Sijoitusvirheet

Seuraava on paitsi yleistä höpinää, myös kivuliaan henkilökohtainen tilitys. Tähän vakavaan virheeseen olen syyllistynyt. Samoin melkein kaikki muut tällä foorumilla ovat tähän syyllistyneet tai tulevat syyllistymään. Aika harva poikkeusyksilö tämän välttää. Suomessa esimerkiksi Kim Lindström on taitanut olla sellainen poikkeusyksilö vuodesta 1967 alkaen.

Virhe on se että ajoittain ollaan markkinoista ja osakkeista liian kiinnostuneita ja ajoittain liian vähän kiinnostuneita.

Mr. Market tarjoaa joka päivä loputtoman määrän kertoimia. Se ei riipu siitä kuinka paljon tai vähän joku yksilö on sinä päivänä kiinnostunut osakkeista ja markkinoista.

Silloin kun sijoittaja on liian intensiivisesti kiinnostunut markkinoista, hänellä on pakottava tarve omilla rahoillaan joka hetki ottaa aktiivisesti kantaa johonkin Mr. Marketin kertoimienasetteluun.

The stock market is designed to transfer money from the active to the patient.
-Buffett

Silloin kun sijoittaja on liian vähän kiinnostunut markkinoista, häneltä saattaa jääda huomaamatta joitakin Mr. Marketin asettamia sijoittajan kannalta loistavia kertoimia.

Mitä tehdä jos markkina ja osakkeet kiinnostavat liikaa?

Pitää päättäväisesti ohjata itseään kaiken mahdollisen muun sillä hetkellä mielekkäämmän elämänsisällön pariin.

Mitä tehdä jos markkina ja osakkeet kiinnostavat liian vähän?

Ihan ekaksi kannattaisi yrittää hahmottaa onko taustalla joitakin esimerkiksi kyllästymisen, turhautumisen tai pettymyksen tunnelmia. Niitä voi usein rakentavasti käsitellä kunhan ne tunnistaa.

Tämä viimeisin ohje ei ehkä nyt tunnu kenestäkään ajankohtaiselta mutta nykyisten kuplien jälkeen se tulee ajankohtaiseksi. :slight_smile:

46 tykkäystä

Toisaalta jos se jatkuva pörssin seuraaminen ei kiinnosta, turha sitä on pakollakaan tehdä. Saleillakin nähdään jokavuotinen tammikuuilmiö, kunnes hetken päästä siellä treenaavat vain ne samat vakionaamat kuin ennenkin.

Hyviä yhtiöitä indereksen perässä holdaamalla tai rahastosijoittamalla saa varallisuutta kasvatettua yhtä lailla, jos ei kiinnostus muuhun riitä.

13 tykkäystä

Suora osakkeisiin sijoittaminen vaatii vahvaa vatsaa. Mutta rahastoihin sijoittaminen on kuin hybridiauto, ei oikein tiedä kumman ottaisi ja saa molempien huonot puolet ja vain osan hyvistä. Jokaista salkun rasahdusta ei kannata analysoida puhki, tärkeämpää on että seuraa yleisen tason otsikoita ja niiden taustoja. Varmaan moni myi paniikissa äskeisessä laskussa. Itse en ole myynyt isommissakaan, päinvastoin, tankannut jos on ollut vapaita pelimerkkejä. Jos osakkeilla haluaa rikastua, tärkeintä on oikea valinta ja sopiva hajautus osinkoihin ja riskillä kasvuun → sen jälkeen malttia.
Omana virheenä on ollut ehkä liiankin maltilliset liikkeet. Olisi pitänyt myydä KAIKKI hypelaput vuodenvaihteen jälkeen, jopa 20x on enää 6x.
Isoja virheitä on ollut myös jänistäminen ostonapilla. Pahin se, kun ruudulla oli x0 000 ja juuri ennen enteriä leikkasin nollan pois. “Nyt olisin jo hetken ollut eläkkeellä.”
Se ei pelaa, joka pelkää. Ei harmita, kun päätös oli oma. Mutta virhe on virhe, vaikka ei harmittaisikaan, koska tavoite on :chart:

Olen tullut siihen tulokseen, että ostohetkeä tärkeämpi on myyntihetki. Ostetuista voi menettää vain 100%, mutta myydessä voi saada 999% ja vasta sitten raha on Rahaa.

9 tykkäystä

Esimerkkejä siitä että joskus markkina ja osakkeet voivat kiinnostaa joitakuita liikaa:

John Kenneth Galbraith, The Great Crash 1929

10 tykkäystä

No kai se kiinnostaa, jos on laittanut kaikki säästönsä pörssiin.
Virhe nähdäkseni ei ole se, että kiinnostaa liikaa, vaan se, että fomo-sijoittaa.
Edit. Liian isolla positiolla siis.

9 tykkäystä

Vähän vanhojen muistelua. Näihin aikoihin Tecnotreella näytti kyllä huonolta ja myy-suositusta päällä. Rahoitin sitten fiksusti tappiot myymällä Valmetia n. 12,5 eurolla. Ei mee aina putkeen… Nyt jostain syystä olen karsastanut koko lappua, vaikka pitäisi ajatella järjellä - ei tunteella.

27 tykkäystä

Tiedossa on että pörssit heiluvat 20 kertaa rajummin kuin fundamentit.

Tiedossa on että pitäisi olla optimistinen, ahne ja opportunistinen kun muut ovat pessimistisiä ja pelokkaita eivätkä näe mitään hyödyntämisen arvoisia mahdollisuuksia.

Tiedossa on että pitäisi olla pessimistinen, pelokas ja kieltäytyä näkemästä mahdollisuuksia kun muut ovat optimistisia, ahneita ja opportunistisia ja näkevät tilaisuuksia koko ajan.

Mainitut tilanteet on melko helppo identifioida ja pitäisi olla helppo toimia oikein. Miksi se kuitenkin käytännössä on niin vaikeaa?

Väittäisin että metsästäjä–keräilijä-heimon elämässä ei ole juurikaan mitään sellaista joka olisi sparrannut aivojamme siihen että olisi kapasiteettia ja tunnepuolen kykyä kontrata Mr. Marketia.

Useimmilla sijoittajilla sijoitustoiminnan taso on paras silloin kun odotukset ovat olleet maltilliset ja kaikki menee tasaisen tylsästi suurin piirtein odotuksien puitteissa.

Metsästäjä–keräilijä on ohjelmoitu tehokkaimmin punnitsemaan keskenään mahdollisuuksia ja riskejä silloin kuin olosuhteet ovat melko lähellä normaalia.

Kun mietitään kategoriaa unforced error, korkoa korolle palkitsee noiden välttämisen ihan yhtä lailla silloin kun salkku on viime aikoina kehittynyt mielettömän hyvin tai musertavan huonosti. Joka päivä on hyvä tilaisuus aloittaa tyhmyyksien välttäminen.

Kuitenkin mitä suuremmat viimeaikaiset windfall-voitot, sitä lepsummin sijoittajat pitävät huolta salkustaan ja sitä alttiimpia he ovat tekemään laiskoja virheitä.

Tämä johtuu siitä että metsästäjä–keräilijöillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia varastoida poikkeuksellisen ylenpalttisen ajan hedelmiä (kuvaannollisesti ja kirjaimellisesti). Elämä on liikkuvaa, ja se mikä pystytään kantamaan asettaa rajat omaisuuden kerryttämiselle.

Ihmiselle ei ole luontaista kytätä pihinä että windfall-voitot pysyvät itsellä mahdollisimman suuressa määrin mahdollisimman suurella todennäköisyydellä.

Pääomamarkkinoilta tuttu ihmisen peruspiirre loss aversion tulee samaten metsästäjä–keräilijämenneisyydestämme.

Perusasetelma on että heimon jäsenet ovat suurin piirtein ok ruokitut mutta turvamarginaalia ei ole ja epävarmuus on yleensä suurta.

Se kun salkku menee inhottavasti mutta ei vielä katastrofaalisen tuntuisesti miinukselle vastaa sitä että metsästäjä–keräilijäheimon ravintotilanne heikkenee sen verran normaalin alapuolelle että ilman tilanteen paranemista kaikki ovat jatkossa vähintään jonkin verran aliravittuja ja heikoimmat kuolevat.

Meihin on noissa tilanteessa ohjelmoitu se että lisäämme riskinottoa salkunhoidossa tai ravintolähteiden etsimisessä. Yritämme palata takaisin perustilanteeseen: salkku vihreällä / heimon kaikki jäsenet saadaan ruokittua.

Tunnemme henkilökohtaisesti kaikki heimon jäsenet. Ei ole hyväksyttävää että jotkut kuolevat ravinnonpuutteeseen. Vielä pahempaa on jos kuolema osuu läheisimpiin ihmisiin.

Tämä riskinotto on erilaista kuin euforisen markkinatilanteen riskinottoa. Euforisessa tilanteessa riskinotto on leppoisaa ja lepsua; kun salkku on ikävästi mutta ei katastrofaalisesti miinuksella, riskinotto on sellaista että puristetaan nyrkkiä taskussa ja vannotaan että kampean plussalle vaikka väkisin.

Jos verrataan tilanteita joissa salkku on tietyn verran voitolla tai vastaavan verran tappiolla, psyyke on herkemmässä ja virittyneemmässä tilassa silloin kun etumerkki on miinus.

Entäpä tilanne jossa luonnehdinta ei ole että salkku on inhottavasti miinuksella vaan katastrofaalisen tuntuisesti turskalla?

Romahduksen jälkeen kysymys sijoittajan mielessä on se menetänkö kaikki. Tätä vastaa metsästäjä–keräilijä-heimolla akuutti luonnon- ja/tai ravintokatastrofin näkymä tai että naapuriheimo on tulossa teurastamaan meidät kaikki.

Noissa tilanteissa meidät on ohjelmoitu siihen että yritetään pelastaa heimon jatkuvuus – jos vaikka sitten rajusti karsiutuneella pääluvullakin – hinnalla millä hyvänsä.

Tällaista äärimmäistä pelastetaan heimon geeniperinnön jatkuvuus hinnalla millä hyvänsä -hakuista toimintaa vastaa paniikkimyynnit romahduksen jälkeen. Verissä päin jatketaan eteenpäin, pääasia että ihan kaikkea ei menetetä.

40 tykkäystä

Suurin virhe oli sijoittaa ensimmäiset säästöni 10000 mk IT ym. rahastoihin juuri ennen IT kuplan puhkeamista vuosituhannen vaihteessa. Kesti yli 15v että pääsin omilleni.

86 tykkäystä

Joskus tuntuu, että pelkkä myötätunnon osoitus klikkaamalla ei ihan riitä. Imaginäärinen halaus sinulle, Aku1

25 tykkäystä

Hienoa että kuitenkin jatkoitte sijoittamista, varmasti myöhemmät onnistumiset ovat jo hyvin kompensoineet epäonnisia kauppoja tuolloin.

Vuosituhannen vaihde oli hyvin poikkeuksellinen ajanjakso pörssissä enkä itse ollut vielä markkinoilla, joten kiinnostaisi kovasti kuulla, jos Akulla ja Punikilla on vielä jotain muistoja jakaa siitä :blush: Näkyikö huuma esimerkiksi työpaikalla, lähipiirissä tms.?

9 tykkäystä

Sijoittamisen aloitin uudelleen vasta vuonna 2019. Säästöt pidin 2010 luvulla visusti pankkitilillä, ja missasin pitkän nousumarkkinan. Joten se taisi olla vieläkin suurempi virhe. V.2020 kun tuli korona dippi, ajattelin näinkö tässä taas kävi…onneksi tällä kertaa en lopettanut siihen vaan olen nyt jatkanut sijoittamista ihan hyvällä menestyksellä.

53 tykkäystä

Vaatii todellista tahdonvoimaa alkaa rakentamaan kaikkea alusta sen jälkeen kun kaikki on mennyt. Hatunnosto :+1:t2:

20 tykkäystä

Kuinka masentua part. 1532 :joy::joy::joy:

27 tykkäystä

image

Hyppäsin vasta kyytiin, kun sinä jo suuntasit muualle. Tuo viimeinen myynti oli aika nappiajoitus taas. Koko muu salkku on tullut sen myynnin jälkeen alas, mutta Qt olisi vähän paikannut tilannetta :smiley:

14 tykkäystä

Lukekaa hintaa ja tehkää huonoja osakepoimintoja…

Eiku… lukekaa analyysiä ja tehkää hyviä osakepoimintoja… Vai miten se meni😊

Virheet kuuluu asiaan, muistakaa se! Niissä on se hyvä puoli, että niistä voi oppia, jos on riittävän kypsä ja kyvykäs reflektoimaan omaa toimintaa.

Virheisiin sortuu kaikki ajoittain. Suomen valtio on hassannut miljardeja rahojamme 20v aikana ja siellä pitäisi olla ammattilaisia esim. Solidiumissa töissä.

Itsellä suurin virhe edelleen tänäkin vuonna on ollut katsoa hintaa ja fomottaa. Sitä ei pitäisi koskaan sortua tekemään. Ennemmin ottaa kaljan/teen ja pohtii asiaa rauhassa ennen kuin hosuu! Osakkeita ehtii aina ostaa!

Jatketaan ja opitaan! Hyvä tästä tulee.

20 tykkäystä

Kuinka moni osakepoimija systemaattisesti aliarvioi tietojaan ja taitojaan seuraamiensa pörssiyhtiöiden tulevaisuuden ennakoimisessa? Kuinka moni osakepoimija systemaattisesti aliarvioi tietojaan ja taitojaan tulevaisuuden pörssikurssien ennakoimisessa?

Aika harva osakepoimija aliarvioi omat tietonsa ja taitonsa. Tulevaisuuteen liittyy loputon määrä epävarmuustekijöitä.

Nousumarkkinan loppueuforiassa tulevaisuuden epävarmuuteen suhtaudutaan kaikkein väheksyvimmin (extreme complacency). Laskumarkkinan lopussa kun maksimimäärä sijoittajia on kapituloinut, se liittyy osittain siihen että korostetaan kaikkea mahdollista sellaista joka tulevaisuudessa voi mennä pieleen.

Perusfiilis siitä onko tulevaisuudessa enemmän mahdollisuuksia vai uhkia liittyy primitiiviseen tunne-elämäämme. Tämä kumpuaa liskoaivoista jotka meillä ovat hyvin samankaltaiset kuin lukuisilla muilla eläinlajeilla.

Primitiivinen tunne-elämä määrää fiiliksemme tulevaisuuteen liittyen. Loputtomasta infotulvasta poimimme sellaisen infon ja “infon” joka tukee fiilistämme joka vallitsi ennen kuin nuo uudet infon ja “infon” muruset tulivat saatavillemme.

Olemme aivan käsittämättömän luovia siinä että muokkaamme sen mitä näemme, kuulemme ja koemme vastaamaan vakiintunutta perusajatustamme siitä miten asiat ovat.

Liikkeet tulevaisuuteen liittyvässä luottamuksessa tai epäluottamuksessa ovat aika ajoin hyvinkin hitaita – ei nyt niin hitaita kuin mannerlaattojen liikkeet, mutta hieman sinne päin :smiley:

Kuitenkin jos keskelle nousumarkkinaa osuu kovempi laskupäivä, karhut huutavat että tästä lähtien luottamus tulee olemaan pohjamudissa ikuisesti.

Jos keskelle laskumarkkinaa osuu kovempi nousupäivä, härät huutavat että tästä lähtien luottamus tulee olemaan rikkumaton ikuisesti.

23 tykkäystä

Kronologisessa järjestyksessä pahimmat:


  1. Aloittamisen lykkääminen

Jos olisin aloittanut 10 vuotta aiemmin edes pienillä summilla, olisin ollut miljonääri jo 10 vuotta sitten. Selitykseksi ei riitä pienet tulot. Opintolainatkin olisi voinut sijoittaa. Sen sijaan säästettiin vain hieman ASP-tilille. Se oli varmasti pankin suosittelema mutta useimmat sijoitusrahastotkin yms. olisivat tuottaneet paremmin eikä ASP:täkään olisi ollut pakko unohtaa kokonaan.

  1. Liika luottamus tuntemattomiin ihmisiin

Tämä on tullut tehtyä useita kertoja. Pariin otteeseen se on osallistumasta joku listaamaton yhtiö, jossa on ehkä ollut ihan oikeaa yritystäkin mutta olisi silti pitänyt pitää näppinsä erossa.

Pahin oli kuitenkin ns. ‘ulkomaiset sijoitusneuvojat’. Neuvoissa ei ehkä olisi ollut mitään vikaa (eräältäkin ostettiin Amazonia - olisi nyt n. 6x summa) mutta kyseessä olikin kansainvälinen sijoituspetos ‘ns. boiler room fraud’ johon hävisi lopulta kuusinumeroinen summa rahaa. Raha kelpasi, tilattua tuotetta ei vain koskaan saatu. Lopputuloksena nettovarallisuus oli pahasti pakkasella elämäni ensimmäisen ja ainoan kerran. Ruokaa perheelle haettiin pahimmillaan sosiaalitoimen maksusitoumuksilla, koska rahaa ei yksinkertaisesti ollut. Poliisi levittelee käsiään eikä edes pahoittele toimimattomuuttaan.

  1. Olematon tai liian heikko riskinhallinta

Yleinen Buy&Hold-strategia lienee toimiva muttei siihenkään pidä hirttäytyä. Kun tuli koronadippi, ja salkussa oli lainoitusta käytössä, penkistä kiinni piteleminen oli tyhmää. Lopputuloksena tuli lopulta pakkomyyntejä (margin call), kun vakuusasteet tippuivat lainamäärän alle. Silloin oltiin jo niin pahasti tappiolla, että esim. 15-20% trailing stop olisi varjellut tältäkin tappiolta. Olisi tullut vain maltillisesti turpaan.


Jotain Talvivaaran JVKoita on edes turha mainita. Varsinaisiin virheisiin verrattuna ne olivat sentään edes jossain määrin tietoinen riski.

Koska ketjun aiheena on pahimmat sijoitusvirheet, jätän mainitsematta miten näistä on selvitty.
Mainittakoon kuitenkin, etteivät suuret tulot ole olleet taustalla kertaakaan, enkä näemmä ole luovuttanut.

48 tykkäystä

Nordnetin Smart -rahastot ovat suurimpia kompastuskiviä. Onneksi en ollut allokoinut kovinkaan paljon näihin tuotteisiin. Koronapandemia sotki nämä rahastot niin pahasti, etteivät ne ole toipuneet edes 2018 aloituksen tasolle. Pidin näitä myös liian pitkään. Jos olisin ollut isommalla painolla näissä, niin olisin päässyt aitoon pörssiromahduksen tunnelmaan. Marraskuussa vaihdoin nämä indeksirahastoihin. Tappiot tuli kuitattua nopeasti.

Kuvassa on Nordnet Smart 10. Minulla oli myös Smart 15:sta. Se on 2018 aloituksesta jopa pari prosenttia plussalla.

Nordnet Smart 10

Yksittäisten pörssiyhtiöiden kurssikehitysten miettimiset olen ulkoistanut yritysten johdolle ja hallitukselle. Olkoon osakekurssin putoamiset heidän päänsärkynsä. Siksi he siellä ovat.

5 tykkäystä

Itseäni on ihmetyttänyt miten esim Smart 5 on laskenut niin paljon, vivutettujen korkosijoitusten pitäisi ainakin tehdä excel rahaa niin pirusti kun korot romahtaa, samalla kiinteistöjen yms. arvot nousseet järkyttävästi. Mutta eipä nuo kovin läpinäkyviä olekaan.

1 tykkäys

Tandem diabetes osakkeen osto muistaakseni alla olevan lehtijutun perusteella ja sen myynti noin kuukauden pidon jälkeen.

Edit: joo niin olisi voinut rikastua :joy:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/viisi-alle-10-dollarin-osaketta-joilla-voi-rikastua/ba18097d-156a-3f36-a59f-370ee41f827e

38 tykkäystä