Oletetulla miljoonan salkulla esim. 5% osingoillakaan ei vielä kovin leveää elämää vietetä, joten olen muodostamassa taktiikkaa jolla lopulta päihitetään “Sammon holdaaminen” ja voi vähän kivoja lelujakin hankkia leivän ja veden lisäksi 
Ja tosiaan verovelkojen jälkeen ei kyseessä ole läheskään miljoonasalkku, joten vielä pitää “harrastaa” sijoittamista hetki
No joo, tietysti unohdin verot 
Joka tapauksessa todella kova tulos!
Jos on velaton kämppä alla niin tuo ¨40K€ osinkoja käteen vuodessa mahdollistaa kyllä varsin hyvän elämänlaadun, ei nyt mitään Ferrareita tms mutta voi miettiä että tuo 40K€ käteen vastaa karkeasti 5K€ brutto kk-tuloja eikä tartte lyhentää asuntolainaa.
Jos teit voittoa 900k. Tästä 34% veroa pois. Eli aivan jäätävät tuotto% olet tehnyt jos ei ole vielä miljoonasalkkku. Ellei sitten ollut vipua paljon apuna.
Vähän tähän liittyen suosittelen lukemaan Hans Roslingin kirjan “Faktojen maailma”. Siitä vähän näkökulmaa maailman menoon. Kirjan lukemisen jälkeen ainakin itse tajusin, että kuinka turhaa oikeastaan on seurata ajankohtaisia uutisia, koska ne ovat enimmäkseen negatiivisia ja maalaavat maailmasta hyvin negatiivista kuvaa vaikka kehitys on päinvastoin koko ajan menossa parempaan suuntaan. Lyhyellä aikavälillä toki maailma voi mennä huonompaan suuntaan jos esim. syttyy sota, mutta sodatkin loppuvat ja pitkällä aikavälillä (> 10 vuotta) maailma muuttuu keskimäärin parempaan suuntaan, mutta tällaista kuvaa et kyllä uutisia seuraamalla saa.
Itse esim. korona-ajan alettua lopetin käytännössä kokonaan lähes kaiken koronaan liittyvän uutisoinnin seurannan, koska ensinnäkin koin uutisoinnin olevan kovin yksipuolisen negatiivista (raportoitiin esim. hurjalta näyttäviä absoluuttisia numeroita kuolemista, jotka eivät kerro mitään) ja koin että tämä on vuodessa tai kahdessa ohimenevä “ilmiö”, joten sen informaatioarvo ei minulle ole kovin arvokasta vs. se negatiivisuus mitä siitä saan. Koin lisäksi, että korona-uutisiin ja koronasta hyötyvien osakkeiden etsimiseen käytetyn ajan voisin käyttää paremmin esim. tutkimalla potentiaalisia osakkeita ostettavaksi pitkään salkkuun. Tämä korona-uutisten seurannan lopettaminen tosin tarkoitti, että esim. YLEn tv-uutisia en ole katsonut aktiivisesti varmaan vuoteen, koska niissä ei juuri muusta hössötetty kuin koronasta. Toki en täysin pimennossa koronasta ollut, pakostakin sitä otsikkotasolla tuli seurattua kun luin muita uutisia.
Mutta pääpointtini tässä oli se, että korona-ajan uutisointi on varmasti vain entisestään vahvistanut ihmisten vääristynyttä negatiivista kuvaa maailmasta, joka yksittäisen sijoittajan näkökulmasta on huono, koska tähän mennessä on aina kannattanut betsata sen puolesta että maailma menee koko ajan parempaan suuntaan ja kurssit nousevat aina uusiin ennätyksiin pitkällä aikavälillä. Tämä ei mikään suositus ole, että aina kannattaa sijoittaa arvostustasoista välittämättä, vaan lähinnä miten suhtautua tulevaisuuden näkymiin ja uutisointiin kun on negatiivisuutta ilmassa kuten näinä aikoina on. Kyllä itsekin pyrin vähän ajoittamaan markkinoita ja kauhomaan dipeistä halvalla osakkeita, mutta näillä opein voin tehdä ostoja isoista dipeistä paremmalla mielellä.
Olen omaan sijoitussuunnitelmaanikin kirjannut kohdan “Tiedonhankinta / uutisiin suhtautuminen”, johon olen listannut pari kohtaa tähän liittyen, jotta muistaisin ne aina kun sijoitan tai ainakin kun seuraavan kerran markkinoilla on negatiivinen näkymä:
Tuostapa tuli mieleen joku ikivanha tilastotieteen kirja, millä selvenettiin mainiosti tilastojen lukemista. Kyseissä kirjassa oli mm. tilastojen avulla todettu, että turvallisinta ajaa on jeesusperkeleen kännissä yli 200 kmh’n vauhtia lumipyryssä hyvin kapealla ja jäisellä tiellä. Yksikään kaikki ehdot täyttävä ei ollut joutunut onnettomuuteen havainnointivälillä.
Jos olisi velaton kämppä, niin kyllähän sitten 40k käteen jo elelisi komiasti. Btw kun mainitsin “lelujen” hankkimisen, niin ei todellakaan niitä ferrareita olisi tulossa. Itseasiassa yritän elää perisuomalaiseen tapaan niin ettei hyvätuloisuus liikaa näkyisi. Ehkä vähän “parempaa seppälää” tms. kuitenkin…
Oli pientä vipua alkuvuonna ennen koronaa mutta hankkiuduin eroon kun alkoi näyttää pahalta. Käytännössä vipua ei ole ollut mukana kuin ehkä 50-100k€ tuotossa (toki sitten vivulla hankitulla tuotolla on tehty lisätuottoa…)
Suomesta löytyy runsaasti alueita, joista on varsin helppoa löytää kämppä josta ei suurimmalle osalle ole ongelmia olla asuntovelaton.
Tunnen muutaman pienituloisen, joilla jää säästöön joka kuukausi. Osa eläkeläisiä ja pari koroilla / vuokratuloilla ja satunnaisilla töillä eläviä. Yksi asuu yksinään maataloa, johon teki isot laajennukset -60 ja -70 luvuilla, mutta kukaan ei jatkanutkaan. Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot. Eikä edes tarvitse olla saita tai kiusata itseään. 1-2x viikossa kirkonkylällä kaupassa, muuten elelee sovussa luonnon kanssa omalla aikataulullaan. Toisaalta tunnen ison asuntovelan kanssa eläviä, epävarman työpaikan omaavia, joiden täytyy kuluttaa ihan vain naapureiden ja tavan takia. Siis, halvallakin/edullisestikin voi asua ja elää, se on oma valinta. Strategia mulle kaikki nopeasti ja heti vai tasainen kassavirta ja vähemmän epävarmuutta. Otsikkoon: strategia on hajautus molempiin.
Minä ainakin olen pitänyt kulut kohtuullisina, jos tietty raja ylitetään tuloissa, niin sitten ei ole väliä enää, mutta vielä ei ole valmista.
Olishan joku oma pikku saari kallavedeltä kiva kanotointi tukikohta, minne meloa.
Hyväntekeväisyyttäkin voisi harjoittaa.
Olen alkanut jo pohtimaan verotehokasta exit strategiaa. Usein haaveillaan täysin osingoilla elämisestä ja aloinkin pohtimaan tätä verotehokkuuden kannalta. Lähestyn ongelmaa hieman teoreettiselta näkökulmalta ja oletan nykyiset verolait ja että omistukset on yli kymmenen vuotta olleet salkussa.
Oletetaan osinkosalkku mikä tuottaa 50tuhatta euroa osinkoja vuodessa. Osinkoja verotetaan 85% mukaan eli tästä menee pääomaveroja 42500eurosta. Pääomavero on 30% 30000asti ja 34% siitä ylöspäin. Eli veroja menee 0.3 x 30000e + 0.34 x 12500e = 13250 eli 26.5% efektiivinen vero. Nettona 36750 euroa.
Oletaan täysin osinkosalkkua vastaava rahasto mikä uudelleen sijoittaa osingot. Vuodessa lunastetaan rahastoa 50tuhannen euron edestä. Oletetaan yli 150% tuotto joten käytämme 40% hankintameno-olettamaa eli pääomatulo on 60% eli 30tuhatta euroa. Tästä menee 30% veroa eli 9000 tai 18% efektiivinen vero. Jos arvonnousua on vähemmän verojen osuus pienempi, tämä siis maksimi. Nettona 41000euroa.
Eli rahastosalkulla voisi elää 11.6% leveämmin tai lunastaa 5183euroa vähemmän jolloin pääse nauttimaan varmemmasta korkoa korolle ilmiöstä myös eläkepäivinä. Jos vuosittain nostaa ulos vain osinko% verran niin ei laskuaikanakaan rahasto itseasissa pienene jos ajattelee absoluttiisten osakkeiden määrän mukaan.
Teoriatasolla helppoa. Nyt pitää vielä hioa suunnitelman implementointia. Näkeekö kukaan mitään ajatusvirheitä?
Tämä on muuten hyvä, mutta sitten kun tulee vuosia joissa osakkeiden arvo romahtaa vaikkapa 30%. Indeksimies joutuu myymään suhteessa enemmän tai elämään pienemmillä tuloilla.
Tähän on myös välimallin ratkaisu. Seligsonin rahastot voi vaihtaa milloin vaan kasvuosuudesta tuotto-osuudeksi ilman veroseuraamuksia.
Tuossa ylläolevassa esimerkissä koska rahaston oletettiin olevan osinkosalkkua vastaava. Dipissä rahasto uudelleen sijoittaa oingot tuohon dipanneeseen markkinaan. Eli vaikka joutuu myymään 2000kpl Sampoa niin rahasto ostaa saman verran Sampoja tilalle.
Lunastukset myös ajallisesti hajautetaan ympäri vuoden. Ja verojen maksuunkin saa vuoden lisäaikaa verratuna osinkojen ennakkoperintään.
Rahastojen maksamat osingot verotetaan 100% pääomatulona. Eli tuotto-osuudet on vielä huonompi vaihtoehto kun osinkoyhtiöt. Tällöin luvut olisivat 15000euroja veroja eli 30% efektiivinen vero ja 35000euroa nettona.
Vaihtoehtoa 2 puoltaa myös lahjoitusmahdollisuus ja siitä saatava verohyöty. Eli jos on esimerkiksi puoliso ja molemmilla olisi mainittuja rahasto-osuuksia, voisitte joka kolmas vuosi antaa ristiin toisillenne 4999 euron arvoisen rahasto-osuuden lahjana. (Kannattaa kuitenkin edelleen ostaa vaimolle myös jokin muu lahja…tämä ON sijoitussuositus 
)
Esimerkkisi euromäärissä verovapaaa n. 5000 euroa joka kolmas vuosi on pieni etu, mutta tavissijoittajalle merkityksellinen.
Noudatatteko ostoissa ja myynneissä turvamarginaalia, esim 10 tai 20 % alle tavoitehinnan ostoissa? Sellaisella strategialla olisi hyvä tuotto loogisesti ajateltuna varsin mahdollinen. Harkitsen oman sijoitusstrategiani laatimista noilla luvuilla valitsemilleni noin 20 firmalle mutta pohdin, onko 20 % marginaali ostoissa liian vaikea saavuttaa. Pitkällä aikavälillä ja säännöllisellä markkinan seurannalla toki onnistuu.
En itse lähtisi rakentamaan sijoitusstrategiaa tavoitehintoihin perustuen. Tavoitehinnat ovat kuitenkin vain analyytikon parhaita arvauksia mitä kurssi voisi olla. Ennemmin lähtisin miettimään minkälaista liiketoimintaa ja minkälaisilla odotuksilla haluan omistaa pitkäjänteisesti.
Omasta salkusta löytyy Inderesin firmoista QT, Kamux, Harvia ja Marimekko. Esimerkiksi näiden kyytiin ei taida päästä koskaan jos odottelee 20% turvamarginaalia tavoitehintaan. Kyllä ne tavoitehinnat sieltä aina nousee kun yritykset ylittävät odotuksia jatkuvasti.
Tämähän onkin mielenkiintoinen kommentti versouunnitteluun. Meneekö tämä niin, että lahjoitettu osake tai rahasto-osuus katsotaan lahjoitushetken arvolla ja sitten aletaan uudelleen katselemaan mahdollista kasvua / laskua kun mietitään lahjan saajan veroseuraamuksia aikanaan kun lahja realisoidaan? Tämähän pitää heti hyödyntää. Puhutaan isosta rahasta verohyötyä vuosittain. Kiitoksia ideasta! Tämä kannattaa liittää osaksi jokaisen strategiaa.
Kiitos, näin vähän ajattelinkin, varsinkin jos markkina yleisesti ottaen kovassa nousussa. Hieman kuitenkin hämää aloittelijaa nämä hieman keskenään ristiriitaiset suositukset - toisaalta “osta halvalla, myy kalliilla” ja toisaalta “osta ja pidä hyvillä perusteilla valitsemiasi firmoja”. Yritän nyt alkuun ainakin yhdistää näitä kahta strategiaa :).