistushistoriani aikana olen veivannut omistustani markkinoiden mukaan niin, että välillä se on ollut yli 20% ja välillä vain n. 5% (Korona oli poikkeustilanne, jolloin myin kaikki Kamuxini, mutta se oli poikkeustapaus). Olen siis keventänyt omistustani kun kurssi on ottanut mielestäni liikaa etunojaa ja ostanut kun on ollut hyviä dippejä. Toistaiseksi koko omistukseni on ollut OSTin puolella.
Nyt tässä uudessa mallissani, ostan "perus"osuuden osaketta (esimerkiksi vaikka tuo 5% osuus) AOTin puolelle ja kaikki tämän päälle menevät osuudet OSTille. Tämän n. 5% osuuden “ikiholdaan” ja voin sitten tuolla OSTin puolella olevalla osuudella veivailla markkinoiden mukaan. Näin pystyn hyödyntämään molempien tilien verohyödyt, eli en maksa OSTilla veivailuista veroja ja pääsen ehkä joskus kaukaisessa tulevaisuudessa hyödyntämään tuohon AOTin puolella olevaan osuuteen hankintameno-olettamaa.
AOTin puolelle valitsen siis “kestomenestyjien” salkkuni "perus"osuuden. Toinen valintakriteeri tähän itselläni on osakkeen korkea lainoitusaste, sillä tarkoitukseni on myös hyödyntää Nordnetin tarjoamaa edullista luottoa vipuna. Osakkeen lainoitusaste olisi siis oltava >50%. Tämän vuoksi AOTille saattaa päätyä myös sellaisia korkean lainoitusasteen osakkeita kuten Tokmanni tai Sampo.
Veivaukseen ja holdaukseen parhaat osakkeet ovat ne mitkä tuntee parhaiten. Ei harmita jos päiväkauppa lipsuukin viikoksi. Lasku päivä ei harmita kun siinä on vaan yksi veivi paikka lisää. On myös tärkeää että ei veivaa koko positiolla koska sitten voi harmittaa kun ajoitus ei menekään aivan kosher ja missaa hyvän nousun. Helpompi myös huijata itseään kun jokaisen veivi voi jollain tavalla perustella itselleen.
Paljonko te arvon kanssasijoittajat vain “istutte ja mietitte”?
Olen itse viime vuosina pyrkinyt, sekä töissä että sijoittamispuuhissa “vapaa-ajalla”, antamaan aikaa yhä enemmän ajattelulle. Koko ajan ei tarvitse säheltää ja tehdä jotain: sen sijaan voi hautoa ajatuksiaan esimerkiksi parin tunnin päiväkävelyllä jos mahdollista. Tai tuijottaa hetken seinää ja pohtia sijoituksia eri kulmista.
Monet parhaat päätökset syntyvät yöunien aikana, pitkän harkinnan jälkeen niin sijoittamisessa kuin elämässä yleensä. Koen, että se on auttanut keskittymään oleelliseen sekä sijoittamisessa että töissäkin. Ainakin ajatuksia on helpompi artikuloida ulos muille, kun on ensin itse rauhassa sisäistänyt niitä.
Monella sijoittaja tuntuu olevan tarve pitää salkussa jatkuvaa toimintaa päällä. Itse olen pyrkinyt täysin päinvastaiseen, kunhan ei nyt ihan homerihmastot ala osakkeisiin kasvamaan siellä.
Tämä on ollut itsellenikin melkoinen haaste päästä tästä eroon. Viime aikoina on ollut rauhallisempaa, olen pienessä määrin ylpeä siitä, että minulla oli pitkä, usean kuukauden jakso, jolloin en tehnyt yhtä ainutta kauppaa.
Olen myös pyrkinyt antamaan yhä enemmän tilaa ajattelulle ja pyrkiä ottamaan vähän etäisyyttä markkinahälinään ja keskittymään vähän yleisempiin, suurempiin linjauksiin. Aika ajoin myös kertaan olennaisimpia Warren Buffetin ja muutaman muun tietolähteen juttuja, pysyy asiat tuoreena mielessä. Lisäksi on kiva sparrata ajatuksiaan mm. tällä palstalla.
PS: Ei niitä homerihmastojakaan kannata pelätä - monet isot tuotot on saatu ihan holdaamalla arvopaperia vuosia, jopa vuosikymmeniä. Jos yhtiöllä asiat menevät mallikkaasti niin ei sitä vaihtamisen ilosta pidä vaihtaa.
Oma tahti on 15-20 kauppaa kuussa ja ainakin tähän asti on toiminnasta ollut hyötyä. Tosin siis läheskään koko salkku ei ole hiekkalaatikkona. Tällä hetkellä ehkä 30% salkusta on veivailun kohteena korkeintaan.
Olen ihmetellyt tällä palstalla sitä kuinka paljon foorumilaisilla on sotakassaa. Tai sitten, kaupankäynti on jatkuvaa edestakaisin-liikettä. Nimittäin, osto ja myyntipalstalla tavaraa viuhuu sitä vauhtia, että ei siinä ole ollut juuri aikaa harkita ostoa tai myyntiä.
Myönnän ja tunnistan itsestäni samaa ja erityisesti tänä vuonna. Päivitin kesällä sijoitusstrategiaani ja nyt voin todeta, että se oli turhaa ajanhukkaa. Aikaisempina vuosina olen pystynyt pitäytymään holdeissa ja strategiassa, mutta tämän vuoden markkinamyllennys on mennyt pääni sisään. Olen tehnyt paljon myyntejä ja ostoja hyvinkin lyhyellä aikavälillä ja hatarin harkinnoin. Totean vielä, että tämän vuoden osalta tehdyt räpellykset ovat tuottaneet kiitettävästi. Nyt tavoitteenani on siirtyä takaisin raskaaseen etf-painoon ja vain muutamaan harkittuun yhtiöön.
Mitä keinoja käytätte strategiassa pysymiseen?
Onko se strategia, jos kuukauden välein muutan sitä?
Sanoisin, että istuminen ja ajattelu, tai paremminkin kävely/liikkuminen ja ajattelu, on jopa kantava teema sijoittamisessa ja kaikessa muussakin elämässäni.
Joku viisas sanoi että “strategy is thinking that drives action to be successful in competition”. Tämä sama pätee varmasti myös sijoitusstrategiaan. Lukeminenkin on tärkeää, mutta laatu ennen määrää. Jos teksti on timanttia, niin jo yhdestä hyvästä lauseesta riittää mietittävää tunnin pituisen kävelyn verran.
Keskimääräinen salkku on n. 40 000 euroa: esim. neljä kauppaa kuukaudessa syö vuodessa (7 euron oletushinta per kauppa) 0,8 % salkusta. Ei vaikuta paljolta, mutta jos salkku tuottaa vaikkapa 5 % osinkoja niin nuo romauttaa osinkotuottoa jo melkein viidenneksellä: veroista puhumattakaan.
…
Ei ainakaan oma luottamus yritystä kohtaan vapise tätä pätkää katsoessa 
