Sijoitusstrategiasi

Osakkeet
1704

Olen edelleen kehittänyt tätä sijoitusstrategiaani ja kyllä sen voisi jo sanoa olevan arvosijoittamista. Ostan aliarvostettuja osakkeita, odotan että hinta nousee tavoitehintaan ja myyn pois. Riskiä vähentää kattava hajautus ja tuottoa tulee erityisesti kaupanteosta, mutta myös osingoista.

Osinko ei minua niinkään kiinnosta. Varsinkin kun omistan osakkeita esim. Portugalista, Saksasta, Tanskasta ja Ranskasta joiden osinkoverotus taitaa kaikki olla vähän pielessä suomalaista sijoittajaa ajatellen. Mutta jos firma on muuten hyvä, niin se on pääasia.

Etsin hakukoneella, yleensä fi.investing.com palvelun kautta ja luvut, mihin kiinnitän huomiota ovat P/E, PEG, vapaan kassavirran tuotto, velka/pääoma ja tietysti analyytikon arvo nousun suhteen.

Hyvä esimerkki on suomesta Hiab Oyj, joka aika lailla on nappiostos minulle. Hintatavoite on sille 48e ja hinta on n. 41e. Sitten kun hintatavoite täyttyy, niin yritys pitää myös myydä. Se on mielestäni arvosijoittamisen yksi osa-alue, että vapauttaa pääomia voitollisesti ja siirtää ne toiseen, aliarvostettuun yritykseen. Odottaa, että hinta nousee ja taas homma uusiksi.

10 tykkäystä
1705

Ja tässähän kävi niin, että sijoitussstrategiani yksi riski (eli Buffetin valintojen seuraaminen osalla salkkua) realisoitui. Buffett ilmoitti selvästi, että aikoo pitää jättimäisen käteispottinsa odottamassa hyviä tilaisuuksia:

"For now, Buffett believes it’s better to keep dry powder for when Berkshire could be “bombarded with offerings” that offer better risk-reward opportunities than what he’s seeing today.

“We have made a lot of money by not wanting to be fully invested at all times,” he said"

Hän lisäsi, että todennäköisesti raha laitetaan uusiin sijoituksiin “ei huomenna mutta viiden vuoden sisällä”.

Aiemmin Berkshiren “perässä” tehdyt sijoituspäätökset ovat osoittautuneet pidemmän päälle hyvin tuottoisiksi ja mitään hirveitä virheitä ei ole tullut. Nyt Berkshiren kassa on 31% sen markkina-arvosta, mikä on hurja luku. Itselläni vapaan käteisen osuus salkusta on (kun vähentää vararahaston yms. pakolliset varaukset) reilu 20%. Myöskään Berkshire ei vedä kassaa koskaan tyhjäksi, vaan säilyttää tietyn “vararahaston” koko ajan. Eli olen suunnilleen samalla hehtaarilla Berkshiren kanssa.

Tähän asti koko sijoitushistoriani ajan olen ollut koko ajan puhtaasti osakesijoittaja, keräsin tuon kassan vasta suht äskettäin Berkshiren perässä. Nyt pitää ratkaista, miten toteutan strategiaani “Berkshiren valintojen seuraamisen” osalta.

PS. Omistan myös Berkshireä, että se tuo automaattisesti tuon ulottuvuuden salkkuuni.

PPS. Vaisalasta luovuin kokonaan, joten sen lisäostoja ei tule tapahtumaan.

6 tykkäystä
1706

“Paljonko yhtiön todellinen arvo on?” on vaikea kysymys vastattavaksi. Se edellyttää näkemystä muiden sijoittajien tai markkinan valuaatioperiaatteista ja luottamusta että nämä kestävät yli ajan. Paljon helpompi kysymys on “mitä saan kun ostan firman tällä hinnalla?”. Siihen voi laskea karkean haarukan käyttämällä oletuksia pääoman tuotosta ja sen allokoimisesta.

Otetaan esimerkkinä Betssonin faktasivu. Sivulta löytyy valtavan paljon numeroita joita tutkia. Toisella sivulla huomioni kiinnittyy seikkaan, että yhtiön pääoman tuotto on pysynyt hyvin vakaana. Sekä oman pääoman että kokonaispääoman tuoton keskiarvot 3, 5 ja 10 vuoden ajalta ovat lähellä toisiaan. Voidaan tehdä oletus, että kun yhtiö allokoi pääomiaan, se saa suunnilleen tällaista tuottoa sijoitukselleen.

Yhtiö jakaa tuloksestaan puolet osinkona omistajilleen. Firma on nettovelaton, joten sillä ei ole tarvetta maksella velkoja. Siispä se luultavasti investoi loput. Kasvun mallintamiseksi otetaan avuksi oma pääoma 869 miljoona kruunua vuoden 2024 lopussa ja tehty tulos 181 miljoonaa. Koska puolet jaettiin osinkona, oma pääoma olisi vuoden lopussa noin 869 + 181 / 2 = 960 miljoonaa.

Yhtiö siis kasvaa 960 / 869 - 1 = 10,47 %. Kasvu on suurempi tai pienempi vain jos pääoman tuotto eroaa. Yhtiön vuosittainen kasvu on historiallisestikin ollut lähellä 10 prosenttia, joten mallinnus kuulostaa uskottavalta.

Siispä arvioin saavani osakkeesta tällä hinnalla ostaessani osinkoja 4,4 % ja osinkojen kasvavan vuosittain 10,47 %. Näin voidaan arvioida osakkeen tuottoa ottamatta kantaa siihen mitä muut ovat osakkeesta mieltä tai mitä he ovat siitä valmiita maksamaan. Nämä kysymykset riippuvat minusta lopulta siitä miten yhtiö pärjää pitkällä aikavälillä.

17 tykkäystä
1707

Pohdin hetken että pitäisikö tästä kirjoittaa osinkopuolue-ketjuun vai tänne sijoitusstrategian puolelle, mutta ehkä kuitenkin enemmän tänne.

Virallinen ohje taisi olla että pidemässä (eläke)salkussa sijoitusaste pitäisi olla sata miinus oma ikä. Olen monien muiden kanssa täällä samaa koulukuntaa että maksimisijoitusaste hautaan asti. Ainoa mikä tässä vaihtuu on riskitaso ja osinkoprosentti. Edellinen nyrkkisääntö menee siis itsellä että riittävästi osinkoa maksavien yhtiöiden osuus salkusta pitäisi pidemmällä aikavälillä olla 100 miinus oma ikä.

Jos otetaan allekirjoittaneen osinkoa maksavien sijoitusten toteutuneet reaaliprosentit salkun eri osakkeille kuluvalta vuodelta (tilille tullut raha jaettuna kurssin keskiarvolla), tilanne näyttää seuraavalta:

image
image98×506 9.11 KB

Nykyinen salkun rakenne on n. 35% osinkoyhtiöissä (vihreät), 20% keskiryhmässä (keltaiset) ja loput 45% kasvu- ja virhe-investoinneissa.

Tavoitteena on nosta osinkoyhtiöiden osuus tuonne 50% hujakoille (koska ikä), joten täytyy nyt vuoden ikkunassa jatkaa lisäyksiä tuohon ryhmään, ja luopua keskiryhmästä. Joko osakkeella on kasvupotentiaalia ja sitä veivataan semiaktiivisesti tai se tuottaa reaalisesti riittävästi että siihen ei tarvitse koskea. Tässä mallissa ei ole olemassa väliinputoajia.

8 tykkäystä
1708

Eli 100-vuotiaana ei tulisi osinkoa ollenkaan? Eikö pikemmin osinkoa maksamattomien osuus olisi 100 - oma ikä? No riippuu tietenkin mitä tavoittelee, mutta korkoa veroille olisi salkun kasvuvaiheessa edullisempaa.

Oma strategia on osta ja osta ja osta ja osta… osinkopaperia ja 100 pinnaa näitä ostoissa, vaikka ei salkussa, kun muutakin on joskus osteltu ja esim. omxh25 etf muutti sääntöjään niin, että tuottoja ei enää maksella ulos.

2 tykkäystä
1709

Miksi ei sijoitusaste 180-ikä? Osinkomaksajia sitten sen verran että saa kassavirtaa elämiseen ja korkoihin, ettei tartte lähteä huonoina aikoina myymään.

1 tykkäys
1710

Hahmottelin omaa sijoitussuunnitelmaa paperille. Salkku on kasvanut jo niin suureksi, että virheiden välttäminen ja pääoman puolustaminen on minulle tärkeää. Salkusta aika iso osa on nyt käteisenä ja se pitää saada töihin 1-3 vuoden sisällä viimeistään. Pääomaa tulee lisättyä salkkuun vielä 20-25 vuotta ja suurinta osaa salkun pääomasta en toivottavasti tarvitse kulutukseen ikinä. Päätin siksi keskittyä suunnitelmassani 100% osakkeisiin. Mietin pitkään salkun sisältöä. Ajattelin, että kehittyville markkinoille täytyy antaa painoa tavallista portfoliota selvästi enemmän koska tulevaisuuden talouskasvu syntyy sinne missä on väestön ja tuottavuuden kasvu. Osakemarkkina kuitenkin korreloi vain 50-80% talouskasvuun joten kaikkea en uskalla laittaa kehittyviin maihin kuitenkaan. Maailma indeksit eivät ole mielestäni vaihtoehto koska ne ovat markkinapainotteisia ja niissä USA saa mielestäni liikaa painoa varsinkin kun huomioi nykyiset arvostustasot. Ajattelin ostaa kasvuosuuksia seuraavat 10 vuotta ja sen jälkeen siirtää painoa tuotto-osuuksiin. Onko tässä ideaa?

SIJOITUSTEN SÄÄNNÖT:

1. Vararahasto koko ajan korkeakorkoisilla tilillä. Kulutus luottokorteilla ja luottokorttien maksu aina eräpäivänä.

2. Teen vain ostoja sijoitussalkkuun. Ei myyntejä. Salkkuun rakennetta voi muuttaa max 1% per kohde/vuosi. Yksittäisten osakesijoitusten painoa voi muuttaa uusilla ostoilla, mutta ei myynneillä. Tarkoitus on välttää virheitä.

3. Salkusta 100% indeksi etf -sijoituksiin ja sijoitusyhtiöihin.

4. Indeksi etf -sijoitusten jakauma seuraavasti:

20% USA

20% Eurooppa

10% Muut kehittyneet markkinat

20% Kehittyvät markkinat Aasia

10% Kehittyvät markkinat Muut

10% Maailma (buyback, consumer staples, AI yms teemat)

10% Sijoitusyhtiöt (Investor, BRK, Markel yms)

5. Sijoitussalkun rebalansointi kuukausittain uusilla ostoilla. Ostot aina palkkapäivänä eli kaksi kertaa kuussa. Idea: osta sitä markkinaa joka on suhteessa edullinen.

6. Globaalissa lamassa/taantumassa hallittu velkavivun käyttö. Vipu maksimissaan 12% salkun kokonaisarvosta. Vipu jaetaan kolmeen erään:

Erä 1. (4%) kun MSCI ACWI laskee yli 25% 52vko huipusta + CAPE alle 20.

Erä 2. (4% yhteensä 8%) kun MSCI ACWI laskee yli 35% 52vko huipusta + CAPE alle 16.

Erä 3. (4% yhteensä 12%) kun MSCI ACWI laskee yli 45% 52vko huipusta + CAPE alle 12.

Kukin vivun osa pidetään enintään 2 vuotta tai kunnes CAPE nousee yli 20 tai markkinat nousevat 50% pohjasta.

9 tykkäystä
1711

Tähän sopii mielestäni erinomaisesti @Marianne_Palmu taannoinen ankkurikirjoitus.

Vaikka ymmärränkin tarkoituksesi, näen tuossa suunnitelmassasi elementtejä erilaisista ankkureista.

1712

Kiitos linkistä. Mikä osa suunnitelmassani on ankkurointia? Kysyin täällä jotta saan kriittisiä mielipiteitä, joilla voin parantaa suunnitelmaani.

Indeksi etf:t kuitenkin painottavat voittajia ja automaattisesti vähentävät häviäjät salkusta pois. Maantieteellisen jakauman tein riskien hallinnan vuoksi. Näen kehittyneissä talouksissa enemmän riskejä (julkinen ja yksityinen velka) kuin kehittyvissä talouksissa. Se miten valtiot ratkaisevat syntyvän velkakriisin on syy, miksi en uskalla sijoittaa kaikkea kehittyviin maihin vaan jaoin salkun noin 50/50. Ylituottoa yritän saada: rebalanssoinnilla, hallitulla velkavivulla ja ottamalla salkkuun sijoitusyhtiöitä, jotka ovat voittaneet indeksin. Ajattelin ottaa salkkuun myös joitain sektori ja buyback etf:iä jotka ovat pärjänneet indeksiä paremmin historiallisesti.

5 tykkäystä
1713

Jos pää kestää, niin tutkimukset puoltaa kerralla all in strategiaa ajalliseen hajauttamiseen verrattuna.

image
image1241×768 132 KB

Dollar Cost Averaging vs. Lump Sum Investing | PWL Capital

Onko tälle väitteelle lähdettä? Tutkimusten mukaan korrelaatio on pikemminkin negatiivinen :smiley:

Selvästi verotehokkaampaa olisi vain pysyä niissä kasvuosuuksissa.

Aika monimutkainen himmeli ja tuossa on otettu kovasti näkemystä muutenkin kuin jenkkilää alipainottamalla.

Homma yksinkertaistuisi paljon, jos muodostaisit näillä globaalin hajautuksen ja alipainottaisit jenkkilää haluamasi määrän. ETF ehdotus suluissa. Tarjosin synteettistä jenkkilään, jottai saisit samalla säästöä etf:n maksamassa lähdeverossa.
USA(I500)
Kehittyneet ex usa(EXUS)
Kehittyvät(IS3N)

Ylituottoon tähtäävä puuhanurkka(sijoitusyhtiöt, temaattiset yms.) tuohon sitten lisäksi, jos haluat.

13 tykkäystä
1714

Kiitos vastauksestasi.
Pääoma on liian suuri all in vaikka tiedän, että se on tutkimusten mukaan paras tapa. Harmitus on iso jos jenkkihallinto lopulta päättää ajaa talouden taantumaan, jotta tänä vuonna erääntyvät 7-8 biljoonaa saadaan uudelleen rahoitettua halvemmalla.

Jenkkien alipainottamisen ideana on oikeastaan se, että jenkkien menestys on perustunut koko maailman säästöpossuna olemiseen. Kiina/global south valmistaa hyödykkeitä jotka USA kuluttaa ja antaa vastineeksi dollareita. Tämä alijäämä joko suoraan tai lukuisien välikäsien kautta päätyy globaaleina säästöinä USA:n bodeihin ja osakkeisiin. Jenkkien alipainolla otan näkemystä, että tämä kehitys ei ole ikuista. Uskon että alijäämä pienenee sekä invest in american vaikutuksesta että juanin/euron/kullan yms ottaessa suuremman osan globaalissa kaupassa. Siten globaalit säästöt eivät kanavoidu jenkkeihin jatkossa samassa mittakaavassa.

Talouskasvun ja osakemarkkinan korrelaatio tuli tekoälyltä. En tarkistanut sitä.

Kasvuosuudet on verotehokkaita ja ne ovat pääosassa. Ajattelin kuitenkin jossain vaiheessa siirtää uusien ostojen painon tuotto-osuuksiin, jotta se mahdollistaa tuottojen kulutuksen ilman myyntejä.

8 tykkäystä
1715

Kun mainitset samassa kirjoituksessa “virheiden välttämisen ja pääoman puolustamisen” sekä “100% osakkeisiin” keskittymisen, niin mieleen tulee ainakin itselläni ajatus, että pitäisikö osa sijoituksista kuitenkin olla allokoituna korkorahastoihin taikka muihin korkotuotteisiin. Kerrot tosin, että aikaa on vielä 20-25 vuotta, mutta osakemarkkina saattaa vetää vaakaliitoa tai pahimmillaan jopa laskea vaikka 10-15 vuottakin putkeen. Sitten kuitenkin koko potin laittaminen markkinalle kerralla selkeästi hirvittää, mikä taas indikoi sitä, että 100% osakkeisiin saattaa olla liikaa. :slight_smile:

Olen vähän samassa tilanteessa itsekin, sillä asuntokaupoista saadut rahat ovat maanneet korkotilillä (2,0% korko) jo jonkun aikaa, kun uutta sopivaa asuntoa ei ole löytynyt. Tuollainen potti kieltämättä tuo tiettyä taloudellista turvallisuuden tunnetta, joskin akateeminen tutkimus tosiaan osoittaa, että kaikki kannattaisi laittaa osakemarkkinalle heti, jos näin aikoo toimia.

3 tykkäystä
1716

100% osakkeissa ei ole liikaa. Iso osa salkustani on tullut keskittymällä yhteen kiinalaiseen midcap yhtiöön (QFIN), josta 3X. Stressi siitä on vaan liikaa ja pääoman säilyttäminen voittaa jatkossa. En usko koko markkinan vaakalentoon. Reaalisesti ehkä mutta nimellisesti se ei ole mahdollista. Kehittyneissä talouksissa on liikaa velkaa. Sitä ei voida maksaa austerityn kautta pois vaan jonkinlainen financial repression on ratkaisu. Financial repressionissa velan maksavat säästäjät (bondien korko on alle inflaation). Salkku on vaan liian iso suhteessa tuleviin säästöihin. Vuoden säästöt on helppo laittaa kerralla, mutta 20 vuoden säästöt ei. :slight_smile:

1 tykkäys
1717

Pitäisi varmaan enemmän noudattaa tätä strategiaa, mutta vaikeaa se on… Suomeksi: osta etf (niin vaikeaa enemmän tai vähemmän narsistille), ja aina 100% markkinoilla (no se on helppoa). Etf:n tuotot tulee vain muutamista osakkeista ja niihin sijoittaja päätyy vain hyvällä tuurilla. Kun tässä vuosien varrella on katsellut “gurujen” sijoitussuosituksia, niin Suomessahan ne on mennyt järjestään mönkään. Esim. Oksaharjun vinkeistä muistuu mieleen YIT ( kun olivat vielä venäjällä), Stockmann ja Rapala. Ihan hyvät perusteet sinänsä oli. Jarkko Aho. Tietoevry, Nokian renkaat, Neste, Oriola, Exel .

13 tykkäystä
1718

Mitä vikaa myynneissä on? Eikö ole parempi että saat itse päättä milloin ja kuinka paljon tarvitset rahaa ja voit vieläpä käyttää tätä rebalansointiin. Kasvuosuus sijoittaa osingot uudestaan ja jos myyt vain tuon osuuden et edes koske pääomaan.

5 tykkäystä
1719

Ainakin omalla kohdalla myynnit ovat olleet virheitä. Siksi ajattelin, että indeksi etf:llä niitä ei tarvitse tehdä ollenkaan. Etf:t kuitenkin siellä indeksin sisällä myyvät häviäjät pikku hiljaa pois. Ajattelin, että sitten 50-60 iässä voi alkaa hieman kuluttaa tuottoa ja siksi osa säästöistä voi olla silloin sitten tuotto-osuuksissa. Nyt mennään toki vielä kasvuosuuksilla. Tuotto-osuuksissa tulee maksuun osinkovero (25,5%), joka on pienempi kuin luovutusvoittovero (30-34%) ainakin nykyisillä verosäännöillä.

1 tykkäys
1720

Kasvu-osuuksissa myynnistä aina on osa pääomaa jonka takia todellinen verotusaste on hankintameno-olettaman takia aina alle osinkojen. ( enimmillään 80% verotettavaa, vrt 85% osingoissa ).

Ainoa syy tuotto osuuksiin on jos ei jostain syystä halua tai kykene painamaan myy nappia kun tarvitsee rahaa, tai harrastaa jotain epälikvidejä rahastoja ( itse ostan vain ETFiä joille on aina markkina joka pörssipäivä ).

7 tykkäystä
1721

Tässä on molemmat luvut pielessä.
Tuotto-osuuksista menee 100% pääomaveroa. Sitä ei laskenta osinkona.

Luovutusvoittovero taas lasketaan vain voiton osuudesta mikä on aina alle 80% ja yli 10 vuotta omistetuista 60%.
Tuotto-osuus on verojen kannalta kaikista mahdollista pääomatuloista huonoin.

10 tykkäystä
1722

( verottajan ohjeesta )

Julkisesti noteeratun ETF-rahaston jakamaa tuottoa ei pidetä luonnollisen henkilön verotuksessa osinkona, vaan se verotetaan pääomatulona (ks. KHO 2021:90). Tuotto katsotaan pääomatuloksi riippumatta siitä, onko ETF-rahasto sopimusperusteinen vai yhtiömuotoinen.

Eli ETF tuotto-osuus on tosiaan varmaan verottajaystävällisin tapa tuottaa osinkoja. Aika hupaisaa, että kori osakkeita verotetaan osinkomielessä kevyemmin ( 85% ) kuin samat osakkeet ETFstä osinkoa ulos maksavina ( 100% ).

5 tykkäystä
1723

Vuosien varrella on tullut erilaisia sijoitusstrategioita kokeiltua: arvo-, laatu-, osinko-, kasvustrategia sekä indeksisijoittaminen. Tarkemmin sanoen mitään yksittäistä strategiaa ei laajamittaisesti ole tullut sovellettua vaan osakkeet ovat valikoituneet salkkuun sen mukaan mikä yllä olevista perusteista on tuntunut järkevältä. Tämä on varmasti tilanne monen muunkin salkussa.

Viime aikoina olen lähestynyt sijoittamista enemmänkin psykologiselta kannalta ja tullut siihen tulokseen, että laatu- ja indeksisijoittaminen sopii parhaiten omalle luonteelle sekä ajankäytöllisesti (perheeseen on syntynyt kaksi lasta kolmen vuoden sisään). Olen laatusijoittamisessa vasta alkumatkalla, mutta oma mielikuvani on se, että isompi pohjatyö osakeanalyysissä tarvitsee tehdä pääosin kerran ja yhtiön tilannetta harvakseltaan tarkistaa. On lisäksi helpompi olla jonkun osakkeen kyydissä kun tulos pääosin kasvaa kvartaalista toiseen ja positiivisiakin yllätyksiä sattuu. Ostohinnan kanssa täytyy toki olla tarkkana. Tähän vertailukohtana käänneosakkeisiin sijoittaminen (Nokiaa ja Raisiota tuli holdattua noin 10 vuotta), jossa kvartaalista toiseen joutuu kuuntelemaan koottuja selityksiä.

Mutta varsinainen strategia siis tuleville vuosille on seuraava:
Kohta 1. Silloin kun on enemmän aikaa tehdä analyysia ostetaan laatuosakkeita.
Kohta 2. Kun aikaa on vähän sijoitetaan kertyvät rahat indeksiin.
Kohta 3. Jos on tehty epäonnistuneita osakesijoituksia niin huonot osakkeet myydään ja saadut rahat siirretään indeksisijoituksiin.

Näin ollen ajan saatossa osakesalkusta pitäisi muodostua automaattisesti joko indeksiin tai suoriin osakkeisiin painottuva kokonaisuus riippuen osakevalinnan menestyksestä ja käytettävissä olevasta vapaa-ajasta. Kohta 3. myös estää tietynlaisen uhkapelimentaliteetin, jossa tappiot yrittää kuitata ottamalla lisää riskiä (tupla tai kuitti).

Strategiaan vaikuttaa myös kertyvä varallisuus. Todennäköisesti ensimmäinen sijoitusmiljoona vaikuttaa elämänlaatuun ja vapauteen enemmän kuin seuraavat miljoonat, varsinkin kun suunnitelmissa ei ole jättää osa-aikatyötäni. Olen saamassa isäni perikunnalta merkittävän osituksen, jonka myötä nettovarallisuus nousee yli tuon miljoonan rajapyykin. Nämä rahat tulevat lähtökohtaisesti pyytämättä ja ansaitsematta, joten olen ajatellut ettei näiden osalta kannata ottaa ylimääräistä riskiä. Suunnitelmissa on maksaa jonkin verran asuntolainaa pois ja loput laittaa indeksiin. Sijoituksista kertyvillä tuotoilla voi sitten harrastaa osakepeliä.

20 tykkäystä