Tuo 4.999,- on silloin hankintahinta, jolloin ainoastaan sen ylittävä osa on verotettavaa luovutusvoittoa.
Tähän lisäyksenä se, että 4999€ on hankintameno, kunhan rahasto-osuutta (tai osaketta) lepuuttaa tilillä vuoden. Jos ei malta vuotta, niin sitten myynti menee hankintameno-olettamalla tai alkuperäisellä hankintahinnalla.
3 tykkäystä
Moro! Olen aloittanut sijoittamisen viime vuoden lopulla. Olen sijoittanut noin 5 tuhatta euroa arvo osuustilin kautta suomalaisiin pörssi osakkeisiin ja olen alkanut miettimään että kumpi on parempi arvo osuustili vai osakesäästö tili?
Kun osakesäästö tilissä on se 50 tuhannen euron raja niin olettaisin että se tulee vastaan kyllä jossain vaiheessa jos vaan käy palkkatöissä… ja huono puoli on myös se että osinkoja on ns kalliimpi nostaa omalle tilille jos niin haluaa tehdä mutta sitten taas voisi hyödyntää korkoa korolle ilmiötä paremmin…
Niin olen alkanut miettimään että pitäisikö tehdä osakesäästö tili ja alkaa kerryttämään sinne pottia vaikka neljän yrityksen osakkeisiin ja sitten sijottaa arvo osuus tilin kautta kolmen yrityksen osakkeisiin mitä olen ostanut jo sen kautta ja tulevaisuudessa myös etf rahastoja🤔
Niin olisi hienoa jos saisin tänne näkemyksiä teiltä 
Moro
Itte miellän arvo-osuustilin mielekkäämäksi. Koska varsinkin jos on sellanen sijotus tragedia että ostaa pidempään säilytykseen ns. arvo- ja osinkoaristokraatti osakkeita mitkä aikoo pitää pidempään nii aikanaan pystyy hyötykäyttämään hankinta meno olettamaan
Ja verot ne menee molemmis kuitenkin jossai vaihees. Arvo-osuus tilillä suomi osakkeilla hoituu osingoista heti pois päältä, ei tuu isompia ylläreitä niistä. Yks murhe vähempi siin mieles
Ja jos meinaa pidempää sijottaa nii kyl toi 50te raja vaa tulee vastaan jossain kohtaa
Itte yritän sellasta systeemiä että olis suomalaisia jonkun verran ja sit että olis amerikoista sellasia lappuja millä sais joka kk osinkoa tulee. Kvartaaleittain ja myös kuukausittain
2 tykkäystä
Juu, tämä on osakesäästötilin hyvä puoli kyllä. Korkoa korolle ilmio toimii tehokkaamin
Mut siitäkin ne verot jossai kohtaa maksetaa
Riippuu niin että millasella aika jänteellä ja summilla saa rahaa riittämään sijotuksiin
Jos sen 500-600e/kk tai kahdes saa laitettua ni kyl siinä tapauksessa osakesäästötilin raja riittää pitkäksi aikaa
Mut jos joku ketä saa 1000e ja enemmänkin laitettua kk sijotuksiin niin raja tullee nopiampaa vastaa
Itte kuuluun siihen ryhmää kellä voi olla 500-600e kerran kahdes kk mahollisuus laittaa sijottamiseen. Silti itel on arvo-osuustili. Ton hankitameno olettaman takia. Toivotaan vaa että saa jotakin lappuja pidettyä sen 10vuotta hallus ettei tulis pakottavaa tarvetta realisoida rahaks
Kannattaa vertailla oman näkökulman kautta että kumpi on itelle järkevin
1 tykkäys
Tässä pikalasku:
Alkukassa 50k €
Tuotto 5 % / a
Kaikki osingot sijoitetaan takaisin
| Vuosi | AOT-kassa | AOT-osinko | AOT-verot | AOT-netto | OST-kassa | OST-osinko | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 0 | 50 000,00 € | 0 | 0 | 0 | 50 000,00 € | 0 | |
| 1 | 50 000,00 € | 2 500,00 € | 637,50 € | 1 862,50 € | 50 000,00 € | 2 500,00 € | |
| 2 | 51 862,50 € | 2 593,13 € | 661,25 € | 1 931,88 € | 52 500,00 € | 2 625,00 € | |
| 3 | 53 794,38 € | 2 689,72 € | 685,88 € | 2 003,84 € | 55 125,00 € | 2 756,25 € | |
| 4 | 55 798,22 € | 2 789,91 € | 711,43 € | 2 078,48 € | 57 881,25 € | 2 894,06 € | |
| 5 | 57 876,70 € | 2 893,84 € | 737,93 € | 2 155,91 € | 60 775,31 € | 3 038,77 € | |
| 6 | 60 032,61 € | 3 001,63 € | 765,42 € | 2 236,21 € | 63 814,08 € | 3 190,70 € | |
| 7 | 62 268,82 € | 3 113,44 € | 793,93 € | 2 319,51 € | 67 004,78 € | 3 350,24 € | |
| 8 | 64 588,34 € | 3 229,42 € | 823,50 € | 2 405,92 € | 70 355,02 € | 3 517,75 € | |
| 9 | 66 994,25 € | 3 349,71 € | 854,18 € | 2 495,54 € | 73 872,77 € | 3 693,64 € | |
| 10 | 69 489,79 € | 3 474,49 € | 885,99 € | 2 588,49 € | 77 566,41 € | 3 878,32 € | |
| 11 | 72 078,28 € | 3 603,91 € | 919,00 € | 2 684,92 € | 81 444,73 € | 4 072,24 € | |
| 12 | 74 763,20 € | 3 738,16 € | 953,23 € | 2 784,93 € | 85 516,97 € | 4 275,85 € | |
| 13 | 77 548,13 € | 3 877,41 € | 988,74 € | 2 888,67 € | 89 792,82 € | 4 489,64 € | |
| 14 | 80 436,80 € | 4 021,84 € | 1 025,57 € | 2 996,27 € | 94 282,46 € | 4 714,12 € | |
| 15 | 83 433,07 € | 4 171,65 € | 1 063,77 € | 3 107,88 € | 98 996,58 € | 4 949,83 € | |
| 16 | 86 540,95 € | 4 327,05 € | 1 103,40 € | 3 223,65 € | 103 946,41 € | 5 197,32 € | |
| 17 | 89 764,60 € | 4 488,23 € | 1 144,50 € | 3 343,73 € | 109 143,73 € | 5 457,19 € | |
| 18 | 93 108,33 € | 4 655,42 € | 1 187,13 € | 3 468,29 € | 114 600,92 € | 5 730,05 € | |
| 19 | 96 576,62 € | 4 828,83 € | 1 231,35 € | 3 597,48 € | 120 330,96 € | 6 016,55 € | |
| 20 | 100 174,10 € | 5 008,70 € | 1 277,22 € | 3 731,49 € | 126 347,51 € | 6 317,38 € | |
| 21 | 103 905,58 € | 5 195,28 € | 1 324,80 € | 3 870,48 € | 132 664,89 € | 6 633,24 € | |
| 22 | 107 776,06 € | 5 388,80 € | 1 374,14 € | 4 014,66 € | 139 298,13 € | 6 964,91 € | |
| 23 | 111 790,72 € | 5 589,54 € | 1 425,33 € | 4 164,20 € | 146 263,04 € | 7 313,15 € | |
| 24 | 115 954,93 € | 5 797,75 € | 1 478,43 € | 4 319,32 € | 153 576,19 € | 7 678,81 € | |
| 25 | 120 274,25 € | 6 013,71 € | 1 533,50 € | 4 480,22 € | 161 255,00 € | 8 062,75 € |
Kun OST:ltä nostaa tuon 161 255 € niin veroja menee 34 %, jolloin nettoa jäisi 106 428,30 €.
Taas AOT:lta “nostaessa” tuon 120 274,25 €, veroja myös 34 %, jolloin nettoa jäisi 79 381 €.
18 tykkäystä
Eli jos ymmärsin oikein taulukon niin arvo-osuustilillä saisi enemmän näppiin 25vuoden päästä kuin OST:llä ?
Lopussa OST verot menee vain voitoista, eikä ihan koko summasta. AOTn puolella veroja ei taida olla juurikaan rästissä, kun ei ole arvonnousua juurikaan tullut?
Eli OSTllä jää verojen jälkeen 123 428 euroa, jos 50 000 oli omia rahoja ja loput verotettavia voittoja.
AOTllä 120 274 euroa.
7 tykkäystä
Tuo että nostetaan kerralla tyhjäksi on kyllä sellainen olettama mitä ei koskaan tapahtuisi oikeassa elämässä. Jos olet ensiksi 25 vuotta sitkeästi holdannut timanttikäsillä niin en usko että ehdoin tahdoin vetää tilin sileäksi ja maksaa korkeampaa pääomaveroa. Siksi en laskisi tuolla 34% verolla vaan 30%. Ja vaikka nostaisikin niin ensimmäiset 30 000e menee 30%:llä.
161255e veroja menee → 50000e * 0% + 30000e * 30% + 81255e * 34% = 36626.7e
161255e - 36626.7e = 124628.3e nettona.
10 tykkäystä
Nyt on kyllä melkoisia vinkki-vitosia, jotka riitelevät itsensä kanssa ihan huolella:
-
Arvo- tai osinkoaristokraatteja AOT:lle hankintameno-olettaman takia? Tuskin hirveän moni arvosijoittaja pitää osaketta 10 vuotta, vaan luopuu kunhan potentiaali realisoituu. En myöskään näe osinkoaristokraattien kiipeävän 150%, ellei aivan koronamontusta onnistu poimimaan
-
10v jälkeen JA 150%:n nousulla saa veroasteen samaksi kuin ilman hmo:ta. Sen jälkeen veroaste toki laskee tuoton mukana
-
“Arvo-osuus tilillä suomi osakkeilla hoituu osingoista heti pois päältä, ei tuu isompia ylläreitä niistä. Yks murhe vähempi siin mieles” Omasta mielestä ylimääräiset verot ovat pikemminkin yksi murhe enemmän kuin vähemmän. AOT:lla joutuu tarkistamaan veroilmoituksesta jokaisen osinkorivin.
-
En myöskään ymmärrä pointtia OST:n talletusrajan täyttymisestä. Itse ainakin aion ottaa kaiken hyödyn, mitä tarjotaan, vaikkakin vain osalla salkusta. Jos käy niin hyvin, että OST tulee täyteen, niin sitten jatketaan AOT:lle.
-
Miksi pitää valita vain toinen? Itse ainakin valitsen parhaat työkalut kullekin instrumentille. Ei timpurinkaan pakissa ole pelkkä vasara vaan myös muita työkaluja eri tehtäviin
Vaikea näihin on mitään kaikenkattavaa vastausta antaa, koska tulevaisuus on aina mysteeri. Paljon joutuu tekemään oletuksia.
Omassa strategiassa AOT:lle tulevat indeksirahastot ja amerikkalaiset osingonmaksajat pitkään pitoon. OST:lle sitten kasvu- ja (koronamontusta poimitut) arvo-osakkeet (mm. Metso +160%, Sampo +75%, Intrum +150%) ja myöhemmin suomalaiset osingonmaksajat. Toistaiseksi keskittynyt arvoon ja kasvuun OST:lla.
Intrum on OST:lla vaikka maksaa mehevää osinkoa, koska näin nousupotentiaalin suuremmaksi kuin menetetyt osinkoverot. Saattoi olla huono päätös, tai sitten ei.
AOT:n hyvänä puolena voi pitää vähennyksiä, jolloin saa ~13% (50%*30%*85%) kuluista valtion piikkiin, kunhan on hieman osinkotuloja. Itse olen huono myymään (etenkin keventämään), joten osingot sopivat omaan pirtaan paremmin.
22 tykkäystä
Hienoa että olet selvittänyt asiat noin tarkasti. Näistä tiedoista voi olla jollekkin hyötyä
Ja jos on molemmat systeemit käytös ja saa niistä kaiken mahdollisen hyödyn irti niin onha se komiaa
Kaikkeen liittyy toki todella paljon olettamaa. Ja hyöty laskentoja voi tehdä monella tapaa.
Ja tosta verohommasta, faktaa se on että arvo-osuustililtä ne kuittaantuu esim.osinkojen osalta pois jo päältä ja se on näin ollen yksi murhe vähempi. Osinkosäästötililtäkin ne maksetaan jossakin vaiheessa
Ja mitä tulee veroilmoitukseen niin tottahan siitä ne kaikki rivit pitää tarkistaa ja verrata. Eikai sellanen asia kenellekkää mitenkään yllätyksenä tule
Kiitokset vinkki vitosista ja mielipiteistä
Mielipiteet on kuin p****reikä, jokasella meillä on omamme ja juur yhtätarpeelliset:)
Eli mahdollisuuksia on monia näiden tilien suhteen. Mikä kellekkin parhaiten sopii
2 tykkäystä
Aika tarkalleen 10v osakesijoittamista takana
Ensimmäiset 2 vuotta 2011-2013 tein lähinnä osakepoimintoja Suomesta, joista osan omistan edelleen. Hyviä poimintoja ja huonoja poimintoja tuli, kokonaisuutena ihan ok tuotto, koska hyvät poiminnat isommalla painolla.
Noin 2 vuoden jälkeen 2013 aloitin ostamaan Seligsonin rahastoja säännöllisesti. Vuodesta 2015 alkaen value averaging-menetelmällä, jolla tulikin mm. koronakuopasta ostettua aika paljon. Nyt en ole kuukausiin ostanut lisää.
Osakepoiminta aktivoitui uudelleen vuonna 2019 ostaessani muutamia suomiosakkeita. Jälleen tuli sekä hyviä että huonoja poimintoja, joista osan omistan edelleen ja osasta luovuin viime vuonna.
Vuoden 2020 alusta alkaen OST-tilillä varsin aktiivista osakepoimintaa perustuen erilaisiin ilmaisiin ja maksullisiin analyytikoiden listauksiin. Ostamista ja myymistä kvartaaleittain. Yksikään osake ei ole salkussa pysynyt 2020 alusta asti, mutta mm. Qt on salkussa ollut nyt noin vuoden päivät. Hyvin on mennyt vertailuindeksiin (OMXH GI) nähden: noin 30%-yksikköä eroa hyväkseni.
Tarkoitus on jatkaa OST-strategiaa sekä rahastojen ostamista samalla strategialla. AOT:n omistuksia myyn hiljalleen hyödyntäen alle 1000€ verovapaata vuosittaista myyntiä. Tällä hetkellä rahastot ovat n. 60% salkustani, OST noin 25% ja AOT noin 15%.
Kaiken kaikkiaan ensimmäinen 10 vuotta tarjosi noin 13,5 % annualisoidun tuoton. Inderesiin aiemmin tutustumalla ja mallisalkkua kopiomalla olisi voinut mennä paremminkin. En silti usko näin hyvään tulokseen seuraavan 10 vuoden aikana. Ikää 30-35v joten kyllä tässä aikaa on salkkua kasvattaa ja nauttia korkoa korolle ilmiöstä, vaikka tuo annualisoitu tuottoprosentti ajan myötä normalisoituisikin sinne 5-10% väliin.
11 tykkäystä
Arvosijoittajasta, koronakarhukuksi ja siitä elefantinmetsästäjäksi ja nyt tekniseksimestariksi. Tässä ihan hengästyy seuratessa.
36 tykkäystä
Suurin osa omistuksistani on kuukausisäästö-ETF:ssa AOT:lla. Tämän lisäksi on suoria osakepoimintoja AOT:lla sekä OST:lla. En ole aikaisemmin kirjoittanut tähän keskusteluun, koska olen ajatellut minulla olevan strategia: “enimmäkseen indeksiin ETF-sijoituksilla ja jonkin verran osakkeita”. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että tarkempi strategian määrittely tarvitaan. Kirjoittamalla tämän viestin koitan painostaa itseäni luomaan selkeän ja ytimekkään strategian, jota noudatetaan ainakin 5-10 vuotta. Tähän viestiin sitä en kuitenkaan vielä saa kirjoitettua, mutta pyrin palaamaan aiheeseen myöhemmin. Tässä kuitenkin ajatuksia, jotka johtavat jossain kohtaa jonkinlaiseen strategian tiivistämiseen:
Nykytilanne
AOT (n. 85% kaikista sijoitusvaroista):
- 80% maailma ja kehittyvät ETF:t
- 20% osakkeita (Nokia, Nordea, Bittium jääneet roikkumaan. Aloittelijan ostot tehty KL keskustelun sopulina)
OST (n. 15% kaikista sijoitusvaroista):
- neljä osaketta aika tasan hajautettuna ja n. 20% käteistä
Miten jatkossa?
AOT:lle virtaa jatkossakin kuukausittain uutta sijoitettavaa rahaa. Näillä ostetaan kuukausittain ETF-osuuksia matalilla kuluilla. Ainoastaan ostetaan, myydä “ei koskaan”. AOT:n osakkeista pyritään eroon sopivassa saumassa, jolloin salkku jää puhtaasti seurailemaan indeksejä. Matalat kulut, indeksien tuotto, osingot sijoitettu takaisin ilman veroseuraamuksia. En kuvittele päihittäväni tuota osakepoiminnalla pitkässä juoksussa. Indeksiin sijoittaminen on se osa strategiaa, josta pidän kiinni. Ainakin täältä foorumilta on saanut käsityksen, että todella monet aiemmin indeksiin sijoittaneet ovat siirtyneet täysin osakepoimintaan viimeisen vuoden aikana. Foorumilla julkaissut tuottoprosentit ovat monella olleet huimia ja valinta on lyhyellä tähtäimellä osoittautunut monelle todella hyväksi. Strategian pointti on kuitenkin se, että siitä pidetään kiinni (vaikkakin strategian perusajatukset on varmasti hyvä eri tilanteissa kerrata ja kyseenalaistaa). Itse en ole luopunut indeksisijoittamisesta vaan ainoastaan aloitin aktiivisemman poiminnan pienimuotoisesti siinä rinnalla.
OST:lle voidaan lisätä uutta rahaa, jos sitä kuukausisäästön ja elämisen kulujen jälkeen jää. OST:lla harrastetaan hieman aktiivisempaa kaupankäyntiä, tavoitteena ennen kaikkea oppia osakepoimintaa. Pelkkä indeksiin sijoittaminen on tappavan tylsää ja siinä jää myös paljon oppimatta. Tämä on pieni salkku, joka kasvaa lähinnä sijoitusten onnistumisten (ja epäonnistumisista karttuneiden oppimiskokemusten) kautta. Luultavasti häviän indeksille, mutta suurin osa sijoituksistani on toilailuiltani turvassa AOT:lla. Ehkä jonain päivänä taidot ovat karttuneet sen verran, että osakepoiminnan roolia sijoitustoiminnassani voi kasvattaa.
AOT:n osalta jatko on melko selkeä, joskin ETF-valikoimaakin pitäisi toisinaan tarkastella. OST kaipaa kuitenkin selkeämmän strategian osakepoiminnan pohjalle.
7 tykkäystä
Eka viesti foorumille ja kaikille kiitos asiantuntevista kirjoituksista, paljon on niistä tullut opittua.
Oma sijoitusstrategia perustuu indekseihin ja harvoihin ja huolella valittuihin suoriin ostoihin. Indeksejä ostetaan joka kuukausi ja näin on tarkoitus jatkaa ainakin seuraavat pari vuosikymmentä.
Osakesalkustani ei löydy nyt, eikä tulevaisuudessa, yli viittä yhtiötä. Ostan vain oman alansa ehdottomia huippuja ja niitä joiden näen olevan sinne matkalla. Tämä strategia siksi että en halua ja pysty käyttämään aikaani sijoittamiseen määräänsä enempää. En myöskään tavoittele rakettimaisia kurssinousuja, tasainen kyyti ja ok osinko riittää mulle. Ostoja teen kun on tarpeeksi iso kassa käteistä ja kurssi on “normaali” tai vähän laskeva. Käteistä varaan aina sen verran että jos tapahtuu tyyliin korona 2.0, on merkkejä joita laittaa pöytään.
18 tykkäystä
Olen miettinyt pitkään, miten muotoilisin sijoitusstrategiaani. Sijoitusstrategiani on muuttunut ja kasvanut sen mukaan, kun olen lukenut muiden ajatuksia, sekä tutkinut ja oivaltanut mikä tekee tietyistä yhtiöistä parempia kuin toisista. Pääpiirteet strategiaani on varastettu muilta, lähinnä P.Fischeriltä ja Buffettilta, lisäksi olen hakenut vaikutteita monilta Invest like the best-podcastissä vierailleilta henkilöiltä ja paljon ideoita on tullut tämän foorumin jäseniltä (Iso kiitos!). Mitä enemmän luen ja tutkin, sitä enemmän strategia tuntuu jatkuvasti muuttuvan ja siksi sitä on ollut hankala laittaa sanoiksi. Yritän nyt kuitenkin seuraavassa muuttaa ajatukseni sanoiksi, jotta voin paremmin itsekin tukeutua siihen tulevaisuudessa.
Sijoitusstrategiani perustuu kahteen kysymykseen:
-Mitkä ovat omat kilpailuetuni?
-Mistä aihealueista tiedän jotain?
Kilpailuetuni:
Pitkäjänteisyys . On helppoa sanoa olevansa pitkäjänteinen sijoittaja, mutta kuten helposti voi huomata, pitkäjänteisyys unohtuu nopeasti, kun markkinat muuttuvat tai myötätuuli muuttuu vastatuuleksi. Niin pitkään, kun kurssit nousevat on helppoa olla pitkäjänteinen. Olen syyllistynyt tähän itsekin, mutta koen että olen parantanut pitkäjänteistä ajattelutapaani ja yritän ostaa sillä periaatteella, että haluan omistaa yhtiöitä vuosia, miksei vuosikymmeniäkin. Olen huono ajoittamaan ostoni, siksi ainoa todellinen etuni markkinoilla on miettiä pitkäjänteisesti, en käytä velkaa tai muuta vierasta pääomaa, eli vastaan vain itse itselleni päätöksistäni.
Muuttuminen. Evään heti perään edellä mainitun, sillä totean hyvin nopeasti perään, että olen myös valmis muuttamaan ajatuksiani ja tekemään nopeastikin siirtoja. Olen huomannut, että sijoittaessa sitä turvautuu helposti yksinkertaisiin aforismeihin ja käyttää niitä ”strategiana”. Maailma on kuitenkin kaikkea muuta kuin yksinkertainen ja siksi ”osta halvalla, myy kalliilla” yms sananlaskut ei ihan toimi niin helposti kuin voisi ensiksi kuvitella. Mikäli faktat muuttuvat, on oltava valmis reagoimaan. Pelkkä kurssilasku ei tietenkään ole syy myydä, mutta on myös kyseenalaistettava miksi muut eivät ole yhtä vakuuttuneita jostain keissistä kuin minä? Onko siihen hyvä syy? Hyvä esimerkki, möin Orthexit listautumispäivänä ja palautin ne takaisin seuraavan päivänä liki 10% kalliimpana. Typerää eikö? Ei minun mielestäni, sillä opin Inderesin raportista seuraavan päivän aikana jotain mikä muutti koko sijoituskeissiä mielestäni rutkasti positiivisempaan suuntaan ja sen turvin oli mielestäni perusteltua maksaa Orthexistä enemmän. On siis pidettävä terve skeptisyys omaan tekemiseen ja myönnettävä että virheitä sattuu. En menetä kasvojani kenenkään edessä jos epäonnistun, vaan vastaan vain itselleni. Pään työntäminen monttuun tulee kalliiksi, sitäkin olen kokeillut. Fakta on kuitenkin se, että potentiaaliset tuotot eivät katoa vaikka myynnin jälkeen poistaa osakkeen omalta seurantalistalta. Siksi on mielestäni tärkeää olla valmis muuttamaan nopeastikin omaa mielipidettään.
Nöyryys . Lähtökohtani on, että en luota vielä omaan itseeni. Teen omaa analyysiä ja pyörittelen numeroita, mutta olen harrastelija. Siksi en voi olettaa, että olisin yhtä taitava kuin ammattilaiset tai pitkään markkinoilla pyörineet. Tämän takia olen hajauttanut. Tiedän hajauttamisen haittapuolet, mutta uskon vahvasti, että mikäli keskittäisin, en osaisi poimia tarpeeksi laadukkaita ja riskiprofiililtaan sopivia yrityksiä, jotta voisin nukkua yöni hyvin. Siksi salkussani on tällä hetkellä 16 yritystä. Hajautan myös ostoni. Tämän teen siten, että aloitan aina pienillä seurantapositioilla. Näin pakotan itseni seuraamaan yhtiön raportointia ja pikkuhiljaa opin enemmän yrityksen liiketoiminnasta ja voin halutessani lisätä positiota. Tiedän myös, että transaktiokulut jäävät prosenttien luokkaan, mikä tuhoaa tuottoa, mutta uskaltaisin omassa tilanteessa väittää, että se tuhoaa vähemmän tuottoa, kuin mahdollisten isojen mokien realisointi.
En voi kuvailla itseäni early-stage sijoittajaksi, sillä olen epäileväinen. Odotan siksi mieluusti, että yhtiö pystyy esittämään muutakin kuin lupauksia ja olen valmis maksamaan tästä enemmän, koska pelkään etten osaa tunnistaa jyviä akanoista aikaisessa vaiheessa. Pidän jatkuvasti varalla 20-30% käteispositiota, jotta pystyn ostamaan kun markkinat tarjoavat tilaisuuksia. Tämäkin madaltaa tuottoa, mutta käteinen on palvellut minua hyvin ja uskon että tulee vielä hetkiä kun cashiä on hyvä olla. Yksi asia missä olen taas valinnut keskittää, on sijoituskohteiden sijainti. Sijoitan pelkästään kotimaisiin osakkeisiin, sillä uskon että siten minulla voi olla jonkinlainen etu ulkomaisiin sijoittajiin. Ulkomaille sijoitan rahastojen kautta, koska oma tuntemukseni ja aikani ei riitä ulkomaisiin yrityksiin tutustumiseen.
Arvo vs. Kasvu . Olen yrittänyt löytää tasapainon arvon ja kasvun välillä. Olen mieluummin osittain oikeassa, kuin kokonaan väärässä. Mielestäni salkku, joka sisältää pelkästään jompaa kumpaa ei ole hyvin hajautettu. On kuitenkin otettava huomioon, että toinen voi nopeastikin kadota muodista, odottamattomista syistä. Siksi salkussani on niin kasvua kuin arvoa. Lisäisin tosin, että arvosijoittaminen minulle ei tarkoita sitä, että etsisin todella matalia arvostuskertoimia. Sen sijaan, etsin laatua, jota ei kyllin vielä arvosteta, esimerkkinä aloitin Tokmannin ostot noin vuosi sitten.
Ostaminen . Koko korona-ajan olen yrittänyt oppia maksamaan laadusta. Hitaasti mutta varmasti olen sopeutunut siihen ajatusmalliin, että korkeampi hinta voi olla oikeutettu, jos liiketoiminta on sen arvoista. Kuuntelin hetki sitten kun David Gardneria haastateltiin ja hän totesi, että kun jokin on ”over valued” voi itse asiassa olla erinomainen hetki tutkia yritystä tarkemmin. Hänen mielestä koko termi on naurettava. Oma ajatukseni on, että ostan kun eteeni tulee yritys jolla on kilpailuetua, hyvä tuote ja minun järkeeni käypä bisnesmalli. Mikäli en opi seurantajakson aikana ymmärtämään mistä rahat tulee, siirtyy yritys aika nopeasti myyntiin. Mittaan kilpailuetua ROE:n ja marginaalien avulla. Pidän yrityksistä joilla on matala velka ja uskottavat tavoitteet. Tässä taktiikassa ei ole mitään omaperäistä tai uniikkia, vaan tämä on surutta muilta kopioitua, mutta vaikuttaisi toimivan.
Myyminen. Mielestäni myyminen on kaikkein vaikeinta sijoittamisessa. Yritän pitää salkun 10-16 osakkeessa ja tämä tarkoittaa että mikäli löydän houkuttelevampia sijoituskeissejä, myyn pois jotain salkustani. Yritän parhaani mukaan aina myydä heikoimmat yritykset salkusta, tai vaihtoehtoisesti sen yrityksen mistä tiedän vähiten, mutta sen arvioiminen ei ole helppoa. Tällä en tarkoita sitä että myyn ne mitkä ovat eniten pakkasella, vaan ne jotka mielestäni sisältävät vähiten laatua. Asia minkä kanssa yritän taistella on se, etten harkitsisikaan laadukkaiden yritysten myyntiä, vaikka positiot kasvaisi. Yritän aina miettiä asiaa siten, että onko minulla tosiaan kykyä arvioida milloin yhtiö on päässyt täyteen potentiaaliinsa? Tuskin. Myymisessä olen tehnyt pari turhaa virhettä, mm. möin Reveniot 40€, koska yhtiö oli mielestäni näkymiin nähden kallis…mutta näkymät muuttuivatkin positiivisemmaksi ja palautin osakkeet kympin kalliimmalla takaisin. Markkina on harvoin tyhmä.
Osingot: Suhtaudun osinkoihin kaksijakoisesti. Pidän ajatuksesta, kun AOT:lle kilahtaa rahaa, mutta samalla harmittelen, että ehkä yhtiö olisi pystynyt kumuloimaan tuottoa huomattavasti tehokkaammin kuin minä, mikäli olisi jättänyt osingot maksamatta. Aloittaessani sijoittamisen, harhauduin muutamaan osinkoansaan ja siitä oppineena olen laskenut osinkojen merkitystä omissa kirjoissani. Riippuu toki paljon myös yrityksestä, kaikki yritykset eivät tarvitse investoida merkittävästi ja silloin voi olla parempi jakaa tuotot omistajille, jotta ei johdolle synny painetta “tehdä rahoilla jotakin”. Eli aika yhtiökohtaisesti mietin, onko yhtiön osinkostrategia minun maailmankuvaani sopiva.
Mistä aihealueista tiedän jotain?
Tämä on helppo, olen pääosin sijoittanut kuluttajatuotteita tuottaviin yhtiöihin ja teknologia firmoihin. Näiden lisäksi olen ottanut salkkuun pari finanssialan yritystä, ja Fortum on outolintuna joukossa. Uskon, että kuluttajatuotteita minun on helpoin arvioida aloittelijan taidoillani. Teknologia on iso loikka haastavampaan suuntaan, mutta uskon että oma mielenkiintoni mm. pelimarkkinaan voi tässä olla vahvuus. Tämä on ehkä enemmän learning by doing kategoriaan menevä, sillä teknologia tuntemuksessani on paljon aukkoja, mutta yritän täyttää niitä lukemalla.
Tässä oli mielestäni ne pääkohdat, jotka ohjaavat eniten tekemistäni markkinoilla. Minulle ei ole oikein toiminut sellainen, että määritän liian tarkat ehdot siitä mitä voin ja en voi tehdä markkinoilla, sillä haen edelleen itseäni sijoittajana. Kyse on enemmänkin kehittyvästä ajatusmallista joka muuttuu ja elää ajan mukana .
47 tykkäystä
Avaan nyt tännekin vähän omaa strategiaani opponoitavaksi, kun kirjoitin sitä vihdoin vähän mustaa valkoiselle. Kiitos kaikille tähänkin ketjuun kirjottaneille hyvistä ajatuksista, joita olen räikeästi lainannut omaan käyttööni.
Ikää mulla on 25v, melko hyväpalkkainen vakityö ja hyvin tuore sijoittaja. Oikeastaan koronakuoppa viime keväänä ja sitä seurannut keskustelu talouksiemme tilasta sai vasta aktivoitumaan enemmän aiheen tiimoilta (tätä ennen oon sijoittanut ainoastaan pankkini tarjoamiin törkyhintaisiin aktiivirahastoihin).
Säästö- ja sijoitussuunnitelma 4/2021
Taustafilosofia:
“Rauhallisuus ja suuri määrä ajatuksia suhteessa vähäisiin harkittuihin tekoihin on tuottavaa” - Mauno Koivisto
“An opportunity comes to the prepaired mind.” - Charlie Mugner
- Miksi säästän ja sijoitan:
- Varallisuuden kerryttäminen kohti leppoisia eläkepäiviä (tavoitteena eläkeikään mennessä vähintään 1000000€ salkku ja 2000000€ kokonaisvarallisuus)
- Taloudellinen hyvinvointi (talouden tasapaino ja nettovarallisuuden jatkuva kasvu vuositasolla, ei kitkutellen mutta järkevästi)
- Säännöt:
- Sijoitan vain rahaa joka on varaa hävitä (pakolliset menot laskettava aina ensin ja jäljelle jäävä raha sijoituksiin)
- Joustava puskuri, luottokortti 2000€ ja tilillä 2000-4000€ (tilipuskurista joustetaan tarpeen mukaan, esim. isompiin hankintoihin tai osakekurssien dippiin)
- Ei hätiköityjä päätöksiä (tutustuminen ostokohteisiin, oman tietotaidon kehittäminen perus mittareiden parempaan ymmärtämiseen)
- Pyrkimys verotehokkuuteen (verovähennysten hyödyntäminen, 1000€ verovapaiden nostojen hyödyntäminen 2022 eteenpäin, OST perustaminen “veivaukseen” koska tähtäin ei pikavoitoissa)
- Allokaatio indeksien (ETF/rahasto), osakkeiden ja kryptojen välillä (osakkeet alle 50% ja kryptot 5-15%, loput indeksiä)
- Lainan käyttöoptio (vain vakavaraisiin hyvän tuloskunnon omaaviin yrityksiin yli 10% dipistä)
- KK säästöt
- Hajautus maantieteellisesti ja toimialallisesti
- Suosin megatrendirahastoja ylituoton toivossa
- KK säästösummaa voi vaihdella tilanteen mukaan, mutta vähintään toinen KK säästösopimus (ETF tai indeksirahastot) pidettävä aktiivisena
- Osakepoiminta
- Ostojen kriteerit (ostan laatua pitkään holdiin, minimiosto 1000€, osta vain jos ymmärrät liiketoimintamallin ja kilpailuedun, lue ja tee analyyseja yhtiöstä ennen ostoa)
- Myyntien kriteerit (myyn jos yhtiön tilanne muuttuu merkittävästi, tai jos totean tehneeni virheen yhtiön arvioinnissa, en myy lyhyen ajan kurssivaihtelujen takia)
- Hajautus (maks. 25%/ osake, maks. 10 eri osaketta)
- Muut varallisuusluokat
- Oma asunto 2v sisällä (alueelta jossa hinta ei ainakaan laske, järkevän hintainen suhteessa kokonaisvarallisuuteen)
- Metsäpalsta (opiskelen lisää metsänhoitoa, hoidan palstaani aktiivisesti ja ajallaan)
- Auto (pidän autoa jossa kohtuulliset käyttökulut ja mukavuus/turvallisuustekijät kohtaa, auton mahdollista vuokrausta pohdittava kun pitkiä aikoja pois käytöstä)
36 tykkäystä
Kuulostaa suunnitelmalta. Ilmeisesti aiot kuitenkin viettää elämäsi sijoittaen ja nykyistä työtäsi tappiin asti tehden, etkä esim. muuttaa, hankkia perhettä tai vaihtaa työpaikkaa (omaehtoisesti tai pakolla)? Nykytilaan perustuvassa suunnitelmassasi ei ainakaan ole mitenkään huomioitu muita kuin henkilökohtaiset tarpeesi.
Lisäksi elämässäsi ei ilmeisestikään tule olemaan kriisejä kuten työttömyyttä tai sairauksia. Pari tonnia menee noissa ns. ensimmäisen puhelun aikana.
Pointtini siis on, että lienee turha puhua pitkäjänteisyydestä, kun suunnitelmasi ei sitä ole. Toki ikäiselläsi vuosikin on pitkä aika.
Hyvältähän tuo siis näyttää. Onnea valitsemallesi tielle!
4 tykkäystä
Noh, omaan sijoitussuunnitelmaani olen erikseen kirjannut, että se on voimassa vuoteen 2025-2030 saakka ja viimeistään 2030 sijoitusjakaumat on arvioitava uudelleen. Samoin sijoitussuunnitelma menee uudelleenarviointiin mahdollisten elämäntilanteen tai työtilanteen muutosten yhteydessä.
Oletan, että vastaavat rajaukset ja uudelleenarviointitarve on joko kirjaamatta tai kirjattuna mukana muidenkin sijoitussuunnitelmissa.
4 tykkäystä
Tosiaan, tuohon en ole vielä kirjannut sijoitussuunnitelman uudelleenarviointia 5v välein, tai tilanteeni muuttuessa äkillisesti. Kirjaan sen vielä itselleni (kuten Jape16 tossa totesi).
Nykyinen työni on tosiaan sellainen, että näkymät pitkälle tulevaisuuteen on hyvät ja vakaat, työ on mielekästä ja lineaarinen urakehitys mahdollista. Jos ei jotain toista työtä vielä paremmilla ehdoilla siis tule tarjolle, on tarkoitukseni jatkaa tässä työssä eläkeikään asti, samalla sijoitusharrastusta ylläpitäen.
En oikein ymmärrä miksi sijoitussuunnitelmassa tulisi huomioida muuta kuin henkilökohtaiset sijoitustavoitteeni ja tarpeeni. On minulla elämässä kuitenkin muitakin suunnitelmia kuin sijoitussuunnitelma. Tarkoituksella olen jättänyt tuosta esimerkiksi tietyn KK säästösumman tai osakkeidenostomäärän avonaiseksi, elämäntilanteella kun on tapana vaihdella. Lisäksi olen kirjannut suunnitelmiani, että lasken aina pakolliset menoni ennen sijoittamista. Nämä menot käsittävät myös sellaisia menoja joita ei nyt vielä ole, esim. tulevien lasten, kodin, harrastusten yms. kustannuksia.
Elämässä mahdollisesti tulevien kriisien eteen voisin siis varautua tehokkaammin. Jään pohtimaan ainakin puskurirahan kasvattamista.
Kiitos opponoinnista! Tässä onkin kyseessä ehkä enemmänkin suunnitelman raakile, jota kehitän vielä.
13 tykkäystä