Nooh, aika monesti isommissa firmoissa markkinat osaavat ennakoida paremmin fundamentteja. Joskus toki voi olla jotain erikoistilanteita, jolloin markkinahinnoittelu on pielessä
Wärtsilän suhteen markkinat ovat olleet oikeassa jo jonkin aikaa. Kyse vain siitä meneekö ylilyönniksi. Toisaalta osake oli mielestäni suurimman osan viime vuosikymmenestä ylihintainen, joten osuiko markkinoilla tällöinkään hinnoittelu kohdilleen
Pienemmissä vähävaihtoisissa muuttujia on jo sitten enemmän. Niissä satunnaiset rahaston myynnit ja ostot heiluttelevat kurssia satunnaisesti
Daytraderin yo kommentti taisi oikeastaan olla se mikä laittoi minulla alunperin ajattelemaan vakavasti koko stoploss asiaa.
Ja varsinkin tämä. Mietin, asettaisko vain kaikkiin positioihin stopparin. Nyt minulla on tosiaan wärressä ja olen hyvin iloinen. Olen kuitenkin Martelasta aikanaan kuitannut -50% tappiot enkä halua enää semmoista uusia. Muistan kun luin Martelan epätoivoisia osareita ja olin löytävinään niistä aina jotain valonpilkahdusta, enkä myynyt! Kuinka hölmöä, mutta oppia ikä kaikki. Stoppari olisi voinut hoitaa tuossa asiassa asian puolestani.
Ongelma on siinä, että mihin kohtaan asetan stopparin osakkeen kohdalla, jonka yhtiö on pärjännyt jokseekin hyvin. En haluaisi heittäytyä ulos vain sen takia, että markkinoilla vähän myllertää, mutta bisnes luistaa.
Kaikki osakkeet on kuitenkin minulla pitkässä holdissa.
Ehkä siinä kohtaa voisi vähän alemmas säätää stopparia. Wärtsilässä mietin että siinä voisi olla ehkä vähän tiukemmalla stoppari, kun se tulevaisuus on kuitenkin melko sumea yhtiöllä vielä monessa alueessa.
Hmm. Näitä täytyy funtsia. Mutta anycays, viikonloput.
Jos Martelasta kirjoitit koko ajan niin markkinoilla ei myllertänyt, mutta bisnes ei vain kulkenut. Kulki todella surkeasti itse asiassa. Tällaisissa tapauksissa pitäisi myydä ellei usko kyseessä olevan jokin kertaluontoinen ongelma.
Ei siinä silloin stopparia välttämättä tarvitse , vaan harkintakykyä ja myyntinapin esille.
Nordea trigger toiminto pitäis toimia stop lossina. Ostin eilen ruotsalaista osaketta jolle asetin triggerin ja osakehan sitten tippui alle tuon rajan jolloin triggerin olisi pitänyt laukaista myyntitoiminto. Ihmettelin kun osakkeet edelleenkin oli salkussa ja katsoin toimeksiannot niin oli jostain syystä hylätty. Soitin aspaan joka lupasi selvittää asian ja palata mutta ei ole vielä soittanut. Nordealla ei muutenkaan tota trigger toimintoa ole kuin ruotsi ja suomi osakkeille joka tekee aktiivisesta sijoittamisesta aika hankalaa.
Yhtenä sijoitusstrategiana on opetella ostamaan kasvaviin yhtiöihin ja nouseviin kursseihin. Ostonapin kriteeri kun hyviä osareita jo takana ja kasvunäkymät hyvät.
Tällaisilla yhtiöillä ei kuitenkaan ole tarkoitus täyttää koko salkkua. Salkun perusta on tylsät arvoyhtiöt.
Kokemusta on jo putoaviin puukkoihin tarttumisesta, Nordeaa, Metsä Boardia, Storaa ja UPM:ää tuli kauhottua putoaviin kursseihin. Metsäyhtiöiden kanssa kävi hyvin ja ostot osui myös pohjille. Nordean kanssa loppui kassa ennen pohjaa jatkossa mieluummin ostan nouseviin kursseihin
nouseviin kursseihin aina vaan kallistuvia yhtiöitä, se on ihan kiva strategia! Koitan noudattaa sitä ;). Välillä pitää kyllä edullisesti ostaa sopivan hintaisia yhtiöitä kanssa, niin saa vähän mielenkiintoa elämään !
Usein luulee että halpa hinta on mahdollisuus isoon nousuun.
Sijoittajan vinkkelistä asia oikeasti on päinvastoin ja
“kaalliimmat” yhtiöt usein paljon stabiilimbia liikkeissään
kuin halpa sarjan osakkeet.
Ja se on ihan sama ostatko 3kpl 300 e hintaisia osakkeita
tai 300kpl 3e hintaisia.
esim apple maksaa 316 dollaria ja nousi 70% viimekin vuonna.
Se millä on kiinni osakessa on euromäärä joka ratkaiseee, ei osakeiden määrä.
Omistamalla 1000 eurolla applea eli 3kpl osakkeita olisi voittanut 70% eli 700e
Mitä olette siitä mieltä, että kopioisi Inderesin mallisalkun itselleen ja se olisi koko strategia suorissa Suomi osakkeissa? Onko tästä vielä keskusteltu täällä?
Mallisalkulla on näyttöä indeksin voittamisesta jo kohtuulliselta ajalta. Olisi tosi helppo ja vaivaton strategia. Ilmoitukset sähköpostiin saa Sharevillestä jos mallisalkkuun tehdään muutoksia.
Tämä on ihan vakava kysymys, koska työssä käyvällä ja mahdollisesti perheellisellä aikaa osakkeisiin perehtymiseen on rajallisesti ja tuon salkun tuottoja hyvin harva lyö. Tuotto on kuitenkin ainakin itsellä sijoittamisen ytimessä, ja mikäs sen parempaa jos käytetty aika (työ) pysyy myös kohtuullisena.
Tuotto aloituksesta näyttää nyt olevan noin 23% p.a. Täyttää @Juha_Kinnunen : kin tuottovaatinuksen.
Tästä on keskusteltu foorumilla mutta en nyt muista missä ketjussa. Yksi asia ainakin on, että joutuu tekemään liikkeet mallisalkun liikkeiden jälkeen eli inderes efektin jälkeen ja näin tuotto ei ole sama. Eikä mallisalkun historia ole tae tulevasta, vaikka loistavia yhtiöitä salkussa.
Ei se ole tae tulevasta tai tuotosta mutta eipä mikään strategia sitä turvaa suurempi riski mielestäni on sijoittaa itse huonommin ja menettää tuottoja. Tuotosta ei kyllä menetä juuri mitään pitkässä juoksussa, vaikka ostaisi 5-10% kalliimmalla, koska salkkua päivitetään aniharvoin.
Mutta jos asiaa on jo puitu, niin ei toki tarvitse uusintaa ottaa. Tämä tuli kuitenkin mieleeni ja ajattelin postata sitä kysymyksen. Ehkä testaan vielä joskus jos kyllästyn itse poimimaan osakkeita ja nostan jalat pöydälle
Tuotto mallisalkulla 23% p.a. mutta todennäköisesti oma tuottosi olisi varmasti vaatimattomampi juurikin tuon inderes-efektin takia. Ilmaisia lounaita harvoin on tarjolla, se täytyy muistaa.
Esimerkki: Inderes ostaa Talenomia mallisalkkuun 12 eurolla. Inderes-efekti seuraa tästä ja Talenom nousee 8% 13 euroon. Ostat Talenomia 13 eurolla, koska eihän 8% jäljessä tuleminen ole paha. Tällä hetkellä Talenomin osake maksaa 40e, Inderes on saanut tästä tuottoa 233%. Sinun tuottosi on 200%. No, tuottoa sekin, mutta tämä sama matematiikka toistuu joka oston/myynnin kohdalla. Tämä kun toistuu useita kertoja, se alkaa näkyä. Tämä on sitä “korkoa korolle” ilmiötä, tosin sillä tavalla mihin sijoittajat eivät usein ole tottuneet. Mutta tämä kannattaa tosiaan huomioida.
Mallisalkun peesaaminen on eri kuin rahastoon sijoittaminen. Joudut tekemään itse ostot/myynnit. Tämä on vähän henkilökohtainen tapa, miten kukin hoitaa sijoituksiaan esim loman aikana, tiedät että et pääse esim nettiin viikkoon. Teetkö joitain suunnitelmia sitä ennen, asettamalla stoppareita tms.? Niin tai näin, nämä täytyy unohtaa jos peesaat mallisalkkua, ja toivoa ettei viikon aikana ole tapahtunut mitään mallisalkun sisällä eikä tule negareita salkkuun. Entä jos et pääse nettiin pariin päivään sairastumisen takia, ja Inderes on ostanut Talenomia 12 eurolla ja nyt kurssi on jo 14e. 1000 euron sijoitus on tuottanut Inderesillä tähän päivään mennessä 3333e, sinulla taas 2856e. Näiden erotus on puolet alkuperäisestä summasta.
Pieniä, merkityksettömän tuntuisia ja ehkä jopa epätodennäköisiä juttuja, mutta näitä voi olla hyvä pohtia. Helppous tottakai houkuttelisi samalla kun pitäisi tehdä hyviä sijoituksia, kieltämättä. Mutta kukin tekee miten parhaakseen näkee
Hyviä pointteja. Jos asiaa taas ajatellaan vuotuisten sijoitustuottojen kannalta, esimerkissäsi (talenom) sijoittaja menettää ensimmäisen vuoden noususta tuon 8%. Seuraavien vuosien nousut tulevat täsmälleen samana.
Osinkotuotto hankintahintaa kohden jää 8% alhaisemmaksi ja se tekee pienen loven kokonaistuottoon joka vuosi verrattuna 12 euron hankintahintaan.
Mitä pidempään osake on salkussa, sitä lähemmäs vuotuinen tuotto p.a. lähestyy edullisemman ostohinnan tuottoa. Lyhyessä treidaussalkussa tuo 8% tasoitus olisi ihan liikaa.
Mielestäni tämä strategia voisi edelleen olla ihan hyvä ja huokea lounas tästä inde efektistä huolimatta, koska hyvin pienellä vaivannäöllä voi peesata ammattilaisten ylläpitämää ja menestynyttä salkkua.
21% tuotto p.a. on mielestäni edelleen ihan ok vaikka onkin hieman alempi verrattuna 23,4% tuottoon p.a. (Tämän lauseen vertailutuotot ei perustu mihinkään laskelmaan vaan on enemmänkin vertauskuvallinen )
Jos olet ostanut osaketta jossa on 8% osinko 10e hankintahinnalla ja viisivuotta myöhemmin saman osakkeen osinko on edelleen 8% mutta markkinahinta 20e, niin karrikoiden saat 16% osinkoa vrt. Hankintahintaasi. Tälläin kaljaksi ja makkaraksi käännettynä.
Tuossa olikin asiallista keskustelua jo aiheesta, joten kommmentoin osittain noitakin muutamalla lyhyellä pointilla. Olihan minut kuitenkin tägätty tähän, vaikkakin vain tuottovaatimuksen kautta.
Vaikka luottoni mallisalkkuun on vahva ja se on tosiaan läpinäkyvä, en suosittele “ulkoistamaan” päätöksentekoa kenellekään. En mallisalkulle, yhdellekään analyytikolle tai muulle asiantuntijalle. Varainhoito ja (rahastoissa) salkunhoitaja on tässä poikkeus, mutta siinä sinun tehtäväsi onkin valita oikea henkilö ja sinulle sopiva sijoitusstrategia. Ja ainakin itse varmistaisin, että tämä luottohenkilöni on kanssani samassa veneessä - eli hänen omaisuudestaan on merkittävä osa kiinni esimerkiksi omassa rahastossa.
Mallisalkku toimii minusta hyvin ideoiden generoinnissa ja toivottavasti sieltä saa hyviä yleisluontoisia vinkkejä myös pitkäaikaisesta osakesijoittamisesta. Ideoista voi poimia ne, jotka sopivat omaan salkkuun ja ajatusmaailmaan. Lisäksi se on esimerkki mahdollisesta sijoitustyylistä, josta voi ottaa itselle sopivat osat.
Tässä puhuttiinkin jo “Inderes-efektistä”, joka mallisalkulla monesti on. Sitä ei todettu, että aika montaa mallisalkun ostosta on saanut myöhemmin ostettua selvästi halvemmallakin eli paremmalla tuotto-odotuksella. Viime vuodelta hyvä esimerkki oli Kamux, jossa parhaat ostopaikat olivat kuukausia myöhemmin. Eikä ne mallisalkun myynnitkään niin optimaalisesti ole ajoitettuja, ettei parempia paikkoja olisi tullut. Yleisesti mallisalkun vahvuus ei ole ollut ajoittaminen, vaan hyvät osakepoiminnat. Mallisalkun “orjallinen” seuraaminen ja ensireaktion toteuduttua ostaminen / myyminen ei olisi siis johtanut optimaaliseen lopputulokseen.
Yhteenvetona: en suosittele mallisalkun orjallista seuraamista, vaan käyttämään sitä oman sijoitustoiminnan tukena. Elä ulkoista ajattelua kenellekään, vaan opi kaikilta joilta voit. Samalla kasvatat varallisuutesi mukana myös osaamistasi, ja se on pitkällä aikavälillä todella arvokasta
Kyllä! Olen kanssanne samaa mieltä että suurimmalle osalle sijoittajia 100% peesaus ei ole mielekästä vaan poimia ideoita omaan salkkuun ja sijoitustyyliin sopivat yhtiöt.
Tämä on aina ihmetyttänyt. Millä tavalla hankintahinta on relevantti osinkotuotoissa?
Osingon merkityksestä ostohintaan: osakkeen kokonaistuotto on osinko+osingon kasvu (osakkeen hinnan nousu) . Siten sillä on merkitystä kokonaistuottoon, onko osinko lähdössä esim. 4 tai 5%, kasvukertoimen ollessa molemmissa tapaukssa sama. Osinkotuotto on ikäänkuin pohjatuotto ja sen päälle tulee osakkeen arvostuksen nousu ( tai lasku ).
jatkossa mieluummin ostan nouseviin kursseihin
