Itsellä aikalailla saman suuruinen puskuriraha. Jos duuni lähtee alta riittää ansiosidonnainen hyvin elämiseen. Jos auto hajoaa alta, niin saan uuden samanlaisen kärryn nuilla rahoilla alle nopeaan. Muuta isompaa menoa en keksikään, mitä itselle osuisi.
Mun mielestä suunnitelmat kuulostivat hyvältä, olisimpa itsekin ollut yhtä älykäs tuossa iässä… Tai edes vieläkään…
Seuraa itsereflektiota ja ääneen pohtimista. Oma strategiani ei ole mustavalkoisia sääntöjä siihen, miten sijoitan, vaan enemmänkin tutkimus onnistumisista ja virheistä, joiden kautta pyrin kasvamaan sijoittajana ja omistajana.
Olen juuri nyt aika pihalla siitä, minkälainen sijoitusstrategia itselle sopisi, enkä löydä itsevarmuutta omistaa mitään paperia pitkään. Tunnistan itsessäni juuri sen kaverin josta Verppukin videoillaan puhuu, kun viimeinen 12 kk on ollut liian helppoa aikaa saada hyviä tuottoja. Nyt tuntuu päinvastaiselta, kun tarjolla ei ole samanlaista alennusmyyntiä. Nyt pitäisi ymmärtää, mitä kaikkea on tullutkaan sijoittamisesta opittua, ja luoda se pelikirja uuteen huomiseen.
Olen mielestäni ihan hyvä tunnistamaan aliarvostusta, kun se on räikeää (kukapa ei olisi). Mutta kun pitäisi tyytyä laatuyhtiöihin ja pienempään upsideen, hermostuttaa viimevuoden varjot ja karhumarkkinat. Tämä on ajanut minut siihen, että viimeisen 5kk olen pitänyt korkeaa käteispainoa, ostellut muutamia osakkeita lyhyeen pitoon, ja myynyt ne nopeastikin kotiuttaen voittoja tai tappiota.
Olen muutaman kerran ottanut takkiin sellaisilla ulkomaisilla lapuilla, joilla oli iso potentiaali, mutta liian vähän informaatiota, enkä siis luottanut niihin todellisuudessa yhtään. Kun kurssi lähti valumaan, myin. En siis tiennyt miksi ostin niitä alunperinkään.
Olen vasta 27, pääsin toissaviikolla vakitöihin ja elämää on edessä, joten karhumarkkinat ei pitäisi kuumottaa niin paljoa. Toisaalta haluaisin ostaa vuoden päästä oman asunnon, ja siihen luonnollisesti tarvitaan käteistä, ja kuulemma rahaa ei kannattaisi koskaan menettää. OSTn saldo on nyt 70k€, ja se saisi tehdä siellä töitä ainakin seuraavat 20v. AOTlla + tilillä n. 25k€, sitä saatetaan tarvita vuoden päästä asuntokaupoilla. Omaisuus kokonaisuudessaan miinus velat on n.110k.
Olen ollut nyt 10 vuotta markkinoilla, joista kohta 5v osakepoimija Nordnetissä. Koska strategiani on kuvaus oppimisestani, annetaan tähän vielä viimeisen viiden vuoden pulssi, joka kuvaa matkaani. Tätä pulssia luonnollisesti vääristää viimevuoden helppous, mutta otan siitä silti rohkaisua, että jotain tässä opitaan, pikkuhiljaa. Nyt vain tuntuu, että alan ymmärtää markkinoista sen verran paljon, että ymmärrän kuinka paljon en todellisuudessa ymmärrä, ja kuinka paljon tästä kontrollin tunteesta on valetta.
Kotimaisiakin yhtiöitä on usein vaikea tulkita sen tiedon perusteella, mitä on saatavilla. Olen melko kriittinen informaation suhteen (oppirahat maksettu kryptojen kanssa), joten ulkomaiset yhtiöt ovat jäämässä oman portfolion ulkopuolelle. Thank god meillä on Inderes ja anaalyytikot, jotka auttavat kotimaisten yhtiöiden kanssa. Kamuxiakin on oikeasti kiva omistaa, vaikka itselläni on uusi yhtiö salkussa ja rivi pakkasella, kun tiedän edes jollain tasolla, mitä yhtiön sisällä nyt tapahtuu.
Rahastot ovat alkaneet houkuttaa myös entistä enemmän. Olenkin hahmotellut hybridiratkaisua, jossa OST toimii pelastusveneenä, johon opin pikkuhiljaa tekemään pitkäaikaisia omistuksia ja osakepoimintoja. AOTsta olisi mahdollista rakentaa rahastojen muodostaman tutkan, johon säästetään kuukausittain.
Iso kysymys mihin en osaa vielä vastata, on ajoitus. Muutama kuukausi härkämarkkinassa korkealla käteispainolla näyttää kyllä, mikä voima “time in the market” ilmiöllä on. Onhan tässä hävitty jokaiselle indeksille tänä vuonna, mutta yritän katsoa asiaa pidemmälle. En osaa kuvitellakkaan, miltä maailma näyttää vuoden tai kahden päästä, ja millaiset olisivat olleet parhaat keinot varautua siihen. Oppimatka jatkuu…
Itse aluksi sijoitin vain rahastoihin ja nyt kokeillut vasta vähän reilu puolivuotta suoraan osakkeisiin sijoittamista ja päättänyt muuttaa strategiaa täysin. Koska pää ei kestä tarpeeksi osakkeista lueskelua ja niihin perehtymistä niin aion jatkaa vain kuukausi säästämistä indeksirahastoihin, lisäilen rahastoja/summaa sen mukaan mikä on “ylimääräistä” rahaa. Kuitenkin jätän salkkuuni ostamani osakkeet oli ne tällä hetkellä sitten vihreänä tai punaisena, saavat jäädä sinne poikimaan.
Päivitystä ja ajatuksia sijoitustrategiasta.
En ollenkaan muista mitä mahdollisesti olen aiemmin kirjoitellut, joten lyhyesti kertausta:
Olen vuosia ollut ajatusmaailmaltani osakepoimija. Isolla työllä ja tutkimuksella “all in” mukaan firmoihin joiden toiminnan ymmärtää ja johon itse oikeasti uskoo. Näistä (kaikista) on irtaannuttu voitolla ja jatkettu aina seuraavaan.
Sitten löysin treidaamisen, jota opettelin pian jo käytännössä koko koronavuoden. Osakkeiden hurja nousu laajalla rintamalla toki helpotti urakkaa ja toi mahtavia voittoja mutta nyt olin kuitenkin pääsääntöisesti treidaaja, jossa koko kassa oli käytössä ja kiersi nopeasti.
Viime vuoden loppua kohti ja erityisesti nyt vuodenvaihteen jälkeen huomasin että en halua välttämättä enää treidata koko kassalla, ja olisi kiva saada tuottoja myös passiivisesti. Kiinnostuin osinkosijoittamisesta ja yritinkin muutamaan kertaan irtaantua treidauksesta. Aina kuitenkin tuli jokin täydellinen paikka eteen ja jo hankitut osinko-osakkeet lensivät ulos salkusta. Voittoa näissäkin tuli mutta valittu strategia ei oikein pitänyt…
Syy treidauksen vähentämiseen tuotoista huolimatta on se, että olen havainnut itsessäni ominaisuuden jossa keskityn valitsemaani asiaan liiankin hyvin. Muu elämä hieman unohtuu ja en osaa tarpeeksi hyvin erotella vapaa-aikaa kaupanteosta. Olisi ihanteellista jos pystyisi tekemään kauppoja ja irtautumaan halutessaan ilman että jatkuvasti vähän kuitenkin vilkuilee pörssiä ja tekee “vaan muutaman kaupan tässä sohvalla”.
Nyt vaikuttaisi että olen lopulta löytämässä minulle sopivaa strategiaa. Olen käytännössä isolla osalla kassaa osinko-osakkeissa kiinni, ja tämänhetkisen nettotuoton avulla olisi periaatteessa mahdollista jäädä vapaaherraksi (jos jatkaisi normaalia elämää ilman luksushankintoja). Tuotto on kuitenkin senverran pieni ja salkku tuottoineen ei kestä vielä isompaa romahdusta, joten joudun vielä hetken jatkamaan työelämässä. Töistä irtaantuminen on siis lopullinen haaveeni mutta tiedän myös ettei sen jälkeenkään voi vain kotisohvalla istua kuolemaan asti. Hienointa olisi jos saisi uuden työn tai perustaisi yrityksen joltakin alalta johon tuntee intohimoa, ja jota haluaisi tehdä tekemisen ilosta.
Nykyisen strategian mukaan varat on sijoitettu osittain korkeamman riskin (esim. REIT, mREIT) osinkoa tuottaviin yhtiöihin, ja osittain pienempää tuottoa antaviin mutta vakaampiin osingonmaksajiin. Pienempää tuottoa maksaviin on sijoitettu suurin osa, ja tarkoitus onkin veistellä näistä jatkuvasti siivuja uusiin kohteisiin (osingonmaksajat ja kasvuosakkeet) sitä mukaa kun niitä löytyy.
Tasaisesti, jopa kuukausittain maksettavat osingot ja palkasta yli jäävän osuuden sijoitan kulloisinkiin mielenkiinnon kohteisiin. Tällä hetkellä ostelen pääasiassa suomalaisia kasvuyhtiöitä (Harvia, Kamux, QT, ym. palstan suosikit), ja yritän hankkia salkkuun arvonnousua ilman että joutuu maksamaan lisää veroja (vrt. osingot).
Toivon että pystyn toimimaan pitkäjänteisesti ja pitämään nykyisen strategian. Olen huomannut positiiviset vaikutukset lähes heti. Pörssissä saa olla punaista mutta se ei enää rassaa hermoja yhtä paljoa, kun osinkotuotot ovat (pääosin) kuitenkin vakaita ja joka kk voin ostella lisää halvemmalla jos sattuu laskupäiviä.
Treidaaminen on ollut jäissä nyt hetken mutta tarkoitus on lohkaista kohta pieni pala taas tähänkin toimintaan, kunhan tunnen että olen “lomaillut” tarpeeksi.
E: Taisin johonkin ketjuun aiemmin tänä vuonna kirjoittaa vuoden tavoitteeksi treidata yli 50 k€ tuotot. Tämä on hyvin matala tavoite kassaan nähden mutta asetin tarkoituksella matalalle. Tämä tavoite täyttyi jo tammikuussa, joten senkin puolesta nyt on levollinen mieli jatkaa vähän passiivisemmin ja ladata akkuja.
Hei! Toivottavasti osuu oikeaan ketjuun.
Aloitin osakkeisiin sijoittamisen viime joulukuussa. Strategia oli yksinkertainen. Tilaa Inderes premium, katsele mallisalkku ja osto-suositukset ja peesaa. Se toimi hyvin, mutta koska kärsivällisyyteni on kuin ankanpoikasella, lähdin fomottamaan ja yolottamaan ja mitä näitä nyt on. Eli vaihdoin täysin vihreän salkun osittain raketteihin mitä lenteli vielä vähän aikaa sitten aika paljon. Nyt päivitän strategiani takaisin lähemmäs alkuperäistä, koska ensimmäinen on yleensä paras ja koska haluan pitää rahani Suomessa ja ehkä Ruotsissa (enkä handlaa verotusta). Muita hyviä syitä on se, että käyn töissä, opiskelen, teen opparia ja harkkaa niin aikani on hyvin rajallinen ja uneni on oltava levollista. Toki myös raketit on vajonnut mutiin. Kunhan saan syksyllä kaiken ylimääräisen haalittua pois, voin vihdoin alkaa opetella analyysin tekoa ja markkinoiden ymmärtämisen opiskelua ihan itsenäisestikin. Olen nyt koonnut OP:n osta suositukset ja Inderesin osta suositukset (myös @Thiebault suomi lista on koottu) ja mielelläni keräisin vielä muiden analyysia tarjoavien listat. Inderesin listaan sekä foorumiin luotan ehdottomasti eniten, mutta olisi kiinnostavaa tietää saako tietyt yhtiöt joka paikassa osto suosituksen. Ja tämmöisten listojen teko on miellyttävää. Onko kellään siis tietoa miten esim danske, nordea, sijoitustieto, tarjoaa analyyseja ja onko muita suht luotettavia paikkoja niitä hommata. Kiitos ja kumarrus. Tämä foorumi on yksinkertaisesti aivan mahtava, kuten koko Inderes. Hyvää ja kaunista viikonloppua kaikille! 
Ylen Pörssipäivä ohjelmassa 24.3 oli hyviä ajatuksia. Niistä ideana omia ajatuksia tyypillisiin sijoittamisen fraaseihin:
Sijoittaminen kannattaa aloittaa tänään
Sijoita vain se minkä olet valmis häviämään
Osta ja unohda
Olen miettinyt monesti ihan samoja “ammattilaisten” vinkkejä.
Tänään aloittaminen tulee monesti sellaiselta kaverilta, joka on välittäjällä töissä. Kyllähän jonkinlainen opiskelu, suunnitelman tekeminen ja välittäjävertailu pitää tehdä ennen kuin ryntää tilejä perustelemaan.
Jos on vaikka kymppitonni säästöjä kun aloittaa sijoittamisen niin pitäisikö siitä sijottaa ainoastaan 100e jos ei ole valmis häviämään enempää? Tuo neuvo on yksinkertaisesti täyttä paskaa. Hyvin hajautetulla, velattomalla salkulla ei tarvitse olla valmis häviämään kaikkea. Turhaa pelottelua tuollainen.
Osta ja unohda on myös haitallinen ohje. Sijoitusta pitää tosiaankin vahtia ja seurata. Ei tarvitse olla mikään treidaaja ja kurssien kyttääjä, mutta miksi paskaksi muuttunut firma pitäisi jättää salkkuun mätänemään? Jos hommat ei luista niin kuin pitää niin taipaleelle vaan. Kyllä myyminenkin kuuluu sijoittajan toimenpiteisiin. Jos haluaa ostaa ja unohtaa niin se on parempi tehdä hajauttamalla ympäri maailmaa ETF:ien tai rahastojen avulla.
Hyvänä vinkkinä aloittavalle sijoittajalle voisi olla, että lukee vähintään 3kk Inderesin foorumia samalla kun tekee omaa sijoitussuunnitelmaa. Tästä on paljon enemmän hyötyä kuin noista joka tilaisuudessa viljellyistä latteuksista.
Sijoita yhteen kohteeseen vain sen verran, että huonon skenaarion tappiot voit hävitä. On totta, että harva sijoitus painuu nollille huonossakaan skenaariossa. Mutta ylipanostamalla käy niin, ettei pää kestä osakkeen kurssilaskua ja myydään osake liian helposti pois tappiolla.
En osaa/jaksa lainailla, joten kommentoin lyhyesti muuten.
Aloittaako tänään vai vuoden päästä?
Markkinaopinnot kannattaa aloittaa heti. Kaikkia säästöjä ei tarvitse heti painaa kiinni yhteen kohteeseen, mutta esimerkiksi rahastoihin voi lähteä mukaan melkein milloin vain.
Itse opiskelin indeksien historiaa, korkomarkkinoita ja erilaisten hype-ilmiöiden ja trendien syntyä noin VIISI vuotta ennen kuin tein ensimmäiset suorat osakesijoitukset.
Osittain viive johtui siitä ettei ollut rahaa mitä sijoittaa, ja toisaalta oli parempia rahankäyttökohteita. Kuten vaikka lätkäkortit, jotka olivatkin oiva alusta tutkia ihmisten ja hintojen käyttäytymistä. Beckett-lehti tuli luettua kannesta kanteen kerran kuussa tarkkaan.
Sijoita vain mitä olet valmis häviämään.
Ehdottoman väärä lähestymistapa. Pitää tutkia markkinat ja yritykset niin tarkkaan, että uskaltaa panostaa niin paljon kuin taskusta löytyy. Worst case scenario tarkoittaa minun tapauksessa sitä, että yritys ei etene niin nopeasti kuin olen ajatellut ja pitää panostaa muualle, ei sitä että kaikki menee.
Ylipäänsä pörssiyhtiöiden konkurssit ovat äärimmäisen harvinaisia, toki näyttäviä ja uutisoituja (Talvivaara).
Osta ja unohda.
On mahdollista toimia myös näin. Mieluummin kuitenkin kannattaa tarkkailla yritystä niin hyvin kuin pystyy ja pyrkiä hahmottamaan mikä tieto on yrityksen kehityksen kannalta olennaista. Yksi huono kvartaali ei riitä osakkeista luopumiseen, jos pystyn riittävällä varmuudella arvioimaan, että heikkous on tilapäistä.
Ehdottomia totuuksia sijoittamisessa ei ole. Se mikä toimii minulla, ei välttämättä toimi kaikilla. Oppia kannattaa hakea ympäriinsä ja koettaa sovittaa ne omaan mielenlaatuun. Maailma myös muuttuu ja pitää muuttua mukana.
Samoilla tuumauksilla. Esimerkiksi Sijoita vain mitä olet valmis häviämään -opetus voi olla ihan hyväkin muistutus liiallisia riskejä ottavalle luonteelle. Toisaalta riskejä kammoksuva ei ehkä uskalla sijoittaa lainkaan, jos alkaa kovin miettimään skenaarioita rahojensa menettämisestä.
Osta ja unohdakin sopii hienosti indeksisijoittamisen riemun löytäneille. Osakepoimijoille ei niin itsestään selvästi. Tyylejä kun on monia.
Tässä pari päivää oon alkanut miettimään ja tänään päätin, että alan tutustumaan indeksisijoittamiseen täysin käsin (suurella intohimolla). Tällä elämänhetkellä indeksisijoittaminen tuntuu parhaimmalta ja on vaivattomin tapa kerätä varallisuutta ajassa x.
Aloin vuoden alussa sijoittamaan indeksirahastoihin ja tosiaan vasta viikon sisään on kasvanut mieleen ajatus että entä jos tästä tekis mahdollisimman aktiivista toimintaa eikä passiivista kuten monesti hommaa luonnehditaan. Käytännössä se tarkottaisi indeksiin tutustumista paljon isommalla intohimolla. Tutustumista sykleihin, historiaan, tiettyihin käyttäytymismalleihin ja teoriaan että käytäntöön myös. Opiskelukieli tulee olemaan pääasiallisesti suomi ja saksa. Saksan kielen kanssa pitänee petrata sijoittamissanastoa reiluhkosti. Internet, podit, kirjat, blogit jne kaikki mikä vaan irti saadaan tiedon pohjalta ja on hyödynnettävissä taitoon ja aikaan. DAX:iin on pitänyt tutustua jo jonkin aikaa. Tykkään saksankielestä itse tosiaan paljon ja normaalisti myös sijoittaminen siihen kielialueeseen kiinnostaa kovasti. Yhden rahastonkin oon jo löytänyt. Veikkaisin, että elokuussa viimeistään alan pistämään rahojani sinne.
Tälläistä vuosille 2021-2025 ja ehkä pidempäänkin. Kuka tietää mitä tulevaisuus tuokaan. Tällä hetkellä nykyisyys näyttää ja tuntuu erittäin valoisalta sijoittamiseni osalta.
Hyvä kirjoitus! Tämä kiteytti hyvin vielä muotoutumassa olevan sijoitusfilosofiani perusajatuksen:
Buffettin lentävä lause “Osta liiketoimintaa, älä osaketta” on ehkä klisee, mutta erittäin toimiva ohje minulle. Se pakottaa perehtymään sijoituskohteeseen tarkemmin ja ymmärtämään sen mahdollisuudet ja rajoitteet.
Nuo edellä kuvatut kliseefraasit ovat totta kai tulkinnanvaraisia, mutta on niissä jokin tiedon jyvänen mukana. Käyn seuraavaksi läpi yleisimpiä lentäviä lauseita ja reflektoin niitä omaan sijoitusstrategiaani;
“Aloita sijoittaminen jo tänään” — Tällä taistellaan sitä vastaan, että arvo-osuustilin avaaminen kestää ja kestää, ja kohta huomaatkin, että se on prioriteettilistalla jossain mökkirempan ja romuautoprojektin takana.
Aloittaminen tarkoittaa minulle sitä, että laittaa ensimmäiset pienen pienet roposensa markkinalle. Ei mitään casino-leffoista tuttua dramatisoitua all-innia, vaan joku tylsä rahasto tai “kansanosake” salkkuun maatumaan.
Aloittaessani ajattelin asian niin, että kehittyäkseni sijoittajana ja saadakseni tuntumaa pörssiin, pitää minun olla siinä omilla pikku pennosilla mukana. Sitä kautta löytyi kiinnostus seurata kurssiliikkeitä ja kartoittaa eri yhtiöitä (sekä toki myös indeksejä). Jos en olisi avannut ollenkaan siivua, tuskin olisin jaksanut paneutua koko asiaan.
“Sijoita vain se, minkä olet valmis häviämään” — Tällä torjutaan sitä Facebookin sijoitusryhmistä tuttua ongelmaa, että aloitetaan heti jollain Martelan osakkeella ja ladotaan sinne kaikki mitä irti saadaan. Sitten tapahtuu jotain ikävää, ja pääoma painuu reilusti pakkaselle. Siitä päätellään, että pörssin on ihan rigged ja että siellä keinotellaan kuin vuoden 1987 Wall street -elokuvassa.
Sijoittamalla vain ylimääräiset, “löysät rahat”, varmistetaan, että sijoitusura ei ala isoilla pettymyksillä. On myös noin muutoinkin ihan hyvä idea, ettei koko omaisuus lasten harrastusrahoja myöden ole riskisissä osakkeissa.
“Osta ja unohda” — Tämän sanotaan olevan osa vanhaa maailmaa. No, ehkäpä. Itse koen kuitenkin hyvänä perusohjeena, että osakkeita ostetaan pitkään pitoon. Silloin ruokitaan myös omaa kärsivällisyyttä, kun lappuja ei lyödä heti laitaan ensimmäisen huonon osarin jälkeen. Ihmismieli on altis monelle pahalle, ja tämä pätee myös osakesalkun hallintaan.
Oma taktiikkani on yhdistelmä vanhaa mantraa ja uusia ideoita. Ostan aina välillä sellaisia kivitalo-osakkeita, kuten Fortum ja Sampo, ja sitten jätän ne “eläke-holdiin”. Vastaavasti otan välillä vähän volatiilimpia lappuja nopeiden kurssinousujen toivossa.
Taktiikkani on kaiken kaikkiaan hyvin pitkälti “buy and hold” - eli suomeksi: ostan ja liimaan kylkeen “riko lasi vain hätätapauksessa”-lapun. Hajautus tulee pitkälti automaationa, kun rahaa joutuu säästämään pitkäjänteisesti. Pääsääntöisesti pyrin olemaan myymättä, mutta jos yhtiön tarina muuttuu, olen toki valmis reagoimaan.
En usko voivani ennustaa makrotaloutta yhtään paremmin kuin kissani sitä, laitetaanko ruokakuppiin tunaa vai härkää. Minulla on kuitenkin köyhyysetu, eli kun pääomani ovat pieniä, voin laittaa niitä joustavasti myös small-cappeihin ja nauttia isoistakin nousuista. Voin myös säädellä käteisen määrää, jolloin pystyn ostamaan dipeistä hieman normaalia enemmän.
Minusta on keinotekoista pitäytyä orjallisesti jossakin tietyssä strategiassa, oli se sitten arvo-, kasvu- tai laatustrategia. Mieluummin hyödynnän näiden kaikkien hyviä puolia. Yleisesti ottaen pyrin kuitenkin siihen, että otan näkemystä osakesijoituksillani. Eli toisin sanoen yritän tehdä jotain indeksistä poikkeavaa. Jos ostaisin pelkästään large-cappeja, rahat voisi yhtä hyvin laittaa yleisindeksiin.
Osakesijoittaminen on minulle yhtä lailla harrastus kuin vaurastumisen väline. Olen mielelläni mukana yhtiöissä, joiden palveluita käytän ja joihin uskon. Tämä on käytännössä johtanut siihen, että salkussani painottuu aika vahvasti kulutustuotteet-segmentti. En kuitenkaan mahda sille mitään, että jotkut it-management-service-software-viritelmät ovat arkiymmärrykseni tuolla puolen. Aina välillä lähden niitäkin peesailemaan, mutta mieluummin heitän löylyä kiukaalle tai kahvia brändi-kuppiin. Eli ostan mitä ymmärrän, kuten klisee kuuluu.
Lyhyehkön taipaleeni aikana olen huomannut, että yksi merkittävä hidaste vaurastumiselle on oma pää. Saatan ajatella esim. siten, että kun muut ovat vaurastuneet jollain tykkiosakkeella, niin se on jotenkin minulta pois, enkä voi enää “hypätä kyytiin”. Eli juna on muka mennyt jo. Tästä muutama esimerkki: Qt (kevät 2020), Harvia (koko helkkarin vuosi 2020) ja Metso (kesä 2020). Olenkin yrittänyt ajatella, että muiden onnistumisista kannattaa nauttia yhtä lailla ja lähteä mukaan hyviin juttuihin, vaikka kovin kasvuvaihe olisi jo takana. Ei ole mitään järkeä ajatella, että hyvillä yhtiöillä tulee heti katto vastaan, ja että huonot yhtiöt jotenkin maagisesti nousevat tuhkasta.
Luulenkin, että ihmismielellä on jokin alkukantainen tarve erottua joukosta — olla omaperäinen. Eli jos vaikka “kaikki” ovat jo ostaneet Kamuxia, niin se olisi tylsä tai huono valinta. Kaikkea muuta: lukuisat asiaan perehtyneet ihmiset ovat nähneet siinä potentiaalia, joten tod.näk heidän päätelmissä on jotain perää. Miksen hyödyntäisi muiden asiantuntemusta, vaikkei se tee ratkaisustani kovin omaperäistä?
Tällaisilla ajatuksilla eteenpäin. Odotan mielenkiinnolla, muuttuuko strategiani vuosien myötä, tai tuleeko siihen jotain uutta. Ainakin olen valmis kehittämään osaamistani tiedon ja kokemuksen karttuessa.
Ihmiset selvästikin tulkitsevat näitä klassisia neuvoja hyvin eri tavoin. Ymmärrän kyllä yllä esille nostetun kritiikin, mutta tässä lyhyt puolustuspuheenvuoro yllä mainituille neuvoille siten, kuin ne itse tulkitsen:
Aloita jo tänään. Moni ajattelee aloittavansa sijoittamisen “sitten joskus”, kun tilanne sallii, mutta juuri tässä kuussa on niin paljon hankintoja ja kesälomakin on edessä jne. Eikä sitä sitten koskaan tule aloitettua. Ei neuvon ajatuksena liene laittaa kaikkea mikä irti lähtee ja velkavipua vähän päälle saman tien yhteen hypeosakkeeseen, vaan esim. aloittaa indeksisijoittaminen kuukausisäästösopimuksella esim. 50 € /kk, ja myöhemmin kenties mukaan tulee osakepoiminta, kun on vähän aiheeseen perehtynyt.
Sijoita vain sellaista rahaa, joka on vara menettää. Älä esim. ota niin suurta velkavipua, että et selviydy lainanhoidosta korkotason noustua kolme prosenttiyksikköä. Äläkä laita osakkeisiin pankkitilillä lojuvaa rahasummaa, jonka olet ajatellut asunnon käsirahaksi ensi vuonna.
Osta ja unohda. Totta kai suoria osakesijoituksia kannattaa seurata, ja jos yhtiön tarina alkaakin kehittyä huonoon suuntaan, se ehkä kannattaa myydä pois salkusta. Useimmat sijoittajat kuitenkin pääsisivät parempaan lopputulokseen, jos katsoisivat pörssikurssit vaikka kerran kuussa tai kerran vuodessa. Tai kerran vuosikymmenessä. Eli älä ryntäile markkinan lyhyen aikavälin ailahtelujen perässä (ellet ole treidaaja), vaan pyri ostamaan osuuksia menestyvästä liiketoiminnasta, jota olet valmis katsomaan vuosien päähän eteenpäin. Charlie Mungerin sanoin: älä koskaan keskeytä korkoa korolle -periaatteen toimintaa ilman hyvää syytä.
Itse olen kaksi ensimmäistä neuvoa (oman tulkintani mukaisesti) jo sisäistänyt ja toteuttanut. Kolmannessa on vielä tekemistä (katson pörssikurssit liian monta kertaa viikossa), mutta mielestäni en enää höntyile niin paljon kuin nuorempana. Tämä on myös näkynyt positiivisesti salkun kehityksessä.
Nyt täytyy muistaa, että neuvot on tehty ns. perustilanteeseen, jossa kurssit voivat laskea (rajustikin) ja yritykset jopa mennä konkurssiin. Moni tätä foorumia lukeva ei ole nähnyt laskevien (tai edes matelevien) kurssien aikaa joten lyhytnäköisyys sallittakoon.
On todella hyvä että kansa ryntää sijoittamaan. Mutta asioista on syytä ottaa selvää, ennen kuin työntää viimeiset lomareissurahansa, asunnon pesämunan tai yhtään sellaista euroa jolle on jokin käyttötarkoitus olemassa, pörssiin tämän foorumin voittajatarinoiden innoittamana. Jos esimerkiksi on säästänyt ensiasuntoonsa pankin vaatimaa omarahoitusosuutta, sopiva kämppä sattuu kohdalle ja se “takuuvarma” Inderesillä hehkutettu voittolappunen onkin juuri pudonnut 10% eikä sitä millään viitsisi myydä tappiolla, niin seurauksena voi tiukassa rahoitustilanteessa olla, että se unelmien kämppä menee sivu suun. Toki nämä tilanteet ovat kaikki erilaisia, mutta noin yleistettynä.
Siksi mielestäni kannattaisi pitää osakkeissa ja rahastoissa vain se summa, jonka voi todellakin hävitä, eli vaikka salkku joku aamu näyttäisi nollaa, ei mikään suunniteltu remontti, lomamatka, saatika tärkeämpi ostos tai lainan lyhennys jää tekemättä.
Yksinasuvalla voi toki ajatusmaailma olla toisenlainen, mutta monen tilanteeseen vaikuttaa myös perheellisyys eli on aivan oikeasti vastuuta myös muista kuin itsestään. Ei siis siksikään kannata leikkiä näillä asioilla.
Lisäksi elämää pidempään nähneet tuppaavat huomaamaan, että varautuminen on viisasta. Voi hyvin käydä niin, että viikolla 1 pörssikurssit droppaavat 20% ja viikolla 2 olet yhtäkkiä työttömänä. Viikolla 3 elämänkumppanisi ilmoittaa, että tämä oli muuten tässä, naapurin Makella on hienompi maasturi. Masennuttuasi ja ryypättyäsi pari kuukautta saat diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja loppuikäsi olet paitsi työtön, myös riippuvainen lääkityksestä. Tässä kohtaa on tietysti olemassa erilaisia turvaverkkoja, mutta voisin kuvitella että pari kolme kymppitonnia taskun pohjalla (eikä osakkeissa) lämmittäisi tuossa tilanteessa todella paljon.
Esimerkki oli täysin ohjeellinen kuvitteellinen, mutta mielestäni mahdollinen. Ja tehty ainoastaan kuvaamaan varautumisen tarvetta ja perustelemaan näitä perusohjeita. Tiivistettynä ohjeet kai tarkoittanevat, että elämässä on paljon muutakin kuin sijoittaminen ja siitä ei kannata tehdä liian isoa asiaa elämässä.
Lisäksi on muistettava, että täällä foorumilla luemme vain voittajatarinoita. Näppinsä polttaneet ovat usein hiljaa.
Minulla on vahvistunut oikeastaan strategiassa se, etten ole yksinkertaisesti pelännyt sijoittaa ja sitä kautta saanut mielenrauhaa ja tuloksiakin. Olen ottanut turpaankin ihan huolella tässä 2020 alkaen tietysti, mutta tuotot toisaalta olleet sitäkin parempia.
Ennen hätiköin, panikoin ja pelkäsin. Mitä jos menetän vaivalla ansaittuja rahoja, kauheaa!
Nyt touhu on ollut varmempaa, eräällä tavalla yrittäjämäistä ajattelua. Viime syksynä aloin pohtia, että why not think BIG? Eihän tuloksia yrittäjälläkään tule ilman riskinottoa?
Olenkin saanut jo kasvatettua pääomat hyvälle tasolle, koska viime kesänä ja syksyllä alkanut momentum tuli vedettyä niin isolla pääomalla kuin vaan sain irti. Toki vieläkin enemmän vivuttamalla olisin jo Bahamalla.
Tällä hetkellä toki ymmärrän realiteetit, mutta silti mukana riittävän isosti. Kun olen tämän vuoden pois työelämästä niin aikaa on tähän panostaa ja uskon vahvasti, että jälki tulee olemaan hyvää.
Tämän hetkinen sijoitusstrategiani ja perustelut siihen. Vai onko se taktiikka?
Salkut ja taktiikka
Perustelut
Tuossa 2019 tienoilla vuoden verran rakentelin erilaisia, jälkeenpäin katsottuna melko typeriä, algoritmeja, joilla kävin kauppaa vakuutuskuoren sisällä osakkeilla. Tulos oli +/- 0, eli en hävinnyt pääomaa, mutta menetin 25% tuoton, jonka indeksi kerrytti sinä aikana.Pelasin muistaakseni noin 25 k€ panoksella tuolloin.
Tärkein oppi oli kuitenkin se, miten hyvä passiivinen indeksointi sitten onkaan. Pirun paha päihittää algoritmeilla. Mutta, jos pystyisi pienelä vivulla KULUTTA rakentamaan oman indeksirahaston, se olisi vielä parempi, tämä backtestattuna sekä Suomi-, Ruotsi-, Saksa-, Ranska- että USA-osakkeilla. Suomesta käytin myös pienempien firmojen osakkeita, mutta en saanut gainia.
Tästä seurasi siis kauteni ETF-sijoittajana. Pohdin ja tutkin erilaisia ETF-strategioita, ja löysin yhden tutkimuksen, missä saatiin lisätuottoa sillä, että pysytään aina 1 vuoden aikana parhaiten tuottaneissa rahastoissa, ja vaihdetaan rahastot kuukauden välein. Tätä strategiaa noudatan nyt siis tuossa Nordean eläkesäästökuoressa.
Korona-aikaan tutustuin inverse-ETF:iin, ihan menestyksellä shorttasin koronadroppia, ja sain kasvua aikaan, kun muut dippasivat. Aloitin vaan hieman myöhässä. Koronamontun jälkeen aloin ostamaan 18MF.DE -ETF:ää, joka on 2x vivutettu MSCI USA -indeksi. Olisin halunnut ostaa 3x Nasdaqia Nordnetista, mutta se tökkäsi virheilmoitukseen, että koska esitteitä ei ole suomeksi, en saa ostaa. Tuo 18MF on siis vivutettu daily ETF, ja niistähän varoitetaan, että jos kurssi sahaa, niin pääoma tippuu. Mutta toisaalta pitää muistaa, ja tämähän ei ole varoitus, vaan suositus, että jos kurssi liikkuu samaan suuntaan, niin ETF:n arvo kasvaa enemmän kuin 2x indeksi, ja toisaalta jos kurssi tippuu monta päivää peräkkäin, arvo tippuu vähemmän kuin 2x indeksi. Historiadatan perusteella tuo on hyvä ETF pidempäänkin pitoon. Itse holdasin 10 kk.
Tässä talven mittaan aloin koodata uutta tekoälypohjaista algoa treidaukseen Nordnet Markets-tuotteilla. Tammikuun lopusta huhtikuun alkuun tulos oli +40 %. Tein noin 100 treidiä viikossa, ylläpidin kalliita palvelimia jotka punaisena laskivat kurssidataa. Mulla noin 51.5 % kaupoista oli onnistuneita. Piti siis käydä kauppaa ihan perkuleesti, että sai tuottoa aikaiseksi. Noin x5 -vivut tuntui olevan sweet-spot kulujen ja tuottojen suhteen, ja piti olla myös tarkkana mitä spreadia ostaa, ja milloin pitää myydä.
Nyt vaihdoin duunia taas uuteen startuppiin (tää on jo neljäs mun uralla). Yhdestäkään en ole itse massia saanut kerättyä, mutta kova on yritys ja mielenkiintoista hommaa. Koska tuo algotreidaus on oikeasti aikasyöppöä hommaa, päätin jättää sen pois. Lisäsyynä on, että en osaa sanoa, miksi voitot oli niin hyviä. Uskon, että jos indeksit laskee, niin ainakin jonkin aikaa olisin tehnyt isoakin turskaa algoilla.
Niin, nyt siis taas kaikki aika investoidaan tähän startuppiin, ja toivottavasti optiot ja mahdollinen pieni osakepotti sitten tuovat vaivanpalkkaa. Tätä varten backtestasin Inderesin suosituksia ja totesin, että siinä on ihan oikeasti tapa voittaa indeksi. Näinpä olen ulkoistanut nyt treidauspäätökseni Inderesille ja Redeyelle, sekä tuolle 1v/1kk rahastostrategialle, ihan pelkkään laskennalliseen analyysiin perustuen.
Edit. Tulipa pitkä teksti, mahtaakohan kukaan jaksaa lukea, kun ei ole kuviakaan. No hitto, laitetaan kuva.
Laitetaas toinenkin, tää on tuosta alkuvuoden algoilusta.
Tämä on se asia mitä olen ihmetellyt koko sijoitusurani ajan. Olen kuunnellut luppoaikanani erilaisia sijoituspodcasteja, joissa kaikissa kehotetaan kuuntelijoita sijoittamaan, koska sijoittaminen on korkoa korolle. Asunto kannattaa ostaa, koska lainan takaisinmaksaminen on kuin säästämistä. Usein muistutetaan ettei pankkitililtä saa mitään ja inflaatiokin syö säästöjä. Allokaatioissa osakkeet on ylipainossa oltiin sitten all-time-highssa tai romahduksen pohjalla. Paitsi romahduksessa osakkeet on riskisiä niin ehkä peruspainoon ne. Rahastot on sellaisia että voit sijoittaa johonkin kivalta kuulostavaan asiaan, kuten puhtaaseen ilmastoon tai ikäihmisten hoivaan. Sijoitus on varmaan hyvä jos yhtiö on sinulle jotenkin tuttu. Viiden vuoden päästä rahasto-osuuden arvo on 5 % korkeampi kuin tänä päivänä. Kuukausisäästämisestä kertyy ajan mittaa iso rahasumma.
Tämä on se ymmärryksen taso millä sijoituksia arvioidaan. Korkoa korolle on ihan pätevä konsepti, mutta tulokset vaihtelee aika lailla riippuen onko korkotekijä 3 % tai 10 %. Sijoittaessa voi myös menettää rahansa. Ei ole mitään takeita, että jos ostat 10 euron Outokumpua että osake saavuttaisi vielä joskus tuon tason. Mutta ihmettelen eniten sitä miten vähän sijoittajia ylipäätään kiinnostaa tämä tuloksellisuus. Pörssi on sellainen paikka missä voi satunnaisesti voittaa vaikka ei eläessään olisi lukenut yhdenkään sijoittamansa firman osavuosikatsausta. Silloin kun ollaan all-time-highssa niin ei ole juurikaan väliä mitä ostit kun kaikki osakkeet nousevat kuitenkin. Jopa ammattilaiset sekoittavat iloisesti kertoimien kasvun ja yhtiön fundamenttien parantumisen, kun molemmat ovat arvonnousua yhtä lailla.
Kun minä mietin sijoittamista, mietin ensimmäisenä että tekeekö tämä kiska edes voittoa liiketoiminnallaan. Sitten katson että paljonko tienatusta eurosta pitää pörssissä maksaa. Kaikki Warren Buffettin puheet kuulostavat niin selväjärkisiltä, kun taas valtaosassa pankkien asiantuntijoiden puheita ei ole oikein mitään mieltä.
Benjamin Graham - The Intelligent Investor
Vaikka kirja on kirjoitettu vuosikymmeniä sitten, sen teksti on kuin suoraan tämän päivän tunnelmista. Sijoittajapsykologia ja liiketoiminnan fundamenttien osaaminen ei vanhene. Sanoisin, että tämä kirja on pakollista luettavaa jokaiselle sijoitusmarkkinoille tulijalle. Opiskelulla saa tässä hommassa menestystä. Kuinka hukassa sijoittaja onkaan kun lukee pelkkiä pankkien mainoksia? Kun luen osaria ja lasken että omistamani firma on tienannut minulle 100 euroa tällä kvartaalilla, tuntuu se aika paljon todellisemmalta kuin mikään mielipide.
Jatkan vielä sen verran, että tarkoitus on vielä 5v sätkiä työelämässä ja sen jälkeen teen ihan mitä huvittaa. Ehkä mielenkiintoista työtä (edelleen).
Tubolevin iltapakina #3
Tänään ei tarvinut tehdä ansiotöitä eikä passiivisen tulolähteen puolellakaan kaikki kanavat olleet auki. Oli siis hyvä aika pohtia sijoitusstrategiaa.
Itse olen valinnut strategiakseni ESG-painotteisen indeksisäästämisen höystettynä pääasiassa suomalaisista pienyhtiöistä koostuvasta satelliittisalkusta. Inderesille suuri kiitos tässä projektissa ystävällisestä avustuksesta.
Olen pariin otteeseen elämässäni hairahtunut Fortumin omistajaksi. Viimeksi tänä syksynä, kun isot pojat kertoi, että se on halpa. Möin ne sitten tuossa syksyllä pois, kun huomasin, että sillähän on ihan ok paino myös tuolla indeksipuolella.
Eilen katsoessani jälkilähetysksenä analyytikko @Juha_Kinnunen hyvin ansiokasta live-lähetystä Fortumista, tuli hyvä muistutus siitä, miksi tämä strategia on mielestäni järkevä.
Tällä videolla ajassa 17:31 analyytikko Kinnunen, joka todennäköisesti on hyvinkin perehtynyt yhtiöön, kertoo kuinka tiettyjen Venäjän toimintojen myyminen tuli hänelle yllätyksenä.
Ok, kokonaiskuvassa myynnin vaikutus Fortumin kokonaistulokseen ei ole järisyttävä. Pointtinani on kuitenkin se, että tällaisen ansiotyössä käyvän ei ole mielestäni järkevää yrittää ymmärtää ja ottaa näkemystä Fortumin kaltaisen suuren ja kompleksisen yhtiön toiminnasta. Informaatioetua siitä on nimittäin vaikea löytää. Miksi tällaisella työssäkäyvällä yksityissijoittajalla olisi joku markkinaa parempi näkemys yrityksen toiminnasta kuin muilla, jos kerta yritystä ammatikseen seuraavalle analyytikollekin tietyt asiat tulee yllätyksenä?
Eipä siinä, osa porukkasta tykkää rakentaa salkun itse ja rakastaa osinkoja. Nauttikaa siitä. Omaan strategiaani se ei kuitenkaan sovi. Mielummin otan osingot verottomana rahastoon. Ymmärrän toki, että jaetut osingot tehostaa pääomien allokointia, mutta pitkäjänteiselle sijoittajalle rahastojen tuoma veroetu on mielestäni silti järkevämpi ratkaisu.
Hyvää yötä! XXX
