Tuostapa tuli mieleen joku ikivanha tilastotieteen kirja, millä selvenettiin mainiosti tilastojen lukemista. Kyseissä kirjassa oli mm. tilastojen avulla todettu, että turvallisinta ajaa on jeesusperkeleen kännissä yli 200 kmh’n vauhtia lumipyryssä hyvin kapealla ja jäisellä tiellä. Yksikään kaikki ehdot täyttävä ei ollut joutunut onnettomuuteen havainnointivälillä.
8 tykkäystä
Jos olisi velaton kämppä, niin kyllähän sitten 40k käteen jo elelisi komiasti. Btw kun mainitsin “lelujen” hankkimisen, niin ei todellakaan niitä ferrareita olisi tulossa. Itseasiassa yritän elää perisuomalaiseen tapaan niin ettei hyvätuloisuus liikaa näkyisi. Ehkä vähän “parempaa seppälää” tms. kuitenkin…
Oli pientä vipua alkuvuonna ennen koronaa mutta hankkiuduin eroon kun alkoi näyttää pahalta. Käytännössä vipua ei ole ollut mukana kuin ehkä 50-100k€ tuotossa (toki sitten vivulla hankitulla tuotolla on tehty lisätuottoa…)
10 tykkäystä
Suomesta löytyy runsaasti alueita, joista on varsin helppoa löytää kämppä josta ei suurimmalle osalle ole ongelmia olla asuntovelaton.
3 tykkäystä
Tunnen muutaman pienituloisen, joilla jää säästöön joka kuukausi. Osa eläkeläisiä ja pari koroilla / vuokratuloilla ja satunnaisilla töillä eläviä. Yksi asuu yksinään maataloa, johon teki isot laajennukset -60 ja -70 luvuilla, mutta kukaan ei jatkanutkaan. Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot. Eikä edes tarvitse olla saita tai kiusata itseään. 1-2x viikossa kirkonkylällä kaupassa, muuten elelee sovussa luonnon kanssa omalla aikataulullaan. Toisaalta tunnen ison asuntovelan kanssa eläviä, epävarman työpaikan omaavia, joiden täytyy kuluttaa ihan vain naapureiden ja tavan takia. Siis, halvallakin/edullisestikin voi asua ja elää, se on oma valinta. Strategia mulle kaikki nopeasti ja heti vai tasainen kassavirta ja vähemmän epävarmuutta. Otsikkoon: strategia on hajautus molempiin.
6 tykkäystä
Minä ainakin olen pitänyt kulut kohtuullisina, jos tietty raja ylitetään tuloissa, niin sitten ei ole väliä enää, mutta vielä ei ole valmista.
Olishan joku oma pikku saari kallavedeltä kiva kanotointi tukikohta, minne meloa.
Hyväntekeväisyyttäkin voisi harjoittaa.
3 tykkäystä
Olen alkanut jo pohtimaan verotehokasta exit strategiaa. Usein haaveillaan täysin osingoilla elämisestä ja aloinkin pohtimaan tätä verotehokkuuden kannalta. Lähestyn ongelmaa hieman teoreettiselta näkökulmalta ja oletan nykyiset verolait ja että omistukset on yli kymmenen vuotta olleet salkussa.
-
Oletetaan osinkosalkku mikä tuottaa 50tuhatta euroa osinkoja vuodessa. Osinkoja verotetaan 85% mukaan eli tästä menee pääomaveroja 42500eurosta. Pääomavero on 30% 30000asti ja 34% siitä ylöspäin. Eli veroja menee 0.3 x 30000e + 0.34 x 12500e = 13250 eli 26.5% efektiivinen vero. Nettona 36750 euroa.
-
Oletaan täysin osinkosalkkua vastaava rahasto mikä uudelleen sijoittaa osingot. Vuodessa lunastetaan rahastoa 50tuhannen euron edestä. Oletetaan yli 150% tuotto joten käytämme 40% hankintameno-olettamaa eli pääomatulo on 60% eli 30tuhatta euroa. Tästä menee 30% veroa eli 9000 tai 18% efektiivinen vero. Jos arvonnousua on vähemmän verojen osuus pienempi, tämä siis maksimi. Nettona 41000euroa.
Eli rahastosalkulla voisi elää 11.6% leveämmin tai lunastaa 5183euroa vähemmän jolloin pääse nauttimaan varmemmasta korkoa korolle ilmiöstä myös eläkepäivinä. Jos vuosittain nostaa ulos vain osinko% verran niin ei laskuaikanakaan rahasto itseasissa pienene jos ajattelee absoluttiisten osakkeiden määrän mukaan.
Teoriatasolla helppoa. Nyt pitää vielä hioa suunnitelman implementointia. Näkeekö kukaan mitään ajatusvirheitä?
7 tykkäystä
Tämä on muuten hyvä, mutta sitten kun tulee vuosia joissa osakkeiden arvo romahtaa vaikkapa 30%. Indeksimies joutuu myymään suhteessa enemmän tai elämään pienemmillä tuloilla.
Tähän on myös välimallin ratkaisu. Seligsonin rahastot voi vaihtaa milloin vaan kasvuosuudesta tuotto-osuudeksi ilman veroseuraamuksia.
1 tykkäys
Tuossa ylläolevassa esimerkissä koska rahaston oletettiin olevan osinkosalkkua vastaava. Dipissä rahasto uudelleen sijoittaa oingot tuohon dipanneeseen markkinaan. Eli vaikka joutuu myymään 2000kpl Sampoa niin rahasto ostaa saman verran Sampoja tilalle.
Lunastukset myös ajallisesti hajautetaan ympäri vuoden. Ja verojen maksuunkin saa vuoden lisäaikaa verratuna osinkojen ennakkoperintään.
Rahastojen maksamat osingot verotetaan 100% pääomatulona. Eli tuotto-osuudet on vielä huonompi vaihtoehto kun osinkoyhtiöt. Tällöin luvut olisivat 15000euroja veroja eli 30% efektiivinen vero ja 35000euroa nettona.
3 tykkäystä
Vaihtoehtoa 2 puoltaa myös lahjoitusmahdollisuus ja siitä saatava verohyöty. Eli jos on esimerkiksi puoliso ja molemmilla olisi mainittuja rahasto-osuuksia, voisitte joka kolmas vuosi antaa ristiin toisillenne 4999 euron arvoisen rahasto-osuuden lahjana. (Kannattaa kuitenkin edelleen ostaa vaimolle myös jokin muu lahja…tämä ON sijoitussuositus 
)
Esimerkkisi euromäärissä verovapaaa n. 5000 euroa joka kolmas vuosi on pieni etu, mutta tavissijoittajalle merkityksellinen.
11 tykkäystä
Noudatatteko ostoissa ja myynneissä turvamarginaalia, esim 10 tai 20 % alle tavoitehinnan ostoissa? Sellaisella strategialla olisi hyvä tuotto loogisesti ajateltuna varsin mahdollinen. Harkitsen oman sijoitusstrategiani laatimista noilla luvuilla valitsemilleni noin 20 firmalle mutta pohdin, onko 20 % marginaali ostoissa liian vaikea saavuttaa. Pitkällä aikavälillä ja säännöllisellä markkinan seurannalla toki onnistuu.
En itse lähtisi rakentamaan sijoitusstrategiaa tavoitehintoihin perustuen. Tavoitehinnat ovat kuitenkin vain analyytikon parhaita arvauksia mitä kurssi voisi olla. Ennemmin lähtisin miettimään minkälaista liiketoimintaa ja minkälaisilla odotuksilla haluan omistaa pitkäjänteisesti.
12 tykkäystä
Omasta salkusta löytyy Inderesin firmoista QT, Kamux, Harvia ja Marimekko. Esimerkiksi näiden kyytiin ei taida päästä koskaan jos odottelee 20% turvamarginaalia tavoitehintaan. Kyllä ne tavoitehinnat sieltä aina nousee kun yritykset ylittävät odotuksia jatkuvasti.
7 tykkäystä
Tämähän onkin mielenkiintoinen kommentti versouunnitteluun. Meneekö tämä niin, että lahjoitettu osake tai rahasto-osuus katsotaan lahjoitushetken arvolla ja sitten aletaan uudelleen katselemaan mahdollista kasvua / laskua kun mietitään lahjan saajan veroseuraamuksia aikanaan kun lahja realisoidaan? Tämähän pitää heti hyödyntää. Puhutaan isosta rahasta verohyötyä vuosittain. Kiitoksia ideasta! Tämä kannattaa liittää osaksi jokaisen strategiaa.
Kiitos, näin vähän ajattelinkin, varsinkin jos markkina yleisesti ottaen kovassa nousussa. Hieman kuitenkin hämää aloittelijaa nämä hieman keskenään ristiriitaiset suositukset - toisaalta “osta halvalla, myy kalliilla” ja toisaalta “osta ja pidä hyvillä perusteilla valitsemiasi firmoja”. Yritän nyt alkuun ainakin yhdistää näitä kahta strategiaa :).
Jos ostat pitkään salkkuun osta laatua.
Jos ostat pikavoittoveivaukset mielessä, dippien kalastelu ja aliarvostettujen päähänpotkittujen firmojen kanssa pulaaminen voi tuoda tuottoa. Tai sitten ei.
8 tykkäystä
Ostin 2. Heinäkuuta Nestettä hintaan 35.12euroa. Tavoitehinta oli muistaakseni 34euroa ja suositus vähennä. Tämä positio on noin 70% voitolla.
15 tykkäystä
Jos sijoitustrategian rakentaa tavoitehintojen varaan, niin mielestäni tulisi ensin tutustua tavoitehinnan asettaneen analyytikon toimintamalliin ja tavoitehintojen asettamisen periaatteisiin. Suosittelen tutustumaan vaikkapa johonkin Inderesin seuraaman yrityksen analyyseihin ja tarkistamaan, mitä tavoitehintoja Inderesin analyytikko on vuosien saatossa asettanut ko. osakkeelle ja mikä on vastaavasti ollut osakkeen toteutunut hintakehitys. Samalla tulee perehdyttyä yritykseen ja voi myös itse arvioida jakaako analyytikon tuoreimman näkemyksen.
8 tykkäystä
Kun mallisalkku on 800 % voitolla ja on ollut plussalla vuodesta 2011 niin uskoisin että Inderesin analyytikot tietävät ainakin paremmin kuin minä 
…mutta totta kai täytyy itse ottaa selvää yrityksistä sen minkä pystyy. Itse seuraan oman työni puitteissa hieman EU:n vetypolitiikkaa ja Green Dealia ja siksi olen kiinnostunut erityisesti vetyfirmoista ja muusta vihreästä siirtymästä. Vetyfirmoja Inderes ei taida seurata mutta foorumin ketjuissa on paljon hyvää keskustelua.
3 tykkäystä
Indereksen mallisalkun peesaus on toimiva strategia. Et tule vain saamaan yhtään peesausta tehtyä jos vaadit tuollaisen turvamarginaalin. Jos sattumalta yli 20% marginaalia tulee niin se voi kertoa enemmän yhtiön ongelmista jotka ei vielä näy tavoitehinnassa.
4 tykkäystä